15.04.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Korpilahtelainen Moona Seppä on politiikan untuvikko, joka teki rakettimaisen nousun vallan areenoille. Hyvän henkilökohtaisen tuloksen teki myös Ilse Weijo, joka oli kuntavaaleissa Keskustan kolmanneksi suosituin ehdokas Mauri Pekkarisen ja Joonas Köntän jälkeen. Erityisesti Seppä teki sosiaalisessa mediassa onnistuneen kampanjan.
Keskustan vaalituloksessa näkyy politiikan tendenssi nuorentumisesta ja naisistumisesta. Weijon ja Sepän taakse äänimäärissä jäi moni jyväskyläläinen Keskustan konkaripoliitikko, vaikka toisaalta Pekkarinen olikin kuntavaalien äänikuningas. Ehkäpä Keskustassa kaivataan uudenlaisia tuulia ja kasvoja. Keskustan naiskolmikon kolmas, Katri Ruth on tehnyt sitkeää työtä ja kannatus on kasvanut pikkuhiljaa.
Muuramen kuntapolitiikassa pitkään vaikuttanut ja Korpilahdelle muuttanut Arto Liikanen (sdp) sai paikan kaupunginvaltuustosta ensiyrittämällä. Korpilahden alueelta tuli ihan mukava äänipotti ja voi olla, että alueella on ollut niin sanotusti sosiaalista tilausta vahvalle demareiden ehdokkaalle. Edellisen kerran Korpilahden alueella demareilla oli kaupunginvaltuutettu heti kuntaliitoksen jälkeen, kun Heidi Nieminen valittiin valtuustoon vuonna 2009.
Korpilahden puoluekartta kuitenkin niin sanotusti köyhtyi kaupungin päätöksenteossa, kun vihreiden Helinä Lähdesluoma putosi pois. Vasemmistoliiton Paul Abbey ei ollut enää ehdolla.
Jyväskylän osalta vaalitulosta on kuvailtu siirtymäksi vasemmalle. Suurimmaksi puolueeksi äänestettiin sosialidemokraatit, jolla on tulevassa valtuustossa 16 paikkaa, lisäystä kolme paikkaa. Keskusta kiilasi suosiossa karvan mitalla Kokoomuksen ohi ja sai kaksi lisäpaikkaa kaupunginvaltuustoon; paikkamäärä on tulevalla kaudella 11. Kolmanneksi suurin puolue Kokoomus menetti kaksi paikkaa ja sillä tulee olemaan sama paikkamäärä kuin Keskustalla. Vasemmistoliitto teki hyvän tuloksen myös Jyväskylässä ja sai kaksi lisäpaikkaa; paikkamäärä tulee olemaan 9. Vihreät menetti kaksi paikkaa ja tulevalla valtuustokaudella valtuutettuja on puolueella 10.
Vaalien suurin häviäjä oli Perussuomalaiset, joka menetti Jyväskylässäkin kuusi paikkaa kaupunginvaltuustossa. Puolue hiipui kolmen kaupunginvaltuutetun puolueeksi ja paikkamäärä on sama kuin Kristillisdemokraateilla.
Keskusta-puolue on ollut kampanjoinnissaan lähipalvelujen puolustaja ja sellaisin odotuksin puolueeseen suhtaudutaan sekä kaupungin kuin hyvinvointialueenkin tasolla. Tehtävä ei ole niukkojen rahakirstujen aikana helppo. Maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla saatetaan nyt vienosti toivoa, että ihmiset ja alueet ruutukaavan ulkopuolella huomioitaisiin tulevalla valtuustokaudella edes hitusen paremmin kuin menneellä.
Hyvinvointialueella tullaan käymään edelleen keskustelua palveluverkosta.
Leppoisaa pääsiäisen aikaa lukijoille. Lehdentekijät lomailevat ja lehti ei ilmesty ensi viikolla.
07.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahtelaiset saivat hyviä uutisia alkuvuonna, kun jämsäläinen yrittäjä Mikko Simonen kertoi avaavansa Korpilahden Tarvikekeskuksen kevään kuluessa.
