05.06.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden teatterikesän aloittanut Rempallaan -näytelmä tempaisee katsojansa keskelle vastaperustetun uusperheen remonttielämää. Monelle tilanne voi olla aika tuttua juttua. Vaikka tilanteet ovat melko käsittämättömiä ja menevät niin sanotusti yli, näytelmän hahmoihin ja juonen kulkuun, taustalla vaikuttaviin tunteisiin ja toiveikkuuteen on helppo samaistua. Ja näin vanhan talon omistajalle komedia oli melkoisen kuumottava kokemus.
Roope Lipastin komediassa vastavihityt Timo ja Hanna ovat ostaneet uusperheelleen talon melkoisen vaaleanpunaiset lasit silmillään. Tilanne oli sen verran tuttu omasta menneisyydestä, jotta se nostatti vienon punan poskille.
Näytelmän ohjaaja Suvi Salomaa sanoo käsiohjelman tekstissään samaa. Hän löysi näytelmätekstistä paljon tuttua ajalta, kun hän rakensi miehensä kanssa talon. Salomaa kertoo paitsi nauraneensa myös itkeneensä lukiessaan tekstiä ensimmäistä kertaa.
Näytelmässä on paljon tuttua myös muusta kuin remontoinnista. Varsinainen röhönauru pääsi, kun kaavoituspäällikkö esitetään näytelmässä melkoisen kaikkivaltiaana viranhaltijana, jonka pakeille on liki mahdotonta päästä. Puhumattakaan, että kaavoituspäällikkö muuttaisi mielensä asiassa, joka virkamiesten päissä on syntynyt. Jos ei nyt ihan kaikkea laiteta kaavoituspäällikön piikkiin, tekstissä vihjataan myös kaavoituslautakunnan käyttävän melkoista valtaa.
Rempallaan on sopivan vauhdikas ja erilaisia käänteitä sisältävä näytelmä kesäteatteriin. Näyttelijöitä lavalla nähdään vain kolme, mutta rooleja sitten senkin edestä.
Eniten muuntautumiskykyä ja vauhtia vaaditaan Elias Seppiseltä, jolla on näytelmässä peräti 21 roolihahmoa. Seppinen onnistuu nopeissa vaihdoissa loistavasti ja hänellä on kyky muuttaa koko olemustaan sormia napsauttamalla. Mieliinpainuvimmat hahmot olivat kaavoituspäällikkö ja putkimies.
Aki Reinikainen nähdään Timon lisäksi Aantsina ja KaraåkeKattina. Reinikainen tekee vakuuttavaa työtä rakastuneena uusperheen isänä. Eeva-Liisa Tammi näyttelee Hannan roolin lisäksi Alinan ja anopin roolit. Tammen suoritus oli uskottavaa ja varmaa. Tekstissä miehen mielenmaisema saa enemmän tilaa; joskin stereotypioiden kautta.
Nopeatempoinen näytelmä on mukavaa seurattavaa, sillä vauhti on sopiva. Kaikenlaisten vastoinkäymisten jälkeen näytelmässä on onnellinen loppu. Tarinassa käy, kuten elämässäkin usein; kaikki kyllä järjestyy.
Maarit Nurminen
05.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Taipaleen tilan navetassa asustaa reilut kolmekymmentä emolehmää. Kesällä vasikat laiduntavat tilalla emojensa kanssa.
– Vasikat ovat meillä puolisen vuotta, sitten suurin osa niistä lähtee eteenpäin jatkokasvatukseen. Osa hiehoista jää meille, Minna ja Hannu Taipale kertovat.
Naudanlihaa tilalta myydään suoraan asiakkaille.
– Lihan suoramyynti on lähtenyt hyvin käyntiin. Myymme naudan pihvejä, paistilihaa ja jauhelihaa, Ida Taipale kertoo ja Minna Taipale kiittelee petäjävetisiä asiakkaita.
– Tosi kiva, että meidät on löydetty. Ihmiset tykkäävät, kun he saavat lihaa läheltä ja niin, että he tietävät, mistä liha tulee. Olemme löytäneet Saarijärveltä hyvän jatkokäsittelijän, joka leikkaa lihat ja pakkaa ne. Ketju toimii hyvin asiakkaille asti, Minna Taipale sanoo.
