24.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Vasemmistoliiton Paul Abbey on istunut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 lähtien. Meneillään oleva kolmas kausi on Abbeylle viimeinen, sillä hän ei ole asettunut ehdolle tuleviin vaaleihin.
– Ajattelin, että kun olen ollut kolme kautta valtuutettuna, voin antaa muillekin mahdollisuuden osallistua. Koen myös, että olen epäonnistunut vaikuttamisessa, siksi jään pois, Paul Abbey toteaa.
– Tulin Suomeen 23 vuotta sitten ja ihailin hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikille oli jotain. Jo vähän aikaa asuttuani Suomessa huomasin kuitenkin, että järjestelmä on hyvä ja se on rakennettu niin, että se antaa kaikille mahdollisuuden hyvinvointiin, mutta politiikassa alettiin matkia maita, jotka eivät tarjoa hyvinvointia kaikille. Ajan kuluessa huomasin, että Suomessa ollaan menossa suuntaan, jossa päätökset eivät tuo etuja kaikille. Se oli pääsyy, miksi menin politiikkaan; halusin kääntää kehitystä ja ajattelin, että voin herätellä ihmisiä miettimään, ettei olemassa olevaa hyvää kannata muuttaa. Ajattelen, että olen epäonnistunut, koska nykyään hyvinvointi on entistä enemmän polarisoitunut, eivätkä ihmiset mieti enää kokonaisuutta, vaan ajavat etuja vain omalle ryhmälleen, Abbey sanoo.
Jyväskylän kuntapolitiikkaan Abbey kertoo lähteneensä Reijo Kettusen pyynnöstä.
– Hänen kanssaan olimme keskustelleet paljon, ja hän tuli ehdokaspapereiden kanssa pyytämään minun allekirjoitustani, Abbey muistelee. Kaupunginvaltuustoon Abbey pääsi ensiyrittämällä.
Kaupunginvaltuutettuna Paul Abbey sanoo kokeneensa, että päätökset tehdään usein ennen kuin mennään valtuustosaliin.
– Hyvin harvoin valtuuston istunnossa äänestäminen ratkaisee, töitä pitää tehdä sitä ennen. Paras mahdollisuus vaikuttaa on siinä vaiheessa, kun virkamiehet valmistelevat asioita. Silloin kannattaa kertoa tietojaan ja ajatuksiaan, Abbey sanoo.
– Ajan tasalla tulossa olevista asioista pysyy seuraamalla lautakuntien päätöksiä, ja lautakuntatyöskentelyssä pystyy myös vaikuttamaan asioihin. Itse olen ollut puheenjohtajana rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä ympäristöterveyslautakunnassa, joka oli siihen aikaan ympäristöterveysjaosto, mutta ne ovat molemmat sellaisia lautakuntia, joissa omille ajatuksille ei ole juuri tilaa, vaan päätökset tehdään lakien mukaan.
Yhteistyö virkamiesten kanssa on Abbeyn mukaan sujunut hyvin. Yhteistyötä on ollut myös korpilahtelaisten valtuutettujen kesken.
– Kaksi ensimmäistä kautta, kun olin valtuustossa, meitä oli korpilahtelaisia valtuutettuja vain minä ja Keskustan Eino Lahtinen, Kokoomuksen Markku Aarnos oli varavaltuutettuna. Eino Lahtisen kanssa meillä oli todella tiivistä yhteistyötä, usein keskustelimme sunnuntaisin ennen valtuuston kokousta, Abbey kertoo.
– Nyt korpilahtelaisia valtuutettuja on huomattavasti enemmän. Kyllä me nytkin kauden alussa olemme tavanneet ja keskustelleet.
Puolueeltaan Paul Abbey sanoo saaneensa aina tukea.
– Ja myös vapaat kädet ajatella mitä vain, siitä olen kiitollinen. Korpilahden Vasemmistoliitolta olen saanut todella hyvin tukea, Korpilahden Vasemmistoliitto on järjestänyt muun muassa Kuntalaisen ääni -tapahtumia, kun halusin tavata ihmisiä, joita edustan, jotta kuulen, mitä he oikeasti haluavat, Paul Abbey sanoo.