Entisessä S-marketin tilassa on nyt valmista ja myymälä avasi ovensa maanantaina. Avajaisia vietetään myöhemmin tällä viikolla.
Simonen sanoo, että tuotenimikkeiden määrä on jotain 15 000-20 000 väliltä. Myymälästä löytyy tuotteita aina vaatteista ja kodin tarvikkeista rakentamiseen ja remontointiin sekä autoiluun ja vaikkapa askarteluun.
Simosen suunnitelmat omistamassaan kiinteistössä eivät pääty Tarvikekeskuksen avaamiseen, vaan seuraavana remonttikohteena on entisen Ohrantähkän tila.
-Avaamme sinne itse ravintolan viimeistään kesään mennessä remontin aikataulusta riippuen.
Simonen kaavailee ravintolasta ”olohuonetyylistä” paikkaa.
-Kyllä sinne esiintyjiäkin on tulossa, Simonen sanoo.
Simonen sanoo, että ravintola tuskin avautuu Ohrantähkä-nimisenä.
-Ravintola ei tule olemaan auki joka päivä, vaan ehkä keskiviikkoisin ja viikonloppuisin, Simonen suunnittelee.
Korpilahdelle avattava ravintola on Simosen ensimmäinen. Tarvikekeskuksien lisäksi yritys pyörittää Vitikkalan Kartanoa ja Jämsänkosken Vanhaa Klubia.
Tuija Pennasen Presto-pitseria muuttaa tulevan ravintolan viereiseen tilaan, joka muistetaan entisenä Matkahuoltona.
Maarit Nurminen
07.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Eihän tämän parempaa kylää olekaan. Parasta täällä ovat ihmiset, kaikki ovat niin mukavia, lähes 70 vuotta Ylä-Muuratjärvellä asunut Elli Kinnari toteaa. Keski-Suomen paras kylä Ylä-Muuratjärvi on nyt virallisestikin; Keski-Suomen Vuoden kylä -titteliä juhlittiin lauantaina kylätalossa isolla joukolla. Mukana oli niin oman kylän kuin naapurikylienkin väkeä sekä yhteistyökumppaneita kauempaakin.
Reijo Lähteenmäki Keski-Suomen Kylät ry:stä kiitteli Ylä-Muuratjärven yhteisöllisyyttä.
– Tärkeimpänä vaikuttajana Vuoden kylä -valintaan näen juuri yhteisöllisyyden. Toinen tekijä on turvallisuuteen ja varautumiseen panostaminen, jossa täällä ollaan pidemmällä kuin muissa Keski-Suomen kylissä, Lähteenmäki sanoi.
– Ylä-Muuratjärven kylän motto ”pidetään huolta toisistamme” toteutuu erinomaisesti. Kylällä on monenlaista toimintaa kaikille ikäryhmille ja kylätalo on paikka, jossa tapahtuu lähes päivittäin jotain uutta ja innostavaa. Kyläläiset ovat kaikki mukana ja talkootyö tuo ihmiset yhteen. Täällä on myös kuunneltu viestejä ja otettu ne huomioon toimintaa järjestettäessä, Lähteenmäki kehui puheessaan.
– Ylä-Muuratjärvi on myös ajassa kiinni, se ottaa aktiivisesti osaa erilaisiin hankkeisiin ja koulutuksiin. Se on rohkea ja ennakkoluuloton. Kyläyhteisö on ottanut varautumisen ja turvallisuuden sydämen asiakseen. Tämä myös ylläpitää omalla tavallaan maaseudun elinvoimaisuutta, Lähteenmäki sanoi onnitellessaan Ylä-Muuratjärviseuraa ja kyläläisiä.
Ylä-Muuratjärviseuran varapuheenjohtaja Ilmo Laaksonen totesi Ylä-Muuratjärven olevan Keski-Suomen Vuoden kylä jo toistamiseen, edellisen kerran titteli tuli vuonna 2007.
