13.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Viime kevään kouluterveyskyselyn tulokset eivät tuoneet mitään isoja yllätyksiä. Olemme huomanneet kouluterveyskyselyssä esiin nousseet asiat, niin negatiiviset kuin positiivisetkin, täällä koulun arjessakin, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa.
Yksi asia, joka nousee esiin niin valtakunnan tuloksissa kuin Korpilahdellakin, on kouluruokailu. Koko maassa viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista 56 prosenttia ilmoitti syövänsä koululounasta päivittäin, Korpilahden 8.- ja 9.-luokkalaisista vain 46 prosenttia.
– Kaksi vuotta sitten tehdyssä kouluterveyskyselyssä koululounasta ilmoitti syövänsä päivittäin 69 prosenttia meidän kyselyyn vastanneista yläkoululaisistamme, eli pudotus on todella iso. Sen suhteen meidän täytyy tehdä töitä, koululounas on kuitenkin iso osa hyvinvointia, Satu Lahti sanoo.
Koululounaan maku ja laatu ei vakuuta korpilahtelaisia yläkoululaisia. Koululounaan makua piti hyvänä 35 prosenttia ja laatua 31 prosenttia korpilahtelaista 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaavat luvut olivat 42 ja 39 prosenttia, toisaalta 4.- ja 5.-luokkalaisten tuloksissa koululounasta pidetään Korpilahdella sekä maultaan että laadultaan parempana nyt kuin kaksi vuotta sitten.
– Toinen asia, joka yläkoulun tuloksista nousee esiin, ovat harrastukset. Korpilahden yläkoululaisista 72 prosenttia ilmoitti harrastavansa jotain ainakin kerran viikossa, kun koko maassa vastaava luku on 80 prosenttia, täällä myös koetaan harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana. Toisaalta kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna entistä useampi 8.- ja 9.-luokkalainen oli nyt sitä mieltä, että Korpilahdella järjestetään nuorille kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa ja täällä on tarpeeksi oleskelutiloja nuorille, Satu Lahti kertoo.
Viime kevään kouluterveyskyselyn tulokset toivat esille paljon hyviä asioita korpilahtelaisista nuorista.
– Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi vain kuusi prosenttia Korpilahden viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaava luku oli 22 prosenttia. Eli korpilahtelaiset nuoret kokevat terveydentilansa hyväksi, ja se on iso asia, joka tarkoittaa sitä, että myös moni muu asia on hyvin, Satu Lahti sanoo.
Korpilahdella myös iso osa 8.- ja 9.-luokkalaista ilmoitti nukkuvansa vähintään kahdeksan tuntia arkisin ja on tyytyväinen elämäänsä. Vähintään kahdeksan tuntia arkisin ilmoitti nukkuvansa 80 prosenttia Korpilahden viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaava luku oli 62 prosenttia, tyytyväisiä elämäänsä oli 82 prosenttia viime kevään kyselyyn vastanneista Korpilahden yläkoululaisista, koko maan luku oli 68 prosenttia.
– Meillä myös iso osa 8.- ja 9.-luokkalaisista koki, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, Korpilahdella prosenttiosuus oli 67, koko maassa 49 prosenttia, Satu Lahti kertoo.
– Terveystarkastusta kehuttiin sekä yläkoululaisten että alakoululaisten vastauksissa, tästä kiitokset meidän pitkäaikaiselle terveydenhoitajallemme Leena Heilälle.
Viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksissa myönteisenä asiana nousi esille osallisuus; Korpilahdella oppilaat kokevat pääsevänsä osallistumaan koulun tapahtumien ja oppituntien sisällön suunnitteluun paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Paremmalla tolalla oli myös netin käyttö; Korpilahden 4.- ja 5.-luokkalaisista 24 prosenttia ilmoitti, että on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut, koko maan vastaava luku oli 31 prosenttia.
– Koukuttava netinkäyttö oli vähentynyt kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn tuloksiin verrattuna, Satu Lahti kertoo.
– Erittäin positiivinen tulos oli myös se, että 87 prosenttia Korpilahden 4.- ja 5.-luokkalaisista ilmoitti tulevansa hyvin toimeen koulukavereidensa kanssa, koko maan luku oli 80 prosenttia. Toisaalta kiusaaminen näyttäisi hieman lisääntyneen kahden vuoden takaisesta. Olemme tehneet kiusaamisen vastaista työtä ja teemme myös omia kiusaamiskyselyjä. Kiusaaminen on aina merkki jostain muusta ongelmasta; sen lisäksi, että puutumme kiusaamistapahtumiin, meidän täytyy pystyä muuttamaan jotain isossa kuvassa ja parantaa kouluviihtyvyyttä.
