Lukijan kuva
Jani Hintikka kuvasi kolme komeaa kyytä Pilliläntien varressa Uuraisilla.
Uurainen alkaa maksaa kotihoidon kuntalisää
Uuraisten kunnanhallitus hyväksyi viime vuoden lopulla esityksen, että Uuraisilla otetaan käyttöön lasten kotihoidontuen kuntalisä 1.8.2024 alkaen ja viime viikolla sivistyslautakunta hyväksyi kotihoidontuen kuntalisän myöntämisperusteet valmistelun mukaisesti.
Viime vuoden lopussa Uuraisilla kotihoidontukea saavien perheiden määrä oli 30, joissa lapsia oli yhteensä 47. Joustavaa hoitorahaa sai 12 ja osittaista hoitorahaa seitsemän perhettä.
Osa perheistä käyttää myös palveluseteliä ja lapsi on hoidossa naapurikunnan päiväkodissa. Kuntalisän käyttöönotto edellytti sitä, että palvelusetelin myöntöperusteita tarkistetaan siten, että paikkoja myönnetään vain siinä tapauksessa, että kunnan omassa toiminnassa ei ole vapaita paikkoja.
Kuntalisän maksamisesta tehdään sopimus Kelan kanssa, jolloin kuntalisä maksetaan perheille kotihoidon tuen ohella. Kuntalisä on sidottu valtakunnalliseen lastenkotihoidon tuen oikeuteen ja se maksetaan hoitorahan korotuksena. Kuntalisää maksetaan niille perheille, joiden lapset eivät ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja perheelle maksetaan kotihoidontukea perheen nuorimman lapsen ollessa alle 3-vuotta. Kuntalisä 300 €/kk myönnetään yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja perheen muista alle 3-vuotiaista maksetaan 100 €/kuukaudessa. Kuntalisää saava lapsi ei ole oikeutettu osallistumaan varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan eikä kuntalisää makseta esimerkiksi vanhempainpäivärahakauden aikana.
Kotihoidon kuntalisän maksaminen ei ole velvoittavaa, vaan kunta voi itse päättää kuntalisän maksamisesta kotihoidon tuen lisäksi. Moni kunta käyttää kuntalisää houkuttimena kuntaan muuttaville ja toki se on taustalla Uuraistenkin tapauksessa, mutta ei pelkästään. Uurainen on yksi harvoja kuntia Keski-Suomessa, missä syntyvyys on kuolleisuutta suurempi.
– Kuntalisän käyttöönotto perustuu meillä aikaisemmin tehtyyn kyselyyn lapsiperheille. Kysyimme kuinka moni olisi valmis hyödyntämään mahdollista lisää ja mikä olisi riittävä summa, jolla olisi vaikutusta perheen päätöksiin. Haluamme näin tukea kuntamme lapsiperheitä, peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen.
Kotihoidon kuntalisällä halutaan myös purkaa paineita varhaiskasvatuksesta. Yksityiset päiväkodit ovat pikkuhiljaa Keski-Suomen kunnista lopettaneet, myös Uuraisilla kaikki kolme päiväkotia ovat tällä hetkellä kunnallisia.
– Ensi syksylle on vielä jonkin verran vapaita paikkoja, jopa Oikariin, joka on suosituin päiväkotimme. Kyseessä on ainakin aluksi kokeilu vuoden 2025 loppuun saakka ja sitten katsotaan jatkoa, Nykänen jatkaa.
MLL:n perhekahvila kokoontuu perjantaisin Perhekeskuksessa.
– Kyllähän 300 euroa on iso lisä kotihoidontukeen ja sen avulla voin olla kotona hiukan pidempään, kertoo Katja Nissinen.
Myös muut perhekahvilan kävijät ovat tutustuneet uuteen lisään ja monelle se antaa joustoa töihin palaamisen suhteen. – Järkevä päätös Uuraisten kunnalta, toivottavasti asiasta myös tiedotetaan riittävästi, perhekahvilan vanhemmat sanovat.
Hanna Lahtinen
Keski-Suomen kunnanjohtajilla painavaa sanottavaa hyvinvointialueelle
Keski-Suomen kaikkien kuntien kunnanjohtajat ja Keski-Suomen maakuntajohtaja ovat laatineet yhteisen kannanoton, jolla ilmaistaan vakavaa huolta Keski-Suomen hyvinvointialueen suunnittelemista rajuista palveluverkkomuutoksista.
