12.06.2025 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän seurakunnassa on tänä kesänä kahdeksan Tiekirkkoa. Jo aiemmilta kesiltä tuttujen Kaupunginkirkon, Kuokkalan, Korpilahden ja Taulumäen kirkkojen lisäksi Tiekirkko-verkostoon kuuluvat Säynätsalon, Joutsan ja Toivakan kirkot sekä Luhangan kesäkirkko.
Joutsan kirkko on avoinna 23.6.–31.7.2025 ma–to kello 11–15
Kaupunginkirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ma–pe kello 10.30–16
Korpilahden kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ti–pe kello 11.30–16 ja su kello 11.30–16
Kuokkalan kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ti–pe kello 10.30–16
Luhangan kesäkirkko on avoinna 23.6.–10.8.2025 ma–su kello 12–16 (tarvittaessa myös muuna aikana)
Säynätsalon kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ma–to kello 10.30–16
Taulumäen kirkko on avoinna 23.6.–22.8. 2025 ti–to kello 10.30–16
Toivakan kirkko on avoinna 16.6.–10.8. ma–pe kello 10–17, la–su kello 10–14
(4H:n nuoret kirkko-oppaat ovat paikalla arkisin kello 12–17)
12.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Petäjäveden kunnan tekninen päällikkö Reija Laamanen kertoo, että Petäjäveden kunnan metsäkiinteistöllä Kettulanvuoressa sijainnut laavu ja sen takana ollut puuvarasto on palanut viime yön aikana. Kyseessä ei ole Kettulanvuoren ulkoilualueen ja ulkokuntosalin vieressä sijaitseva uudempi kota, vaan kauempana rinteen päällä sijainnut vanhempi laavu.
Laamasen mukaan seitsemän jälkeen aamulla paikalle sattunut koiranulkoiluttaja on ilmoittanut palosta hätäkeskukseen ja palokunta on käynyt paikalla varmistamassa, että palo ei pääse leviämään. Palo kytee vielä jonkin verran ja tilannetta seurataan kunnan toimesta.
Laamanen lisää, että palon epäillään syttyneen tahallisesti ja asiasta tullaan tekemään kunnan puolesta rikosilmoitus. Poliisia on jo tiedotettu asiasta. Laamanen myös toteaa, ettei palo onneksi päässyt leviämään laajemmaksi maastopaloksi, vaan laavun ja liiterin lisäksi ympäristöstä paloi hieman puita ja vähän maastoa.
Sekä Reija Laamanen että Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala pitävät tapahtunutta erittäin valitettavana ja toivovat, että mahdolliset tiedot palosta tai paloon liittyvät havainnot Kettulanvuoren alueelta ilmoitetaan suoraan poliisille tai kunnan tekniseen toimeen.
Niina Kelloniemi
11.06.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 10. kesäkuuta 2025 ja teki merkittäviä päätöksiä alueen hallinnon järjestämisestä. Kokouksessa valittiin toimielimet ja niiden puheenjohtajistot.
Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Tony Melville (sd.), ja varapuheenjohtajiksi nimitettiin Jani Ylälehto (kesk.) sekä Eila Tiainen (vas.). Karoliina Sarasteen (kok.) esityksestä aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että aluehallituksen toimikausi on kaksivuotinen.
Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin Maria Kaisa Aula (kesk.), ja varapuheenjohtajiksi Lotta Ahola (kok.) sekä Riikka Rantanen (sd.). Aluehallituksen jäseniksi valittiin Lotta Ahola (kok.), Jouni Flyktman (kok.), Jukka Haaparanta (ps.), Irma Hirsjärvi (vas.), Elma Hyöky (vihr.), Tapani Kiminkinen (kesk.), Ilkka Mikkonen (sd.), Jouko Nykänen (kesk.), Tuula Peltonen (sd.), Mauno Vanhala (kesk.) ja Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.).