Kouluinnostusta Korpilahden viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaiset kokivat hieman vähemmän kuin samanikäiset koko maassa keskimäärin, Korpilahdella kouluinnostusta koki 42 prosenttia, koko maassa 48 prosenttia kyselyyn vastanneista alakoululaisista. Harrastuksiin osallistuminen oli myös alakoulun puolella hieman vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin.
– Yksi koko maan tuloksia huonompi tulos Korpilahdella oli alakoulun puolella opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksessa. Täällä 37 prosenttia 4.- ja 5.-luokkalaista vastasi, että opettajat ovat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu, koko maassa vastaava luku oli 43 prosenttia. Tunne siitä, että aikuiset eivät ole kiinnostuneita, nousee esille myös meidän omissa kyselyissämme, ja olemme yrittäneet kiinnittää siihen huomiota, Satu Lahti sanoo.
– Käymme vielä läpi kouluterveyskyselyn tuloksia opettajien ja muun henkilökunnan kesken. Tarkkoja suunnitelmia siitä, miten tulokset vaikuttavat koulun arkeen, meillä ei vielä ole, mutta toki huolenaiheisiin mietitään vaikuttamiskeinoja.
Kouluterveyskyselyyn vastasi viime keväänä noin sata korpilahtelaista alakoululaista ja noin 110 yläkoululaista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi.
Tiina Lamminaho
08.10.2025 | Korpilahti
Vihtakankaan alueella ja Harjun metsätien tietämillä on ollut vuosien ajan sinne jätettyä tavaraa, jonka oikea osoite olisi kaatopaikka. Nyt metsään on ilmaantunut jälleen uutta jätettä, kuten ilmeisesti sohvan jäänteet ja auto.
Sohvasta kuvan lähetti alueella sienessä käyvä Maari Elimäki. Hän ihmettelee, miten nykypäivänä tällaista edelleen tapahtuu.
Auto on puolestaan hylätty vedenpumppaamon viereen ja siitä oli poistettu rekisterikilvet. Alva-yhtiöt Oy:n työntekijät kävivät tarkistamassa auton raadon viime viikon loppupuolella ja auton ympärille oli ilmestynyt poliisin nauhat.
-Tarkastuksen jälkeen asiasta on oltu yhteydessä kaupungin pysäköinninvalvontaan auton poishakemiseksi, Teija Hänninen Alvan viestinnästä kertoi.
Ympäristötarkastaja Anu Surakka sanoo, että jätelaki on varsin selkeä siinä, että vastuu jätteiden siivoamisesta kuuluu roskaajalle.
– Ympäristöviranomainen lähettää siivouskehotuksen roskaajalle, silloin kun tämä on tiedossa. On tilanteita, joissa roskaajaa ei saada selville ja silloin siivousvastuu siirtyy alueen haltijalle, joka yleensä käytännössä on kiinteistön omistaja. Nämä epämääräiset jätteen dumppauspaikat metsissä voivat näin ollen olla yksittäiselle maanomistajalle varsin ikävä yllätys.
Surakka sanoo, että lievissä roskaamistapauksissa velvoitamme roskaajan siivoamaan alueen ja kun alue on siivottu, niin asia on kunnossa. Tällainen tapaus on nimenomaan esimerkiksi yksittäisen sohvan jättäminen. Törkeämmissä tapauksissa voidaan tehdä lisäksi tutkintapyyntö poliisille, jolloin seuraamukset tulevat poliisin tutkinnan perusteella rikoslain mukaisesti. Rikoslain mukaan ympäristörikkomuksesta tai ympäristörikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen.
Alueella on havaittu vuosien varrella useampiakin sinne jätettyjä sohvia sekä muuta jätettä, kuten tietokone.
Surakka sanoo, että roskaamisesta kannattaa ilmoittaa viranomaisille.
-Jos joku luonnossa liikkuessaan havaitsee roskaamista, siitä voi ilmoittaa ympäristönsuojeluun palautepalvelun kautta https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback Palautteeseen tulee merkitä mahdollisimman tarkka karttasijainti.
