24.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Vasemmistoliiton Paul Abbey on istunut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 lähtien. Meneillään oleva kolmas kausi on Abbeylle viimeinen, sillä hän ei ole asettunut ehdolle tuleviin vaaleihin.
– Ajattelin, että kun olen ollut kolme kautta valtuutettuna, voin antaa muillekin mahdollisuuden osallistua. Koen myös, että olen epäonnistunut vaikuttamisessa, siksi jään pois, Paul Abbey toteaa.
– Tulin Suomeen 23 vuotta sitten ja ihailin hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikille oli jotain. Jo vähän aikaa asuttuani Suomessa huomasin kuitenkin, että järjestelmä on hyvä ja se on rakennettu niin, että se antaa kaikille mahdollisuuden hyvinvointiin, mutta politiikassa alettiin matkia maita, jotka eivät tarjoa hyvinvointia kaikille. Ajan kuluessa huomasin, että Suomessa ollaan menossa suuntaan, jossa päätökset eivät tuo etuja kaikille. Se oli pääsyy, miksi menin politiikkaan; halusin kääntää kehitystä ja ajattelin, että voin herätellä ihmisiä miettimään, ettei olemassa olevaa hyvää kannata muuttaa. Ajattelen, että olen epäonnistunut, koska nykyään hyvinvointi on entistä enemmän polarisoitunut, eivätkä ihmiset mieti enää kokonaisuutta, vaan ajavat etuja vain omalle ryhmälleen, Abbey sanoo.
Jyväskylän kuntapolitiikkaan Abbey kertoo lähteneensä Reijo Kettusen pyynnöstä.
– Hänen kanssaan olimme keskustelleet paljon, ja hän tuli ehdokaspapereiden kanssa pyytämään minun allekirjoitustani, Abbey muistelee. Kaupunginvaltuustoon Abbey pääsi ensiyrittämällä.
Kaupunginvaltuutettuna Paul Abbey sanoo kokeneensa, että päätökset tehdään usein ennen kuin mennään valtuustosaliin.
– Hyvin harvoin valtuuston istunnossa äänestäminen ratkaisee, töitä pitää tehdä sitä ennen. Paras mahdollisuus vaikuttaa on siinä vaiheessa, kun virkamiehet valmistelevat asioita. Silloin kannattaa kertoa tietojaan ja ajatuksiaan, Abbey sanoo.
– Ajan tasalla tulossa olevista asioista pysyy seuraamalla lautakuntien päätöksiä, ja lautakuntatyöskentelyssä pystyy myös vaikuttamaan asioihin. Itse olen ollut puheenjohtajana rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä ympäristöterveyslautakunnassa, joka oli siihen aikaan ympäristöterveysjaosto, mutta ne ovat molemmat sellaisia lautakuntia, joissa omille ajatuksille ei ole juuri tilaa, vaan päätökset tehdään lakien mukaan.
Yhteistyö virkamiesten kanssa on Abbeyn mukaan sujunut hyvin. Yhteistyötä on ollut myös korpilahtelaisten valtuutettujen kesken.
– Kaksi ensimmäistä kautta, kun olin valtuustossa, meitä oli korpilahtelaisia valtuutettuja vain minä ja Keskustan Eino Lahtinen, Kokoomuksen Markku Aarnos oli varavaltuutettuna. Eino Lahtisen kanssa meillä oli todella tiivistä yhteistyötä, usein keskustelimme sunnuntaisin ennen valtuuston kokousta, Abbey kertoo.
– Nyt korpilahtelaisia valtuutettuja on huomattavasti enemmän. Kyllä me nytkin kauden alussa olemme tavanneet ja keskustelleet.
Puolueeltaan Paul Abbey sanoo saaneensa aina tukea.
– Ja myös vapaat kädet ajatella mitä vain, siitä olen kiitollinen. Korpilahden Vasemmistoliitolta olen saanut todella hyvin tukea, Korpilahden Vasemmistoliitto on järjestänyt muun muassa Kuntalaisen ääni -tapahtumia, kun halusin tavata ihmisiä, joita edustan, jotta kuulen, mitä he oikeasti haluavat, Paul Abbey sanoo.
