03.09.2025 | Tilaajille, Toivakka
Elokuun 26. päivänä vietettiin kansainvälistä koiranpäivää. Päivä muistuttaa meitä koirien merkityksestä ihmisen elämässä. Koirat toimivat viranomaisten apuna ja työtovereina. Ne ovat verrattomia lemmikkejä, harrastuskavereita sekä arjen apureita, kuten opas- ja avustajakoirat. Koiranpäivä muistuttaa myös ihmisen vastuusta ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimisesta.
Tiina Lehtomäki ja Seija Leppänen ovat pitkän linjan toivakkalaisia koirien kasvattajia ja kouluttajia.
– Kasvatustoiminta Bright Eyes -kennelissä alkoi jo vuonna 1985, jolloin ensimmäinen suursnautseri tuli taloon. Muutaman vuoden kuluttua tulivat kääpiösnautserit, joita kasvatimme useamman pentueen. Vuonna 1996 Suomen Kennelliitto myönsi Bright Eyes -kennelille arvostetun Vuolasvirta-palkinnon ansiokkaasta kasvatustyöstä. 1990-luvun alkupuolella aloimme myös kouluttaa suursnautsereita palveluskoirakokeiden kansallisiin lajeihin: jäljestykseen, hakuun, viestille sekä etsintäkokeeseen. Nykyisin koulutamme labradorinnoutajia opas- ja avustajakoiriksi sekä kasvatus- ja kuntoutustehtäviin. Näissä tehtävissä koirat auttavat esimerkiksi nuorten ja lasten kanssa työskentelyssä luomalla luottamuksellista suhdetta ja tuomalla läsnäolollaan hyvää mieltä, Lehtomäki kertoo.
Mitä eroja olette havainneet rotujen välillä.
– Rotujen ominaisuuksissa on eroja. Suursnautsereiden kanssa yhteistyö täytyy rakentaa, kun taas labradorinnoutajilla on enemmän halua miellyttää ihmistä ja toimia yhteistyössä. Sosiaalisen ja ihmisystävällisen luonteensa vuoksi labradorinnoutaja sopii erityisen hyvin opas- ja avustajakoiraksi ihmisläheiseen työhön.
Mitä yhteistyökumppaneita koirien kasvatukseen ja koulutukseen löytyy?
– Tällä hetkellä meille on juuri tulossa Suomen Opas- ja Avustajakoirakoulun omistuksessa olevia koiria koulutukseen. Koirat ovat tullessaan 8 kuukauden – 1 vuoden ikäisiä. Ne ovat kasvaneet hoitoperheissä pentuvaiheen ajan, ja testien jälkeen koulutukseen valitaan vain sopivimmat yksilöt. Koirat koulutetaan yksilöllisesti laaditun suunnitelman mukaan, ja ne lähtevät työelämään yleensä kahden vuoden ikäisinä. Hoitoperheet tekevät arvokasta työtä pentujen sosiaalistamisessa ja erilaisten ympäristöjen tutustuttamisessa, Lehtomäki kertoo.
– Kun koirat tulevat meille koulutukseen, ne ensin tutustuvat uuteen kotiin ja rutiineihin. Vasta sen jälkeen alkaa täsmäkoulutus työelämän taitoihin. Koulutuksen suuntautumisesta riippuu, mitä taitoja opetetaan. Opaskoiran kanssa kuljetaan paljon ja opetetaan esimerkiksi suunnan pitäminen, suojateiden etsiminen ja turvallinen liikkuminen liikenteessä. Opaskoira toimii näkövammaisen käyttäjänsä silminä. Avustajakoiralle opetetaan tehtäviä kuten esineiden nostaminen, nimettyjen esineiden hakeminen, ovien avaaminen ja hissin tilaaminen. Liikuntarajoitteisen ihmisen arkea helpottaa suuresti koiran tuoma apu. Koulutuksellisesti suurin työ on kuitenkin hallinnan opettamisessa, jotta koirat voivat kulkea käyttäjiensä kanssa missä tahansa häiritsemättä muita. Työtehtävissä ollessaan koirat eivät saa kiinnostua ympäristön häiriöistä, kuten vieraista ihmisistä tai toisista koirista, Lehtomäki sanoo.
Opas- tai avustajakoiraa ei saa missään tapauksessa lähestyä tai puhutella sen ollessa työtehtävissä. Koiralle on annettava työrauha. Opaskoira tunnistetaan kahvallisista valjaista ja avustajakoira kolmion muotoisesta työliivistä. Liiveissä on yleensä merkinnät ja tekstit, jotka kertovat koiran koulutustarkoituksesta. Opas- ja avustajakoirat ovat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, ja ne ohjautuvat asiakkaille siten, että asiakas ottaa ensin yhteyttä oman hyvinvointialueensa apuvälineyksikköön.
