18.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Maarit Nurminen
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt kaikki valitukset, joita on tehty Petäjäveden Pitkälänvuoren tuulivoimakaavasta. Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy:n Timo Koljonen sanoo, että rakennuslupahakemus on valmiina ja se lähtee kuntaan pikimmiten.
-Kun kaavoitus kestää pitkään valituksineen, voi olla, että aikaikkuna investoinneille sulkeutuu. Olemme kuitenkin laskeneet, että Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston rakentaminen on kannattavaa, Koljonen totesi.
Pitkälänvuoren tuulivoimakaavasta tehtiin yhteensä neljä valitusta. Valitukset tekivät Luonnonmukaisen asuinympäristön puolesta ry, kaksi valitusta tuli lähialueen asukkailta ja vapaa-ajanasukkailta. Petäjäveden seurakunta, Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö ja Petäjävesi-seura tekivät yhteisen valituksen. Valituksissa vedottiin muun muassa puutteellisiin selvityksiin esimerkiksi luontoarvojen osalta. Myös tuulivoimaloiden vaikutusta ihmisten terveyteen ja kiinteistöjen arvoihin arvioitiin puutteelliseksi selvitetyiksi.
Viime vuonna Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle toimitettiin lisäselvityksenä Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston osayleiskaavapäätöksestä tehtyihin valituksiin ICOMOSin lausunto, jossa toivotaan vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen etsimistä tuulivoimaloille, jotta ne eivät toisi kielteisiä vaikutuksia Petäjäveden vanhan kirkon maisemaympäristöön. ICOMOS on järjestö, joka toimii asiantuntijana Unescolle historiallisten rakennusten ja alueiden suojelussa.
Tuulivoimaselvitysten yhteydessä tehdyssä HIA-arvioinnissa todettiin, että Petäjäveden vanhan kirkon erityinen yleismaailmallinen arvo perustuu ennen muuta sen merkitykseen edustavana, ainutlaatuisena esimerkkinä pohjoisen Euroopan puurakentamisperinteestä, eikä tuulivoimapuiston rakentamisella ole mitään vaikutuksia vanhan kirkon arkkitehtuuriin, ulkoasuun, sisätiloihin, materiaaleihin tai rakennustekniikkaan eli niihin tekijöihin, jotka ovat kirkon erityisen yleismaailmallisen arvon tärkeimpiä perusteita.
Museovirasto totesi omassa lausunnossaan, että tuulivoimapuiston kielteisiä vaikutuksia vanhan kirkon laajempaan maisemakuvaan on syytä pienentää. Pitkälänvuoren huipulle suunniteltu tuulivoimalan paikka on Museoviraston mukaan huonosti harkittu. Lisäksi Museovirasto totesi kaavoitusprosessin aikana antamassaan lausunnossaan, että on hyvä huomata, että Unesco voi antaa raportissaan huomioon otettavaa palautetta. kulttuuriympäristöpalveluiden osaston johtaja Ulla Salmela Museovirastosta totesi Petäjävesi-lehdessä 20.5.2025, että Museovirasto on ollut koko ajan samoilla linjoilla kuin ICOMOS, eli tuulivoimapuisto vaikuttaa kielteisesti Petäjäveden vanhan kirkon laajempaan maisemakuvaan.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että tuulivoimaloiden etäisyys on kuitenkin niin suuri, ettei niiden haitallisia vaikutuksia maisemaan voida pitää sellaisina, että osayleiskaava olisi yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen.
Kunnanvaltuusto hyväksyi tuulivoimarakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan kesäkuussa 2024. Pitkälänvuoreen on tarkoitus rakentaa 11 tuulivoimalaa. Tuulivoimahanke on ollut käynnissä jo kymmenen vuotta. Osayleiskaava on lainvoimainen noin kuukauden kuluttua, mikäli valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei haeta.