Maarit Nurminen
06.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kun tätä juttua tehtiin viime perjantaina aamupäivällä, vielä ei ollut tietoa siitä, että kunnanjohtaja Arto Kummala irtisanoutuu kunnanjohtajan tehtävästään sunnuntaina luottamuspulan takia. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto totesi Petäjävesi-lehdelle, ettei luottamuspulassa ole kyse mistään yksittäisestä asiasta.
-Olemme käyneet Kummalan kanssa normaaliin tapaan kehityskeskusteluja, joista viimeisin käytiin 29.9. Sunnuntaina olleessa tapaamisessa hän päätti irtisanoutua tehtävästään. Tämä oli johtajasopimuksen mukainen irtisanoutuminen, Kytölehto kertoi.
Keskusteluja Kummalan kanssa ovat käyneet kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajisto. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola ei kommentoinut asiaa.
-On päätetty, että asiaa kommentoi keskitetysti ainoastaan kunnanhallituksen puheenjohtaja, Tiirola sanoi.
Petäjäveden kunnan taloutta on reivattu paremmille urille jo pitkään; nyt on käynnissä talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2024-2026. Säästöohjelmalla tavoitellaan parin miljoonan euron säästöjä.
-Tässä on osittain jo onnistuttukin. Paljon on kuitenkin vielä tarkennettavaa, minkä takia on päätetty lähteä tekemään uutta ohjelmaa, jossa entistä konkreettisemmin mietitään, mistä säästetään tulevina vuosina.
Kummala sanoo, että talouden tasapainottamisesta erityisen haastavan teki hyvinvointialueiden tulo.
-Sinne lähti rahat, puolet henkiöstöstä, mutta jäljelle jäi edelleen tietyllä tapaa varjotöitä. Talous on mennyt pikkuhiljaa vuosien saatossa heikommaksi. Koronavuosi oli vielä ihan ok. Vuonna 2023 saatiin harkinnanvaraista valtionosuutta, mikä nosti talouden kyseisenä vuonna plussalle. Sen jälkeen on tullut miinusta. Kun katsotaan viime vuotta, talousarvion hyväksytty miinus oli noin 1,8 miljoonaa euroa. Alijäämä saatiin kuitenkin sinne 1,12 miljoonaan euroon. On siis aika paljon onnistuttukin toimenpiteissä.
Kummala sanoo, että juustohöyläsäästöt on säästetty ja tulevaisuudessa joudutaan puuttumaan entistä enemmän rakenteisiin.
-Tärkeää on kuitenkin se, että hyvä ja turvallinen arki säilyisi sekä peruspalvelut. Sitten katsotaan, mitä muuta me pystytään siihen ympärille tuottamaan taloudellisesti järkevästi.
Kummala ei usko, että valtionosuusuudistus olisi kunnille jokin pelastus.
-Ei meille sada mannaa taivaasta, vaan liikkumavara kapenee entisestään. Verotulot on toki se, millä pystyttäisiin paikkaamaan vajetta.
Kummala toteaa, etteivät uudet verotuotot konkretisoidu hetkessä, vaikka valoa on näkyvissä.
-Uudet akkuvarastot voivat tuoda huomattaviakin verotuottoja. On puhuttu kuusinumeroisesta summasta. Verotuotto on vielä osin auki ja sitä selvitetään parhaillaan. Toivotaan, että tulee vielä seuraavakin akkuvarasto ja katseet kääntyy myös datakeskukseen. Valtuusto on tehnyt päätökset tuulivoimaloista ja kaavasta, kyllä hanke pitäisi käyntiin saada. Hallinto-oikeuden päätöstä valituksesta odotetaan vuodenvaihteessa. Tuulivoimayhtiöltä ovat jo rakennuslupahakemukset tulleet ja työ on taustalla käynnissä. Tuulivoimaloista verotuloja tulisi noin 30 000 euroa per tuulimylly vuodessa. Myllyjä rakennettaisiin yhteensä 11 kappaletta. Jos meidän talousarvion vaje on tällä hetkellä noin 600 000, tuulivoimaloiden verotuotto olisi käytännössä puolet siitä.
Vaikka uusia verotulojakin olisi tulossa, Kummala sanoo, että rakenteitakin pitää uskaltaa ravistella.
-Sivistyksen hallinnonalan kustannukset kattavat nykyään 75 prosenttia kuluista, joten kyllähän ne katseet sinne suuntaan kääntyvät.
