28.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Joulupuuseuran aloitteesta korpilahtelaisella joulukuusiviljelmällä järjestetyllä kurssilla kuultiin asiaa joulukuusista viljelmän perustamisesta kuusien myyntiin asti. Teorian lisäksi kurssiin kuului käytännön harjoituksia.
– Joulukuusiviljelmän voi perustaa pellolle tai metsämaalle, jossa on luontaisesti kasvanut kuusta, myös voimalinjojen alla kasvatetaan joulukuusia, kurssin pitäjä, joulukuusenviljelijä Veikko Lamminaho kertoi ja totesi, että viljelmän voi perustaa myös siten, että hoitaa joulukuusiksi vain puolet istutetuista puista ja jättää loput kasvamaan talousmetsäksi.
– Joulukuusiviljelmä voi olla pieni tai iso. Pienimmillään voi perustaa sellaisen viljelmän, josta saa joulukuusia itselle ja sukulaisille. Viljelmä voi olla myös sellainen, josta tulee myyntiin muutama kymmenen puuta vuodessa, esimerkiksi lisätienestiksi palkkatyön ohessa. Suurimmilta suomalaisilta joulukuusiviljelmiltä tulee myyntiin noin 100 000 joulukuusta vuosittain, Lamminaho kertoo.
Tärkeää Lamminahon mukaan on se, että jo viljelmän perustamisvaiheessa ajatellaan kuusten kaatoa ja myyntiä.
– Kuuset on pystyttävä kuljettamaan viljelmältä pois, eli viljelmälle on oltava vähintään traktorilla ajettava tie. Uusia taimia on myös istutettava joka vuosi tai vähintään joka toinen vuosi, jotta oikeankokoista myytävää olisi tasaisesti joka vuosi, Lamminaho sanoo.
Valmiiksi joulukuuseksi puu kasvaa yhdeksässä – kymmenessä vuodessa. Ensimmäiset kolme – neljä vuotta on pidettävä huolta, etteivät taimet huku heinikkoon eli hoito on heinäntorjuntaa. Sen jälkeen kuusia on leikattava vuosittain. Leikkaukseen kurssilla perehdyttiin sekä teoriassa että käytännössä, sillä se on joulukuusien viljelyssä erittäin tärkeä työvaihe.
Jonkin verran kurssilla käsiteltiin myös joulukuusien myyntiä; kuusia voi myydä omien myyntipaikkojen kautta, tukkuerinä tai nettikaupassa. Yksi myyntitapa on järjestää joulukuusiretkiä, joissa asiakkaat saavat itse kaataa joulukuusen.
– Jokainen miettii itse, mikä soveltuu hänelle parhaiten. Jos on esimerkiksi palkkatyössä muualla, saattaa tukkuerien myyminen olla paras vaihtoehto, Lamminaho toteaa.
– Joulukuusenkasvatuskursseja on järjestetty lähes vuosittain, eri puolilla Suomea. Joulukuusen kasvatusta ei opi ihan pelkästään kirjoista, eikä sitä opeteta missään oppilaitoksessa, Joulupuuseuran sihteeri Heini Katajisto kertoo.
– Joulupuuseura julkaisee alan oppikirjoja ja on hoitanut alan koulutusta, jäsenistön ammattitaitoa pidämme yllä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden avulla, Katajisto toteaa.
Korpilahden kurssilla oli mukana jo joulukuusten myyntiä kokeilleita, mutta myös vasta joulukuusenkasvatuksesta haaveilevia.
– Minun maillani kasvaa kuusia sähkölinjan alla. Tänne tulin hakemaan oppia etenkin kuusten leikkaamisesta. Itse pidän enemmän leikkaamattomista luonnonpuista, mutta myynnissä pitää olla kuitenkin leikattujakin puita. Eri ihmiset pitävät erilaisista joulukuusista, toisen mielestä ruma puu voi olla jonkun toisen mielestä aivan ihana, Kirsi-Marja Myllymäki Ikaalisista totesi.
Sotkamosta kurssille tullut Tiina Brotkin kertoo tulleensa metsänomistajaksi isänsä kuoltua.