– Onneksi Jyväskylässä on vielä teurastamo, ettei eläinten tarvitse matkustaa kauas; pitkistä matkoista ne saisivat stressiä. Eläinten hyvinvoinnista pitää huolehtia niiden syntymästä kuolemaan asti. Niiden on saatava hyvää rehua ja hyvää hoitoa, ei riitä, että navetassa käydään kerran päivässä pikaisesti. Hyvään hoitoon kuuluu myös se, ettei eläinten tarvitse matkustaa kauas.
Investointeja odottamassa
Taipaleen tila on nyt kokonaan Hannu Taipaleen omistuksessa, Hannu ja Minna Taipaleen kanssa tilaa hoitaa heidän tyttärensä Ida Taipale. Hänen on myös tarkoitus jatkaa tilan pitoa.
– Kävin maatalousoppilaitoksen Saarijärvellä. Edelleen yritän opetella kaikkea, Ida Taipale sanoo. Tällä hetkellä hän on parturi-kampaajayrittäjänä R-salongissa Petäjävedellä, ja aikoo sitä työtä myös jatkaa.
– Tila vaatii paljon investointeja, ensimmäisenä pitää tehdä lantala, korjata navettaa ja uudistaa peltoja, Ida Taipale kertoo.
Tilan pellot ovat luomuviljelyssä, myös myytävä liha on luomua.
– Lantala täältä puuttuu ja se on säädösten mukaan oltava, joten se on tehtävä ensin. Siihen on jo piirustukset olemassa. Myös navetta vaatii remonttia, sille ei ole tehty vuosikausiin mitään. Pellot pitää saada luomuviljelykiertoon, osa onkin jo kunnossa, osa kasvaa vielä voikukkaa, Minna Taipale kertoo.
– Viime kesänä oli oikein ilo katsella peltoa, jossa kasvoi rehukauraa ja hernettä. Ne muodostavat yhdessä kauniin kasvuston ja herne parantaa maaperän kasvukuntoa. Maanparannuskasvit ovat luomuviljelyssä todella tärkeitä.
Majoituksesta lisätuloa
Emolehmät ja lihanmyynti ovat nyt Taipaleen tilan pääelinkeinot, lisätuloja saadaan majoitus- ja vuokraustoiminnasta.
– Meillä on aitoissa reilut kymmenen nukkumapaikkaa, lomamökkiin mahtuu kuusi henkeä. Päärakennuksen tiloja vuokraamme erilaisiin tilaisuuksiin, täällä voi pitää esimerkiksi kokouksia, juhlia tai tapahtumia, Minna Taipale kertoo.
– Ateriapalvelua meillä ei ole, mutta aamupalan teko onnistuu tarvittaessa. Juhliin voimme hommata tänne pitopalveluyrittäjän, tai asiakkaat voivat halutessaan itse hommata pitopalvelun tai tuoda tarjottavat tänne. Teemme tiiviisti yhteistyötä Hanna Hautamäen kanssa, Hanna on ohjannut meille asiakkaita ja me ohjaamme Hannalle asiakkaita.
Vuokrattavana on myös rantasauna, jonka kanssa käyttöönsä saa grillikatoksen. Saunamaakuntaviikon lauantaina eli 14. kesäkuuta sauna lämpiää kello 15 alkaen.
– Olemme tehneet yhteistyötä Visit Keski-Suomen kanssa, tämä saunamaakuntaviikon tapahtumakin on sieltä lähtöisin, Minna Taipale kertoo.
– Lisäelinkeinot ovat tärkeitä, jos meinaa kohtuudella pärjätä. Pitäisi olla tosi iso tila, että pärjäisi ilman lisäelinkeinoja.
– Tämä on 400 vuotta vanha tila. Halusimme, että tämä säilyy edelleen elinkelpoisena maatilana, Hannu Taipale toteaa.
Tiina Lamminaho
28.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomessakin näytti huhtikuussa siltä, että peltotöihin päästään ennätyksellisen aikaisin. Aikaisen lämpimän jakson jälkeen tuli kuitenkin kylmä jakso, eikä aikaisista peltotöistä tullutkaan mitään.
– Keski-Suomessa tehtiin ensimmäisiä kylvöjä äitienpäivän aikaan, ja sen jälkeen työt pelloilla ovat edenneet hyvin. Kylvöt on saatu Keski-Suomessa pääosin tehtyä toukokuun aikana, johtaja Vesa Laitinen ProAgria Keski-Suomesta kertoo.