– Silloinkin puheenjohtajana oli aktiivinen nainen, Susanna Pesonen. Nyt meillä on naisenergiaa tuplasti, puheenjohtajana Helena Mieskolainen ja sihteerinä Ina-Maria Mieskolainen. Ilman tätä ripeää naiskaksikkoa kylän toiminta ei olisi näin vilkasta, Laaksonen kehui.
– Kun täytin Vuoden kylä -hakemusta, yllätyin, kuinka paljon täällä on saatu aikaiseksi. Kun kysyttiin kylän merkittävimpiä voimannäytteitä viiden viime vuoden aikana, mainitsin ensimmäisenä kylätalon toiminnan pyörittämisen ympärivuotisesti; uunit lämmitetään kiertävillä vuoroilla, polttopuut tehdään talkoilla ja piiput ja hormit on uusittu sekä katto korjattu. Toinen merkittävä asia on kylätalon varustaminen valmiuskeskukseksi hankkimalla tänne muun muassa aggregaatti sekä patjoja ja lyhtyjä ja pitämällä harjoituksia. Kolmantena mainitsin vilkkaan harrastustoiminnan tukemisen, ja kun luettelin täällä järjestettyjä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, totesin, että niitä on ollut todella paljon, Laaksonen kertoi.
Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kuusinen-Laukkala kehui myös Ylä-Muuratjärven kylän aikaansaannoksia.
– Tunnustus tuli ansaitusti, niin paljon täällä on tehty töitä viime aikoina. Ylä-Muuratjärvi on kylä, jossa ei ole ollut isoja kartanoita. Täällä on asunut työteliäitä ihmisiä, jotka ovat tarttuneet toimeen. Nykyäänkin täällä näytetään, että vaikka puitteet eivät ole suuret, hyvällä hengellä saadaan paljon aikaiseksi, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoi kiitellessään Ylä-Muuratjärviseuraa hyvästä yhteistyöstä.
– Naapurikylien kannalta merkityksellisintä on se, että Ylä-Muuratjärven kylätalo on lämmin ympäri vuoden, Paula Määttä totesi ja kehui Ylä-Muuratjärven kylätaloa mitä parhaimmaksi kokoontumispaikaksi.
– Meille Pohjoisten kylien virtapiirin jäsenille tämä on mainio paikka, pidämme täällä niin jumpat kuin elokuvaillatkin ja saamme jopa Jyväskylän yliopiston Ikis-luennot tänne videotykin välityksellä. Ja lisäksi Ylä-Muuratjärviseura hoitaa meille tarjoilut, Paula Määttä kiitteli.
Virtapiirin lisäksi kylätalolla kokoontuu perhekerho, lastenkerho ja ilma-asekerho, pizzapäiviä on säännöllisesti, karaokeiltakin oli ja bingoakin on kokeiltu. Talkoissa kyläseuran väki on ollut muun muassa eri ralleissa ja messuilla, tärkein talkootapahtuma on vuosittain Jyväskylän MM-ralli, talkooväkeen kuuluu muun muassa omalla kylällä koulutettuja järjestyksenvalvojia. Urheilukenttä on kunnostettu hankerahoituksella ja turvallisuuteen liittyviä tapahtumia kylällä on ollut useita, kylällä on myös oma turvaryhmä ja naapuriapuryhmä.
Ylä-Muuratjärvellä asuu monen ikäistä väkeä, lapsiperheitäkin on paljon. Juhani Penttinen muutti perheineen Ylä-Muuratjärvelle kymmenkunta vuotta sitten.
– Täällä on ollut mukava asua ja se on hyvä, että kauppa ja koulu ovat lähellä. Jos tässä ei olisi koulua näin lähellä, me emme asuisi täällä, Penttinen sanoo ja kertoo, että perheeseen kuuluu viisi lasta, joista kaksi on jo yläasteella, kolme käy koulua Tikkalan ala-asteella.
– Parasta täällä on, kun kaikki tuntevat toisensa ja kaikki ovat kivoja toisilleen, 13-vuotias Ida Penttinen sanoo.
– Täällä on kiva asua. Välillä ajattelee, että kaupungissa esimerkiksi uimahalli ja kauppakeskukset olisivat lähempänä, mutta silti täällä on mukava asua. On täälläkin tekemistä ja kavereita, Ida Penttinen toteaa.
