Petäjäveden vahvimmat selvitettiin jälleen

Petäjäveden vahvimmat selvitettiin jälleen

Petäjäveden vahvin -kisa oli lajista tietämättömällekin jännittävää ja mielenkiintoista katseltavaa. Kisa keräsi torin ympäristöön mukavasti yleisöä lauantaina.
Miesten sarjan voitti Janne Lampinen ja naisten Emmi Matikainen-Tervola.

Miesten sarjan voitti Janne Lampinen 23,5 pisteellä. Jouni Tarvainen toinen 15,5 pistettä. Tuomas Syvänen oli kolmas 15 pistettä, Janne Rautiainen neljäs 13 pistettä ja Matti Lahtinen viides 8 pistettä.

Petäjäveden Petäjäisten voimailijoiden järjestämässä kisassa oli viisi lajia.
– Ensimmäisenä oli traktorin veto, toisena yhdistelmälaji, jossa kannettiin salkkuja ja säkkejä. Kolmantena nostettiin traktorin peräkärryn aisaa ja painoa nostettiin siirtelemällä atlas-kiviä. Neljäs laji oli tukkipunnerrus, jossa myös lisättiin painoja. Kisan päätti atlas-pallon nostaminen peräkärryyn. Painavin kärryyn saatu kivi oli 160 -kiloinen. -Kivi nousi kahdelta miesten sarjan kisaajalta ja se oli kertakaikkiaan kova suoritus, Matti Heinänen sanoi.
Toiminnallisella kuntosalilla on pystynyt treenaamaan kaikilla muilla välineillä paitsi Atlas-kivillä. Ne ovat Heinäsen betonista tekemiä. Niidenkin kokeiluun ennen kisaa oli mahdollisuus.
Heinänen kertoi, että teknisesti haastavin lajeista oli tukkipunnerrus.
-Tämä vaatii eniten tekniikkaa, kun tukki pitää saada ensin rinnalle ja siitä suorille käsivarsille ylös.
Miesten sarjan voittanut Janne Lampinen paranteli tänä vuonna sijoitustaan; viime vuonna kisassa tuli pronssia. Lampinen on harrastanut lajia Voimanostoliiton jäsenenä viime vuodesta saakka. Keuruulla pidetyssä vastaavassa kilpailussa heinäkuussa sijoitus oli toinen. Voimanostoa Lampinen on harrastanut aikaisemminkin; taukoa tuli muun muassa perheen perustamisen myötä.
-Junnuna tuli serkkupoikien kanssa vähän vastaavaa tehtyä, mutta voimanostokisoissa en ole ennen viime kesää ollut.
-Tänään oli kyllä hyvä päivä ja tuli ennätyksiä kaikissa lajeissa.
Lampinen harjoitteli lajeja etukäteen.
-Tänä vuonna oli tavoitteena, että kaikki pääsee harjoittelemaan eri lajeja, vaikka kyllä tässä kuntosaliharjoittelullakin pitkälle pääsee.
Lampinen treenaa kolmesta neljään kertaan viikossa. Tänä vuonna kilpailukalenterissa on vielä yhdet kisat myöhemmin syksyllä Jämsässä.

Naisten sarjan voitti Emmi Matikainen-Tervola 15,5 pistettä. Toinen oli Anniina Mäntyjärvi 15 p., kolmas Kristiina Makkonen10 pistettä ja neljäs Sanna Lampinen 9.5 pistettä.

Naisten sarjan voittaja Emmi Matikainen-Tervola uusi viime vuotisen voittonsa tiukassa kisassa toiseksi tulleen Anniina Mäntyjärven kanssa.
-Vähän olen treenannut, kun näitä välineitä on ollut tuossa salilla. Eri välineisiin tarvitaan erilaista tekniikkaa. Isoja kiviä en ollut nostanut koskaan aikaisemmin. Traktorin veto oli huonoin suoritus. En tiedä, olisiko se onnistunut harjoittelullakaan paremmin.