– Keskimääräisestä kylvöajasta ollaan nyt joitakin päiviä myöhässä, mutta ei oleellisesti. Jos kesällä on normaalit sääolot, muutaman päivän keskimääräistä myöhemmällä kylvöllä ei ole merkitystä koko satokautta ajatellen.
Etelä-Suomessa osa viljelijöistä pääsi aloittamaan kylvöt jo huhtikuun lämpimän jakson aikana.
– Mutta sielläkin kylmä jakso keskeytti työt. Siellä on nyt ollut poikkeuksellisen pitkä kylvökausi, Laitinen toteaa.
Pellot kuivuivat Keski-Suomessa hyvin, joten kylvöt saatiin hyvin käyntiin, mutta sitten alkoi näyttää jo liiankin kuivalta.
– Nyt sade toi kaivattua kosteutta jo kylvetyille pelloille, Laitinen sanoo.
Syysviljat selvisivät talvesta hyvin
Syksyllä kylvettyjen viljojen osalta pelättiin talvivaurioita, kun lämpötila sahasi talvella nollan molemmin puolin.
– Syysviljat selvisivät Keski-Suomessa kuitenkin ilman isompia vaurioita. Keski-Suomen pelloista iso osa on rinnepeltoja, joihin vesi ei jää seisomaan ja vuoroin jäätymään, vuoroin sulamaan. Syysviljat näyttävät selvinneen täällä hyvin talvesta, Laitinen kertoo.
– Toukokuun kylmä jakso yöpakkasineen hidasti syysviljojen kehitystä, mutta jos kesäsää on normaali, syysviljojen sato-odotukset ovat hyvät.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Keski-Suomessa oli viime vuonna käytössä olevaa maatalousmaata yhteensä reilut 90 000 hehtaaria, josta yli puolet eli noin 49 000 hehtaaria oli nurmea. Kauraa ja ohraa Keski-Suomessa viljellään kumpaakin noin 10 000 hehtaarilla, kauraa hieman enemmän kuin ohraa. Keski-Suomessa viljellystä viljasta iso osa menee rehuksi. Vehnää Keski-Suomessa viljeltiin Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan viime vuonna noin 2000 hehtaarilla, pääosin kevätvehnänä, ja ruista noin 200 hehtaarilla, joka oli kokonaan syysruista.
Petäjävedellä käytössä olevasta maatalousmaasta yli kaksi kolmasosaa oli Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan nurmea. Vuonna 2023 täällä viljeltiin kauraa 265 hehtaarilla, ohraa 126 hehtaarilla, ruista yhdeksällä hehtaarilla, samoin vehnää yhdeksällä hehtaarilla.
Tiina Lamminaho
26.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Tikkalan koulussa valmistauduttiin viime viikolla kovalla tohinalla kevätjuhlaesitykseen. Tämänvuotinen esitys on nimeltään ”Lumikki ja sivistyksen kruunu”, ja perinteiseen tapaan mukana oli koko koulu. Tikkalan koulun kevätjuhlaa vietetään huomenna tiistaina.
– Meillä on jo kauan ollut sellainen perinne, että teemme yhdessä halukkaiden kanssa käsikirjoituksen kevätjuhlanäytelmään ja sitten on kysytty halukkaita rooleihin. Jokainen oppilas saa valita itselleen sopivan roolin, jos ei halua puheroolia, voi olla mukana joukkokohtauksissa, Tikkalan koulun johtaja Tiina Jylhä kertoo.
Tämänvuotisessa tarinassa pohjalla oli ”Lumikki ja seitsemän kääpiötä” -satu, mutta mukaan oli otettu muutakin, esimerkiksi ”Tähkäpää”. Tarinassa maailmasta puuttuu sivistys, ihmiset käyttäytyvät tympeästi ja ajattelevat itsekkäästi. Sivistyksen kruunu on kateissa, Lumikki lähtee etsimään sitä kääpiöiden kanssa, myös paha äitipuoli havittelee sivistyksen kruunua.
– Kääpiöiden pitää muun muassa löytää reisiluu, joka on avain torniin, jossa sivistyksen kruunu on. Tähän liittyy hieno tarina siitä, mitä sivistys on. Tutkimuksissa on löydetty kauan sitten eläneen ihmisen reisiluu, joka oli murtunut, mutta ihminen oli elänyt vielä kauan murtumisonnettomuuden jälkeen. Tästä pääteltiin, että toiset ihmiset ovat pitäneet hänestä huolta ja tämä ihmisten huolenpito loukkaantuneesta toveristaan on ensimmäinen merkki sivistyksestä, Tiina Jylhä selvittää ja kertoo, että sivistys oli myös Unesco-koulujen vuoden teema.