– Ajattelin, että ihan tukkimetsään en lähde, mutta jotenkin voisin hyödyntää sekä metsää että vanhoja peltoja. Tykkään ulkotöistä ja joulukuusenkasvatuksesta olen ajatellut itselleni käytännön työtä palkkatyöni lisäksi, Brotkin selvitti.
Veikko Lamminahon kuusiviljelmät ovat Korpilahdella ja Viitasaarella.
– Myin joulukuusia jo opiskeluaikoinani ja pidin joulukuusten kanssa touhuamisesta. Silloin myytävät kuuset olivat luonnonkuusia, Lamminaho kertoo.
– Heti opiskelujen jälkeen en kuitenkaan jatkanut joulukuusitouhuja, vaan olin kymmeniä vuosia palkkatyössä. Metsäopettajana ollessani päätin ryhtyä kokeilemaan joulukuusenkasvatusta, ensin pienimuotoisesti työn ohella. Vuonna 2018 jäin kokonaan pois palkkatyöstä. Joulukuuset eivät tälläkään hetkellä tuo koko elantoa, kuusenkasvatuksen lisäksi teen satunnaisesti opetustyötä ja metsänhoitourakointia. Kerään ja myyn myös vuosittain koristehavua, sen sesonki on syksyllä ennen joulukuusisesonkia.
Joulukuusenkasvatus on Veikko Lamminaholle yksi metsätalouden muoto.
– Tärkeydessään se on mennyt jo perinteisen metsätalouden ohi, Lamminaho toteaa.
Lamminaho myy joulukuusia omien myyntipaikkojensa kautta, nettikaupassa, tukkuerinä ja yrityksille lahjakuusiksi ympäri Suomea.
– Nettikauppa meillä on ollut jo lähes kymmenen vuotta, se oli yksi ensimmäisistä joulukuusia myyvistä nettikaupoista Suomessa. Joulukuusten myynti netin kautta on kasvanut koko ajan, Lamminaho kertoo.
Tiina Lamminaho
28.04.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Tikkala, Ylä-Muuratjärvi ja Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys Poko ovat mukana kansainvälisessä maallemuuttoa edistävässä hankkeessa, suomalaisten kylien lisäksi kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jakamassa on kyliä Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Suomen tytärhanke on nimeltään ”Tule, elä ja jää”.
– Tarkoituksena on kartoittaa käytäntöjä, jotka edistävät tai estävät maallemuuttoa ja samalla kehittää ja vaihtaa keskenään maallemuuttoa edistäviä käytäntöjä, Reena Laukkanen-Abbey Keski-Suomen Kylät ry:stä kertoo.
– Jokainen maa vastaa omasta rahoituksestaan. Yhteisen osion hankkeesta muodostavat webinaarit ja yhteinen kehittäminen, toiseen osaan kuuluvat jokaisen maan omat hankkeet ja kolmannen osan muodostavat opintomatkat, joihin haetaan rahoitusta erikseen.
Hankkeen puitteissa kylillä voidaan tehdä monenlaisia konkreettisia toimia, joilla houkutellaan asukkaita. Maallemuuttajan palvelupolkuun liittyen Tikkalassa ja Ylä-Muuratjärvellä on jo aloitettu kylälle muuttaneiden haastattelut; tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat ovat jo kunnossa kylälle muuttoa ajatellen, mitä asioita taas pitäisi kehittää.
– Kylille voidaan myös nimetä kyläkummeja, ensimmäiset on jo valittu Viitasaarella ja asia olisi ajankohtainen täälläkin. Kyläkummi on ihminen, jolta kylään muuttaja voi kysellä esimerkiksi kylältä löytyvistä palveluista. Kylässä voi olla yksi tai useampi kyläkummi, sen, miten kyläkummit valitaan, jokainen kylä päättää itse, Reena Laukkanen-Abbey toteaa.
– Kylästä voidaan tehdä myös kylän ”käyntikortti”, jossa on tietoa kylästä ja joka voidaan antaa myyntiin tai vuokralle tulevan talon myyjän tai kiinteistönvälittäjän käyttöön. ”Käyntikortista” mahdolliset ostajat tai vuokraajat saavat tietoa kylästä.