Kummala mainitsee yhtenä keinona yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisen, joka voisi tuoda säästöjä muun muassa yhteisten opettajien käyttämisestä.
-Yhtenäiskoulu ei muuta fyysisesti mitään, se on hallinnollinen muutos. Lukion on arka aihe, ja se on täällä tärkeä. Lukiolla on elinvoimaa kohottava vaikutus, mutta lukiokoulutustakaan ei pidä järjestää hinnalla millä hyvänsä. Tällä hetkellä lukion oppilasmäärä on hyvä, mutta ikäluokkien koot ovat laskussa. Jos me joudumme käyttämään varoja lukiokoulutukseen paljon sen yli, mitä valtiolta siihen tulee rahaa, täytyy miettiä, onko toiminta oikeasti järkevää vai pysytytäänkö karsimaan lukion kustannuksia. Meillä on hyvä lukio, mutta kauheasti ei ole vaihtoehtoja.
Kunnan taloutta haastavat myös sote-kiinteistöt, joiden kohtaloon saatanee lisäselvyyttä kuluvalla viikolla. Uusien työllisyysalueiden tuottamat kustannukset ovat myös vielä epäselviä.
Valon pilkettä kunnan tulevaisuuteen tuo muun muassa Kintauden osayleiskaavan muutos, joka tuo tullessaan yli sata uutta tonttia. Suurin osa uusista tonteista ovat yksityisessä omistuksessa.
-Toivotaan, että kaava saadaan valmiiksi ja hyväksytyksi vuodenvaihteessa. Kaavan laadinnassa on tehty erittäin hyvää yhteistyötä maanomistajien kanssa. Kunnassa tietysti toivomme, että maanomistajat lähtevät näitä tontteja myymään. Alueelle on tulossa monenlaisia tontteja, rantatontteja, järvimaisematontteja ja kuivan maan tontteja. Alueella on Kintauden vesiosuuskunta ja viemärit ovat olemassa.
Kummala sanoo, että tontit ovat herättäneet suurta kiinnostusta.
-Olimme Jyväskylässä rakennusmessuilla ja siellä ihmiset kyselivät, voisivatko jo varata tietyn tontin itselleen.
Maarit Nurminen
02.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue julkaisee suunnitelmansa palveluverkosta ja tarjottavista sote-palveluista ensi viikolla. Strategiat liittyvät valmistelussa olevaan ensi vuoden talousarvioon ja tiukan taloustilanteen korjaamiseen.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet sanoo, että suunnittelussa keskeisinä periaatteina ovat olleet toiminnan ja talouden yhteensovittaminen sekä toimivien palveluiden turvaaminen tiukassa taloustilanteessa.
Keskisuomalaisten suurin huolenaihe lienee se, pysyykö terveysasema omassa kunnassa tai omalla alueella.
Korpilahdella asuva ensimmäisen kauden aluevaltuutettu Moona Seppä (kesk.) sanoo, että palvelut tulee tuottaa lähellä silloin, kun se on arjen sujuvuuden ja vaikuttavuuden ehto, kuten neuvolat, ikäihmisten ja perheiden lähipalvelut sekä kiirevastaanotot. Laajemmat palvelut kootaan verkostoksi silloin, kun laatu ja potilasturvallisuus sitä vaativat, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Seppä sanoo kuitenkin, että palveluverkon tarkastelu on nykytilanteessa välttämätöntä.
Seppä sanoo, että liikkuvat palvelut ovat aito vaihtoehto osaan palveluista, mutta eivät korvaa kaikkea.
-Paras ratkaisu löytyy hybridimallista, jossa yhdistyvät lähipalvelut, digiratkaisut ja liikkuvat palvelut.
Aluehallituksen jäsen ja keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Jouko Nykänen (kesk.) Uuraisilta toteaa, että talouden suunta on saatava kääntymään tekemällä palvelut kustannustehokkaammin, ei pelkällä palvelujen karsimisella.
– Palveluverkkotyö on käynnissä ja tulossa päätöksentekoon aluevaltuustossa joulukuussa. Lopputuloksena tulee olla, että nykyinen palvelutaso turvataan. Jos se ei ole mahdollista kivijalkapalveluina, niin sitten kotiin tuotavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Tärkeintä on, että palveluihin päästään mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja hoidon jatkuvuus voidaan turvata, Nykänen toteaa.