– Joka vuosi emme pidä näin isoja kevätjuhlia, mutta nyt halusimme juhlia myös sen takia, kun viime vuonna meillä tuli täyteen 30 vuotta Unesco-kouluna, Jylhä toteaa.
Kevätjuhlaesityksen tekeminen oli tälläkin kertaa alusta asti koulun aikuisten ja lasten yhteinen projekti.
– Esimerkiksi pääosan esittäjät ovat olleet mukana tekemässä käsikirjoitusta, lavastus ja puvustus on tehty myös yhdessä, Tiina Jylhä ja esitystä ohjannut koulunkäynninohjaaja Mari Putkonen kertoivat.
Esityksessä oli mukana myös musiikkia ja tanssia, eppu-toppuluokkalaiset olivat valinneet teemaan sopivia runoja.
– Minä kysyin oppilailta, millainen on sivistynyt ihminen. Vastauksissa oppilaat luonnehtivat sivistynyttä ihmistä muun muassa rauhantahtoiseksi, auttavaiseksi ja sellaiseksi, joka haluaa oppia uusia asioita. Sitten oppilaat etsivät itse sopivia runoja ja niitä löytyikin hyvin, 1. – 2. -luokan opettaja Kirsi Eronen kertoi.
Tikkalan koulussa kevätjuhlaa vietettiin viimeisen kouluviikon tiistai-iltana, lukuvuosi päättyy lauantaina 31. toukokuuta. Yhdelletoista oppilaalle kevätjuhla oli viimeinen Tikkalan koulussa, ensi syksynä he aloittavat yläkoulun Korpilahden yhtenäiskoulussa kirkonkylässä. Viimeiseen kouluviikkoon kuului myös tutustumiskäynti tulevassa koulussa.
Kuudesluokkalaiset Kaapo Riitesuo ja Melissa Baltzar kertoivat jännittävänsä yläkouluun menoa vähän, mutta etupäässä asia tuntuu kivalta.
– Jännittää hyvällä tavalla, Melissa totesi. Kaapo sanoi, että häntä vähän jännittää, mutta tuntuu myös kivalta.
– Kyllä minä selviän siellä hyvin, Kaapo sanoi ja kertoi saaneensa jo isoveljeltä ohjeita esimerkiksi bussimatkaa varten.
– Vaikuttaa kyllä siltä, että yläkoulussa on kivaa. Siellä on ehkä vähän vapaampaa, ei tarvitse olla joka välitunti ulkona, Melissa sanoi.
Molemmat ovat odottaneet kesälomaa kovasti ja suunnitelmissa on lomailua. Kaapon suunnitelmiin kuuluu myös tutkia Muuratjärveä sup-laudalla ja golfata isän kanssa.
Tiina Lamminaho
23.05.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Pengerjoen valuma-alueselvitys on käynnistetty, valmista pitäisi olla marraskuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on löytää kohteet, joihin saataisiin tehtyä kustannustehokkaasti toimenpiteitä, jotta veden laatu vesistössä paranisi.
Vesistöä kuormittavat sekä turvetuotantoalueet, että metsätalouden hajakuormitus. Turvetuotantoa Pengerjoen valuma-alueella on sekä Multian että Petäjäveden puolella, Petäjävedellä ovat vielä toiminnassa Kurkisuon ja Palosuon turvetuotantoalueet, Hyttisuolla turpeen otto on lopetettu reilut kymmenen vuotta sitten.
– Turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus on pistemäistä, mutta metsätalouden hajakuormitusta tulee koko alueelta. Pengerjoen valuma-alue on soista maastoa ja se on raskaasti ojitettua. Alueella on paikkoja, joissa ojituksesta huolimatta metsä ei kasva kunnolla, ja juuri ne kohdat ovat sellaisia, joille olisi mahdollista tehdä toimenpiteitä kustannustehokkaasti, ympäristösihteeri Niina Koivula kertoo.
Meneillään olevassa selvityksessä on tarkoitus etsiä sellaiset paikat, joissa metsä kasvaa kituliaasti ojituksesta huolimatta, eli jotka eivät ole tuottavaa metsätalousmaata. Niitä voitaisiin ennallistaa joko tukkimalla kaivettuja ojia tai tekemällä kosteikoita.
