06.08.2024 | Lukijalta
Tämä on kertomus siitä, kuinka Kauko Sorjosesta sukeutui keskisuomalainen, taiteen kerääjä ja kotiseutuneuvos.
”Siitä on kohta kuusikymmentä vuotta”, Sorjonen laskeskeli. Hän oli tullut junantuomana Jyväskylään ja etsiskeli paikkakunnalta uusia elämänjuuria. Vanhempi veli oli ostanut Kärkisistä mökin, mutta ei ehtinyt sitä käyttää.
”Myy se minulle”, Sorjonen ehdotti ja lisäsi saman tien, ettei hänellä ollut penniäkään rahaa. Mökissä oli vielä jäljellä pankkilainaa, ja sovittiin, että se siirtyisi mökin hintana Kaukolle.
Mökki oli vaatimaton, kivisellä tontilla. Mutta rannassa oli sauna, joka oli rakennettu Jyväskylän entisen apteekin jykevistä punahonkaisista hirsistä.
”Luhankalainen lähti Jyväskylästä aamulla puoli seitsemän”, Kauko Sorjonen muisteli. ”Lossin rannassa nousin autosta ja kävelin mökille. Illalla palasin saman linjan autolla takaisin Jyväskylään.”
Pian selvisi, että naapurissa, kivenheiton päässä oli talo, jossa Akseli Gallen-Kallela oli viettänyt kesää 1886. Talon tuvassa, avotakan äärelle lienee maalattu eloisa ”Muikunpaistaja”. Taiteilijan kesämatkat alkoivat kiinnostaa ja maisema alkoi näkymään uusin silmin.
”Minulla ei ollut venettä, mutta kanootilla meloskelin Syvälahden rantoja”, Sorjonen kertoi. Lahden pohjasta löytyi Mutasen pappila. Kun sen tarinat alkoivat avautua, Sorjonen huomasi osuneensa todelliseen taidekeskittymään.
Löytyi pappilan oma poika Alvar Cawén. Kun Sorjonen myöhemmin ryhtyi keräämään taidetta, Cawénin tummat, samalla heleänväriset maalaukset herättivät muistoja.
Selvisi sekin, että kolmena kesänä Mutaseen sukuloimaan oli saapunut kameroineen ja maalausvälineineen Ahlstedtin pariskunta. Pieni Alvar pääsi läheltä seuraamaan sen ammattimaista työskentelyä.
Nina ja Fredrik Ahlstedt maalasivat Päijänteen kesäisiä maisemia. Hieman surua heille tuotti havainto, että vanha metsä oli ”tukkihuumassa” kaadettu läheisiltä komeilta harjuilta. Pappilan rantaelämä oli kuitenkin taatun tsehovilaista, ruotsia puhuttiin suomen sekaan ja ulkoilmamaalauksia syntyi.
Siitä alkoi Sorjosen salapoliisityö. Korpilahden maisemaan liittyviä Ahlstedtien tauluja löytyi huutokaupoista ja yksityisiltä omistajilta niin että viitisen vuotta sitten Jämsään, Taidetalo Pässinmäkeen niistä saatiin kokoon näyttely.
Uudelle omistajalleen merkittävin teoksista on Fredrik Ahlstedtin maalaama ”Soutumatka Päijänteellä”. Vuoteen 1898 ajoitettua teosta ei ole signeerattu, mutta taulun takaa löytyy lyijykynällä kirjoitettuna sana ”Livanlahti”. Se oli Sorjoselle mitä tutuin paikka. Siitä hän oli kanootillaan aikoinaan Syvälahteen lipunut.
Taulun takimmaisessa veneessä istuu miehiä, joista kahdella on päässään ylioppilaslakit. Emme tiedä, keitä taiteilija on siihen näin ikuistanut, mutta katsojat ovat arvelleet tunnistavansa siinä Brofeldtin veljekset, Juhanin ja Pekan. Kaksitoista vuotta aikaisemmin he olivat vuoden ajan toimittaneet Keski-Suomi-lehteä.