Aluevaltuutettu Satu Kytölehto (SDP) Petäjävedeltä sanoo, että hyvinvointialueen taloutta voisi saada paremmalle tolalle tarkastelemalla kriittisesti palvelun tasoa ja tarvittaessa karsia sitä.
-Tämä tulee tehdä kuitenkin niin, ettei perusterveydenhuoltoa heikennetä. Hallinnossa ja organisaatiossa tulee tehdä uudelleen arviointia.
Kytölehto muistuttaa, että terveydenhuollossa ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys tulevaisuuden kustannuksille.
-Palveluverkkoa ei pidä heikentää keskittämällä kaikki toiminnat muutamaan isoon toimipisteeseen. Elinvoimaiset toimipisteet, joissa on muun muassa sitoutunutta henkilöstöä, on säilytettävä. Kansalaisten, joilla ei ole varaa tai mahdollisuutta matkustaa saadakseen tarvitsemaansa palvelua, heidän oikeuksiaan perusterveydenhuoltoon pitää puolustaa.
Kytölehto toteaa, että kotihoito on yksi liikkuva palvelu ja erittäin hyvä esimerkki toimivasta palvelusta.
-Kaikkea palvelua eivät kumipyörätkään voi kuljettaa asiakkaan luo, mutta tämäkin kortti kannattaa katsoa. Mielestäni kiinteitä toimipisteitä tarvitaan muuallakin kuin Jyväskylässä.
Hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia sekä etäyhteydellä että joissain paikoissa paikan päällä. Myös niihin on mahdollista osallistua etäyhteydellä. Asukastilaisuuksien lisäksi hyvinvointialue keskustelee suunnitelmista muun muassa kuntien ja henkilöstönsä kanssa.
Kaikilla keskisuomalaisilla on mahdollisuus osallistua palveluverkkoesityksen vaikutusten arviointiin osoitteessa www.otakantaa.fi ja sosiaali- ja terveysasemilta löytyy myös tulostettu lausuntomateriaali sekä paperisia lomakkeita kommentointia varten 13.–31.10. välisenä aikana.
Alueelliset asukastilaisuudet etäyhteydellä
* Torstai 9.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, pohjoinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
* Maanantai 13.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, keskinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
* Tiistai 14.10. kello 16.30–18.30, Alueellinen asukastilaisuus, eteläinen Keski-Suomi, Teams etäyhteys.
Alueelliset asukastilaisuudet paikan päällä ja etäyhteydellä
* Maanantai 20.10. kello 18–20, Alueellinen asukastilaisuus, pohjoinen Keski-Suomi, Pihtipudas (Putaanvirran koulu, Pihtipudas-Sali, Tahkonpolku 9, Pihtipudas) ja etäyhteys.
* Keskiviikko 22.10. kello 17–19, Alueellinen asukastilaisuus, keskinen Keski-Suomi, Jyväskylä (Mattilanniemi 2, Agora, auditorio 2, Jyväskylä) ja etäyhteys.
* Keskiviikko 29.10. kello 17–19, Alueellinen asukastilaisuus, eteläinen Keski-Suomi, Joutsa (Yhtenäiskoulun auditorio, Koulutie 2, Joutsa) ja etäyhteys.
Lisätietoja tilaisuuksista löytyy https://keskisuomievents.fi/home
02.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Siunaus on kantanut minua elämässä koko ajan eteenpäin. Elämäni olisi voinut mennä täysin toisinkin, 90 vuotta perjantaina 10. lokakuuta täyttävä Hellin Torkki toteaa ja kertoo, että menetti vanhempansa varhain.
– Jäin 16-vuotiaana täysorvoksi. Kinnulasta ei ollut helppoa päästä opiskelemaan, mutta paikallinen kauppias auttoi minua eteenpäin. Hän hommasi minulle oppikirjat ja välineet, minä sain työskennellä lomilla hänen kaupassaan, Hellin Torkki kertoo.
Korpilahdelle Hellin ja Hannes Torkki muuttivat vuonna 1965 Helsingistä.
– Meidän oli tarkoitus asettua Helsinkiin, Hannes oli yliopistouralla ja minä töissä Hesperiassa. Olin nuoriso-osastolla, nuoret olivat levottomia, ja Helsingissä oli huumeongelmia; rupesimme katselemaan muita paikkoja, koska halusimme kasvattaa lapsemme paremmassa ympäristössä, Hellin Torkki kertoo.