Emilia Koikkalainen (kok.) toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, Pauliina Takala (kesk.) johtaa aluevaalilautakuntaa, Merja Lahtinen (kesk.) valittiin hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtajaksi ja Katri Asp-Dalfidan (sd.) toimii turvallisuuslautakunnan puheenjohtajana.
Uuraisten Samuli Mattila vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnassa ja Toivakan Sinikka Jäntti sekä korpilahtelainen Moona Seppä ovat jäseninä turvallisuuslautakunnassa. Kaikki ovat keskustalaisia.
Aluevaltuusto valitsi lisäksi varajäsenet aluehallituksen ja lautakuntien jäsenille. Valtuusto merkitsi tiedoksi ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta ja hyväksyi ryhmien nimet. Syksyn kokouspäiviksi päätettiin tiistai 9. syyskuuta, tiistai 4. marraskuuta ja tiistai 9. joulukuuta.
Kokouksessa jätettiin myös valtuustoaloite otsikolla “Perusoikeudet ja työrauha kuuluvaksi kaikille”, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana oli Sirpa Martins (vas.).
09.06.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Erityisesti Ainolan, Pukkalan ja Ikolanmäen alueilla on tehty runsaasti rottahavaintoja viime aikoina ja jopa keskellä kirkasta päivää. Yleensä rotat liikkuvat pimeän turvin, joten alueen populaatio saattaa olla erityisen suuri.
Ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmola Jyväskylän kaupungilta sanoo, että ilmoituksia rottahavainnoista on tullut viime päivinä Korpilahden alueelta poikkeuksellisen paljon.
-Aikaisempina vuosina ilmoituksia on tullut yksittäisiä, ja nyt määrä on selkeästi kasvanut. Rottaongelmaa sinänsä on joka puolella Suomea.
Ainolassa asuva Susanna Välisaari sanoo, että heidän taloyhtiössään joku on nähnyt rotan päivittäin. Perheenjäsen otti kuvan, kun parvekkeelle kiivennyt rotta seisoi ikkunaa vasten.
-Kävin tarkistamassa taloyhtiön jäteastiat ja siellä kaikki oli kunnossa.
Välisaaren kodin taloyhtiö on tilannut tontille tuholaistorjuntaa tekevän yrityksen.
Kaupungin ympäristöterveyden tehtävä rottien torjunnassa on antaa neuvoja ja tiedottaa.
-Tuholaistorjunta itsessään on jokaisen kiinteistön omistajan asia, olkoon kyseessä sitten taloyhtiö tai omakotitalo.
Ilmola sanoo, että rottaongelmassa ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä.
–Jätehuoltorekisteristä saadaan tieto, mikäli kiinteistöllä on rikkinäisiä ja täysinäisiä jäteastioita. Jätehuoltoviranomainen myös tarkistaa alueen kiinteistöjen biojätteen käsittelyä.
Ohjeita rottien varalta:
-Jyrsijät viihtyvät pihapiirissä, jos niillä on jotain syötävää ja piilopaikkoja tarjolla.
-Torjunnan onnistumista edesauttaa, jos jokainen ihminen omalta osaltaan kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin asioihin. Jäteastioiden tulee olla ehjiä. Jäteastioiden kannet pitää olla suljetut ja pesutulppa paikallaan. -Kaikki jätteet täytyy laittaa sisälle jäteastioihin ja astiat tulee täyttää tasaisesti siten, että jokaisen astian kansi saadaan kokonaan kiinni.
-Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, tarkoitukseen sopivassa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty.
-Pihapiiri ja rakennusten ympäristö tulee pitää siistinä niin, että rotilla ei ole piilo- tai pesäpaikkoja.
-Lintuja ei ruokita maahan. Rakentamiseen liittyvät maankaivutyöt saattavat aiheuttaa paikallista rottien liikehdintää.
