26.05.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Toivakka
Toivakan poliittiset ryhmät ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen luottamushenkilöpaikkojen jaosta valtuustokaudelle 2025–2029. Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, ja sopimus allekirjoitettiin sunnuntaina. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous on maanantaina, jolloin henkilöt virallisesti nimetään tehtäviinsä.
Valtuuston johdossa jatkaa keskustan Sinikka Jäntti, ja ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää hoitaa perussuomalaisten Juha Juusela. Valtuuston vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin keskustan Janne Karanta ja varapuheenjohtajaksi SDP:n Kari Parviainen.
Kunnanhallituksen puheenjohtajuus jaetaan kahdelle kaudelle: vuosina 2025–2027 tehtävää hoitaa keskustan Heidi Hakkarainen ja vuosina 2027–2029 keskustan Marko Kilpeläinen. Varapuheenjohtajana toimii SDP:n Seppo Sirenius. Kunnanhallituksen jäsenistöön kuuluvat edellisten lisäksi myös keskustan Janne Karanta, kokoomuksen Satu Manninen, SDP:n Inka Keteli sekä kristillisdemokraattien Veli Pekka Vihinen.
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana toimii Tauno Rantalainen (kesk) ja varapuheenjohtajana Kari Parviainen (SDP).
Tarkastuslautakuntaa johtaa Juha Juusela (PS), ja varapuheenjohtajana toimii Sinikka Jäntti (kesk).
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimii Päivi Pitko (kesk) ja varapuheenjohtajana Markku Kauppinen (kok).
Kuntaympäristölautakunnan johdossa on Kari Parviainen (SDP) ja varapuheenjohtajana Topi Saarelainen (PS). Lupa- ja ympäristöjaostoa johtaa Erkki Ikonen (kesk).
Muita merkittäviä edustuksia ovat Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunnassa Kari Parviainen (SDP), Keski-Suomen liitossa Matleena Häätylä (vas) ja Mika Mäkelä (PS), poliisin neuvottelukunnassa Marko Kilpeläinen (kesk), Jyväskylän seudun jätelautakunnassa Jorma Tervonen (kesk) ja Paula Nieminen (SDP) sekä käräjäoikeuden lautamiehenä Timo Komppa (PS).
21.05.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan tämänkeväinen toukojen siunaus järjestettiin Kankaisten kylällä Jaakko ja Mirva Tuovisen mailla. Tuoviset ylläpitävät lypsykarjatilaa, ja he ovat saaneet myös maidon laatupalkinnon. Tämän Walter Ehrströmin palkinnon saa, kun on tuottanut 25 vuoden ajan ykkösluokan maitoa. Tuovisten tilalla on yli 30 lypsävää lehmää ja saman verran muuta karjaa.
Toukosiunaus suoritettiin Tenho Manniselta hankitulla pellolla. Mannisten kotitalo sijaitsee aivan kylvöpellon laidalla. Tenho Manninen kertoi, että hän joutui lopettamaan maatilan pidon tapaturmassa loukkaantumisen vuoksi. Toukojen siunaustapahtumaa juonsi Hannu Hyvönen.
Tapahtuman alussa Kankaisten kyläkoululaiset esittivät hauskan ohjelman, jota ohjasi opettaja Päivi Minkkinen. Koululaisten laulu runsaasta leivästä puhutteli kuulijoita, ja toinen laulu Piippolan vaarilla oli talo, hiiala hiiala hei! sopi sisällöltään mainiosti tapahtumaan. Koululaisilla oli mukana eläinhahmoja koirista lampaisiin. Piippolan vaaria esitti isäntäparin poika Oskari Tuovinen. Hän oli myös yksi kylvötapahtuman suorittajista yhdessä veljensä Onnin ja koulukaverinsa Teemun kanssa.

Toukojen siunauspuheessaan pastori Panu Partanen totesi, että olemme vieraantuneet ruokaketjusta, joka saa alkunsa pellon laidalta. – Voi olla, että kohta meillä on lapsia, jotka eivät ole koskaan käyneet pellon laidalla.