17.03.2026 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen tehtävistä aiemmin vastanneet aluehallintovirastot selvittivät syksyllä 2025 laajalla väestökyselyllä kansalaisten kirjastoihin kohdistamia odotuksia ja arvoja sekä yleisten kirjastojen yhteiskunnallista merkitystä. Väestökyselyyn vastasi yhteensä 2007 yli 18-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä.
Selvityksen mukaan suomalaisista 55 prosenttia eli hieman yli puolet käyttää kirjaston palveluja tai viettää aikaa kirjaston tiloissa vähintään kuukausittain. Etenkin lapsiperheet ovat innokkaita kirjaston käyttäjiä: 75 prosenttia perheistä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, käyttää kirjastoa aktiivisesti.
Selvityksen vastaajat pitivät tärkeimpinä kirjaston sijaintia, aineiston löydettävyyttä, kokoelman laajuutta ja aukioloaikoja. Kirjaston käyttäjistä 87 prosenttia koki lähikirjaston vastaavan tarpeisiinsa melko tai erittäin hyvin. Eniten huolta kannettiin kirjastopalveluiden tason säilymisestä.
Vastaajista 10 prosenttia ei käytä kirjastoa lainkaan. Syyt liittyvät pitkiin etäisyyksiin, liikkumis- ja terveyshaasteisiin, ajan puutteeseen tai siihen, että kirjaston palveluja ei koeta itselle tarpeellisiksi.
Suomalaisten kirjastokokemus on selvityksen mukaan erittäin myönteinen. Valtaosa vastaajista mieltää kirjaston tärkeäksi kansalaisten lukutaidon edistäjäksi ja ylläpitäjäksi. Kirjasto on auttanut vastaajia etenkin löytämään tietoa, tarjonnut virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä monipuolistanut lukuharrastusta. Kirjastot nähdään tarpeellisina, helppokäyttöisinä ja yhdenvertaisina.
-Ilman kirjastoja Suomi olisi suuren osan vastaajia mielestä epätasa-arvoisempi. Kirjastojen yhteiskunnallinen merkitys korostuu erityisesti tasavertaisen tiedonsaannin edistämisessä. Kirjastot vahvistavat demokratiaa ja osallisuutta lakisääteisten tehtäviensä avulla, mikä on erittäin tärkeää tänä päivänä, kuvaa ylitarkastaja Jonna Toukonen Lupa- ja valvontaviraston varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osastolta.
Kirjastojen yhteiskunnallisena merkityksenä nähtiin lisäksi lukutaitojen edistäminen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen. Nämä konkreettiset merkitykset korostuivat, kun taas vieraampina koettiin abstraktimmat merkitykset, kuten henkisen kriisinkestävyyden ylläpito tai yhteenkuuluvuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tai kotoutumisen edistäminen kirjastojen toiminnalla.
Selvityksen mukaan kirjastot mielletään luotettaviksi matalan kynnyksen palveluiksi. Sen sijaan vastaajat mielsivät kirjaston harvemmin ketteräksi tai edistysmieliseksi. Selvityksen positiivisista tuloksista huolimatta vastaajista lähes puolet koki, että ei pysty tai tiedä miten vaikuttaa kirjaston palveluihin. Palvelutarpeet ja -toiveet myös vaihtelevat kohderyhmittäin. Kirjastot voisivatkin kehittää palveluita enemmän yhdessä käyttäjien kanssa.
Bondata tutkimuspalveluiden toteuttamaan kyselyyn vastasi 2007 yli 18-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä. Kysely toteutettiin paneelitiedonkeruuna ja puhelinhaastatteluin syys-lokakuussa 2025. Selvitys antaa kunnille uusia suuntaviivoja kirjastojen palvelujen kehittämiseen lakisääteisenä peruspalveluna. Tuloksia hyödynnetään myös kehittämisavustusten suuntaamisessa ja kirjastopalvelujen arvioinnissa.