Myös 14-vuotias Jeremia Penttinen tykkää asua Ylä-Muuratjärvellä.
– Kyllä täällä on tekemistä riittänyt. Täällä on rauhallisia paikkoja, joissa voi liikkua luonnossa, täällä ei ole hirveää hälinää. Ja kylätalolla on kaikenlaista tapahtumaa, Jeremia Penttinen sanoo.
Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen painottaa, että Vuoden kylä – titteli kuuluu kaikille kyläläisille.
– Tämä on yhteinen juttu, ei tätä olisi saatu, jos kaikki eivät olisi mukana tekemässä. Meillä on täällä vapaaehtoisia paljon ja aina, kun tehdään yhdessä, pitää olla kahvia ja pullaa ja kaikilla mukavaa. Talkoita tehdään siinä samalla, kun tavataan tuttuja, Helena Mieskolainen toteaa.
Tiina Lamminaho
27.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Aluevaltuustoon pyrkii lähes 600 ehdokasta 15 puolueesta.
Palvelujen saatavuuden turvaamisen tärkeydestä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon pyrkivät ovat yksimielisiä; palveluja on pystyttävä tarjoamaan niitä tarvitseville. Jotain eroja puolueiden kesken löytyy siitä, miten palveluja pitäisi tarjota.
Nykyisen aluevaltuuston suurin puolue on Keskusta 19 valtuutetullaan.
– Meille palvelujen alueellinen saatavuus on tärkeää. Myös reuna-alueilla pitää saada palvelua, vaikka siellä ei terveyskeskusta olisikaan. Jos terveyskeskus ajetaan alas, tilalle pitää tuoda jotain. Tärkeintä on, että palvelun tarvitsija tulee kohdatuksi ja pääsee sisään järjestelmään, Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Sakari Suomala sanoo.
Keskusta ajaa vaaliohjelmassaan voimakkaasti omalääkärimallia niin vanhuspalveluihin kuin perusterveydenhuoltoonkin. Keskusta haluaa myös vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä perusterveydenhuollossa, jotta erikoissairaanhoidon kuormitus vähenisi. Omalääkäriä pitäisi päästä tapaamaan aina vähintään etäyhteydellä ja joka kuntaan olisi turvattava vähintään hoitajavetoinen perusterveydenhuollon sotepiste.
Aluevaltuuston toiseksi suurimman puolueen eli SDP:n mielestä ykkösprioriteetti on hoitoon pääsyn turvaaminen kahden viikon sisällä.
– Hyvinvointialueen riittävä rahoitus on turvattava, ja se edellyttää edunvalvontaa kansanedustajien suuntaan. Valtiolta tuleva rahoitus on oltava sellaisella tasolla, että palvelut voidaan järjestää, SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jarno Kemiläinen sanoo.
Vanhuspalveluihin SDP haluaa erilaisia mahdollisuuksia, ikäihmisten kunnon mukaan.
– Ympärivuorokautiseen hoitoon on saatava lisää paikkoja, ihmisille pitää taata hyvä ja turvallinen hoito. Kaikkia ei voida hoitaa kotona, vaan ympärivuorokautiseen hoitoon on päästävä, kun sitä tarvitaan, Kemiläinen sanoo.
SDP haluaa myös mielenterveys- ja päihdeongelmiin oikea-aikaista hoitoa, matalalla kynnyksellä. Kemiläisen mukaan etenkin nuorten pahoinvointiin on etsittävä ratkaisuja. Aluevaaliohjelmassaan SDP haluaa vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja nopeuttaa hammashoitoon pääsyä sekä muistuttaa myös, että laadukas ja turvallinen hoito edellyttää riittävää henkilöstöä.
Kokoomukselle tärkeintä on Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Niilo Nissisen mukaan turvata peruspalvelut ja saada hyvinvointialueen talous tasapainoon.