-Jyrsijät pääsevät sisälle rakennuksiin pienistäkin raoista. Rakennusten rakojen ja läpivientien tilkitseminen tai verkkojen asennus ovat hyviä keinoja torjunnassa. Rotta pääsee sisälle jo kahden senttimetrin kokoisesta raosta.
-Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien tai myyrien torjuntaan. Yksittäisten rottien pyydystäminen onnistuu perinteisellä tappoloukulla. Loukkuun voi asettaa houkuttimeksi esim. ruisleipää, juustoa, viljatuotteita, keitettyä kananmunaa, kuivattuja hedelmiä tai suklaata.
-Rottia voi pyydystää myös elävänä pyydystäviin loukkuihin, jos pystyt lopettamaan rotan nopeasti ja kivuttomasti kuten eläinten hyvinvointilaissa edellytetään. Loukkujen sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota, ettei ne vahingoita muita eläimiä tai ihmisiä. Loukut on tarkastettava päivittäin.
-Rotan vuotuinen poikastuotto/naaras/vuosi on keskimäärin 38. Rottien torjunta on melko haasteellista ja saattaa viedä aikaa. Rotalle on tyypillistä geeniperintönä saatu ympäristön muutosten ja uusien esineiden vieroksunta (neofobia). Sen vuoksi rotta saattaa karttaa jonkin aikaa sille tarkoitettua syöttiä, eikä syöttiä kannata siirtää toiseen kohtaan.
-Taloyhtiöt ja rakennuksen omistajat voivat tarvittaessa tilata tuholaistorjunta yrityksiltä apua rottien torjuntaan ja hävittämiseen.
Maarit Nurminen
05.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kettulanvuoren luontopolut Petäjävedellä on saatu valmiiksi ja opastetaulut ovat paikoillaan, avajaisia vietetään maanantaina 16. kesäkuuta. Kettulanvuoren ulkokuntosalin vierestä lähtee kaksi kesäreittiä; 1,1 kilometrin mittainen Ketun kilsa ja 4,6 kilometrin mittainen Revon reitti. Molempien reittien varressa on opastetauluja, joissa kerrotaan alueen eläimistä ja kasveista. Tauluissa esitellään muuttolintuja, paikkalintuja, nisäkkäitä, pikkunisäkkäitä, hyönteisiä, matelijoita ja sammakkoeläimiä sekä sieniä. Ihakkisuon kohdalla esitellään Ihakkisuon kasveja, toinen kasvitaulu on Hupelinmäellä.
– Opintoihini kuului projekti, ja sain yhdistettyä sen tähän hankkeeseen, jossa parannettiin reitistöjä. Luontopolkua oli kaavailtu jo aiemminkin, opastetauluhanketta vetänyt, ympäristökasvattajaksi opiskellut Pia Jussila kertoo.
– Teimme opastetauluja Lauri Ijäksen ja Leena Lahden kanssa, Tapani Nislin oli meidän kanssamme katsomassa, mihin opastetauluja kannattaa laittaa ja Pekka Kotamäen kanssa teimme tosi ison työn kuvien ja tekstien asettelussa.
Tauluissa on yhteensä kymmeniä kuvia.
– Ostimme kuvat kahdelta taiteilijalta, jotka ovat tehneet kuvia Suomen ympäristöopisto SYKLIn käyttöön, osa kuvista oli valmiina, mutta tilasimme myös joitakin uusia, kun halusimme tiettyjä lajeja, Pia Jussila kertoo.
– Karsintaa piti tehdä paljon, koska kaikkea ei saa opastetauluihin mahtumaan. Tauluissa on myös nettiosoitteita, joista löytyy lisää tietoa, Pia Jussila sanoo ja kertoo, että hanke kesti kaksi vuotta.
– Syksyllä olisi tarkoitus mennä koululaisten kanssa tutustumaan luontopolkuihin ja käyttää opastetaulujakin opetuksessa. Tosi hyvä, että valittavana on myös lyhyt reitti, luontopolulle pääsee pienempienkin lasten kanssa.