15.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Seppo Pänkäläinen
Petäjävedeltä löytyy Jouko Jokinen, jota voi kutsua sääprofeetaksi hyvällä syyllä. Hänellä kun on taitoja, joita oli myös isälläni: luontoa tarkkailemalla hän pystyy ennakoimaan säätilan vaihtelut. Tämä perustuu ajatukseen, että luonto ei ole koskaan väärässä ja tietyt asiat luonnossa toistuvat.
Jokisella on ihaltava kokoelma säähavaintoja 1980-luvun alkupuolelta. Ne on siististi kirjattu useampaan muistivihkoon.
Otetaan esimerkki: Kun tämä haastattelu tehtiin 11. maaliskuuta, niin Jokisen muistiinpanot kertovat, että vuonna 2005 samana päivänä pakkasta oli miinus 30. Päivän aikana lämpötila nousi rajusti, aina miinus neljään. Vuonna 1999 samana päivänä pakkasta oli miinus 18.
-Kyllähän nyt koettu talvi oli kylmä tammikuun ja helmikuun osalta mutta eivät ne pakkaslukemat olleet sitä luokkaa mitä aiemmin. Vähäluminenkin tämä talvi oli, Jokinen kertoo.
Viimeiset 10 vuotta Jokinen on ollut hyvin aktiivinen säämerkintöjensä suhteen. Havainnointi alkaa heti aamusta, kun mies herää kuuden pintaan.-Merkitsen ylös lämpötilat, sademäärät ja pilvisyyden. Säätä ja luontoa voi tarkkailla myös eläimistä ja saaliskaloista. Kun järvessä näkyy kesällä juovia, se tietää huonoa kesää.
Jokinen on hyvin perillä myös vanhan kansan säätä koskevista viisauksista. Kun elettiin agraarissa yhteisössä, ihmisille oli tärkeää ennakoida säätä koskien muun muassa viljelyksiä: kun auringon ympärillä on kesällä kehä, luvassa on hellettä, itätuuli taas tuo sateita.
-Kevät etenee nyt vauhdilla, mutta jos talitinttejä on uskominen, niin vielä ei ole valmista. Kun tintti yleensä viheltelee titityy, niin tällä hetkellä se ”viilaa” eli laulaa tiityy, tiityy, Jokinen kertoo.
Jokisen pappa osasi tulkita luontoa ja Jokisen isä teki hänkin säähavainnoista muistiinpanoja. Jatkajaa ei Jokisen perinnölle kuitenkaan perhepiiristä löydy, kun poika ja tytär eivät ole osoittaneet asiaan harrastuneisuutta.
Kun tätä haastattelua tehtäessä viikonlopulle oli luvassa myrskyä, kyseessä oli karmutuulet tai kaarna- tai oksatuulet, kuten Jokinen niitä kutsuu. Tuulen nimi tulee siitä, että tuuli roskaa luontoa, kun hangille jää oksia ja kaarnaa. Oleellista tässä ilmiössä on, että se ennustaa jäiden lähdön. Seitsemän-yhdeksän viikkoa karmutuulista ja vedet ovat vapaat.
Ja sitten niitä pitkän aikavälin ennusteita.
-Vaikka vuodet eivät olekaan samanlaisia, niin voi sanoa, että syksyt ovat pidentyneet ja ovat entistä kosteampia. Talven tulo on siirtynyt myöhäisemmäksi, kun se ennen saattoi alkaa jo loka-marraskuussa.
Ja lopuksi kaikille hyviä uutisia.
-Tulee aikainen kevät. Jo toukokuussa on helteitä, Jouko Jokinen sanoo ja häntä on helppo uskoa.