– Jumala loi ihmisen maan tomusta. Meidän on hyvä tietää ja muistaa, mistä elämä saa alkunsa. Meidän on myös pidettävä tuottajista hyvää huolta, jotta hekin pärjäävät. Partanen pohti, että voisimme maksaa hieman enemmän kotimaisesta viljasta ja siitä valmistetuista ruoista, kunhan tuottaja saa työstään kunnollisen palkan.
– Tarvitaan lämpimiä ajatuksia, mutta myös tekoja. Olemme Jumalan työtovereita ja kiitämme häntä tänään hyvistä lahjoista. Emme pärjää yksin, vaan yhdessä ja yhteisöinä. Jumala luo myös hengellisesti uutta. Niin luonto kuin ihminenkin tarvitsee Jumalan sanaa. Silloin usko kasvaa ja se johtaa oikeisiin tekoihin.
Yhteislauluja johti kanttori Suvi Sievänen. Maija Manninen lausui tilaisuuteen sopivan runon Äiti ja leipä. Martti Siekkinen Viitasaarelta lauloi muun muassa tutun virren Kiitos sulle Jumalani…
Kylvöjen siunaus päättyi makoisiin kahveihin Lempileivoksen karjalanpiirakoiden kera.
Veikko Ripatti
13.05.2025 | Kiinnitetty, Toivakka
Suomalainen koulutusinnovaatio NYTin Yrityskylä on saanut maailmanlaajuistakin tunnustusta.
Tämä ainutlaatuinen oppimiskokonaisuus tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille elämyksellisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta, yrittäjyydestä ja yhteiskunnasta – opetussuunnitelmaan perustuen ja tutkitusti vaikuttavasti. Tänä lukuvuonna peräti 91 prosenttia suomalaisista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista osallistuu Yrityskylään.
Myös Toivakan koululaiset ovat olleet mukana tässä innostavassa oppimismatkassa Jyväskylän Yrityskylässä. Kuudennen luokan pojat kertovat kokemuksen olleen paitsi hauska, myös opettavainen:
– Oppii paljon asioita työstä, tiimityöskentelystä, rahankäytöstä, taloudesta ja johtajuudesta.
– Saa työskennellä tuntemattomien lasten kanssa.
– Oli tosi hauskaa ja tärkeää oli oppia pysymään aikataulussa.
– Sain esimerkiksi tulostaa 3D-printterillä, kokeilla VR-laseja ja metsäkonesimulaattoria.
Yrityskylä koostuu opettajakoulutuksesta, oppitunneista sekä yhdestä elämyksellisestä päivästä oppimisympäristössä. Kokonaisuus on suunniteltu pedagogisesti ja sen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin, oman arjen hallintaan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.
Toimintaa koordinoi valtakunnallinen, voittoa tavoittelematon järjestö Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, joka syntyi kesäkuussa 2023, kun Nuori Yrittäjyys ry ja Talous ja nuoret TAT yhdistivät voimansa. Järjestö työllistää noin 75 vakituista työntekijää ja vuosittain noin 150 osa-aikaista tuntityöntekijää Yrityskylissä.
– Toivakan koulukeskuksen vanhempaintoimikunta on ollut aktiivinen tukijoiden hankinnassa jo useana vuonna, ja sponsoreiden panos on ollut merkittävä, kertoo vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Heidi Hokkanen.
– Lämmin kiitos seuraaville tukijoillemme, joita ovat MTK-Toivakka, Teema-asunnot, Anaika Wood, Maanrakennus Huuskonen ja MH-Betoni.
Yhteistyö näkyi myös konkreettisesti.
– Anaika Wood haastoi 6. luokan oppilaat leipomaan henkilöstölleen munkkeja. Lopulta koulun arkeen paremmin sopiviksi valikoituivat voisilmäpullat, joita oppilaat leipoivat syyskuun lopussa yhteensä 60 kappaletta – ja tietenkin myös maistiaiset itselleen. Tuotantojohtaja Hannu Maukonen otti herkut tyytyväisenä vastaan, kertoo Hokkanen.