– Korpilahden Vasemmistoliitossa olen edelleen jäsenenä, sieltä en ole lähdössä minnekään. Aion myös seurata asioita edelleen ja voin kirjoitella ajatuksiani, se on minun vahvuuteni. Tällä hetkellä uskoisin, että valtuustotyöskentelyä minun ei tule ikävä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Abbey sanoo pysyvänsä taustavaikuttajana politiikassa, etenkin hyvinvointivaltiota hän haluaa puolustaa.
– Olisi hyvä, jos politiikka menisi takaisin siihen suuntaan, että kaikki otetaan huomioon. Hyvinvointivaltio on rakennettu silloin, kun Suomella ei ollut rahaa. Nyt rahaa on paljon enemmän, silti puretaan se, mitä on rakennettu. Heille, jotka rakensivat hyvinvointivaltion, kuuluu suuri kunnia, mutta me emme kunnioita nykyään eläkeläisiämme, ja se on väärin, Abbey toteaa.
Tiina Lamminaho
18.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Senioriohjaaja Minna Salminen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kävi kertomassa hyvinvointialueen digipalveluista ja ikäihmisille suunnatuista varhaisen tuen palveluista pohjoisten kylien virtapiirissä.
– Ikäihmisille suunnattuja varhaisen tuen palveluja ovat esimerkiksi seniorin hyvinvointineuvoloiden avoimet vastaanotot. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla ei tehdä terveystarkastusta, vaan tarkoituksena on rohkaista ihmisiä etsimään hyvää toimintakykyä ylläpitäviä asioita arkeensa. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla saa myös ohjausta ja neuvontaa hyvinvointialueen palveluista, Salminen kertoo.
Hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on Jyväskylässä Voi hyvin -tapahtumien yhteydessä Palokan ja Vaajakosken kirjastoilla sekä Kankaan Piippurannan klubilla, Palokassa hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on tänä keväänä vielä 10. huhtikuuta ja 8. toukokuuta, Vaajakoskella 19. maaliskuuta sekä 16. ja 30. huhtikuuta ja Piippurannan Klubilla 20. maaliskuuta, 17. huhtikuuta ja 15. toukokuuta, kirjastojen Voi hyvin -tapahtumat ovat iltapäivisin yhdestä kolmeen, Piippurannan Klubilla kokoonnutaan aamupäivisin puoli yhdestätoista kahteentoista.
– Varhaisen tuen palveluihin kuuluu myös ikääntyneen huolipuhelin, joka palvelee arkisin yhdeksästä iltapäivän kolmeen numerossa 014 2663080. Huolipuhelimeen voi soittaa silloin, kun on huolissaan kotona pärjäämisestä, yhteyttä voivat ottaa myös ikäihmisen omaiset, Salminen kertoo.
Seniorichatissa pääsee keskustelemaan senioriohjaajan kanssa netin välityksellä arkisin yhdeksästä iltapäivän kello yhteen. Chattiin pääsen Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivujen kautta: sivuston osoite on hyvaks.fi, etusivulta valitaan kohta ”asiointi” ja siitä ”asiointi verkossa”. Kohdasta ”keskustele ammattilaisen kanssa” voi valita senioriohjaajan.
– Tällä hetkellä polku seniorichattiin on hieman hankala, mutta sen pitäisi helpottua keväällä, kun sivustolle tulee chat-nappula, Minna Salminen kertoo.
– Seniorichatissa vastaa senioriohjaaja, kirjoittamisen lisäksi siellä pystyy ottamaan videoyhteyden. Seniorichatissa voi keskustella ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin liittyvistä asioista, myös omaiset voivat olla yhteydessä seniorichattiin, esimerkiksi lapset voivat tiedustella, mitä palveluja äidille tai isälle olisi saatavilla. Chatissa keskustellaan esimerkiksi asumispalveluista, apuvälineasioista, muistiasioista sekä yksinäisyydestä ja omasta jaksamisesta.