15.03.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Hyvinvointialueen palveluverkkopäätöksen mukaisesti Korpilahden sosiaali- ja terveysaseman toiminta loppuu toukokuun lopussa. Siihen asti lääkärille ja hoitajan vastaanotolle pääsee Korpilahdella normaalisti, kesäkuun alusta lähtien potilaat ohjataan Muuramen sosiaali- ja terveysasemalle tai Jämsän sosiaali- ja terveyskeskukseen. Halutessaan korpilahtelaiset voivat valita omaksi asiointipaikakseen myös jonkun muun sosiaali- ja terveysaseman Keski-Suomen hyvinvointialueelta.
– Potilaiden ei tarvitse tehdä itse mitään, heidät ohjataan oikeaan paikkaan, palvelupäällikkö Minna Leppäkynnäs Keski-Suomen hyvinvointialueelta toteaa.
– Ajatuksena on, että suurin osa korpilahtelaista ohjataan käyttämään Muuramen sosiaali- ja terveysasemaa, eteläisellä reunalla Korpilahtea asuvat on tarkoitus ohjata käyttämään Jämsän sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita, Leppäkynnäs selvittää ja sanoo, että halutessaan korpilahtelaiset voivat valita itselleen sopivan asioimispaikan.
– Mikäli valitsee jonkun muun sosiaali- ja terveysaseman, valinta sitoo vuoden ajan, Leppäkynnäs sanoo.
Omahoitaja – omalääkärimalli toimii jo tällä hetkellä Muuramen sosiaali- ja terveysasemalla, Jämsässä siihen on tarkoitus siirtyä ensi syksyn aikana. Omahoitajalle ja omalääkärille potilaat on jaettu asuinpaikan mukaan.
– Muurameen olemme perustamassa uusia lääkärin virkoja potilaiden tarvitseman määrän verran, samoin uusia hoitajia palkataan. Määrät eivät ole vielä täsmentyneet, eikä virkoja ole ehditty vielä perustaa, joten heti kesäkuun alussa Muuramessa ei välttämättä ole omaa vakituista lääkäriä korpilahtelaisille, Minna Leppäkynnäs kertoo.
– Tällä hetkellä sekä Muuramessa että Jämsässä on hyvä lääkäritilanne. Muuramessa kaikki olemassa olevat lääkärinvirat on täytetty, Jämsässä ihan kaikissa viroissa ei ole vakinaista viranhaltijaa, mutta sielläkin tilanne on hyvä.
Leppäkynnään mukaan lääkäriin pääsee sekä Muuramessa että Jämsässä noin kahdessa viikossa, mikäli vaiva ei kaipaa kiireellistä hoitoa.
– Toki hoidontarpeen arvioinnissa voidaan katsoa, että ennen lääkäriin menoa tarvitaan esimerkiksi verenpaineen seurantaa tai laboratoriotutkimuksia, joten aina ei välttämättä anneta sitä ensimmäistä vapaata aikaan, vaan katsotaan, että tarvittavat tutkimukset ehditään tehdä ensin, Leppäkynnäs sanoo.
Jämsässä palveluita tarjoaa sosiaali- ja terveyskeskus, Muuramessa sosiaali- ja terveysasema.
– Meillähän on hyvinvointialueella kolme laajaa sosiaali- ja terveyskeskusta, Jämsän lisäksi Äänekoskella ja Novassa. Niihin on keskitetty lääkärin lähetteellä tehtäviä erikoistutkimuksia ja niissä on kiirevastaanotot arki-iltaisin kello 16 – 20 ja viikonloppuisin kello 8 – 20, Minna Leppäkynnäs kertoo.
– Esimerkiksi röntgeniin pääsee sekä Jämsässä että Muuramessa, samoin laboratorioon. Jämsän kiirevastaanotto iltaisin ja viikonloppuisin on tarkoitettu myös muuramelaisille eli vaikka olisi muuten Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakas, voi käydä kiirevastaanotolla Jämsässä.