Entä toinen vene, nimeltään Elli, Alvar Cawénin sisaren nukaan? Siitä voisi jotain kertoa Anja Pailio. Kyseessä on Mutasen pappilan ”naistenvene”. Sellaisia valmistettiin hieman kevyemmistä laudoista, maalattiin sisältä ja ulkoa valkoiseksi, etteivät naisten pitkät hameenhelmat likaantuisi.
Sellaisen veneen sai Anja Pailion isoäiti Sofia Backström 50-vuotislahjana mieheltään vuonna 1921. ”Sillä tehtiin kesäisin retkiä Rutalahden Pätiänsaareen.” Kahvitulet viriteltiin kivenkoloon ja nuoriso uiskenteli rantavedessä. ”Meillä oli tapana kellua ja lukea samalla kirjaa”, Anja Pailio muisteli.
Maisema muovaa siihen vuorovaikutuksessa olevaa ihmistä.
Esa Sironen
06.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Perälänmutkan varrelle on rakentumassa koirien oma metsä. Koirametsällä on kokoa kaksi hehtaaria ja sen on tarkoitus avautua myöhemmin syksyllä.
Koirametsää rakentelevat Hanna Okkonen ja puolisonsa Heikki Seppälä. He muuttivat Moksiin Multamäen tilalle viime vuonna lokakuussa.
-Muutimme tänne Kotkasta. Mies on kotoisin Jämsästä ja hän halusi palata Keski-Suomeen, Okkonen kertoo.
Okkonen sanoo, että pariskunta on viihtynyt hyvin Multamäen tilalla ja maisemissa.
Okkonen on koulutukseltaan eläintenhoitaja ja hän mietti alaansa sopivaa yritystoimintaa.
-Korpilahdella ei koirametsää ole, vaan lähin löytyy Muuramesta. Olemme kumpikin osallistuneet rakentamiseen, minä olen vastannut suunnittelusta.
Temmelmäen koirametsä on alkua ja haaveissa on myös eläinhoitola.
-Minulla on kokemusta myös esimerkiksi matelijoista, joten eläinhoitola voisi ottaa vastaan monenlaisia lemmikkejä. Myöskään eläinhoitolaa ei Korpilahdella ole, vaan lähimmät löytyvät Jämsästä ja Jyväskylästä.
Temmelmäen koirametsään on tulossa kaksi tulipaikkaa, parkkialue ja vessa. Vilvoitteluun löytyy puro ja myöhemmin alueelle rakentuu myös treenialue.
-Tässä parkipaikalla on mahdollista yöpyä asuntoautolla. Parkkipaikalle rakennetaan grillikatos ja huussi. Parkkipaikka sijaitsee aitojen sisäpuolella eli koiran voi laskea vapaaksi suoraan autosta.
Koirametsää kiertää pienisilmäinen panssariverkkoaita.Aidatun alueen ulkopuolella on myös niin sanottu odottelualue.
-Siinä voi odottaa oman vuoronsa alkua, jos on ajoissa paikalla.
Okkonen ja Seppälä ovat innokkaita retkeilijöitä ja harrastus näkyy myös koirametsässä.
-Alue halutaan pitää sanotaanko vaikka retkipaikan omaisena. Täällä voi halutessaan yöpyä myös teltassa.
Koirametsään varataan aika nettisivujen kautta tai soittamalla. Varausaikana metsään ei tule muita koiria.
-Tässä on vaihteleva maasto, mäkeäkin löytyy. Toinen tulisijapaikka halutaan pitää ympäristöltään avarana avarana ja siihen on kaunis auringonlaskun näkymä, Okkonen sanoo.
Maarit Nurminen
06.08.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Laura ja Saku Koistinen muuttivat lastensa Olavin, Annin ja Tildan kanssa kesäkuun alussa Päiväkunnan entiseen kouluun, perhe osti kiinteistön Ravio-Päiväkunnan maamiesseuralta. Nyt talossa asuu lisäksi kaksi kissaa ja viisi kanaa.