– Ojien tukkiminen on helpoin ja kustannustehokkain tapa, se vaatii vain pientä konetyötä. Kosteikkojen tekeminen vaatii enemmän suunnittelua ja enemmän rahaa, Koivula toteaa.
– Jatkohanketta ajatellen etsimme nyt paljon tällaisia alueita, jotka eivät ole hyötykäytössä metsätaloudessa. Niillä tehtävillä toimenpiteillä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä kustannustehokkaasti. Turvetuotantoalueet ovat pistemäisiä, joten uskon, että jatkohanke keskittyy enemmän metsämaille, mutta tarkempia vastauksia jatkohanketta varten saamme nyt tehtävässä selvityksessä.
Myös kosket tarkasteluun
Pengerjokea on aikoinaan käytetty puiden uittoon, joten joen kiviset kosket on raivattu. Virtakutuisten kalojen, kuten taimenen, tai harjuksen, palauttaminen tai niiden määrän kasvattaminen vaatisi veden laadun parantamisen lisäksi fyysistä vesistökunnostusta.
– Selvityksessä tarkastellaan myös koskia, mukana on kolmisen kohdetta Pengerjoen alueella. Varsinaisia koskienkunnostussuunnitelmia ei nyt kuitenkaan tehdä. Voi olla, että vesi on sen verran hapanta, etteivät kalat viihtyisi, vaikka koskiin saataisiin rakennettua hyvät alustat, Niina Koivula toteaa.
Valuma-alueselvityksen tekijäksi on valikoitunut kilpailutuksen perusteella Sweco Finland Oy.
– Alue on laaja, selvitys tehdään pääosin paikkatietoanalytiikan ja mallinnuksen avulla. Pengerjoen koskipaikkojen kartoitukseen liittyy myös maastokartoitusta, samassa yhteydessä käydään mahdollisesti jossain valuma-alueen kohteessakin, joka on noussut esiin. Lisäksi käytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa, esimerkiksi veden laadun seurantaraportteja. Ja toki myös syksyllä pidettävässä yleisötilaisuudessa esiin tulevia asioita hyödynnetään lopullisessa suunnitelmassa, vesiluontotiimin tiimipäällikkö Janne Tolonen Sweco Oy:ltä kertoo.
– Tässä vaiheessahan ollaan tekemässä yleissuunnitelmaa, millekään kohteelle ei tehdä vielä tarkkoja toimenpidesuunnitelmia. Tässä vaiheessa osoitetaan alueet, joilla toimenpiteitä voisi tehdä, toimenpiteiden tekiminenhän sitten vaatii aina maanomistajien luvan, Tolonen sanoo.
Yleisötilaisuus loppusyksystä
Pengerjoen valuma-alue sijoittuu Petäjäveden ja Multian sekä pieneltä osalta myös Uuraisten, Keuruun ja Jyväskylän alueille. Pinta-alaltaan alue on noin 410 neliökilometriä. Pengerjoki laskee Jämsänveteen, tärkeimmät Pengerjoen sivujoet ovat Kulhajoki, Ohrajoki sekä Merovenjoki. Valuma-alueen suurimmat järvet ovat Kolu-Meronen, Naula-Meronen, Ala-Meronen, Kaijanjärvi, Sakarinjärvi, Haarajärvi sekä Lauttajärvi.
Pengerjoen ekologinen tila on tällä hetkellä tyydyttävä. Selvityshankkeen valmistuttua haetaan rahoitusta uuteen hankkeeseen, jossa toteutetaan suunniteltuja toimenpiteitä.
– Tavoitteena on tietenkin saada vesistön ekologinen tila paremmaksi. Jotta se onnistuisi, pitäisi pieniä toimenpiteitä tehdä isolla alueella, ja mukana on monta muuttujaa. Valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä on kuitenkin pitkäaikaisempia vaikutuksia kuin esimerkiksi Jämsänvedessä tehdyillä niitoilla, Niina Koivula toteaa.
Selvityshanketta esitellään yleisölle loka-marraskuussa. Hanke on Petäjäveden ja Multian kuntien vetämä, yhteistyökumppanina on Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry. Rahoitusta hanke on saanut EU:lta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.
Tiina Lamminaho