Palveluverkon muutosten yhteydessä myös laboratoriopalvelut loppuvat Korpilahdelta, sen sijaan neuvola jatkaa täällä, samoin suun terveydenhuolto. Leppäkynnään mukaan hyvinvointialueen ajatuksena olisi, että neuvola muuttaisi samaan kerrokseen hammashoitolan kanssa, mutta tilakysymyksistä neuvottelut kaupungin kanssa ovat vielä kesken. Jämsään ollaan suunnittelemassa uutta sosiaali- ja terveyskeskusta, uuden rakennuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2029.
Lisää tietoa palveluverkon muutoksiin liittyen hyvinvointialue lupaa sitä mukaa kun asiat varmistuvat.
– Korpilahdella pidämme asukasillan 28. huhtikuuta, Minna Leppäkynnäs kertoo.
03.03.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Puolentoista viikon päästä ajettavaan Päijänteen ympäriajoon starttaa 167 kilpailijaa. Kilpailun ulkopuolella Päitsin reitille lähtevät Rasmus Putkonen ja Krister Siili, joiden tavoitteena on ajaa Trophy-luokan reitti läpi kaksi miestä yhdellä moottoripyörällä. Ajokkinaan miehillä on 250-kuutioinen KTM.
– Ajamme kilpailun ulkopuolella; sellaista luokkaa, jossa ajettaisiin kaksi päällä kilpailua, ei ole olemassakaan, ainakaan vielä, nuoret miehet naurahtavat. Idea Päitsin ajamisesta kaksi samalla pyörällä on kuulemma saanut aikaan ihmettelyä. Idean isäksi tunnustautuu Rasmus Putkonen.
– Krister ehdotti, että olisimme lähteneet Päitsin pariluokkaan, jossa siis ajetaan kahdestaan, mutta kumpikin omalla pyörällään. Minä olen kiertänyt Päitsin jo neljä kertaa, joten ajattelin, että jotain uutta pitää keksiä. Ehdotin, että lähdetään ajamaan kaksi päällä ja Krister lupautui, jos saisimme luvat moiseen, Putkonen kertoo.
– Ja olettamus tietenkin oli, että lupia ei saada, Siili toteaa.
Lopulta lupa kaksi samalla pyörällä ajamiseen tuli, tosin kilpailun ulkopuolella.
– Eli Päijänteen ympäriajon organisaatio ei ole vastuussa meistä, Putkonen selvittää.
Sekä Rasmus Putkonen että Krister Siili ovat harrastaneet enduroa aktiivisesti kahdeksisen vuotta.
– Ajamme ympäri vuoden suhteellisen aktiivisesti, kisoissa käymme satunnaisesti, välillä aktiivisemmin välillä vähemmän aktiivisesti, miehet kertovat.
Päijänteen ympäriajoon Rasmus Putkonen osallistui ensimmäisen kerran vuonna 2021.
– Joka vuosi sijoitus vähän parani, vuonna 2024 olin B-luokan toinen, Putkonen kertoo. Krister Siili ei ole aiemmin ajanut Päitsissä, mukana hän on ollut huollossa.
Tämänvuotiselle Päitsi-reitille Putkonen ja Siili starttaavat niin, että Putkonen ajaa ja Siili istuu kyydissä.
– Ainakin aloitamme niin päin, tarvittaessa voimme vaihtaa. Siirtymät ajamme niin, että toinen menee autolla, Putkonen kertoo. Lauantain aikana ajettava Trophy-reitti on kokonaispituudeltaan siirtymät mukaan lukien noin 285 kilometriä.
Kahdestaan yhdellä pyörällä ajamista Putkonen ja Siili kertovat harjoitelleensa muutaman tunnin.
– Se sujui yllättävän hyvin, miehet vakuuttavat ja kertovat odottavansa Päitsi-päivästä seikkailua.
– Onhan se jännä nähdä, miten siinä oikeasti käy. Avoimin mielin lähdemme ja kyllä meillä tavoitteena on päästä kaikki pätkät läpi ja maaliin. Pidän sitä ihan täysin mahdollisena, Putkonen sanoo.