Maarit Nurminen

Rekkaa ajava kirjailija löysi kodin Korpilahdelta

Rekkaa ajava kirjailija löysi kodin Korpilahdelta

Toukokuussa Korpilahdelle Porista muuttaneen Tomi Hiukkan esikoisromaani Matkalla paremmaksi ihmiseksi on saanut hyviä arvosteluja. Kuukausi sitten Momemtum Kirjat -kustantamon julkaisema kirja on Hiukkan sanojen mukaan huumoriproosaa.
– Teksti on välillä aika räävitöntäkin. Porilainen kulttuurivaikuttaja Johnny-Kai Forssell kirjoitti esimerkiksi, että Juoppohullun päiväkirjan mainitseminen on mielestäni turhaa. Hiukka vie Vuorista mennen, tullen.
Kirja sai hyvät arvostelut myös Satakunnan Kansassa.
Kirja sijoittuu Poriin, missä päähenkilö Timo pakenee edellisyön mukanaan tuomaa järkytystä. Pakeneminen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin kauhujen kohtaaminen. Timon ystävä Jääskeläinen on ostanut itselleen Matkalla paremmaksi ihmiseksi paketin tyypiltä, joka kuvailee itseään guruksi. Timo menee mukaan muutokseen.
Hiukka on kirjoittanut lyhyempiä tekstejä pitkään, mutta niitä ei ole koskaan julkaistu missään.
-Tähän tuotokseen uskoin ja luotin. Kirjoitan siten, etten tiedä etukäteen, mitä tapahtuu. Sitten teksti lähtee vaan rullaamaan. On hieno tunne, kun kirjan henkilöt ikään kuin heräävät henkiin. Tämän kirjan kanssa kesti neljä, viisi vuotta. Opiskelin kyllä siinä ajassa myös päihdehoitajaksi.
Esikoiskirjan jatko-osa on siis työn alla ja Timon tarina on saamassa jatkoa.

-Keski-Suomeen ja Korpilahdelle muutto on ollut tosi kivaa.

Hiukka viihtyy luonnossa ja se vaikutti asuinpaikan valintaan.
-Kävin eri paikoissa, kuten esimerkiksi Saarijärvellä.
Korpilahden ympäristöön hän on tutustunut sähköpyörän selästä.
-Sellaisen hankin, kun mäkiset maastot olisivat tavallisella pyörällä turhan raskaita. Sähköpyörällä ajaa helposti kymmenien kilometrien lenkkejä.
Hiukka ajaa työkseen rekkaa; töitä on viikon verran ja sitten on viikko vapaata. Työrytmi mahdollistaa hyvin kirjoittamisen ja rekkaa ajaessa on aikaa mietiskellä juonen käänteitä ja muita tekeillä olevaan kirjaan liittyviä juttuja.
-Työskentelin päihdekuntoutuksessa jonkin aikaa, mutta veri veti tien päälle takaisin. Sitä olen tehnyt kuitenkin kaksikymmentä vuotta.

Maarit Nurminen

Petäjäveden ja Korpilahden osuuspankit aloittavat neuvottelut yhdistymisestä kolmen muun kanssa

Petäjäveden ja Korpilahden osuuspankit aloittavat neuvottelut yhdistymisestä kolmen muun kanssa

Viiden keskisuomalaisen osuuspankin hallitukset selvittävät mahdollisuutta yhdistää pankit. Yhdistymistä ovat suunnittelemassa keskisuomalaiset osuuspankit, eli OP Haapamäen Seutu, OP Keski-Suomi, OP Korpilahti, OP Multia ja OP Petäjävesi.
Yhdistymishankkeen lähtökohtana on, että nykyiset konttorit jatkavat toimintaansa ja asiakassuhteet pysyvät entisellään, esimerkiksi tilinumerot, verkkopalvelutunnukset ja maksukortit säilyvät samoina kuin ennenkin eikä asiakkaiden tarvitse tehdä mitään. Lähtökohtana on myös, että koko nykyinen henkilöstö jatkaa uuden pankin palveluksessa.