Kuntajohtajat painottavat. että Keski-Suomen menestyminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Pienten kuntien asukkaiden palvelutarpeet sekä koulutus- ja harrastusmahdollisuudet ovat yhtä tärkeitä kuin ydinkaupunkiseutujen. Tämän tulee olla keskeinen lähtökohta hyvinvointialueen palveluverkossa. Hyvinvointialueen palveluverkolla ja palvelukyvyllä on olennainen vaikutus kuntien veto- ja pitovoimaan niin asuinympäristöinä kuin yritysten toimintaedellytysten kannalta.
Hyvinvointialueuudistuksen kohdalla sote-kiinteistöt jäivät isolta osin kuntien omistukseen. Tämä ratkaisu ohjaa nyt hyvinvointialueita rajuihin palveluverkkomuutoksiin. Lakkauttamisuhan alla on ennen kaikkea asukkaiden perustason lähipalveluja, vaikka sote-uudistuksen tavoitteena oli panostaa perusterveydenhoitoon, turvata tasavertainen tarpeen mukainen hoitoon pääsy ja sujuvat hoito- ja palveluketjut.
Keski-Suomessa sote-keskuksia on nyt 35 ja hyvinvointialue olisi palveluverkkotyössään kerralla vähentämässä niiden määrän joko 21 tai 16 keskukseen.
Terveysasema saattaisi poistua kokonaan jopa kymmenestä kunnasta. Toivakassa tämä on todennäköistä, mutta myös Uuraisten terveysasema on liipaisimella.
– Korvaaviksi palveluiksi esitetään liikkuvia palveluja 1-2 palveluauton muodossa ja sähköisiä palveluja, mitkä eivät käytännössä nykyisiä lähipalveluja ja niiden vaikuttavuutta vastaa – ja ovat palveluja, joita ei käytännössä vielä edes ole olemassa, ihmettelevät allekirjoittaneet.
Palveluverkkoselvityksessä tavoiteltava palvelujen raju keskittäminen johtaa päivystystoiminnan kuormittumiseen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuun, jos ennaltaehkäisevän toiminnan rooli supistuu, kuten käy terveyspalvelujen saavutettavuuden heikentyessä. Siksi tehtävät ratkaisut esimerkiksi sote-keskusten osalta on arvioitava kokonaan uudelleen aidossa vuorovaikutuksessa kuntien kanssa.
Kuntajohtajat kyseenalaistavat myös sen, syntyykö lakkautuksista lopulta säästöjä.
– Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on jo nykyisellään kestämätön. Sairaala Novan kustannusten kasvu vuonna 2023 oli yksinään kymmeniä miljoonia euroja suurempi, kuin palveluverkkoselvityksellä haettava 17 miljoonan euron ”säästö”. Palveluverkkoratkaisut eivät saa johtaa uusiin lisäkustannuksiin ja lisäpalvelutarpeisiin erikoissairaanhoidossa, kannanotosssa todetaan.
Erityisen huolestuttavana Keski-Suomen kunnat pitävät sitä, että palveluverkkoselvityksen ulkopuolelle jää merkittävä osa sotepalveluita, joiden kohdalla hyvinvointialue tekee jo nyt palvelujen tuottamiseen ja sijoittumiseen perustuvia muutoksia. Huomioimatta käytännössä niiden kokonaistaloudellisia ja -toiminnallisia vaikutuksia hyvinvointialueen ja kuntien palvelutoimintaan.
Olennaista on muistaa, että jos muuttoliike kääntyy kunnissa negatiivisempaan suuntaan, niin kyseinen muuttoliike tuskin pysähtyy suureltakaan osin Keski-Suomen rajojen sisälle. Hyvinvointialueen tuleekin arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia omaan tulevaan väestön määrään perustuvaan rahoituspohjaansa, eikä hakea lyhytnäköisiä laskennallisia säästöjä, joiden vaikutukset tulevaisuudessa voivat olla huomattavan negatiivisia juuri hyvinvointialueelle itselleen.