– Keväällä kävimme jo tekemässä puutarha- ja kasvimaahommia. Ensimmäisessä muuttokuormassa tänne tuotiin parikymmentä puuta ja pensasta, muun muassa mustaviinimarjaa, karviaista, karhunvatukkaa, aroniaa, kirsikkaa, omenaa, päärynää ja pähkinäpuita, Laura Koistinen kertoo.
– Pidimme entisessä kodissamme pientä taimitarhaa sillä ajatuksella, että tuomme taimia mukanamme uuteen paikkaan. Saa nähdä, miten pähkinäpuut selviävät talvesta, täällä tuntuu olevan hyvä mikroilmasto.
Koistiset muuttivat Päiväkuntaan Pusulasta, Lohjan maaseudulta.
– Sielläkin asuimme vanhassa hirsitalossa, mutta sekä talo että tontti olivat pienempiä kuin täällä. Emme etsineet nimenomaan vanhaa koulua, talon suhteen meillä ei oikeastaan ollut mitään tarkkoja ehtoja. Enemmän meitä kiinnosti ympäristö ja tontti, Koistiset kertovat.
– Tähän saamme kasvimaat omaan pihaan, Pusulassa meillä oli isommat kasvimaat ystäviemme maatilalla. Tässä on myös vähän omaa metsää, se mahdollistaa sen, että voimme jatkossa lämmittää omilla puilla.
Koististen kasvimaassa ja puutarhassa kasvaa muun muassa perunaa, porkkanaa, sipulia, herneitä, papuja, lehtikaalia, kurpitsoita, tomaattia, kurkkua ja yrttejä.
– Nyt kasvimaata on pari aaria, toivottavasti saamme lisättyä vielä alaa. Tänä vuonna sato-odotukset eivät ole korkealla, kestää muutaman vuoden, ennen kuin juuri perustetun kasvimaan saa hyvään kuntoon, Saku Koistinen toteaa.
– Kasvatamme itse mahdollisimman ison osan siitä, mitä syömme. Kasvimaan hoitoa voi ajatella työnä, josta saa palkan ruokana.
Laura ja Saku Koistinen ovat molemmat freelance-tanssitaiteilijoita.
– Päätös tämän koulun ostamisesta oli helppo tehdä, koska tässä saimme työtilan samassa paketissa. Nyt asumme pääasiassa entisen opettajan asunnon puolella, Anni ja Olavi ovat asustaneet nyt kesällä entisessä luokkahuoneessa. Entisestä liikuntasalista saamme työskentelytilan ja kun työryhmämme tulee tänne harjoittelemaan, he saavat käyttöönsä entiset koulutilat, Koistiset sanovat.
– Pusulassa työskentelimme muun muassa kylätaloilla, nyt meidän ei tarvitse etsiä erikseen työskentelytilaa.
Isompaa remonttia Koistiset eivät vuonna 1921 valmistuneeseen entiseen kouluun suunnittele.
– Tulisijat haluaisimme tänne laittaa, pönttöuunit on purettu pois joskus 1960-luvulla. Nyt täällä on sähkölämmitys ja pari ilmalämpöpumppua sekä puuhella, Koistiset toteavat ja kertovat jo saaneensa tietoa koulun entisiltä oppilailta, missä pönttöuunit ovat olleet.
– Se tieto helpottaa tulisijojen tekemistä. Koulun historiasta olemme lukeneet myös Päiväkunnan kyläkirjasta ”Kivikolusta kinttupolulle, vesilosusta viittatielle”. Ja olemme löytäneet puutarhasta joitakin perennoita, jotka ovat todennäköisesti koulun entisen, puutarhanhoidosta pitäneen opettajan istuttamia, Koistiset kertovat.
Remonttisuunnitelmiin kuuluu myös seinähirsien ja puulattioiden esille ottamista.
– Joskus tulevaisuudessa, kun ehdimme. Tulisijat ovat tärkein juttu, mutta muuten asumme tässä rauhassa ja katsomme ajan kanssa, mitä remonttia teemme.
Päiväkunnassa Koistiset kertovat viihtyneensä hyvin.