Seniorichat ja senioriohjaajan videovastaanotto ovat maksuttomia palveluja. Hyvaks.fi-sivustolta löytyy myös monenlaista tutkittua tietoa hyvinvoinnin tueksi. Hyvinvointitarjottimelta voi etsiä tapahtumia, ”hyvinvointisi tueksi” -kohdan ”seniorille” -sivuille on koottu tutkittua, luotettavaa tietoa ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi eri aihealueilta. Tietoa löytyy muun muassa ravitsemuksesta, kehon muutoksista ikääntyessä, kaatumisen ehkäisystä, seksuaaliterveydestä, liikunnasta, asumisesta, mielen hyvinvoinnista sekä aivoterveydestä ja muistista.
– Sivut on tehty yhdessä ikäihmisten kanssa, sinne on koottu sellaista materiaalia, mistä seniorit ovat halunneet saada tietoa, Minna Salminen toteaa.
Pohjoisten kylien virtapiirissä digipalvelujen käyttö puhutti paikalla olleita.
– Digipalvelujen käyttö on lisääntynyt ja myös digipalveluita käyttävien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää digipalveluja, Minna Salminen sanoo.
– Jos ei voi tai halua asioida verkkosivujen kautta, voi asioida myös puhelimitse. Jos ei osaa käyttää digipalveluja, mutta halua siihen olisi, digiohjausta on saatavilla monista paikoista ja apuakin voi pyytää joltain, joka osaa paremmin.
Minna Salmisen mukaan digipalvelut ovat vaihtoehto niille, jotka pystyvät niitä käyttämään, ja kun digipalveluita käytetään, jää ammattilaisille enemmän aikaa tarjota puhelinpalvelua niille, jotka eivät voi tai halua digipalveluita käyttää.
– Digipalvelut tuovat lisän, mutta niiden rinnalla säilyy koko ajan perinteiset puhelinpalvelut, Salminen sanoo ja muistuttaa, että hätätilanteessa ei pidä etsiä digipalveluita vaan soittaa hätänumeroon.
Tiina Lamminaho
11.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 17. tammikuuta – 17. helmikuuta, ja sinä aikana kaavaluonnoksesta annettiin noin 225 mielipidettä.
– Eniten palautetta, vajaat sata mielipidettä, tuli Köhniöntauksen rakentamisesta. Myös Lehesvuoren maankaatopaikan varaus Perä-Palokassa ja kehätievaraukset toivat paljon mielipiteitä, yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen Jyväskylän kaupungilta kertoo.
– Korpilahtea koskevia mielipiteitä tuli kymmenkunta. Osa mielipiteistä on yhdistysten jättämiä, yhdessä mielipiteessä allekirjoittajia on useampi, Mäkäräinen toteaa.
Valtaosa Korpilahtea koskevista mielipiteistä koski Korpilahden kirkonkylän taajaman kehittämistä ja Korpilahden elinvoiman lisäämistä tonttitarjonnalla sekä esimerkiksi Päijännettä hyödyntämällä.
– Iloniemi nähtiin mielipiteissä potentiaalisena asuntorakentamisen alueena ja sen kehittämistä haluttiin nopeasti. Toisissa mielipiteissä toivottiin Iloniemeä kehitettävän voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta, toisissa mielipiteissä taas nähtiin tarvetta suunnitelmien päivittämiselle sekä asuntorakentamisen että liikennejärjestelyjen osalta, Mäkäräinen kertoo.
Yritystonttivarauksia yleiskaavaluonnoksessa on supistettu Korpilahden osalta; mielipiteissä toivottiin, että yritystonttivaraukset teollisuusalueella säilytettäisiin.
Putkilahden kyläyhdistys toi omassa mielipiteessään esille kyläalueiden kehittämisen. Kyläyhdistyksen mielipiteessä toivottiin uusien rakennuspaikkojen mahdollistamista ja Päijänteen osayleiskaavan päivittämistä siten, että vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi mahdollistuisi.
– Saadut palautteet käydään läpi ja niistä tehdään yhteenvetoa ja sen perusteella jatketaan yleiskaavaehdotuksen valmistelua. Yleiskaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville vuodenvaihteen tienoilla, kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kaava olisi tarkoitus saada ensi vuoden aikana, Mäkäräinen kertoo.
Tiina Lamminaho
11.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Joukko Korpilahden päiväkodin vanhempia on aktivoitunut hyvissä ajoin taistelemaan päiväkodin aukiolon puolesta ensi kesänä.