– Asumiskokeiluja, joissa pääsee asumaan kylälle esimerkiksi viikoksi, voidaan myös järjestää. Niitä on jonkin verran tehty, ja niihin on ollut todella paljon hakijoita. Kokeilu kannattaisi järjestää loka-marraskuussa; jos pitää asumisesta maalla silloin, pitää siitä varmasti muuhunkin aikaan vuodesta, Reena Laukkanen-Abbey toteaa.
Lisäksi voidaan järjestää asumistapahtumia, kartoittaa digisovelluksia kylän yhteistyön sujuvoittamiseksi, parantaa kylän markkinointia tai toteuttaa jokin kylän oma idea maallemuuttoon liittyen. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana Keski-Suomesta 12 kylää, mukaan mahtuu vielä, hanke kestää vuoden 2027 syyskuun loppuun.
Reena Laukkanen-Abbeyn mukaan Suomessa on kaksi suurta maallemuuttajaryhmää: lapsiperheet ja juuri eläkkeelle jääneet.
– Monesti maallemuuttajalla on jokin side kylään, johon hän muuttaa. Paluumuuttajia on paljon, tai sitten kylällä asuu tuttavia tai sukulaisia. Korpilahden pohjoisille kylille on muutettu myös ilman mitään aikaisempaa kosketusta kylään, pelkästään sopivan kiinteistön takia, Reena Laukkanen-Abbey kertoo.
– Suomen Kylät haluaisi Suomeenkin niin sanotun Norjan mallin, jonka mukaan perikunnan on päätettävä viiden vuoden kuluessa perinnön saamisesta mitä kiinteistölle tehdään, eli jonkun perikuntaan kuuluvan on joko pidettävä huolta kiinteistöstä tai asuttava siinä tai sitten kiinteistö on myytävä. Norjassa tämä koskee kiinteistöjä, joihin kuuluu viljelymaata, meillä ehto voisi koskea muitakin kiinteistöjä. Viljelymaa meillä on aika hyvin käytössä, mutta maaseudulla on paljon taloja, joissa ei asu eikä kesämökkeile kukaan.
Tiina Lamminaho
25.04.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Korpilahden toimintakeskuksen Kahvila Mustapannu kutsuu kaikkia vapputunnelmiin vappuaattona 30.4. Päivässä on monenlaista ohjelmaa ja vappuherkkuja.Korpilahden toimintakeskuksen asiakkaat esittelevät pirteän ponnekkaassa muotinäytöksessä tämän vuoden vappumuodin trendejä.
Taidenäyttely tutustuttaa kävijän toimintakeskuksen kädentaitoryhmän vapputeemaisiin ”Laita Maski” -näyttelyn töihin sekä Piia Havusen posliinitöihin. Elävää musiikkia tarjoilevat Maanavilja ja Aaro Duo. Lisäksi avoimella kirpparilla voi ostaa tai myydä. Myynnissä on myös vappuherkkuja.
Toimintakeskuksessa on kevään aikana maalattu Hyvän mielen -kiviä. Kivet ovat eri värisiä ja niihin on maalattu iloisia ja hauskoja ilmeitä. Kivet piilotetaan Korpilahden keskustan alueelle ja niitä voi etsiä vapunaattona tapahtuman ajan klo 13–17. Löytäjä saa pitää löytämänsä kiven. Kiviin on myös merkitty numero, jolla voi lunastaa lisävoiton toimintakeskuksesta. Voitot ovat lahjoituksia paikallisilta yhteistyökumppaneilta. Vihjeitä kivien sijainneista voi käydä tiedustelemassa toimintakeskuksesta. Kiviä on piilotettu yhteensä 100 kappaletta.
– Tarkoituksenamme on jakaa hyvää mieltä ja toivottaa kaikille hauskaa vappua, kertoo ohjaaja Ulla Kutvonen Korpilahden toimintakeskuksesta.
– Toimintakeskuksen asiakkaat ovat olleet tiiviisti mukana tapahtuman järjestämisessä. Olemme valmistelleet tapahtumaa pitkin kevättä. Tapahtuma tuo asiakkaillemme mukavia kohtaamisia niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa, palveluvastaava Sanna Koskimies kiittelee.