– Korpilahden Vasemmistoliitossa olen edelleen jäsenenä, sieltä en ole lähdössä minnekään. Aion myös seurata asioita edelleen ja voin kirjoitella ajatuksiani, se on minun vahvuuteni. Tällä hetkellä uskoisin, että valtuustotyöskentelyä minun ei tule ikävä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Abbey sanoo pysyvänsä taustavaikuttajana politiikassa, etenkin hyvinvointivaltiota hän haluaa puolustaa.
– Olisi hyvä, jos politiikka menisi takaisin siihen suuntaan, että kaikki otetaan huomioon. Hyvinvointivaltio on rakennettu silloin, kun Suomella ei ollut rahaa. Nyt rahaa on paljon enemmän, silti puretaan se, mitä on rakennettu. Heille, jotka rakensivat hyvinvointivaltion, kuuluu suuri kunnia, mutta me emme kunnioita nykyään eläkeläisiämme, ja se on väärin, Abbey toteaa.
Tiina Lamminaho
18.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Senioriohjaaja Minna Salminen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kävi kertomassa hyvinvointialueen digipalveluista ja ikäihmisille suunnatuista varhaisen tuen palveluista pohjoisten kylien virtapiirissä.
– Ikäihmisille suunnattuja varhaisen tuen palveluja ovat esimerkiksi seniorin hyvinvointineuvoloiden avoimet vastaanotot. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla ei tehdä terveystarkastusta, vaan tarkoituksena on rohkaista ihmisiä etsimään hyvää toimintakykyä ylläpitäviä asioita arkeensa. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla saa myös ohjausta ja neuvontaa hyvinvointialueen palveluista, Salminen kertoo.
Hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on Jyväskylässä Voi hyvin -tapahtumien yhteydessä Palokan ja Vaajakosken kirjastoilla sekä Kankaan Piippurannan klubilla, Palokassa hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on tänä keväänä vielä 10. huhtikuuta ja 8. toukokuuta, Vaajakoskella 19. maaliskuuta sekä 16. ja 30. huhtikuuta ja Piippurannan Klubilla 20. maaliskuuta, 17. huhtikuuta ja 15. toukokuuta, kirjastojen Voi hyvin -tapahtumat ovat iltapäivisin yhdestä kolmeen, Piippurannan Klubilla kokoonnutaan aamupäivisin puoli yhdestätoista kahteentoista.
– Varhaisen tuen palveluihin kuuluu myös ikääntyneen huolipuhelin, joka palvelee arkisin yhdeksästä iltapäivän kolmeen numerossa 014 2663080. Huolipuhelimeen voi soittaa silloin, kun on huolissaan kotona pärjäämisestä, yhteyttä voivat ottaa myös ikäihmisen omaiset, Salminen kertoo.
Seniorichatissa pääsee keskustelemaan senioriohjaajan kanssa netin välityksellä arkisin yhdeksästä iltapäivän kello yhteen. Chattiin pääsen Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivujen kautta: sivuston osoite on hyvaks.fi, etusivulta valitaan kohta ”asiointi” ja siitä ”asiointi verkossa”. Kohdasta ”keskustele ammattilaisen kanssa” voi valita senioriohjaajan.
– Tällä hetkellä polku seniorichattiin on hieman hankala, mutta sen pitäisi helpottua keväällä, kun sivustolle tulee chat-nappula, Minna Salminen kertoo.
– Seniorichatissa vastaa senioriohjaaja, kirjoittamisen lisäksi siellä pystyy ottamaan videoyhteyden. Seniorichatissa voi keskustella ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin liittyvistä asioista, myös omaiset voivat olla yhteydessä seniorichattiin, esimerkiksi lapset voivat tiedustella, mitä palveluja äidille tai isälle olisi saatavilla. Chatissa keskustellaan esimerkiksi asumispalveluista, apuvälineasioista, muistiasioista sekä yksinäisyydestä ja omasta jaksamisesta.