– Meidän tehtävämme kouluttajina on huolehtia tämän elävän apuvälineen moitteettomasta toiminnasta sekä antaa apua ja tukea koirien käyttäjille heidän kohdatessaan haasteita. Käyttäjiä ohjataan myös huolehtimaan koirien hyvinvoinnista, sillä olipa kyseessä opas- tai avustajakoira, niiden lajityypilliset tarpeet on pystyttävä huomioimaan.
Tällä hetkellä Lehtomäen ja Leppäsen perheessä on neljä omaa koiraa: kaksi jo mummoikään ehtinyttä rouvaa ja kaksi hieman nuorempaa koiraystävää. Omien koirien kanssa harrastetaan erilaisia aktiviteetteja, kuten etsintätehtäviä ja luonnossa liikkumista. Nuorinta koulutetaan palveluskoiratoimintaan, mutta laji on vielä avoin.
– Koiranpäivää vietettiin meillä normaalein rutiinein, ulkoillen ja touhuten yhdessä.
Veikko Ripatti
03.09.2025 | Toivakka
Huikon Helmen 35-vuotisjuhlaa vietettiin lauantaina 23.8. aurinkoisessa, vaikkakin hieman viileässä säässä noin 150 vieraan voimin.
Pala Huikon Helmen perustamishistoriaa Tapio Mynttisen puheesta poimittuna: Elettiin 1980-luvun loppua, kun tuli tieto, että vuonna 1990 alkaa Huikontien maantien parantaminen. Samalla kävi ilmi, että Tielaitos lunastaisi Salmenniemen sillan kupeessa, Urakkalahden ja Maunosen välissä sijaitsevan ns. Jeren harjun itselleen. Paikan omisti tuolloin Aarne Häkkinen puolisoineen.
Syksyllä 1989 Häkkisen tyttärenpojan Tapio Mynttisen (kuva) puoliso Irma sai idean kesäkahvilan perustamisesta ja hyvän idean saikin. Lupa myönnettiin, ja rakentaminen alkoi sekä ammattilaisten että talkoolaisten voimin. Aikataulu oli tiukka, mutta niin vain kesäkahvila Huikon Helmi avattiin suunnitelmien mukaisesti kauniina aurinkoisena päivänä lauantaina 5.5.1990, noin 500 vieraan todistaessa avajaisia. Parhaiksi myyntiartikkeleiksi muodostuivat omatekoiset munkit kahvin kera sekä irtojäätelö.
Mynttiset pitivät kahvilaa seitsemän kesän ajan. Vuodesta 1997 eteenpäin kahvila on palvellut asiakkaita joka kesä useiden eri yrittäjien toimesta. Kesän 2025 ajan kahvilaa on luotsannut meille kaikille jo viime kesänä Helmen työntekijänä tutuksi tullut ja tämän juhlan iloksemme järjestänyt upea ja aina ystävällinen asiakaspalvelun ammattilainen Noora Piitulainen.
Kahvilasta on vuosien mittaan muodostunut kyläläisten ja ohikulkijoiden kesäolohuone, helmi, josta toivottavasti saamme nauttia jatkossakin.
Maarit Kovanen
26.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Toivakan kirjastossa on elokuun ajan saanut ihastella jyväskyläläisen Jukka Parkkisen erikoista ja värikästä kokoelmaa Marilyn Monroe -aiheisia esineitä. Näyttely kantaa nimeä Marilyn Kissed Me@41660, ja postinumero vaihtuu aina paikkakunnan mukaan.
– Aika monta postinumeroa on tullut, pitkälti toistakymmentä. Keski-Suomesta olisi jäljellä enää Uurainen sekä Karstula, Parkkinen toteaa. Onpa näyttely vieraillut jopa kaksi kuukautta Lieksassa saakka. Näyttelyn nimi, Marilyn Kissed Me, liittyy Marilynin mainostamaan lasipulloiseen Coca Colaan.
Ensimmäinen Marilyn-näyttely oli Keltinmäen kylätalolla loppuvuodesta 2020. Parkkisen linkki Toivakkaan on Leppälahdessa, jossa hän nuoruutensa vietti. Pysyvää näyttelyä hänellä ei ole vielä ollut.
– Kun Toivakan näyttely loppuu, vien esineistön Ylä-Muuratjärven kylätalolle. Kun näyttely ei ole aktiivinen, se voi olla siellä esillä. Maakuntakirjastoon en ole vielä kysynyt, kun olen syönyt vähän kuin puuroa lautaselta – ensin reunoilta, ja voisilmä on sitten siinä keskellä, Parkkinen virnistää.