– Korpilahden toimintakeskus haluaa olla aktiivisena toimijana Korpilahdella. Teemme yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten päiväkodin ja paikallisten yritysten kanssa. Kahvilamme on avoin kaikille ja näin haluamme madaltaa kynnystä kohdata asiakkaitamme ja olla osana kehitysvammaisten elämää, Kutvonen sanoo.
Kutvonen kiittelee vapun Mustapannu – kahvilan mahdollistajia; R-Ruoka/ Ritva, Lions Club Korpilahti, kukka- ja hautauspalvelu Päivänsini Oy, K-Market Korpilahti, S-market Korpilahti, Höyry-galleria ja Emalipuu -kauppa, Pizza-Presto, Posliini-Pirtti Oy, Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ja Korpilahti-lehti.
Kahvila Mustapannu, 30.4. kello 13-17, Ahotie 1.
Muotinäytös kello 14, musiikkiesitykset noin kello 15.
15.04.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lastensuojelu on aihe, joka nousee otsikoihin yleensä vain silloin, kun on jotain negatiivista uutisoitavaa. Suomessa tehdään kuitenkin valtavan paljon hyvää ja tuloksekasta lastensuojelutyötä.
Keski-Suomessa tilanne perhehoidon suhteen on kohtuullisen hyvä, mutta vahvistustakin tarvitaan, ja sitä saadaan nyt, kun perhekuntoutuskeskus Lauste ry käynnistää lastensuojelun perhehoitopalveluiden tarjoamisen Keski-Suomessa. Hyvinvointialue kilpailutti perhehuollon toimijoita alkuvuodesta ja nyt solmittu puitesopimus Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Lausteen välillä mahdollistaa perhekuntoutuskeskus Lausteelle toimeksiantosuhteisen perhehoidon ja sen tuen tarjoamisen.
Mikään uusi toimija perhekuntoutuskeskus Lauste ei ole, sillä yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluita tarjoava yhdistys on toiminut Varsinais-Suomessa jo 105 vuoden ajan ja muutaman vuoden ajan Uudellamaalla. Yhdistyksen syntyhistoria on niinkin riipaiseva, että se on perustettu Lausteen kylässä sisällissodassa sotaorpojen avuksi. Nyt Lausteella työskentelee noin 240 lastensuojelun, erityisopetuksen, perhekuntoutuksen sekä kuntoutus- ja terapiapalveluiden ammattilaista.
Toiminnan palveluvastaavana on muutama viikko sitten aloittanut sosiaalityöntekijä, YTM Olli-Pekka Niskanen. Hän siirtyy Lausteelle Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelusta, jossa hän on toiminut esimerkiksi PRIDE-kouluttajana, eli valmentanut sijaisperheitä.
– Lauste on ollut edelläkävijä monissa lastensuojelullisissa asioissa sekä laitos- että avopalvelujen puolella. Perhehoito on melko uusi asia, mutta laajenee koko ajan. Keski-Suomessa olisi tavoitteena pitää ainakin pari valmennusta tämän vuoden aikana ja sitä kautta saada perheitä mukaan, jotta pystymme vastaamaan lastensuojelun tarpeisiin, Niskanen kertoo.
Perhehoito lähtee aina lapsen tarpeesta. Laitoshoidosta se eroaa sillä tavoin, että lastensuojelulaissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä ei voi käyttää. Esimerkiksi lapsen reppua ei perhehoitaja saa tutkia, eikä rajoittaa liikkumis- tai yhteydenpitovapautta.
– Perhehoito keskittyy yleensä pienempiin, alle 12-vuotiaisiin lapsiin, sitä vanhemmat ovat usein laitoshoidossa. Suomessa sijaishuolto on melko laitosvaltaista verrattuna muihin pohjoismaihin, mutta välttämättä ei tarvitsisi olla niin. Riittävällä tuella myös vanhemmat lapset voisivat hyvin sijoittua perheisiin, Olli-Pekka Niskanen miettii.
Hän korostaa riittävän varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Kun perheen ongelmiin päästään pureutumaan silloin, kun lapsi on vielä pieni, niin mahdollisesti vältytään isommilta ongelmilta ja lapsi saa rauhan kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Tämä on tietysti myös erittäin kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta.