06.05.2025 | Alueelta, Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Mainossisältö, Toivakka, Uurainen
Karttakin sen kertoo, Korpilahti-lehden, Petäjävesi-lehden ja PaikallisUutisten
pääasialliset levikkialueet muodostavat yhtenäisen alueen Jyväskylän ympärillä.
NAAPURISSA-KESÄLEHTI on näiden kolmen paikallislehden välissä ilmestyvä liite,
joka kertoo, mitä seudulla tapahtuu ja minne kannattaa kesällä suunnata.
Painosmäärä noin 10 000 kpl. Lehti on normaalin tilaajajakelun lisäksi nippujakelussa eri puolella levikkialuetta ja sähköisesti kaikkien luettavissa ilman maksumuuria.
Kesälehteen koostuu mittava tapahtuma- ja palveluhakemisto alueen tapahtumista ja yrityksistä.
Tässä pitää olla mukana!
Tarjoushinnat kesälehteen (suluissa veroton hinta, ALV 25,5 %)
• 2 x 50 pmm (käyntikortti) 125,50 € (100)
• 2 x 100 pmm 251 € (200)
• 1/4 sivu 401,60 € (320)
• puoli sivua 753 € (600)
• koko sivu 1255 € (1000)
Ilmoitusvalmistus sisältyy hintaan.
Ota yhteyttä omaan lehteesi ja kysy lisää!
Maarit Nurminen p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi
Niina Kelloniemi p. 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi
Hanna Lahtinen p. 050 5431 207 ilmoitukset@paikallisuutiset.fi
29.04.2025 | Tilaajille, Toivakka
Ruuhimäen kylätalolla vietettiin perinteistä Papin torstaita maaliskuun lopussa. Kylätalolle oli kokoontunut kyläläisiä myös naapurikyliltä. Salissa oli juhlan tuntua, kun remontin jälkeen tilat on saatu käyttöön ja tilojen siunaaminen oli ohjelmassa.
Kappalainen Panu Partanen toimitti kylätalon siunaamisen remontin jälkeen. Hän käytti rukoushetken pohjana kodin siunaamiseen kaavaa, koska eräänlaisesta kodistahan on kyse: kaikkien kyläläisten ja tilaa käyttävien yhteisestä olohuoneesta.
Puheessaan Partanen nosti esille kolme seikkaa. Ensiksi hän mainitsi, että kaikki on lahjaa. Vaikka ihmiskädet ovat remontin ahkeroineet, niin mahdollisuudet tällaiseen on suotu ylhäältä Taivaan Isältä. Jokapäiväiseen leipään kuuluvat ruuan lisäksi vaikkapa hyvät naapurit, kyläyhteisö ja yhteiset tilat – tästä kaikesta saamme kiittää tänäänkin.
Toiseksi hän mainitsi, että ihmisiäkin on syytä kiittää. Menneitä sukupolvia, jotka olivat rakennuksen kouluksi urakoineet nopealla aikataululla 1930-luvulla sekä kyläseuran talkoolaisia, jotka olivat tehneet valtavan työn kunnostaessaan tilat pohjarakenteita myöten. Työ on vaatinut sitoutumista, vastuunkantoa ja pitkäjänteisyyttä. Kärsivällisyyttä on tarvittu myös siinä, että avustusbyrokratioista on selvitty. Nyt saamme iloita kauniista ja toimivista tiloista, ja samalla muistaa sen suuren talkootuntimäärän, jota yhteiseen hyvään on käytetty.
Kolmanneksi Partanen kannusti, että tiloja käytettäisiin runsaasti. Kylätalo on tarkoitettu ihmisille. Se luo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä antaa puitteet monenlaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Tilojen siunauksen tarkoituksena ei olekaan siunata elottomia lattioita, kattoja ja rakenteita, vaan ennen muuta kaikkea elävää, heitä, jotka tiloissa tekevät vapaaehtoistyötä ja niissä vierailevat. Siunauksen tarkoituksena on muistuttaa arvoista ja Jumalan hengestä, joka levittää ympärilleen rauhaa ja hyvää. Kylätalon juhlavissa ja kodikkaissa tiloissa onkin hyvät olosuhteet kaikkien viihtymiseen.