Kunnat päättävän lausuntonsa yhteistyötarjoukseen:
– Loppujen lopuksi, niin kunnan kuin hyvinvointialueen on suunniteltava toimintaansa ja talouttaan asiakas ja asukas keskiössä – ei organisaatiota itseään varten. Vain ne kunnat ja hyvinvointialueet voivat tulevaisuudessa menestyä, jotka aidosti yhdessä toimien koko hyvinvointialueen toiminta-alueella elinvoimaa asukkaillensa ja yrityksillensä luovat. Tässä työssä me kunnat olemme valmiita olemaan mukana.
Hanna Lahtinen
Apteekki on tärkeä lähipalvelu
Apteekkien palvelujen kehittämis-iltaa vietettiin maaliskuussa Sun Toiveessa Toivakassa.
Tilaisuuden järjestäjänä oli Suomen Apteekkariliitto. Toivakan apteekkari Marianne Wiiri toivotti iltaan saapuneet tervetulleiksi. Illan vetäjinä olivat Tampereen ammattikorkeakoulun valmentaja ja opettaja Tutta Tanttari ja Apteekkiliitosta proviisori Elina Aaltonen.
Paikalle saapunut Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto kertoi, että kunnassa pidetään erittäin tärkeänä omaa apteekkia ja sen palveluja. Asiakasilta toteutettiin pienryhmissä ryhmätyöskentelynä. Ryhmäläisten tuli profiloitua omien, mutta myös perheidensä palvelutarpeiden mukaisesti. Osa-alueina ryhmäkeskusteluissa olivat apteekkien palvelut Ihmiseltä ihmiselle, Ajasta ja paikasta riippumatta ja Elämäntilanteen mukaan.
Näitä eri ryhmiä edustavia ihmisiä haettiin ja heidän osaansa profiloiduttiin. Samalla pohdittiin sitä, miten apteekki voisi huomioida kunkin ryhmän toiveet.
– Tavoite illasta on ollut asiakasprofiilien ja apteekkiasioinnin työstäminen ja kartoitus, visioi Tutta Tanttari.
Elina Aaltonen kertoi, että näissä eri paikkakunnilla järjestetyissä työpajoissa on tullut esille apteekkien lähipalvelun tärkeys pienilläkin paikkakunnilla.
– Apteekkien osaaminen ja asiantuntijuus nousivat voimakkaasti esille myös Toivakassa.
Toivakassa on liikkunut huhuja siitä, että Toivakan apteekki olisi lopettamassa? Tämä ei pidä paikkaansa.
– Toivakan apteekki ja Leivonmäen sivuapteekki eivät ole lopettamassa toimintaansa vaan päinvastoin. Haluamme kehittää apteekkipalveluita ja miettiä voisiko apteekki olla avuksi paikallisten terveyspalveluiden tarjoajana terveyskeskuksen palveluiden supistuessa. Toivakan apteekki toivottaa asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi jatkossakin ja ottaa vastaan lisää kehitysideoita, toteaa Toivakan apteekkari Marianne Wiiri.
Veikko Ripatti
Ajatuksia apteekista
Ohessa on brand manager, proviisori Elina Aaltosen Suomen Apteekkariliitosta lähettämästä Toivakan illan yhteenvedosta katkelmia. Ryhmäkeskusteluissa ei ajateltu vain Toivakan apteekkia vaan yleensä apteekkien palveluja. Toivakan apteekki sai ryhmäläisiltä kokonaisuudessaan positiivisen palautteen. Teksti ei siis peilaa Toivakan apteekin puutteita vaan on yleisluontoista pohdiskelua.
Ihmiseltä ihmiselle -profiilissa esille nousivat ikäihmiset
Heille palvelujen tarve on suuri, he tarvitsevat paljon neuvontaa ja ohjausta. Samalla he arvostavat ajankäyttöä palvelussa (kiireettömyys). Heille myös tärkeätä on turvallisuuden tunne, jota omalta osaltaan luo kasvokkainen kohtaaminen apteekissa. He myös toivovat tarvittaessa yhteyttä suoraan apteekista lääkäriin.