Seniorichat ja senioriohjaajan videovastaanotto ovat maksuttomia palveluja. Hyvaks.fi-sivustolta löytyy myös monenlaista tutkittua tietoa hyvinvoinnin tueksi. Hyvinvointitarjottimelta voi etsiä tapahtumia, ”hyvinvointisi tueksi” -kohdan ”seniorille” -sivuille on koottu tutkittua, luotettavaa tietoa ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi eri aihealueilta. Tietoa löytyy muun muassa ravitsemuksesta, kehon muutoksista ikääntyessä, kaatumisen ehkäisystä, seksuaaliterveydestä, liikunnasta, asumisesta, mielen hyvinvoinnista sekä aivoterveydestä ja muistista.
– Sivut on tehty yhdessä ikäihmisten kanssa, sinne on koottu sellaista materiaalia, mistä seniorit ovat halunneet saada tietoa, Minna Salminen toteaa.
Pohjoisten kylien virtapiirissä digipalvelujen käyttö puhutti paikalla olleita.
– Digipalvelujen käyttö on lisääntynyt ja myös digipalveluita käyttävien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää digipalveluja, Minna Salminen sanoo.
– Jos ei voi tai halua asioida verkkosivujen kautta, voi asioida myös puhelimitse. Jos ei osaa käyttää digipalveluja, mutta halua siihen olisi, digiohjausta on saatavilla monista paikoista ja apuakin voi pyytää joltain, joka osaa paremmin.
Minna Salmisen mukaan digipalvelut ovat vaihtoehto niille, jotka pystyvät niitä käyttämään, ja kun digipalveluita käytetään, jää ammattilaisille enemmän aikaa tarjota puhelinpalvelua niille, jotka eivät voi tai halua digipalveluita käyttää.
– Digipalvelut tuovat lisän, mutta niiden rinnalla säilyy koko ajan perinteiset puhelinpalvelut, Salminen sanoo ja muistuttaa, että hätätilanteessa ei pidä etsiä digipalveluita vaan soittaa hätänumeroon.
Tiina Lamminaho
11.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 17. tammikuuta – 17. helmikuuta, ja sinä aikana kaavaluonnoksesta annettiin noin 225 mielipidettä.
– Eniten palautetta, vajaat sata mielipidettä, tuli Köhniöntauksen rakentamisesta. Myös Lehesvuoren maankaatopaikan varaus Perä-Palokassa ja kehätievaraukset toivat paljon mielipiteitä, yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.
– Korpilahtea koskevia mielipiteitä tuli kymmenkunta. Osa mielipiteistä on yhdistysten jättämiä, yhdessä mielipiteessä allekirjoittajia on useampi, Mäkäräinen toteaa.
Valtaosa Korpilahtea koskevista mielipiteistä koski Korpilahden kirkonkylän taajaman kehittämistä ja Korpilahden elinvoiman lisäämistä tonttitarjonnalla sekä esimerkiksi Päijännettä hyödyntämällä.
– Iloniemi nähtiin mielipiteissä potentiaalisena asuntorakentamisen alueena ja sen kehittämistä haluttiin nopeasti. Toisissa mielipiteissä toivottiin Iloniemeä kehitettävän voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta, toisissa mielipiteissä taas nähtiin tarvetta suunnitelmien päivittämiselle sekä asuntorakentamisen että liikennejärjestelyjen osalta, Mäkäräinen kertoo.
Yritystonttivarauksia yleiskaavaluonnoksessa on supistettu Korpilahden osalta; mielipiteissä toivottiin, että yritystonttivaraukset teollisuusalueella säilytettäisiin.
Putkilahden kyläyhdistys toi omassa mielipiteessään esille kyläalueiden kehittämisen. Kyläyhdistyksen mielipiteessä toivottiin uusien rakennuspaikkojen mahdollistamista ja Päijänteen osayleiskaavan päivittämistä siten, että vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi mahdollistuisi.