Lopuksi Partanen vielä kiitti kyläseuraa läheisestä yhteistyöstä seurakunnan kanssa ja toivotti menestystä kylätalon toiminnalle.
Tuija Kokko muisteli kouluaikaisia musiikkiopintoja ja bändikokemuksia sekä esitti laulun Täällä pohjan tähden alla.
Hannu Hyvönen kertoi koulun historiasta ja koulurakennuksen muuttumisesta kylätaloksi.
Ruuhimäki-seura perustettiin aikanaan vuonna 1977 koulun lakkautusuhkan alla koulua pelastamaan ja kylää elvyttämään. Ruuhimäki-seura oli Suomen ensimmäinen kyläseura. Koulun toimintaa saatiin jatkettua vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen Ruuhimäki-seura vuokrasi rakennuksen kylätaloksi. Kunnan päivähoito jatkoi vielä tiloissa vuoden 2019 kevääseen.
Kun kunnan toiminta päättyi, Ruuhimäki-seura hankki kiinteistön omistukseensa vuonna 2019.
Remontissa kaksi luokkatilaa on yhdistetty yhdeksi saliksi, johon mahtuu isompikin joukko kerralla ja tarvittaessa vaikka koko kylän väki. Yläkertaan tehtiin verstashuone, jossa voidaan tehdä puutöitä ym. askartelua.
Remontti toteutettiin Maaseutukehitys ry:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvana hankkeena ja toteutus tehtiin pääosin talkootyönä.
Kylätalossa järjestetään monipuolista harrastustoimintaa kyläläisille ja lähiympäristölle. Tilaa vuokrataan esim. kokouksien ja juhlatilaisuuksien pitoon. Talon toivotaan muodostuvat kyläläisten yhteiseksi olohuoneeksi.
Panu Partanen, Hannu Hyvönen
Seppo Sirenius aloitti Ruuhimäki-seuran puheenjohtajana
Kylätalo on remontoitu toimintaa varten ja sitä on tälläkin viikolla reilusti luvassa. Tänä iltana lapset ja lapsenmieliset juhlivat vappua naamiaisten merkeissä ja varsinaisia Ruuhimäen kylätalon tupaantuliaisia vietetään ensi lauantaina klo 16–19. Silloin kylän ylpeyteen saapuu tutustumaan kunnanjohtaja Touko Aalto. Tunnelmaa luomassa on myös paikallinen tanssiorkesteri Waarin baari.
Ruuhimäen kyläseuralla on myös uusi puheenjohtaja. Leena Rouhiaisen työtä jatkaa nyt Seppo Sirenius, joka uusi valtuustopaikkansa juuri käydyissä kuntavaaleissa.
– Kyläseuran ja kylän asiat ovat lähellä sydäntäni ja haluan tuoda niitä esiin myös valtuustossa. Kylien elinvoimaisuus on tärkeää koko Toivakan kannalta. Kyläseuran toiminnasta minulla on vielä paljon oppimista, mutta onneksi on kokeneita ympärillä, iloisin ja avoimin mielin olen aloittamassa, Sirenius sanoo.
Sirenius näkee, että pienten yhdistyksen kannattaa yhdistää voimavaransa aina kun se on järkevää. Hän toivoo entisestäänkin tiivistyvää yhteistoimintaa esimerkiksi metsästysseuran ja vanhempainyhdistyksen kanssa ja tietysti myös Kankaisten kylän, jonka kanssa Ruuhimäki oikeastaan muodostaa kyläparin.
Yhdistystoiminnassa koetaan välillä hiljaisempia ja välillä vilkkaampia kausia, molempia on mahtunut Suomen vanhimman kyläseurankin taipaleelle. Seppo Sirenius toivoo, että upea kylätalo inspiroi yhä vain lisää aktiivista ja monipuolista toimintaa.