Ongelmana ikäihmisille saattavat olla sähköisten järjestelmien hallinnan ja osaamisen puute. He tarvitsevat apua myös reseptien uusinnassa ja voinnin kartoituksessa. Asioinnin rauhallisuus, selkeys, inhimillisyys ovat heille arvokkaita palvelun elementtejä…
Elämäntilanteen mukaan -ryhmässä nousi tarve vanhenevan reseptin uusinnasta.
Tämän ryhmän kohdalla asioimisen nopeus ja helppous korostuu. Yksi toivomus heiltä on rauhallinen ja luotettava keskustelupaikka, jolloin muut asiakkaat eivät kuule. Aktiiviset eläkeläiset tarvitsevat mahdollisuutta asioida muiden menojen ohessa. Sujuva asiointi on heille plussaa. Toiveina heillä on hoidon seuranta, verenpaineen seuranta, rokotukset ja pienet hoitotoimenpiteet…
Ajasta/paikasta riippumatta.
Tähän ryhmään ajateltiin sopivan kiireiset työikäiset ja kaupunkilaiset/vuorotyöläiset. Tärkeäksi heillä nousivat sähköpostitilaukset, tekstiviestikysymykset, mainosposti ja tarjoukset, puhelinpalvelu, apteekin sijainnin mainonta, helppo pysäköinti apteekin lähellä.
Paljon matkustavat toivovat sitä, että pystyvät kotiin palatessaan hoitamaan asiat sujuvasti. He kiinnittivät huomiota myös ajan säästöön. Somea käyttävä nuoriso haluaa nopeaa palvelua. He näkevät tarpeelliseksi sen, että apteekin nettisivuilla olisi esimerkkejä useimmin kysytyistä kysymyksistä.
Liikuntaesteiset / kaukana palveluista asuvat. Heille kotitoimitukset helpottaisivat arkea, kun on paljon hoidon tarvetta.
Kokoontumistiloista päänvaivaa Korpilahdella
– Kokoontumistilan, ja etenkin tavaroiden säilytystilan löytäminen on ollut haastavaa, Korpilahden Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Weijo toteaa ja kertoo, että nyt Sydänyhdistyksen kokoontumisia pidetään Riikankulman kiinteistössä, yhden huoneen ja hyvin pienen keittiön käsittävässä tilassa kukkakaupan takana.
– Aikoinaan tavaroita säilytettiin silloisen puheenjohtajan kotona. Kun jouduimme etsimään niille uutta paikkaa, saimme käyttöömme kaapin vanhasta pappilasta ja silloin kokoonnuimmekin siellä. Vanhasta pappilasta jouduimme remontin takia pois ja silloin etenkään tavaroille ei oikein löytynyt paikkaa. Kaupunki olisi vuokrannut säilytystilaa Matarasta kuukausimaksulla, mutta sitten tavaroita olisi pitänyt aina hakea kaupungista, eikä meillä olisi ollut kuukausimaksuun varaakaan, Weijo kertoo ja toteaa, että esimerkiksi koulun tilat ovat poissa laskuista, koska kokoontumisia pidetään päivällä ja silloin koululla on täyttä.
Kokoontumisia Sydänyhdistys päätyi pitämään tilaan, jossa on nyt kukkakauppa.
– Eläkeliiton Korpilahden yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Orvokki Kakko oli neuvotellut tilat heidän käyttöönsä, ja me kokoonnuimme siellä sitten vuoron perään Eläkeliiton kanssa. Tavaroita jaoimme säilytykseen vähän yhdelle ja toiselle. Siitä tilasta meidän piti muuttaa vuosi sitten, kun kukkakauppa tuli siihen takaisin. Orvokki löysi samasta talosta tilan, jossa nyt kokoonnumme, ja Osuuspankki lahjoitti meille vanhat, hyvät pöydät. Siellä olemme nyt kokoontuneet, ja keittäneet kahvia pienessä keittiössä. Keittiö on niin pieni, ettei siellä mahdu tiskaamaan, joten olemme käyttäneet kertakäyttöastioita. Eikä tilassa ole valkokangasta, sinne ei ole oikein kehdannut pyytää luennoitsijoitakaan, Weijo sanoo.
Sydänyhdistyksen kokouksia pidetään joka toinen viikko, kerrallaan paikalla on 16 – 17 henkeä.
– Juuri enempää sinne ei mahtuisikaan. Kesällä touhuamme ulkona ja käymme retkillä, Weijo toteaa.