– Me Kokoomuksessa uskomme, että keskisuomalaiset osaavat itse parhaiten järjestää alueen sote-palvelut ja pelastustoimen, siksi hyvinvointialueen itsenäisyys on turvattava. Tämä on mahdollista vain, mikäli hyvinvointialueen talous saadaan tasapainoon ja alijäämät katettua, Nissinen sanoo.
– Hoidon saatavuus ja sen jatkuvuus on turvattava eikä teennäisiä raja-aitoja eri palveluntuottajien välille tule rakentaa. Ei ole väliä, onko palvelua tarjoava taho yritys tai julkinen toimija: tärkeintä on, että hoitoa on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, Nissinen toteaa.
Myös Perussuomalaiset korostavat palvelujen saatavuutta.
– Peruspalvelujen pitäisi olla saavutettavissa helposti. Digipalveluitakin voidaan lisätä, ne ovat hyviä sellaisille, joille ne sopivat, Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ilkka Salminen toteaa.
Salminen korostaa myös vakituisen henkilöstön tärkeyttä, ja sanoo, että jonoja voidaan purkaa ostopalveluina yksityiseltä puolelta.
– Meidän on katsottava kriittisesti menoja, mutta sitäkin pitää miettiä, mitä se maksaa, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, Salminen toteaa ja sanoo, että perussuomalaisten ryhmää puhuttaa etenkin vanhusten ja omaishoidon tilanne. Salminen peräänkuuluttaa myös vuoropuhelua kuntien ja järjestöjen kanssa.
– Tässä on vielä siirtymävaihe menossa. Rakenteita on muutettava pitkäjänteisesti, henkilöstöpolitiikka on isossa osassa ja kiinteistöjä on käytettävä tehokkaasti. Palvelut edellä on mentävä, Salminen sanoo.
Vihreät toivovat, että hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen.
– Viime kädessä varmaan kaikille puolueille on tärkeintä, että pystytään turvaamaan se, että ihmiset saavat sitä apua ja tukea, mitä tarvitsevat. Meille keskeistä on, että lasten ja nuorten palvelut, esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, saadaan aidosti toiminaan. Toinen tärkeä asia on se, että ikääntyneet pystyvät elämään arvokasta ja turvallista elämää ja voivat luottaa siihen, että saavat oman toimintakykynsä mukaista apua ja tukea, erilaisia vaihtoehtoja on oltava tarjolla, Keski-Suomen Vihreitten puheenjohtaja Arto Lampila sanoo.
Lampilan mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluprosessit on saatava sellaiseen kuntoon, että kasvavaan palveluntarpeeseen pystytään vastaamaan.
– Eri tarpeisiin on löydettävä fiksuin tapa vastata. Vuokralääkärikustannuksia on saatava alemmaksi, mutta joissakin tilanteissa voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia, samoin voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, Lampila sanoo ja korostaa myös varhaisen vaiheen tukea ja ennaltaehkäisyä; tukea esimerkiksi mielen hyvinvointiin pitää tarjota, ennen kuin ihminen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vasemmistoliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Irma Hirsjärven mielestä jokaisen on päästävä hoitoon omalla alueellaan, Hirsjärvi korostaa yhdenvertaisia palveluita sekä terveys- että sosiaalipuolella.
– Järjestökentän alasajo tulee kaatumaan hyvinvointialueelle, Hirsjärvi toteaa ja peräänkuuluttaa sekä edunvalvontaa valtiovaltaan päin että osaavaa johtamista hyvinvointialueelle.
– Maakunnat ovat erilaisia, meidän on osattava selkeämmin kertoa, mikä Keski-Suomen tilanne on, Hirsjärvi sanoo. Hirsjärven mukaan osaavaan johtamiseen kuuluu muun muassa henkilöstön kuuleminen ja henkilöstön osaamisen käyttäminen, myös kilpailutukseen tarvitaan Hirsjärven mukaan lisää osaamista.
Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin varapuheenjohtajan Marika Visakorpi-Kemppaisen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset pääsevät palveluntarpeen mukaiseen palveluun kohtuullisessa ajassa.