Moona Seppä sanoo, että kaupunki on hänen tietojensa mukaan kysymässä vanhemmilta hoidon tarvetta kesälle toukokuussa.
-Se on ihan liian myöhäistä. Esimerkiksi omalla kohdallani ensi kesän lomia suunnitellaan jo nyt.
Seppä on avannut nettiin addressin ja vienyt niitä myös eri liikkeisiin Korpilahdella sen puolesta, että Korpilahden päiväkoti olisi ensi kesänä avoimena. Hän laati myös kuntalaisaloitteen asiasta.Näihin on kertynyt yhteensä noin 500 allekirjoitusta.
Viime kesäinen neljän viikon sulkuaika aiheutti monessa perheessä ongelmia.
Jenny Linna oli vielä viime kesänä äitiyslomalla perheen nuorimmaisen kanssa, mutta tänä kesänä tilanne on toinen.
-Lapsi oli talvilomaviikon Keljonkankaalla ja siihen me emme enää lähde. Minä työskentelen Korpilahdella ja mies tekee etätöitä kotona, joten meillä ei ole muuten mitään tarvetta ajella kaupungin suuntaan. Pienelle lapselle viikko oli myös hankala, Linna sanoo.
Edestakaisiin matkoihin kului päivän aikana vähintään puolitoista tuntia. Perheessä on yhteensä neljä lasta, joista kolme tarvitsevat päivähoitoa ensi kesänä heinäkuussa.
-Taloa valitessa päiväkodin ja koulun läheisyys vaikutti päätökseen. Siitäkin syystä nämä sulkuviikot harmittavat, Linna toteaa.
Moona Seppä laskee, että tähän mennessä hoidon tarve kesäaikaan on ilmoitettu 24 lapselle. Seppä on pyytänyt vanhempia ilmoittamaan, mikäli lapsi on tarvitsemassa hoitoa kesällä, jotta määrä saadaan tietoon hyvissä ajoin.
-Viime kesänä hoitoa tarvitsi Korpilahdella 45 lasta. Heitä kuljetettiin muun muassa Keljonkankaalle ja Muurameen. Keljonkankaan päiväkodissahan kävi niin, että lapsimäärä oli lopulta niin suuri, että käyttöön otettiin koulun tiloja.
Linna toteaaa, että lapsia oli hänen silmiinä paljon talvilomaviikon aikana.
-Oli se jotenkin aika surullista, kun muualta tulleilla lapsilla oli selässään maalarinteippi, jossa luki heidän nimensä.
Paula Pääkkösen perheessä päiväkotia tarvitaan perhepäivähoitajan loman ajaksi.
-Viime vuonna mummot ja papat hoitivat lasta vuorotellen. Toisilla heistä alkaa olla jo ikää ja toiset asuvat kauempana, Pääkkönen kertoo.
Samanlaisiin järjestelyihin perheessä joudutaan tulevanakin kesänä, mikäli päiväkodin sulku toteutuu.
-Kolmanteen hoitopaikkaan me emme lasta enää vie.
Pääkkönen kritisoi kaupunkia, joka etsii säästöjä lasten ja nuorten palveluista.
-Kyllähän se suututtaa, jos on varaa uusia lasisia linja-autopysäkkejä, mutta päiväkoteja ei ole varaa pitää kesällä auki. Nämä ovat valintakysymyksiä. Lasten ja nuorten palveluista säästäminen on lyhytnäköistä toimintaa.
Pääkköstä ärsyttää myös se, että kaupungin puolelta viestitään kesän olevan erityisaikaa.
-Monilla vanhemmilla, kuten meilläkin, kesä on töissä sesonkiaikaa.
Pääkkönen on suunnitellut, että myös ensi kesänä vanhemmat pitäisivät lomansa vuorotellen.
-Emme edes haaveile siitä, että olisimme lomalla yhtä aikaa.
Pääkkönen sanoo päiväkodin sulkuaikojen vaikuttavan lapsiperheiden muuttoajatuksiin.
-Jos palvelut ovat heikkoja, ei tänne kukaan halua muuttaa. Liekö se tarkoituskin, Pääkkönen pohtii.
Moona Seppä sanoo ymmärtävänsä kaupungin tarpeet säästää.