– Etsimme työpaikkoja nimenomaan Keski-Suomesta. Korpilahdelle pääsimme molemmat töihin, minä kunnanlääkäriksi ja Hannes uskonnonopettajaksi.
Hellin Torkin mukaan korpilahtelaiset ottivat perheen hyvin vastaan, nuoren naispuolisen kunnanlääkärinkin.
– Edeltäjäni Edit Veijo oli hyvin pidetty kunnanlääkäri, korpilahtelaiset olivat evästäneet päättäjiä, että uudeksikin kunnanlääkäriksi pitää ottaa nainen. Ja päättämässä olleet miehet tottelivat, Hellin Torkki naurahtaa.
– Kyllä minua aluksi joskus luultiin sairaanhoitajaksi, mutta aika pian ihmiset oppivat luottamaan.
Kun Hellin Torkki aloitti Korpilahdella, hän oli nimenomaan kunnanlääkäri, terveyskeskuslääkärit tulivat vasta vuonna 1972 uuden kansanterveyslain tultua voimaan.
– Kunnanlääkärinä työtä sai tehdä itsenäisesti, tarpeen mukaan. Edit Veijo oli luonut kotikäyntisysteemin, ja Korpilahdella haluttiin usein, että lääkäri tulee kotiin. Hannes oli kesäisin lomalla opettajantyöstään, me kuljimme yhdessä kotikäynneillä. Siinä tulivat ihmiset ja pitäjä tutuiksi. Vespuolelle mentiin lossilla, ja me ihastelimme korpilahtelaista maisemaa, kun joka puolella oli vettä, Hellin Torkki muistelee.
– Siihen aikaan ei annettu lääkäriaikoja, vaan ihmiset tulivat vastaanotolle jonottamaan. Odotushuone saattoi olla täynnä ihmisiä, mutta kellään ei ollut kiire mihinkään, ihmiset nauttivat, kun saivat seurustella toistensa kanssa.
Neuvolavastaanottoja Hellin Torkki kiersi pitämässä kylillä kätilön ja terveyssisaren kanssa.
– Siihen aikaan Korpilahdella oli 18 koulua, neuvolaa pidettiin kouluilla. Taksikuski, joka oli kuskannut jo Edit Veijoa, kuskasi meitä koululta toiselle. Neuvola-asiakkaita saattoi olla yksi tai kaksi, ja sitten me joimme opettajan kanssa pullakahvit, ne olivat mukavia matkoja, Hellin Torkki sanoo.
– Kunta suhtautui minuun hyvin, sain muun muassa vastaanottoapulaisenkin, kun pyysin. Kunta oli erittäin myötämielinen kaikkien hankintojen suhteen.
Yöaikaan Hellin Torkki joutui lähtemään sairaskäynnille melko harvoin, mutta päivät venyivät.
– Onneksi meillä oli hyviä kotiapulaisia, jotka tekivät töitä niin kauan kuin tarvittiin ja minä sain venyttää vastaanottopäiviä, Hellin Torkki toteaa. Kun Torkit muuttivat Korpilahdelle, heillä oli kaksi lasta, Korpilahdella lapsia syntyi vielä kuusi lisää.
Kun uusi kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, kunnanlääkärijärjestelmä vaihtui terveyskeskusjärjestelmään.
– Siihen asti töitä oli tehty tarpeen mukaan ja innokkaasti, tunteja laskematta. Uusi laki laittoi tunti- ja viikkoraamit, ja samalla se vei innon. Aiemmin teimme töitä ryhmänä terveyssisaren ja kätilön kanssa ja järjestimme itse työmme, uuden lain tultua sitä ruvettiin järjestelemään ulkoa päin, Hellin Torkki kertoo.
– Kunnanlääkärin työssä viehätti nimenomaan itsenäisyys, siinä ei tarvinnut katsoa kellosta, paljonko aikaa saa olla potilaan kanssa. Kun kansanterveyslaki tuli voimaan, monet kunnanlääkärit lähtivät töihin työterveyshuoltoon.
Hellin Torkki työskenteli vielä kolmisen vuotta terveyskeskuslääkärinä Korpilahdella, sitten hän irtisanoutui.