– Eli ei liian pitkiä jonoja, eikä väärissä paikoissa makuuttamista. Nyt meillä on erilaisia pullonkauloja, ja ne ovat myös taloudellinen asia, väärässä paikassa jonottaminen on kallista. Kalliista vuokralääkäreistä pitää pyrkiä eroon, mutta palvelua pitää kuitenkin saada kohtuullisessa ajassa, Visakorpi-Kemppainen sanoo.
– Kristillisdemokraattien aloitteesta on tehty linjaus, että palveluasumista pitäisi löytyä omasta kunnasta tai edes naapurikunnasta, tavoitteena olisi, että myös osastohoitoa löytyisi mahdollisimman läheltä kotipaikkaa. Meidän pitäisi myös löytää keinoja tukea ihmisiä varhaisessa vaiheessa ennen kuin palveluntarve ja haasteet kasvavat liian isoiksi, Visakorpi-Kemppainen toteaa ja sanoo, että varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä kuntien kanssa.
Vapauden liiton puoluesihteeri Lasse Paanasen mukaan tärkeintä on hyvinvointialueen talouden ja budjetin saaminen tasapainoon niin, ettei jouduta leikkaamaan palveluista.
– Mitään yksittäistä taikakeinoa minulla siihen ei ole, pitää vain tasapainoilla, mistä säästöt saadaan. On katsottava rahavirtoja, joista pystyy säästämään niin, ettei heikennetä potilaan hoitoa, esimerkiksi joitakin kalliita testejä, jotka eivät vaikuta hoitoon, voitaisiin jättää pois, Paananen sanoo.
Keski-Suomessa aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. Tämänhetkisessä aluevaltuustossa edustettujen puolueiden lisäksi ehdokkaita ovat asettaneet Valta kuuluu kansalle -puolue, joka on vaaliliitossa Vapauden liiton kanssa ja RKP, joka on vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa sekä Suomen Kommunistinen puolue, Liberaalipuolue, Liike Nyt, Kristallipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Aluevaalit käydään yhdessä kuntavaalien kanssa, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 2. – 8. huhtikuuta. Aluevaaleissa käytetään violettia äänestyslippua, myös aluevaalien ehdokasluettelo äänestyskopissa on violetti. Ehdokkailla on omat numerot alue- ja kuntavaaleissa eli vaikka ehdokas olisi ehdolla molemmissa vaaleissa, häntä äänestetään eri numerolla kuntavaalissa ja aluevaalissa. Aluevaalissa ehdokasnumerot ovat nelinumeroisia.
Tiina Lamminaho
24.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen kevätkokouksen aluksi kuultiin tällä kertaa pelimannimusiikkia sekä asiaa korpilahtelaisista pelimanneista. Korpilahden pelimannit soittivat ja Outi Penttinen kertoi Korpilahden pelimannien yli 50-vuotiaasta historiasta, myös Ville Lahtinen muisteli Korpilahden pelimannien alkuaikoja.
Korpilahden pelimannit on perustettu vuonna 1971, edellisenä vuonna perustetun Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston opintopiirinä.
– Kaustisten kansanmusiikkijuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kansanmusiikilla oli kova noste ja pelimanniryhmiä alkoi syntyä eri puolille Suomea, Outi Penttinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat soittaneet vuodesta 1971, väki on vähän vaihtunut, mutta Ville Lahtinen on ollut mukana alusta lähtien, Penttinen totesi.
– Olin sijaistanut kanttori Paavo Ilomäkeä, ja hän minut pyysi mukaan pelimanneihin. Ihan ensimmäisissä harjoituksissa en ollut, mutta ensimmäisenä vuonna olin jo mukana, Lahtinen kertoi.
– Olen kotoisin Lapualta ja olin tottunut pohjalaisiin lauluihin, joissa lauletaan Härmän häjyistä ja rumista vallesmanneista. Täällä oli erilaisia lauluja. Kokoonnuimme vanhan koulun musiikkiluokassa. Aluksi meitä oli pieni joukko, eikä nuotteja paljon käytetty, tosin minä olen aina käyttänyt nuotteja. Matti Mäkinen veti porukkaa, kokeilimme ja opimme yhteissoittoa ja yhteishenkeä. Yhteishenki on aina ollut hyvä pelimannien joukossa, Lahtinen sanoi.