– Saadut palautteet käydään läpi ja niistä tehdään yhteenvetoa ja sen perusteella jatketaan yleiskaavaehdotuksen valmistelua. Yleiskaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville vuodenvaihteen tienoilla, kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kaava olisi tarkoitus saada ensi vuoden aikana, Mäkäräinen kertoo.
Tiina Lamminaho
11.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Joukko Korpilahden päiväkodin vanhempia on aktivoitunut hyvissä ajoin taistelemaan päiväkodin aukiolon puolesta ensi kesänä.
Moona Seppä sanoo, että kaupunki on hänen tietojensa mukaan kysymässä vanhemmilta hoidon tarvetta kesälle toukokuussa.
-Se on ihan liian myöhäistä. Esimerkiksi omalla kohdallani ensi kesän lomia suunnitellaan jo nyt.
Seppä on avannut nettiin addressin ja vienyt niitä myös eri liikkeisiin Korpilahdella sen puolesta, että Korpilahden päiväkoti olisi ensi kesänä avoimena. Hän laati myös kuntalaisaloitteen asiasta.Näihin on kertynyt yhteensä noin 500 allekirjoitusta.
Viime kesäinen neljän viikon sulkuaika aiheutti monessa perheessä ongelmia.
Jenny Linna oli vielä viime kesänä äitiyslomalla perheen nuorimmaisen kanssa, mutta tänä kesänä tilanne on toinen.
-Lapsi oli talvilomaviikon Keljonkankaalla ja siihen me emme enää lähde. Minä työskentelen Korpilahdella ja mies tekee etätöitä kotona, joten meillä ei ole muuten mitään tarvetta ajella kaupungin suuntaan. Pienelle lapselle viikko oli myös hankala, Linna sanoo.
Edestakaisiin matkoihin kului päivän aikana vähintään puolitoista tuntia. Perheessä on yhteensä neljä lasta, joista kolme tarvitsevat päivähoitoa ensi kesänä heinäkuussa.
-Taloa valitessa päiväkodin ja koulun läheisyys vaikutti päätökseen. Siitäkin syystä nämä sulkuviikot harmittavat, Linna toteaa.
Moona Seppä laskee, että tähän mennessä hoidon tarve kesäaikaan on ilmoitettu 24 lapselle. Seppä on pyytänyt vanhempia ilmoittamaan, mikäli lapsi on tarvitsemassa hoitoa kesällä, jotta määrä saadaan tietoon hyvissä ajoin.
-Viime kesänä hoitoa tarvitsi Korpilahdella 45 lasta. Heitä kuljetettiin muun muassa Keljonkankaalle ja Muurameen. Keljonkankaan päiväkodissahan kävi niin, että lapsimäärä oli lopulta niin suuri, että käyttöön otettiin koulun tiloja.
Linna toteaaa, että lapsia oli hänen silmiinä paljon talvilomaviikon aikana.
-Oli se jotenkin aika surullista, kun muualta tulleilla lapsilla oli selässään maalarinteippi, jossa luki heidän nimensä.
Paula Pääkkösen perheessä päiväkotia tarvitaan perhepäivähoitajan loman ajaksi.
-Viime vuonna mummot ja papat hoitivat lasta vuorotellen. Toisilla heistä alkaa olla jo ikää ja toiset asuvat kauempana, Pääkkönen kertoo.
Samanlaisiin järjestelyihin perheessä joudutaan tulevanakin kesänä, mikäli päiväkodin sulku toteutuu.
-Kolmanteen hoitopaikkaan me emme lasta enää vie.
Pääkkönen kritisoi kaupunkia, joka etsii säästöjä lasten ja nuorten palveluista.
-Kyllähän se suututtaa, jos on varaa uusia lasisia linja-autopysäkkejä, mutta päiväkoteja ei ole varaa pitää kesällä auki. Nämä ovat valintakysymyksiä. Lasten ja nuorten palveluista säästäminen on lyhytnäköistä toimintaa.
Pääkköstä ärsyttää myös se, että kaupungin puolelta viestitään kesän olevan erityisaikaa.