– Yhteisöllisyys on voimavaramme, sen huomasi esimerkiksi pääsiäiskokolla, jolle lopulta saatiin pelastuslaitokselta polttolupa ja jossa oli yli 50 osallistujaa. Erityisesti ilahduttivat nuoret miehet Antti ja Joonas, jotka hoitivat kokon jälkivartioinnin mallikkaasti.
Maailmalla Ruuhimäki tunnetaan tietysti rallista. Ensi kesänä heinä-elokuun vaihteessa Ruuhimäen erikoiskoe ajetaan ensin shakedownina ja vielä kaksi kertaa itse rallissa. Tämä tietää ruuhkaa Ruuhimäelle ja kyläseuralle kiireitä.
Hanna Lahtinen
15.04.2025 | Toivakka, Uurainen
Toivakassa ja Uuraisilla keskusta menestyy aina, mutta näissä vaaleissa puolue suorastaan jyräsi. Uuraisten valtuustosta yli puolet on nyt keskustalaisia ja Toivakassakin melkein. Toivakan ääniharava Sinikka Jäntin (kesk) ykkössija oli ylivoimainen. Hän keräsi kaksinkertaisen äänimäärän (123) kakkossijan tässä kisassa saavuttaneeseen Marko Kilpeläiseen (kesk) verrattuna. Hyvin ääniä keräsivät myös nuoret naiset Inka Keteli (sd) ja Johanna Ripatti (kd), kuten myös jo enemmän elämänkokemusta omaava Marjut Valkonen (sd).
Uuraisilla eniten ääniä (141) haravoi valtuuston nykyinen puheenjohtaja Matleena Kivelä (sd) Yli sadan ääneen potin saivat myös Samuli Mattila (kesk), Essi Jokinen (kesk) ja Liisa Stenman-Kässi (kesk).
Suurin menettäjä valtakunnallisesti oli Perussuomalaiset ja paikkoja hupeni myös paikallisesti. Toivakan neljän valtuutetun ryhmä puoliintui, Uuraisilla vähennystä oli vain yhden valtuutetun verran ja valtuustossa yhä neljä edustajaa, kuten myös demareilla, joilla olisi ehkä ollut aineksia isompaankin äänisaaliiseen, jos ehdokkaiksi olisi saatu useampia kuin kaikki läpimenneet.
Toivakassa on nyt puolueita valtuustossa yksi enemmän kuin Uuraisilla, kun vasemmiston Matleena Häätylä jatkaa Varja Oksasen viitoittamalla tiellä. Uuraisilta vasemmistoliiton edustus katkesi, kun Veli Hytösen luovuttua ei löytynyt ehdokkaita. Myöskään eläinoikeuspuolueen ehdokas Maria Böhm ei aivan yltänyt valtuustoon. Vaikka näin vaalien jälkeen puoluepolitiikkaa perataan perusteellisestikin, käytännön valtuustotyössä puoluetaustalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, kummassakaan kunnassa puoluekuri ei ole erityisen tiukkaa, vaan ainakin viime vuosina äänestyksissä on menty omatunto edellä. Vanha kunnon kyläpolitikointi sen sijaan saattaa molemmissa kunnissa nostaa tulevalla kaudella päätään, varsinkin jos kyläkoulujen kohtalot päätyvät valtuustoon saakka.
Uusia valtuutettuja Toivakassa on kahdeksan ja Uuraisilla peräti 12, tosin kaikki heistä eivät kuitenkaan ole ensikertalaisia.
Toivakassa valtuutettujen keski-ikä on 51,4 ja 49,3.
Toivakan vanhin on seitsemänkymppinen Kari Parviainen ja nuorimmat 24-vuotias Juho Torppa ja 25-vuotias Inka Keteli, molemmat toisen polven valtuutettuja.
Uuraisten vanhin on 81-vuotias kotiseutuneuvos Simo Koskinen ja nuorin 28-vuotias Samuli Mattila. 34-vuotiaita valtuustoon ponkaisi neljä, Tanja Tiainen, Essi Jokinen, Aleksi Penttinen ja Heikki Pihlainen.