– Perhehoito on lapselle siksikin hyvä vaihtoehto, että sijoitettavalla lapsella on usein taustastaan johtuen kiintymyssuhdevaurioita. Kun hän pääsee perheeseen, jossa ihmiset eivät vaihdu, kuten laitoshoidossa, on korjaava vaikutus aivan ylivertainen, Niskanen sanoo.
Huostaanotto ei ole ainut väylä, jota kautta lapsi tulee sijaishuollon piiriin. Usein sitä edeltää avohuollon määräaikainen sijoitus, jona aikana arvioidaan lapsen tai nuoren tarpeet. Tällä hetkellä Keski-Suomen alueella on noin 550–600 lasta huostaanotettuna.
Huostaanotto tehdään toistaiseksi, mutta se voidaan myös vahvoilla perusteilla purkaa, edellytyksiä tarkastellaan vuosittain. Kevein perustein ei mitään päätöksiä tehdä.
– Perhehoitajien valmennuksissa huostaanoton purku on yksi puhuttavimmista asioista, mikä on hyvin ymmärrettävää, onhan kyseessä iso luopuminen, varsinkin jos lapsi on tullut perheeseen hyvin pienenä. Näitä tapahtuu kuitenkin melko vähän, sen sijaan sijaishuoltopaikan muutoksia tapahtuu jonkin verran varsinkin laitoksissa. Haastavimmin käyttäytyvien nuorten kohdalla voidaan puhua laitoskierteestä, Niskanen sanoo.
Kuka sitten voi toimia sijaisvanhempana?
– Kaikenlaiset perhemuodot kelpaavat. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksineläjä että perhe. Ikähaitari on aika laaja, voi olla sateenkaari- tai maahanmuuttajaperheitä. Tärkeää on, että sijaisperheen ihmissuhteet ovat hyvät ja vakiintuneet ja elämä on turvallista. Ehdottomia esteitä ovat vakavat sairaudet perheessä ja rikosrekisterimerkinnät, biologiset lapset eivät myöskään voi olla lastensuojelun piirissä. Usein kuvio menee niin, että pariskunnasta toinen innostuu asiasta ja alkaa virittämään keskustelua muiden perheenjäsenten kanssa. Motiivi voi olla esimerkiksi lapsettomuus tai sen toive, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotiin. Jonkinlaisesta kutsumuksestakin voidaan puhua, tai ajatuksesta, että kun itsellä on asiat hyvin, niin haluaa auttaa muita. Itse PRIDE-valmennuskin on vielä harkintavaihe, eikä sido mihinkään. Se kestää kolmisen kuukautta ja sisältää paljon tietoa, mutta myös tehtäviä, jotka haastavat pohtimaan, onko meillä valmiuksia toimia sijaisvanhempina. Valmennus on mielestäni sellainen, että tekisi hyvää kaikille vanhemmille, Olli-Pekka Niskanen naurahtaa.
Perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus, jotka voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla ja myös vaativuustason mukaan.
– Jos perheeseen sijoitetaan useampi lapsi, mahdollistaa se yleensä toisen vanhemman jäämisen pois palkkatyöstä.
Perhehoitaja saa myös oman sosiaalityöntekijän ja perhehoidon ohjaajan tuen, tarvittaessa pari- ja perheterapeutin ohjauksen tai työnohjausta, vertaistukea, virkistystoimintaa ja ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen.
Mikäli sijaisvanhemmuus kiinnostaa, ensimmäinen askel on mennä esimerkiksi Lausteen sivuille, lukea asiasta lisää ja täyttää yhteydenottolomake. Ensimmäiset valmennukset Jyväskylässä alkavat jo huhtikuun lopussa.
– Myös minuun voi ottaa suoraan yhteyttä, niin jutellaan lisää, Olli-Pekka Niskanen päättää.
Lisätietoja: www.lauste.fi
Hanna Lahtinen
15.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden alueen kuntavaali- ja aluevaaliehdokkaat saivat vahvan edustuksen sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.