– Ihmiset ovat ystävällisiä ja paikasta olemme tykänneet tosi paljon. Jonkin verran olemme jo tavanneet kyläläisiä, tarkoituksena olisi kutsua syksymmällä käymään kaikki, joille tämä on tärkeä paikka. Ajatuksena on ollut myös hieman avata ihmisille sitä, mitä me teemme ja kutsua ihmisiä esimerkiksi katsomaan harjoituksiamme. Seuraavan produktiomme ensi-ilta on marraskuussa Helsingissä, täällä voisimme ehkä pitää ennakkonäytöksen, Koistiset sanovat.
Tiina Lamminaho
05.08.2024 | Alueelta, Tilaajille
Secto Rally Finlandin, Suomen MM-rallin osakilpailun viimeiset kunnon soratiekilometrit ajettiin tänä vuonna Sahloinen-Moksi erikoiskokeella sunnuntaina. Ralli sai dramaattisen käänteen, kun Kalle Rovanperä ajoi tielle nousseeseen kiveen, kun erikoiskoe ajettiin toiseen kertaan päivällä. Auto puiden sekaan ja Rovanperän sekä kartanlukija Jonne Halttusen kisa keskeytyi siihen ja siirtymä kisakeskukseen vaihtui helikopterikyydiksi.
Tuttuun tapaan Sahloinen-Moksi erikoiskokeen järjestelyistä vastasi Petäjäveden Urheiluautoilijat.
Moona Tuominiemi-Karila Moksi ry:stä kertoo, että Moksin yöparkkiin alkoi valua väkeä jo hyvissä ajoin lauantaina iltapäivällä.
-Yöparkkiin saavuttiin erityisesti asuntoautoilla ja pellolle pystytettiin hienoja leirejä.
Moksissa jännitettiin vesisateiden pehmittämien peltojen kestävyyttä.
-Selvisimme muutamalla hinauksella ja onneksi sunnuntaina ei enää satanut.
Tuominiemi-Karila sanoo, että kioskimyynti oli hyvä ja täydennyksiäkin jouduttiin hakemaan. Tavaraa oli varattu viime vuoden perusteella.
Kalle Rovanperän ikävän ulosajon seurauksena yleisöä jäi paikalle vielä senkin jälkeen, kun erikoiskoe oli ajettu.
-Sinne jäätiin katsomaan kohtaa, jossa ulosajo tapahtui sekä odottelemaan, kun autoa hinattiin pois paikalta. Moksi nousi maailmankartalle tämän tapahtuman johdosta.
Moksin kyläseurasta talkoissa ahersi yli 70 ihmistä kaikkiaan.
-Kyllä se taas kannatti tehdä sellainen 24 tunnin talkoorupeama samoilla silmillä.
Ylä-Muuratjärvi -seura hoiti myös yhden jakson erikoiskokeen varrella ja kioski sijaitsi Koirasalmentiellä järven rannalla.
-Kovasti saimme kiitoksia palveluista ja järjestelyistä. Meillä oli tarjolla esimerkiksi puupalat moottoripyörien jalkojen alle. Tänä vuonna huomion kiinnitti suuri ulkomaalaisten katsojien osuus. Heitä oli esimeriksi Italiasta, Espanjasta ja Virosta. Hyvin käyttäytyvää yleisö oli myös. Poliisi oli paikalla koko pätkän ajan, eikä ollut minkäänlaisia järjestyshäiriöitä, kyläseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen kertoi.
Ylä-Muuratjärveltä talkoissa ahersi viitisenkymmentä ihmistä.
Saukkolan kyläseura ahkeroi rallitalkoissa erikoiskokeen ykkösjaksolla ja kyläseuralla oli kioski.
Vesa Koskinen kertoi rallin menneen hienosti, mitä nyt Rovanperän ulosajo latisti tunnelmaa lopussa.
-Erikoiskoe keskeytettiin ulosajoon, kun sähkötolppa katkesi ja johto oli tiellä.
Saukkolaisten pätkällä oli shikaanimutka, johon muodostui Koskisen arvion mukaan 85 senttimetriä syvä kuoppa.