– Hallituksemme on pohtinut pidemmän aikaa, että miten parhaiten hoidamme tulevaisuuden pankkityön haasteet. Sääntely haastaa erityisesti pieniä pankkeja. Tekemällä pakolliset hallintotehtävät viiden sijasta vain yhdessä pankissa, saamme enemmän aikaa asiakaspalveluun. Meillä on Keski-Suomessa yhteinen toimialue, yhteiset asiakkaat, yhteinen työssäkäyntialue ja meillä on OP Keski-Suomen kanssa jo ennestään hyvää yhteistyötä, jota haluamme yhdistymisellä syventää kaikkien asiakkaidemme eduksi, OP Korpilahden hallituksen puheenjohtaja Tarja Simola sanoo.

– Pankkimme nykyinen koko ei mahdollista viranomaisvaateiden täyttämistä ja käytämme jo nyt OP Keski-Suomen erityisasiantuntijapalveluita. Nyt suunnittelemme yhdessä uutta pankkia, jonka koko riittää pitkälle tulevaisuuteen, ja voimme olla mukana rahoittamassa aiempaa suurempia paikallisia hankkeita, OP Petäjäveden hallituksen puheenjohtaja Salla Syvänen kertoo.

Korpilahden Osuuspankin asiakkaille on järjestetty viimeisen vuoden aikana kolme asiakastilaisuutta, joissa on keskusteltu muun muassa Euroopan Keskuspankin lisääntyneiden velvollisuuksien tuomista haasteista.
Euroopan Keskuspankki valvoo jokaista pankkia erikseen, ei esimerkiksi koko OP-ryhmää. EKP vaatii esimerkiksi pankkikohtaista luotto- ja riskienhallintaorganisaatioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi luottopäätöksiä ja takauksien arviointeja tekevät eri ihmiset.

Maanantaiaamun tiedotustilaisuudessa Petäjävedellä todettiin, että pienissä pankeissa on tarvetta lisätä työaikaa asiakkaiden kanssa, mutta lisääntyneet velvoitteet ja lainsäädäntö haastavat ajankäyttöä.

– Osuuspankkien lukumäärä ympäri Suomea on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta konttoreiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Samanlainen suunnitelma on myös meillä. Haluamme säilyttää nykyiset konttorit ja ammattitaitoisen henkilökunnan, eli emme tavoittele kustannussäästöjä. Olemme matkalla yhä vahvemmaksi paikalliseksi toimijaksi, jonka juuret ovat syvällä keskisuomalaisessa yhteisössä, ja jonka katse on rohkeasti tulevaisuudessa. Samalla haluamme olla haluttu työnantaja ja pankki, jonka puoleen käännytään luottamuksella, kertoo OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina
Takala.

Mikäli pankkien yhdistyminen toteutuu, Keski-Suomen osuuspankilla olisi noin 92 000 omistaja-asiakasta, noin 140 000 asiakasta, omia varoja 536,3 miljoonaa euroa, asiakasliiketoiminnan suuruus olisi 6 765,5 miljoonaa euroa ja tase 4 355,5 euroa. Työntekijöitä pankilla olisi noin 192 henkilöä.

Selvityksen valmistuttua kunkin pankin hallitus päättää erikseen yhdistymisesityksestä ja lopullisen päätöksen tekee kunkin pankin edustajiston tai osuuskunnan kokous alkuvuoden 2026 aikana.