-Ymmärrän kyllä kaupungin osalta turhautumisen siihen, että hoitopaikkoja varataan loma-ajoiksi ikään kuin varmuuden varalle ja sitten ne paikat perutaan viikkoa ennen. Mielestäni olisi molemmin puolin reilua, jos loma-aikoina turhaan varatuista hoitopaikoista lähetettäisiin lasku vanhemmille. Vanhempien ja kaupungin tulisi yhdessä miettiä sellaisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon sekä perheiden että kaupungin näkökulmat, Seppä pohtii.
Maarit Nurminen
07.03.2025 | Petäjävesi
Petäjäveden kunnassa kesäkuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen.
Tiina Lamminaho
Petäjäveden kunnanhallitus hyväksyi kunnan yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksen kokouksessaan 3. maaliskuuta ja totesi kesäkuussa aloitetut YT-neuvottelut päättyneeksi. Yhteistyötoimikunnan päätöksen mukaisesti sekä varhaiskasvatuksessa että sivistystoimessa tehdään johtamisjärjestelyjä; järjestelyt koskevat nyt vain johtoporrasta, työntekijöiden määrää tai tehtäviä ei muuteta, myöskään lomautuksia ei nyt päättyneiden YT-neuvottelujen tuloksena ole tulossa.
Johtamisjärjestelyillä on tarkoitus säästää yhteensä 100 000 euroa vuodessa, puolet summasta tulee varhaiskasvatuksen, puolet sivistystoimen johtamisjärjestelyistä.
– Vielä tänä vuonna säästö ei toteudu, tämä on tarkoitettu tuleville vuosille. Kunnan taloudellinen tilanne on heikko, sopeutustoimia tarvitaan. Nämä nyt esillä olevat toimet ovat mukana myös kunnanvaltuuston hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa, kunnanjohtaja Arto Kummala sanoo.
Ensisijaisesti sisäisillä järjestelyillä
Kunnanhallituksen hyväksymän yhteistyötoimikunnan päätöksen mukaan varhaiskasvatuksen johtajan hallinnollinen virka lakkautetaan ja toinen nykyisistä päiväkodinjohtajan viroista muutetaan apulaisjohtajan viraksi. Varhaiskasvatusjohtajan hallinnolliset tehtävät sulautetaan päiväkodinjohtajan tehtäviin, päiväkodinjohtajan ja apulaisjohtajan viran toimenkuvia tarkennetaan vielä. Sekä päiväkodinjohtajan että apulaisjohtajan toimipisteet säilyvät päiväkodilla. Järjestelyjen tavoitteena on yhden henkilötyövuoden säästö, noin 50 000 euroa vuodessa.
Varhaiskasvatusjohtajan virkaan kuuluvat työhyvinvointipäällikön tehtävät siirretään hallintojohtajan tehtäviin, hallintojohtajan tehtävänkuvaa tarkastellaan kevään aikana sisäisin järjestelyin.
Sivistystoimenjohtaja jää eläkkeelle tämän vuoden lopussa. Sivistystoimen johtamisjärjestelyistä ei ole vielä päätetty tarkemmin, mutta tavoitteena sivistystoimenkin johtamisjärjestelyissä on yhden henkilötyövuoden eli noin 50 000 euron säästö.
Sekä varhaiskasvatuksen että sivistystoimen johtamisjärjestelyt toteutetaan ensisijaisesti tehtävien sisäisillä järjestelyillä muun muassa tulevat eläköitymiset huomioiden, mutta mikäli sisäiset järjestelyt eivät toteudu, ei suoria irtisanomisia voida täysin sulkea pois. Johtamisjärjestelyjen muutokset olisi tavoitteena saada tehtyä elokuun alkuun mennessä, sivistystoimen osalta viimeistään vuoden vaihteeseen mennessä.
– Irtisanomisia on tehty jo aiemmin, esimerkiksi viime vuonnahan kunnasta lakkautettiin teknisen johtajan virka, Kummala toteaa.