-Monilla vanhemmilla, kuten meilläkin, kesä on töissä sesonkiaikaa.
Pääkkönen on suunnitellut, että myös ensi kesänä vanhemmat pitäisivät lomansa vuorotellen.
-Emme edes haaveile siitä, että olisimme lomalla yhtä aikaa.
Pääkkönen sanoo päiväkodin sulkuaikojen vaikuttavan lapsiperheiden muuttoajatuksiin.
-Jos palvelut ovat heikkoja, ei tänne kukaan halua muuttaa. Liekö se tarkoituskin, Pääkkönen pohtii.
Moona Seppä sanoo ymmärtävänsä kaupungin tarpeet säästää.
-Ymmärrän kyllä kaupungin osalta turhautumisen siihen, että hoitopaikkoja varataan loma-ajoiksi ikään kuin varmuuden varalle ja sitten ne paikat perutaan viikkoa ennen. Mielestäni olisi molemmin puolin reilua, jos loma-aikoina turhaan varatuista hoitopaikoista lähetettäisiin lasku vanhemmille. Vanhempien ja kaupungin tulisi yhdessä miettiä sellaisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon sekä perheiden että kaupungin näkökulmat, Seppä pohtii.
Maarit Nurminen
07.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Eniten korpilahtelaisia ehdokkaita Jyväskylän kaupunginvaltuustoon pyrkii Keskustan listalta. Listan 94 ehdokkaasta 13 on korpilahtelaisia. Mukana ovat Hannu Ikonen (sitoutumaton), Jari Jokinen, Sirpa Kaikkonen, Matti Kekäläinen, Vesa Koskinen, Markku Lahti, Jussi Lehtimäki, Mervi Mäntynen, Anne Paasonen, Mauri Pekkarinen, Katri Ruth, Moona Seppä ja Ilse Weijo. Ehdokkaista Jyväskylän kaupunginvaltuutettuja ovat tällä hetkellä Markku Lahti ja Ilse Weijo, sen sijaan viime vaaleissa valtuustoon valittu Ari Laitinen ei nyt lähtenyt ehdolle.
Aluevaaliehdokkaina Keskustalla on korpilahtelaisia kuusi: Sirpa Kaikkonen, Mervi Mäntynen, Anne Paasonen, Katri Ruth, Moona Seppä ja Ilse Weijo. Ehdokkaista Ruth ja Weijo ovat tällä hetkellä hyvinvointialueen varavaltuutettuja, myös varavaltuutetuksi hyvinvointialueelle viime vaaleissa päässyt Markku Lahti ei tällä kertaa ole aluevaaliehdokkaana. Myöskään aluevaltuustoon viime vaaleissa päässyt Matias Lahti ei ole nyt ehdolla.
Sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa Keskustalla on täysi lista, kuntavaaleissa 94 ehdokasta ja aluevaaleissa 86 ehdokasta.
– Ehdokkaita sai hyvin, tulijoita olisi ollut enemmänkin kuin listalle mahtui, Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Ilse Weijo kertoo.
– Nuoriakin on melko paljon ja eri ammattiryhmiä on hyvin edustettuna. Nyt istuvassa kaupunginvaltuustossa meillä on kolme korpilahtelaista valtuutettua ja yksi varavaltuutettu, toivottavasti saisimme nyt ainakin yhtä paljon korpilahtelaisia valtuustoon puolustamaan Korpilahden elinvoimaisuutta ja Korpilahden palveluja. Olisi hyvä, että sekä kaupunginvaltuustossa että aluevaltuustossa olisi ihmisiä, jotka tietävät ja tuntevat Korpilahden olosuhteet, Weijo sanoo.
Nykyisessä kaupunginvaltuustossa istuva Vihreiden Helinä Lähdesluoma on ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. Vihreiden 89 ehdokkaan listalla on myös osa-aikainen putkilahtelainen Mauno Harju.