Polun varrella linnunpönttöjäkin
Tauluihin on valittu nimenomaan sellaisia lajeja, joita Kettulanvuoren luontopoluilla voi nähdä ja kuulla.
– Talvellahan reiteillä pääsee hiihtämään, joten tauluissa on myös lajeja, joita näkee talvellakin, kuten paikkalintuja ja nisäkkäitä. Talvella voi nähdä myös nisäkkäiden jälkiä, Petäjäveden Luonto ry:n puheenjohtaja Lauri Ijäs toteaa.
– Molempien reittien varrella on samat taulut, joten myös lyhyemmän reitin kiertämällä saa tietoa. Eläin- ja kasvitaulujen lisäksi polun varrella on tietoa alueen luonnon historiasta ja karttoja Itämeren rantaviivasta eri aikakausina. Välillä polku kulkee entistä Itämeren rantaa, välillä entistä merenpohjaa, Ijäs kertoo.
Opastetaulujen lisäksi polkujen varsille on asetettu linnunpönttöjä.
– Monissa pöntöissä onkin jo asukkaita, etenkin tiaisille ja kirjosiepoille tarkoitetuissa pöntöissä, Lauri Ijäs kertoo.
– Linnunpönttöjä vietiin reittien varrelle viime syksynä yhteensä 35. Ne ovat eri kokoisia ja eri linnuille tarkoitettuja. Siellä on muun muassa tiaisille ja kirjosiepoille tarkoitettuja pönttöjä, leppälinnuille, käenpiioille ja kottaraisille sopivia pönttöjä, puukiipijän pönttöjä ja pari helmipöllön sekä pari varpuspöllön pönttöä. Kaikki eivät näy polulle, mutta monet näkyvätkin. Poluilla kulkiessa voi kuunnella linnunlaulua ja kesällä nähdäkin, kun emot ruokkivat poikasiaan, Ijäs sanoo ja kertoo, että linnunpönttöjä on molempien reittien varrella.
Linnunpöntöt ovat Petäjäveden Luonto ry:n jäsenen Aake Ojalan tekemiä, pönttöjen ripustustalkoissa Luonto ry:n jäseniä oli enemmänkin.
Ison hankkeen viimeinen
Reitit on merkitty erivärisillä puukepeillä; Revon reitti violeteilla ja Ketun kilsa keltaisilla.
– Kettulanvuoren luontopolut ovat osa samaa leader-rahoitteista hanketta, jossa tehtiin Kettulanvuoren ulkokuntosali, Halkokankaan perhepuisto ja Litman esteetön luontopolku sekä kunnostettiin reittejä maastopyöräilyyn soveltuvaksi. Kaksivuotinen hanke päättyi viime vuoden loppuun. Lähes kaikki saatiinkin tehtyä vuoden vaihteeseen mennessä, iso opastetaulu hiihtoreittiopasteen viereen laitettiin tämän vuoden puolella, samoin reittimerkit, kunnan tekninen päällikkö Reija Laamanen kertoo.
– Kettulanvuoren luontopolut kulkevat latupohjalla. Reittiä on parannettu niin, että sitä pääsee kulkemaan maastopyörällä, myös Ihakkisuon kohdalla. Revon reitiltä menee nyt myös sorastettu polku Ihakkisuon yli Halkokankaalle. Litman esteetön luontopolku yhtyy Revon reitille, Litman esteettömän luontopolun nuotiopaikka on myös Revon reitin varrella, Laamanen sanoo.
Kettulanvuoren luontopolun avajaiset pidetään maanantai-iltana 16. kesäkuuta kello 18 alkaen.
– Ensin on lyhyitä puheita ja ulkokuntosalin käytön esittelyä, sitten pääsee kiertämään reiteille ja vastaamaan Lauri Ijäksen tekemiin kysymyksiin, joihin vastaukset löytyvät opastetauluista, Pia Jussila kertoo.
Tiina Lamminaho