Molemmissa kunnissa miehiä on tällä kertaa valtuustoissa enemmän.
Aluevaaleissa äänestysprosentti hiukan nousi ja kuntavaaleissa laski. Toivakan Sinikka Jäntti rynni paitsi valtuustoon, niin tällä kertaa myös aluevaltuustoon. Uuraisten ja muiden pienten kuntien terveysasemia viimeiseen saakka puolustaa myös Jouko Nykänen. Aluevaltuustoon valittiin myös Uuraisilla syntynyt Satu Kytölehto (sd) ja Uuraisilla pitkään asunut Toimi Kankaanniemi (ps).
Toivakan kunnanvaltuustoon valitut äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:
Sinikka Jäntti KESK, 123
Marko Kilpeläinen (U) KESK, 61
Inka Keteli SDP, 55
Johanna Ripatti KD, 52
Marjut Valkonen (U) SDP, 50
Veli Vihinen KD, 45
Päivi Pitko KESK, 40
Seppo Sirenius SDP, 38
Kari Parviainen SDP, 37
Heidi Hakkarainen KESK, 35
Markku Kauppinen (U) KOK, 30
Mika Mäkelä PS, 30
Matleena Häätylä (U) VAS, 30
Juha Juusela PS, 29
Erkki Ikonen KESK, 28
Samuli Turunen (U) KESK, 28
Satu-Marja Manninen KOK, 28
Janne Karanta KESK, 24
Katriina Markkanen (U) KESK, 23
Juho Torppa (U) KESK, 21
Mikko Salo (U) KESK, 20
Puolueiden kannatusprosentit ja muutokset edellisiin vaaleihin
1. Keskusta, 45,3% (+9,9 %), paikkoja 10 (+2)
2. SDP, 20,1% (+2,2 %), paikkoja 4 (±0)
3. Perussuomalaiset, 11% (−6,4 %), paikkoja 2 (−2)
4. Kokoomus, 9,4% (−2,3 %), paikkoja 2 (±0)
5. Kristillisdemokraatit, 9,1% (−2,1 %), paikkoja 2 (±0)
6. Vasemmistoliitto, 5,2% (−0,4 %). paikkoja 1 (±0)
Uuraisten kunnanvaltuustoon valitut äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:
Matleena Kivelä SDP, 141
Samuli Mattila, KESK, 125
Essi Jokinen (U) KESK, 106
Liisa Stenman-Kässi KESK, 106
Timo Karjalainen (U) KESK, 87
Tanja Tiainen (U) PS, 74
Marko Nieminen (U) KESK, 60
Hanna Mäkinen (U) KD, 54
Veli-Matti Arponen SDP, 52
Harri Palonen KESK, 51
Anne Pihl (U) KESK, sit, 48
Jari Flyktman KOK, 46
Kari Lehtonen (U) SDP, 40
Aleksi Penttinen (U) KESK, 40
Petri Huutonen PS, 30
Satu Nieminen PS, 26
Heikki Pihlainen (U) KESK, 26
Joni Leppänen PS 25
Marko Rautiainen (U) SDP, 23
Simo Koskinen (U) KESK, 22
Markku Vanhala (U) KESK, 22
Puolueiden kannatusprosentit ja muutokset edellisiin vaaleihin
1. Keskusta 50,2% (+15,8 %), paikkoja 11 (+3)
2. Perussuomalaiset 18,4% (−6,6 %), paikkoja 4 (−1)
3. SDP 18,1% (−0,9 %), paikkoja 4 (±0)
4. Kristillisdemokraatit 8,3% (−2,5 %), paikkoja 1 (−1)
5. Kokoomus 4% (−1,4 %), paikkoja 1 (±0)
6. Eläinoikeuspuolue 1% (+1 %), paikkoja 0 (±0)
Edit 15.4.2025 klo 15.07 lisätty Tanja Tiaisen nimi 34-vuotiaisiin valtuutettuihin.
Hanna Lahtinen