– Ehdokkaita on ollut nyt haastavampaa saada kuin aiemmin, mutta meillä oli kuitenkin ihan hyvä loppukiri ehdokashankinnassa, vaikka emme kuntavaaleihin ihan täyttä listaa saaneetkaan. Aluevaaleissa meillä on täysi lista, Jyväskylän Vihreiden toiminnanjohtaja Lassi Niininen kertoo.
Vasemmistolla on kuntavaaleissa listoillaan yhteensä 81 ehdokasta, aluevaaleissa 85 ehdokasta. Useamman vaalikauden Jyväskylän kunnallispolitiikassa mukana olleet Vasemmiston Paul Abbey ja Mette Toikkanen ovat nyt jäämässä kumpikin pois.
– Saimme kuitenkin ehdokkaaksi melko tuoreen korpilahtelaisen, Into Hiltusen, Korpilahden Vasemmiston puheenjohtaja Mette Toikkanen kertoo ja toteaa, että ehdokkaita on saatu kohtuullisen hyvin. Aluevaleissa Vasemmiston listalla ei ole yhtään korpilahtelaista ehdokasta.
Nykyisessä kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna oleva Kokoomuksen Markku Aarnos on mukana Kokoomuksen kuntavaalilistalla, toinen korpilahtelainen listalla on myös pitkään kuntapolitiikassa mukana ollut Arja Sahlberg. Kokoomuksen aluevaalilistalla ei ole korpilahtelaisia, viime kerralla varavaltuutetuksi aluevaltuustoon päässyt Päivi Ikkala ei ole nyt mukana.
– Tuntuu, että ehdokkaiden saaminen on aina vain vaikeampaa. Saimme täydet listat sekä kunta- että aluevaaleihin, mutta töitä sen eteen joutui tekemään. Halusimme molemmille listoille hyvän kattavuuden, kuntavaalilistallakin katsoimme sukupuoli- ja ammattijakauman lisäksi maantieteellistä jakaumaa, ja saimmekin kattavan listan, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jooel Niittynen sanoo.
SDP:llä on tällä kertaa kuntavaalilistallaan neljä korpilahtelaista ehdokasta. Mukana ovat Muuramen kunnallispolitiikassa aiemmin vaikuttanut, Korpilahdelle muuttanut Arto Liikanen sekä Petteri Kaura-aho, Petri Jalonen ja Rita Kortesalo. Aluevaaleissa SDP:llä ei ole korpilahtelaisia ehdokkaita.
– Nyt saimme ehdokkaita paremmin kuin viime vaaleissa, tosin viimeiseen asti piti tehdä töitä. Nyt meillä on sekä kunta- että aluevaaleissa täysi lista. Molempiin vaaleihin riitti kiinnostusta, ja saimme uusiakin ihmisiä listoille hyvin, vaalityöntekijä Jarno Kemiläinen Jyväskylän sosialidemokraattisesta kunnallisjärjestöstä kertoo.
Perussuomalaisilla on kuntavaaleissa 51 ehdokkaan lista, aluevaltuustoon pyrkii 63 perussuomalaista ehdokasta. Korpilahdella kuntavaaliehdokkaista asuvat Aulis Levänen ja Matti Sarmanne, Jarmo Nahkamäki on syntyisin Korpilahdelta. Levänen ja Nahkamäki ovat ehdolla myös aluevaaleissa, jatkokautta aluevaaleissa hakee myös Korpilahdelta kotoisin oleva, nykyisessä hyvinvointialueen valtuustossa istuva Marko Kolula.
Kristillisdemokraattien listoilla sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa on korpilahtelainen Minna Mustonen. Yhteensä Krstillisdemokraateilla on 35 ehdokasta Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, aluevaltuustoon Kristillisdemokraattien listalta pyrkii 66 henkeä.
– Kuntavaaleihin oli hankalampaa saada ehdokkaita kuin aiemmin, mutta aluevaaleihin maakunnasta löytyi hyvin ehdokkaita, Kristillisdemokraattien Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja Mervi Turunen toteaa.
Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys on 2. – 8. huhtikuuta, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta.
Tiina Lamminaho