– Nykyään soitossa on suuri ero entiseen verrattuna. Ennen kaikki soittivat melodiaa omilla soittimillaan, basso ja harmoni säestäen. Nykyään kaikilla on nuotit edessään ja musiikki on sovitettua soittimille, joita on myös enemmän, mukana on viulut, huilut, klarinetti, hanuri, basso ja harmoni. Ja nykyään sovitaan, kuka mitäkin soittaa, niinpä musiikki on usein pelimannimusiikkia ihan kamarimusiikin tapaan. Musiikkia ovat sovittaneet muun muassa kapellimestari Jorma Panula, useimmissa kappaleissa sovittajana on Outi Penttinen tai Kati Weijo, Lahtinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat pitäneet yllä paikallista kulttuuriperinnettä yli 50 vuotta. Olemme tykänneet soittaa, ja perinne on pysynyt yllä siinä samalla. Toki meitä velvoittavat perinteetkin, Outi Penttinen totesi ja kertoi tunnetuista korpilahtelaisista kansanmuusikoista.
– Matti Koskinen eli Laulu-Matti tai Koskis-Matti tunnettiin laajemminkin pitkin Etelä-Suomea. Matti Koskinen oli monipuolinen kansanmuusikko, joka soitti niin viulua kuin kanneltakin, välillä jopa sahaa. Laulu oli oleellinen osa Koskis-Matin esityksiä, laulujen sanat hän teki itse. Toinen laajemmalti tunnettu korpilahtelainen kansanmuusikko oli Tyyne Pahkamäki, jämsäläiset tosin tahtovat omia hänet, koska hän asui Jämsässä silloin, kun hänet keksittiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla. Tyyne Pahkamäki teki omia lauluja, ja myös keräsi paljon lauluja ja runoja.
Korpilahden pelimannien ohjelmistoon on aina kuulunut paljon Matti Koskisen lauluja, myös muiden paikallisten tekijöiden käden jälki on näkynyt ohjelmistossa. Ville Lahtinen muisteli ”Vanhainkoti Iltatähden pyörätuolivalssia”, johon Seppo Marttinen teki sävelen ja Marjaliisa Kolula sanat.
– Siinä mainittiin paljon henkilöitä, esimerkiksi vanhainkodin hoitajia. Ja jokaiselta piti kysyä lupa, saako hänet laulussa mainita, Marjaliisa Kolula muisteli.
”Muistojen Haukkavuori” -laulun sanat on tehnyt Liisa Vuorinen, kappaleen on säveltänyt Esko Muhonen. Myös esimerkiksi Veikko Hakanen on säveltänyt Korpilahden pelimannien esittämää musiikkia.
– Kappaleita syntyy edelleen, esimerkiksi Anna Ahosen säveltämä valssi on uutta tuotantoa, Outi Penttinen kertoi.
Pelimannit ovat esiintyneet vaihtelevilla kokoonpanoilla ja mukana on aina ollut väkeä hieman kauempaakin, kuten Moksista, Sarvenperältä, Vespuolelta, Palokasta ja Muuramesta. Kotiseutuyhdistyksen kokouksessa soittamassa olivat Antti Penttinen, Jukka Lahtonen, Juhani Rantanen, Ville Lahtinen, Merja Jokinen, Riitta Reijonen, Outi Penttinen ja Tuure Lahtonen.
– Yhteistyömme kotiseutuyhdistyksen kanssa jatkuu. Aikaisemmin, kun oli Korpilahden kunta, kunta tarvitsi pelimanneja monenlaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Nyt esiintymistilaisuudet ovat vähentyneet, mutta kotiseutuyhdistyksen kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä, Outi Penttinen totesi.
Lisää Korpilahden pelimannien historiasta voi lukea Outi Penttisen muutama vuosi sitten kirjoittamasta ”Pelimannisoiton pitkä oppimäärä – Korpilahden pelimannit 50 vuotta ” -teoksesta.
Tiina Lamminaho