Eläkeliiton Korpilahden yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kekäläinen vahvistaa, että Riikankulman tila on pieni.
– Meille se on tällä hetkellä riittävä, hallituksessa meillä on kymmenen jäsentä ja puheenjohtaja. Isommat tilaisuudet on pakko viedä muualle, olemme pitäneet tilaisuuksia Satamakapteenissa ja Alkio-opistolla, Kekäläinen kertoo.
– Riikankulman tilasta maksamme tuntivuokraa käytön mukaan. Isompien tilojen vuokraaminen silloin tällöin tulee halvemmaksi kuin yhden isomman tilan vuokraaminen kokoaikaisesti, Kekäläinen sanoo.
Vähän aikaa samassa tilassa kokoontui myös seurakunnan Väentupa, joka joutui lähtemään aikaisemmasta kokoontumistilastaan uuden S-marketin rakennustyömaan takia.
– Riikankulman tila oli Väentuvalle aivan liian pieni. Nyt olemme kokoontuneet vuoden alusta Korpihovissa, sinne mahtuu enemmänkin porukkaa. Viime kerralla meitä oli paikalla 29, diakonissa Marjo Mattila kertoo ja toteaa, että seurakuntatalossa Väentupaa ei pidetä, koska mäen päälle käveleminen on monelle Väentuvassa kävijälle hankalaa.
Reumayhdistys on kokoontunut Jokirinteessä Hetiavuks-osuuskunnan omistamassa tilassa.
– Aikaisemmin olimme Korpihovissa, mutta jäsenet halusivat kokoontumiset lähemmäksi kirkonkylän keskustaa. Monialatilassa olemme kokoontuneet nyt kuusi tai seitsemän vuotta, puheenjohtaja Airi Vuorinen kertoo.
Reumayhdistyksellä kokoontumisia on joka viikko.
– Paikalla on yleensä 12 – 15 henkeä, eli mahdumme hyvin monialatilaan, siellä on pöytien ääressä 14 istumapaikkaa ja yksi toimistopöydän ääressä, Vuorinen kertoo.
Vanhan pappilan nykyisten omistajien mukaan vanhaan pappilaan pääsee taas kokoontumaan.
– Olemme nyt tauon jälkeen taas vuokranneet tilaa kokouksiin ja juhliin, juhliakin siellä on jo pidetty. Vuokrattavana on sali ja keittiö, Hanna Mäkinen kertoo ja toteaa, että kivipappila sen sijaan on kokonaan asuinkäytössä eli siellä ei enää ole kokoontumistilaa.
Entisen Osuuspankin kiinteistön liikehuoneistot omistaa Tenvus kiinteistöt Oy. Pankkitalossa on vuokrattavana sekä entinen pankkisali että alakerran edustus- ja sosiaalitilat, kalusteita tiloissa ei tällä hetkellä ole.
– Niitä on mahdollista vuokrata yhdessä tai erikseen, kuukausihinnalla tai tuntihinnalla sopimuksen mukaan. Meille olisi tietysti mieluisinta, että saisimme vuokrattua tilat yhdelle toimijalle, joka sitten voisi vuokrata tiloja edelleen juhliin tai kokoontumisiin, Pentti Hiekkanen Tenvus kiinteistöistä sanoo ja kertoo, että alustavaa mielenkiintoa tiloja kohtaan on ollut.
Kaupunki omistaa Korpilahdella Kelan entiset tilat Riikankulmassa, Postin entiset tilat saman talon alakerrassa sekä liikehuoneiston Isämatintiellä Koskentörmässä, jossa on ollut muun muassa päiväkoti. Lisäksi kaupungin omistuksessa on entinen kunnantalo eli Korpilahti-talo.
– Korpilahti-talossa on tyhjillään vain muutama yksittäinen toimistohuone. Tyhjillään olevat liikehuoneistot ovat melko isoja, eli niiden vuokratkin ovat sen mukaisia, yhdistyksillä ei välttämättä ole varaa niihin. Liikehuoneistot vuokrataan kokonaisina, mitään pienempiä tiloja meillä ei ole tyhjillään Korpilahdella, kiinteistömanageri Hanna Hassinen Jyväskylän Tilapalvelusta kertoo.
Tiina Lamminaho