Vanha ratapohja on kulttuurihistoriaa

Vanha ratapohja on kulttuurihistoriaa

Haapamäen ja Jyväskylän välinen rautatie valmistui vuonna 1897. Ei kestänyt kauankaan, kun kävi ilmeiseksi, että radasta tuli liian mäkinen ja mutkainen. Silloiset veturit eivät jaksaneet vetää kymmentäkään vaunua perässään koko matkan. Mäkiä oli paljon ja niistä korkein oli Mustolaisvuori Huttulassa Petäjäveden ja Keuruun välillä. Vielä uudenkin radan aikana siinä kohtaa oli pitkään Suomen rautateiden korkein kohta.
Radan uusimisen tarpeeseen herättiin 1910-luvun lopulla, mutta sisällissota keskeytti jo aloitetut työt. Töitä jatkettiin 1920-luvulla ja uutta rata päästiin ajamaan koko matkalta 1926. Yksi viimeisistä töistä oli Koskensaaren upean kivisillan valmistuminen mainittuna vuonna. Petäjäveden kohdalla rautatietä on noin 20 kilometriä. Siitä matkasta runsas puolet tehtiin uuteen maastokohtaan, yleensä aika lähelle, jos maasto sen salli. Soveltuvin osin käytettiin vanhaa linjausta, mutta penkkoja tarvittaessa korotettiin. Kaikkein etäämmälle vanhasta radasta uusi rakennettiin Koskensaaren ja Kintauden välillä, lähes puolen kilometrin päähän.
Tuo rataosuus Koskensaarelta Kintauden Pepuniemeen kulkeekin pisimmän matkan leikkaamatta vanhaa rataa eli noin kolme ja puoli kilometriä. Kartalla reitti näkyy katkoviivana tai yhtenäisenä viivana kertoen käytöstä metsäautotienä. Ala-Kintauden rannassa vanha rata eli Ratatie on asukkaiden, mökkiläisten ja ulkoilijoiden ahkerassa käytössä. Siellä ja kirkonkylän kohdalla ovat vanhan ratapenkan ja myös uuden komeimmat maisemat.
Koskensaaren kivisillan vieressä on vanhan terässillan kivipenkat ja pätkä vanhaa pohjaa. Kivisilta on eittämättä yksi Petäjäveden nähtävyyksistä ja lajissaan maamme komeimpia. Sitä voisi hehkuttaa enemmänkin. Tieltä katsoen pensaikot peittävät ajoittain näkymää. Joku puskia on välillä raivannut. Kiitos sille, joka ymmärtää kauniiden näkymien päälle.
Kirkonkylän asemalta itään vanhaa rataa eli Ratapolkua voi kulkea kävellen ja pyöräillen, paikoin autollakin runsaan kilometrin matkan. Niin myös Keuruun suuntaan, sillä Verkkalantie on vajaan puolen kilometrin matkan vanhaa rataa vähän sillan yli. Sen jälkeen vanha rata jää osin uuden penkan alle. Verkkalan tasoristeyksestä eteenpäin vanha rata kulki nykyisen rinnalla Rautakylän paikkeille, jossa oli aikoinaan Maunulan tasoristeys.

Kintaudella vanha rata kiersi Ala-Kintauden rantoja, mutta joitakin kallioleikkauksia jouduttiin tekemään. Tästä kohtaa vanha rata koukkaa luontoarvoiltaan hienoon Pepuniemeen palatakseen takaisin nykyisen radan eteläpuolelle ja kohti Vehkasuota

Vanha ratapohja on kulttuurihistoriallinen elävä muistomerkki. Muita rataosuuksia ei ole rakennettu Suomessa kahteen kertaan, ei ainakaan 77 kilometriä. Jäljellä olevia osuuksia käytetään ahkerasti eikä niillä taida olla välitöntä tarvetta muuhun käyttöön. On erittäin toivottavaa, että edustavia pätkiä vanhasta radasta säilyy ihmisten kuljettavissa ja kertomassa rautatieliikenteen alkuvaiheista Keski-Suomessa. Kaikenlaisessa rakentamisessa vanha ratapohja tulisi ottaa huomioon, jottei kulku niillä estyisi. Erityisesti Kintauden kohdalla tämä on ajankohtaista yhdessä erinäisten lähistön luontoarvojen kanssa.

Pentti Valkeajärvi