– Aloitin yksityisvastaanoton keväällä 1975, ajattelin, että kyllä minulle riittää potilaita. Sitten Jyväskylässä tuli haettavaksi työterveyslääkärin virka. Hain sitä ja pääsin virkaan, yksityisvastaanottoa ehdin pitää vain muutaman kuukauden. Työterveyslääkärinä Jyväskylässä olin sitten 22 vuotta, eläkkeelle jäämiseeni asti.
1970-80-luvuilla Hellin Torkki oli kaksi kautta Korpilahden kunnanvaltuustossa ja kolme kautta kirkkovaltuustossa. Kun Korpilahti liittyi Jyväskylään, Hellin Torkki oli ensimmäisen kuntaliitoksen jälkeisen kauden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa.
– Hannes oli ensin Korpilahden kunnanvaltuustossa, ja minä sitten, kun hän jäi pois. Sen minä muistan, kun valtuustossa päätettiin siitä, anotaanko Korpilahdelle Alkoa. Minä olin vastaan, kun olin nähnyt, kuinka paljon pahaa keskioluen vapautuminen oli tuonut, monet entiset alkoholistit retkahtivat uudestaan, ja kylänraitilla notkui humalaisia. Valtuusto päätti suurella enemmistöllä anoa Alkoa, mutta Alko ei sitten kuitenkaan Korpilahdelle myymälää laittanut, Hellin Torkki muistelee.
– Jyväskylän valtuustoon jouduin yllättäen. Minua pyydettiin ehdokkaaksi, ja suostuin, kun ajattelin, että listoilla on paljon minua pätevämpiä poliitikkoja, joten en tule valituksi. Kun minut sitten kuitenkin valittiin, olin valtuuston vanhin ja jouduin vielä avaamaan sen historiallisen kokouksen, mutta kyllä siitäkin selvittiin, Hellin Torkki naurahtaa.
– Se oli hyvä nelivuotiskausi. Minä opin paljon pitkän tähtäimen ajattelua. Valtuustotyöskentely oli myös mukavaa, silloin täällä ei riidelty. Olin mukana myös aluelautakunnassa; entisen Korpilahden kunnanjohtajan Timo Rusasen vetämä aluelautakunta oli Korpilahden pelastus, Korpilahti sai äänensä ihan eri tavalla kuuluviin kuin entinen maalaiskunta.
Yhden suuren terveydenhuollon uudistuksen nähneenä Hellin Torkki ei suhtautunut kovin luottavaisesti tämänkertaiseen sote-uudistukseen.
– Vuoden 1972 kansanterveyslaki oli susi, pelkäsin, käykö tässä samalla tavalla, Hellin Torkki toteaa.
– Nyt minusta tuntuu, että työntekijöitä ei ole tässäkään uudistuksessa kuunneltu riittävästi. Ihmisille on tärkeää, että he saavat itse vaikuttaa työhönsä, ja jos into työhön säilyy, jaksaa tehdä raskastakin työtä. Mutta jos työntekijät menettävät motivaationsa, he eivät anna täyttä panostaan työhönsä. Yksi ongelma ovat turhat työt, esimerkiksi lääkäreiltä menee paljon työaikaa toimistotyöhön. Systeemissä olisi paljon muutettavaa rakenteellisesti.
Nykyään Hellin Torkki asuu Jyväskylän keskustassa.
– Muutin tänne vuonna 2020, ehdin asua Korpilahdella 55 vuotta. Kyllä Korpilahti on minulle toinen kotipitäjä, Kinnulan lisäksi, Hellin Torkki toteaa.
Syntymäpäiväänsä Hellin Torkki juhliin lastensa, lastenlastensa ja lastenlastenlastensa kanssa. Torkin perhe järjestää ’Kiitollisuus elämän lahjoista’ -musiikkihartauden Korpilahden kirkossa lauantai-iltana 11. lokakuuta kello 18 ja musiikkihartauden jälkeen tarjotaan kirkkokahvit seurakuntatalolla.
– Se ei ole minun syntymäpäiväjuhlani, vaan kiitollisuuden juhla. Minun elämässäni on ollut paljon hyviä asioita. Yksi on se, että olen saanut pitkän, terveen elämän, ja sitten ovat kaikki muut lahjat, lapset, miniät ja lastenlapset sekä lastenlastenlapset. Elämässäni on ollut murhetta, mutta vastapainona on ollut hyviä päiviä ja niitä on ollut paljon enemmän, Hellin Torkki sanoo.
Tiina Lamminaho