– Kahdestaan ajamisessa toimii samat periaatteet kuin yksin ajaessakin, vaikein tässä hommassa oli se, että saatiin tällainen mahdollisuus järjestymään.
Alkuvuoden pakkaset ehtivät vaihtua suojakeliin, joten Putkonen ja Siili odottelevat Päitsillekin ”normaalia Päitsi-keliä”.
– Yleensä Päitsillä kastuu, märkä ja loska kuuluvat Päitsiin, Rasmus Putkonen toteaa.
– Olisihan se hyvä, jos olisi pakkasia. Kun on suojaa ja loskaa, homma menee raskaaksi, mutta jos pyörä uppoaa kovin paljon, onhan tässä ainakin toinen työntämässä, Krister Siili naurahtaa.
Tämänvuotinen Päijänteen ympäriajo ajetaan 14. – 15. maaliskuuta, Korpilahdella sitä pääsee katsomaan Karamäessä Yijäläntien varressa.
– Karamäessä on jälleen Jyväskylän ainoa erikoistestipätkä, et 9:n Antishopin pätkäpäällikkö Tapio Ruppa kertoo. Samassa paikassa on ajettu Päitsissä usein aiemminkin, tänä vuonna et:n pituus on 9,5 kilometriä.
–Tänne on hyvä tulla katsomaan, pellolle on aurattu parkkitilaa ja kilpailijoiden ajoa näkee pellolla kilometrin verran. Karamäen nousut ja laskut ovat myös hyvin lähellä, Ruppa kertoo ja toteaa, että et 9:n lähtöodotusalue toimii myös niin sanottuna jarru-at:na eli kilpailijat kerätään siihen siirtymältä yhteen.
– Olemme saaneet kehuja Päijänteen ympäriajon organisaatioltakin tästä paikasta. Jos pätkä ajetaan metsän keskellä, ei sinne juuri yleisöä tule, mutta tämä on katsojaystävällinen alue grilleineen, täällä on ollut jopa viitisen sataa katsojaa, Ruppa kertoo ja toteaa, että tänä vuonna kaikki luokat ajavat Karamäen läpi.
– Tänä vuonna on ollut helppo talvi siinä mielessä, että lunta on ollut vähän. Pidämme reittiä auki ajamalla, joten se vaatii paljon enemmän silloin, kun lunta on metrin verran. Nyt satanut lumi oli kuitenkin tervetullutta, reitin ajettavuus on parempi, kun siellä on vähän lunta, Ruppa sanoo.
– Sitähän ei sitten tiedä, millainen keli on Päitsi-viikonloppuna. Viime vuosina on ollut aika lämmintä, mutta kyllä Päitsiä on ajettu kaikenlaisessa kelissä, välillä on ollut 20 astetta pakkasta, välillä taas plusasteita ja välillä on ollut metri lunta, välillä ei yhtään.
Päijänteen ympäriajon ensimmäinen kilpailija lähtee liikkeelle Vääksystä lauantaina 14. maaliskuuta kello 8.01, Karamäen kohdalle kilpailijoita odotellaan iltapäivällä puoli kahdesta alkaen, Karamäen pätkän kilpailijat ajavat läpi noin kahden ja neljän välillä. Trophy-luokan maali on Jämsässä, Jämsän Äijän aukiolla, sinne ensimmäisiä Trophy-luokan kilpailijoita odotetaan noin kello 17 aikoihin.
Tämänvuotinen Päijänteen ympäriajo on yhdeksäskymmenes. Ensimmäisen kerran Päitsi ajettiin vuonna 1927, joten ensi vuonna vietetään satavuotisjuhlavuotta. Tällä kertaa mukana on kaksi- ja nelitahtisten moottoripyörien lisäksi kolme sähkömoottoripyörää. Päijänteen ympäriajon järjestelyistä vastaa Helsingin moottorikerho tukenaan 25 seuraa ja yhdistystä sekä apunaan toista tuhatta vapaaehtoista