Kaupunginvaltuuston valituiksi tulivat Ilse Weijo (kesk.), Moona Seppä (kesk.), Katri Ruth (kesk.) sekä Arto Liikanen (sdp). Kuntavaalin äänikuningasta Mauri Pekkaristakin (kesk.) voitanee pitää ”Korpilahden alueen” ehdokkaana ja hän sai kuntavaalissa 1849 ääntä.
Valtuustopaikkansa menetti vihreiden Helinä Lähdesluoma. Varavaltuutetuiksi tulivat Mervi Mäntynen (kesk.), Markku Lahti (kesk.) ja sitoutumattomana Keskustan listalla ollut Hannu Ikonen.
Aluevaltuustoon pääsivät Ilse Weijo ja Moona Seppä.
Korpilahtelaisten äänestäjien ääniä keräsi eniten Ilse Weijo, joka sai Korpilahden ja Tikkalan äänestysalueilta kuntavaalissa yhteensä 365 ääntä. Weijon äänisaalis oli kuntavaaleissa Keskusta-puolueen kolmanneksi korkein Mauri Pekkarisen ja Joonas Köntän jälkeen. Weijon äänimäärä oli 523.
Aluevaaleissa Ilse Weijo sai 595 ääntä, joista 554 annettiin Jyväskylän alueelta.
-Olin ilahtunut ja hämmästynyt omasta vaalituloksestani, Weijo sanoi.
Hän totesi, että Keskustan nousu Jyväskylän toiseksi suosituimmaksi puolueeksi piirun erolla Kokoomukseen on sellainen vaalitulos, jonka pitää myös näkyä.
-Maaseutualueet on otettava huomioon. Tämän tulee näkyä esimerkiksi pienten koulujen kohtelussa, lähikirjastoissa ja kaavoituksessa.
Weijo nostaa esiin myös kaupungin yrittäjäpolitiikan.
-Vaalityötä tehdessä törmäsin siihen, että yrittäjien asioiden hoitaminen ei ole edelleenkään kaupungissa niin loppuun viritettyä kuin sen tulisi olla.
Politiikan tulokas Moona Seppä teki ensikertalaiseksi onnistuneen kampanjan; hänen äänimääränsä kuntavaaleissa oli 490 ääntä. Äänistä 95 annettiin Korpilahden ja Tikkalan äänestysalueilla.
Aluevaaleissa Seppä pyyhkäisi jopa Ilse Weijon ohitse keräten 625 ääntä. Näistä 497 annettiin Jyväskylässä.
-Olen ollut tuloksesta suorastaan sanaton. Itse laskeskelin, että voisin kymmenen ääntä saada, Seppä nauraa.
Sepällä ei ole kokemusta politiikasta kuin nuorisovaltuustoon kuulumisen verran.
-Asia lähti liikkeelle viime kesänä päiväkotiasiasta, kun olin siinä aktiivinen. Ilse pyysi mukaan politiikkaan.
Seppä teki viimeiset kolme viikkoa aktiivista vaalityötä niin kentällä kuin sosiaalisessa mediassa.
-Työtä tulee riittämään niin kaupungin- kuin aluevalstuussakin.
Putkilahden kyläseuran puheenjohtaja Katri Ruth valittiin kaupunginvaltuustoon 252:lla äänellä. Aluevaalissa Ruth sai 312 ääntä ja hän on varalla.
-On kiitollinen olo siitä, että äänimääräni on ollut kasvusuuntainen. Asiat, joita olen halunnut edistää, ovat muidenkin mielestä tärkeintä.
Ruth sanoi jatkavansa hänelle tärkeiden asioiden, kuten kylien ja ympäristöasioiden esilläpitämistä.
Korpilahtelaisittain melko uusi kasvo Arto Liikanen (sdp) sai 277 ääntä kuntavaalissa. Liikanen on vaikuttanut aiemmin Muuramen kuntapolitiikassa. Jyväskylän kaupunginvaltuustoon hän pyrki muutettuuan jokin aika sitten Korpilahdelle.
-Olen tosi tyytyväinen tulokseen. Vaikka olenkin ollut pitkään Muuramen politiikassa, ei se ollut itsestäänselvyys tulla valituksi Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.
Liikanen on kotoisin Jyväskylästä, mutta asui pitkään Muuramessa.
Maarit Nurminen