Henkilöstö tarvitsee johtajaa
Kunnanhallituksen päätös yhteistyöneuvottelujen lopputuloksesta oli yksimielinen, sen sijaan yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä. Henkilöstöjärjestöjen vastaesityksessä esitys olisi haluttu palauttaa vielä valmisteluun. Vastaesityksessä todettiin, että henkilöstöä ei ole otettu riittävällä tavalla mukaan muutoksen suunnitteluun ja kaivattiin työtä suorittavien asiantuntijoiden kuulemista, myös päätösten vaikutusten ennakkoarviointia kaivattiin ja todettiin, ettei nyt ole huomioitu lainkaan kuntalaisvaikutuksia, eikä henkilöstövaikutuksia muutoin kuin johtajien osalta. Myös aikataulua kritisoitiin kireäksi.
– Ymmärrämme hyvin, että säästöjä täytyy tehdä. Toiveena kuitenkin olisi, että henkilöstöä koskevat ratkaisut suunniteltaisiin etukäteen hyvin ja henkilöstöä kuunnellen. Tässä ei nyt ihan toteutunut se, että asiat olisi pureskeltu etukäteen valmiiksi, pääluottamusmies Riikka Rahikainen JUKO ry:stä toteaa ja peräänkuuluttaa avointa viestintää myös valmisteluvaiheessa.
– Huolena meillä on tietenkin henkilöstön jaksaminen. Työryhmän on nyt suunniteltava huolellisesti tehtävien järjestelyt siten, että johtajat sekä varhaiskasvatuksessa että sivistystoimessa jaksavat hoitaa työtaakkaansa ja resursseja jää myös henkilöstön johtamiseen. Monen ihmisen hyvinvointi on johtajien käsissä. Mikäli esimerkiksi päiväkodinjohtajalla ei riitä aikaa päiväkodin arjen johtamiseen, se heijastuu myös asiakkaille eli perheiden arkeen. Sivistystoimessa on ihan samat huolenaiheet; sekä sivistystoimi että varhaiskasvatus ovat isoja aloja, joissa on paljon johdettavia, ja se vaatii resursseja. Henkilöstö tarvitsee johtajan, joka on paikan päällä ja läsnä, Riikka Rahikainen sanoo.
– Toki toivomme myös, ettei irtisanomisia tarvita, vaan jokaiselle löytyisi paikka, Rahikainen lisää.
Laadun pelätään kärsivän
Kunnanjohtajan yhteistoimintaneuvottelujen päätösesitykseen tuli yhteensä viisi lausuntoa. Työsuojeluvaltuutetut toivovat omassa lausunnossaan, että työsuojelupäällikön tehtävään varataan riittävästi resurssia. OAJ:n Petäjäveden paikallisyhdistys muistuttaa, että sivistys- ja hyvinvointitehtävän toteuttaminen vaatii asiantuntevaa johtamista ja päätöksentekoa ja toteaa myös, että sivistystoimenjohtajan tehtävien siirtäminen rehtorille tai koulunjohtajille esitetyllä aikataululla on hankalaa, koska ensi lukuvuoden suunnittelu on jo aloitettu kouluilla.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön palautteessa ollaan huolissaan muutosten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen laatuun ja toimivuuteen sekä todetaan, että varhaiskasvatuksessa tarvitaan jatkossakin läsnä olevaa johtajaa, jolla on aikaa henkilöstölle, lapsille ja perheiden arjelle. Palautekirjeen on allekirjoittanut 33 varhaiskasvatuksen työntekijää.
Pääluottamusmies Riikka Rahikaisen allekirjoittamassa kannanotossa todetaan, että varhaiskasvatuksen nykyinen johtamismalli on ollut onnistunut ja korostetaan lähiesimiehen konkreettisen läsnäolon tärkeyttä. Kannanotossa todetaan myös, että Petäjäveden varhaiskasvatus on todettu laadukkaaksi ja tänne on saatu töihin toistaiseksi pätevää henkilöstöä, mutta vetovoimatekijän säilyminen vaatii johtamiseen panostamista.
Sivistystoimenjohtajan viran lakkauttaminen vaatii vielä valtuuston päätöksen, varhaiskasvatuksen puolella johtamisjärjestelyt tehdään kunnanhallituksen päätöksellä. Arto Kummalan mukaan päätöksiä on tarkoitus tehdä maalis–huhtikuun aikana.