-Mahdollista olisi ollut, että jälkipään kuskit olisivat kaataneet paikalla autojaan. Lähellä piti -tilanteita jo nähtiin.
Maarit Nurminen
09.07.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Ensi viikonloppuna koittaa yksi Korpilahden kesän kohokohta, Päijänteen Palvipäivät. Perjantaina puoliltapäivin palvisaunan ovet avautuvat ja ensimmäinen erä kinkkuja asetetaan myyntiin. Samalla käynnistyy Palvipäivien ohjelma sekä lapsille että aikuisille.
Korpilahden yrittäjien Palvipäivät-työryhmä on valmistellut tapahtumaa viime syksystä saakka.
Palvipäivien ohjelmaa kasannut Susanna Välisaari kertoo, että perjantain ja lauantain ohjelmatarjonta on tiivis.
-Olemme etsineet mukavia esiintyjiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Ohjelmassa on myös esimerkiksi Palvi-Bingo, joka on osoittautunut viime vuosina suosituksi.
Perjantaina nuorempaa yleisöä viihdyttävät Taika-Petteri karhuineen sekä Lekkerbergin laulava kylä -lastenmusiikkiorkesteri. Piagrinan akrobatiaesitys on suunnattu koko perheelle.
Perjantaina satamassa kuullaan myös Tiikerin vuosi-bändiä, joka soittaa muun muassa Suomi-poppia.
Lauantaina aamupäivällä varaudutaan jo tulevaan talveen, sillä Juhami Eto pitää voitelu- ja hiihtokoulun. Höpinätötteröllä on ohjelmaa koko perheelle, Lauantaina Palvipäivillä vierailevat tubettaja TeemuRikhard ja Rosteri-bändi.
Palokuntanuorilla on lauantaina sammutusnäytös ja paikallista osaamista edustaa myös Säpäkät Soinnut-kuoro.
Lauantaina julkistetaan Korpiukko vuosimallia 2024 ja saunotetaan palvisaunavieraat.
Tänä vuonna Palvipäivien ohjelmaa kuuluu kepparikisat. Varsinainen kilpailupäivä on lauantaina, mutta jo perjantaina harrastajat pääsevät tutustumaan kisa-alueeseen.
Molempina päivinä saa esimakua Korpilahden Teatterin Hannusta ja Kertusta.
Lauantai-iltana ohjelma jakuu ilmaisella Sekameteli-yhtyeen konsertilla teatterilla ja Satamakapteenissa on esiintyjät molempina iltoina.
Palvipäiväarpoja on myynnissä 2000 kappaletta ja niitä on myyty ennen tapahtumaa paikallisissa liikkeissä.
Tänä vuonna arpajaisten palkintoina ovat fatscoot, telttasauna ja SUP-lauta. Palkintojen yhteisarvo on noin 3000 euroa. Arvonta tapahtuu lauantaina kello 17.
Koronavuodet karsivat torimyyjien määrää valtakunnallisesti, mikä on näkynyt Palvipäivilläkin kahtena edellisenä kesänä. Tänä vuonna myyjien määrässä on tapahtunut piristystä ja luvassa on markkinatunnelmaa.
-Myyjiä on tulossa ihan mukavasti ja ostettavaa löytyy perinteisistä metrilakuista monenlaiseen ruokaan, mattoihin, koruihin, erilaisiin käsitöihin, vaatteisiin ja niin edelleen. Lasten iloksi lelumyyjäkin tulee taas muutaman taukovuoden jälkeen, myyntipaikoista vastaava Maarit Nurminen kertoo.
-Palvipäivien järjestelyt ovat sujuneet jouhevasti, vaikka toki paljon työtä tapahtuman eteen tehdään tiivillä porukalla, yrittäjien puheenjohtaja Seppo Turunen sanoo.
Korpilahden Yrittäjien kahvila palvelee vieraita tuttuun tapaan Höyry-gallerian vieressä.
-Palvisaunan lämmitys käynnistyi alkuviikosta ja torstaina illalla alkaa myös tapahtuman rakentaminen sataman alueelle.