Noin sadan esineen kokoelmassa on monenlaista tavaraa, mm. Marilyn-aiheisia sateenvarjoja, tyynyjä, tauluja, matkalaukkuja ja jopa jääkaappi. Mielenkiintoisimpiin tavaroihin liittyy yleensä jokin tarina, ja onpa kokoelmassa myös joitakin aivan uniikkeja esineitä, kuten jyväskyläläisen taiteilija Päivi Soikkelin tekemät Marilyn-aiheiset jakkara, laukku sekä tarjotin.
– Päivin tekemä tarjotin on ollut näyttelyissä aina kunniapaikalla siitä asti, kun olen sen saanut. Näyttelyiden rakentamisessa minua kiehtoo se, että jokainen paikka on erilainen ja esillepano rakennetaan aina tilan mukaan.
– Toivakassa haasteena oli tilan pienuus, ja mielestäni voitin haasteen aika hyvin. Tulee onnistumisen fiilis, kun saa näyttelyn rakennettua. Muuramen kirjaston näyttelyssä oli imartelevaa, kun eräs nainen ei voinut uskoa, että pitkälle ikkunaseinälle aseteltu näyttely oli minun tekemäni; hän luuli, että nainen oli tehnyt sen.
Työkseen rekkaa ajava Parkkinen ei ole koristellut rekkaansa Marilyn-aiheella, mutta on toki asiaa miettinyt.
– Voisi työnantajalta kysyä, saisiko Volvon kupeisiin laittaa printit. Muuramessa olisi paikka, Barasmainos, jossa sen voisi teettää.
Lopuksi Parkkinen toteaa: – Kiitoksia, Toivakka, että pääsin käymään täällä, koska olen Toivakkaa vierestä nähnyt pienen ikäni!
20.08.2025 | Alueelta, Petäjävesi, Toivakka
Fimlabin laboratoriopäivät muuttuvat 8. syyskuuta alkaen. Fimlabin palvelupiste on jatkossa avoinna Toivakassa torstaisin kun päivä oli aiemmin tiistai.
Petäjävedellä laboratorio on avoinna myös torstaisin, kun aiemmin päivä oli maanantai.
19.08.2025 | Tilaajille, Toivakka
Rutalahden Letkaliiteri sai perjantaina 8.8. vastaanottaa noin 180 miestä eri puolilta Keski-Suomea. Monet tunsivat toisensa jo aiemmilta miesten illoilta. Tapahtuman järjestäjänä toimi Lions Club Toivakan aktiivinen miesjoukko.
Illan ohjelman pääpaino oli erikoislääkäri Heikki Janhusen puheessa. Hänen lisäkseen puhujina esiintyivät Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto sekä kappalainen Panu Partanen. Musiikista vastasivat Usko Lahtinen, Mirja ja Pentti Könnö sekä Usko Palonen. Laulupuolen hoiti Trio Impressionne: Pekka Pöyry, Veli Vihinen, Veijo Heinonen ja Isto Liimatainen.
Perinteisesti miesten ilta alkoi grillimakkara- ja voileipätarjoilulla. Pian illan juontaja Martti Herman Pisto kutsui väen istuimille ja antoi puheenvuoron erikoislääkäri Heikki Janhuselle. Janhunen aloitti katsauksella terveydenhuollon nykytilaan kysymyksellä: ”Lääkärit Suomessa – riittääkö mikään?”
– Ensimmäinen kunnanlääkäri palkattiin Viitasaarelle vuonna 1882. Vuoden 1910 alussa Suomessa oli jo 159 kunnanlääkäriä, ja 1960-luvun alussa heitä oli 445. Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki merkitsi kunnanlääkärijärjestelmän loppua.
Janhunen kertoi, että vuonna 1988, jolloin hän valmistui, Suomessa oli reilut 10 000 lääkäriä. Hän kuvasi nykyjärjestelmää, jossa hoidon tarpeen arviointi ja pääsy terveyskeskuslääkärille ovat vaikeutuneet. Hän kysyi, mihin terveydenhuollon varat hupenevat, kun palvelut käyvät yhä vaikeammin saavutettaviksi.
– Keski-Suomen hyvinvointialue on nyt arviointimenettelyssä. Hyvinvointialueella on 60 miljoonan euron alijäämä – ei ihme, että terveysasemia suljetaan. Mihin rahat katoavat?
Janhunen nosti esiin myös ns. ”mummorallin”, eli maakuntamatkailun hoidon saamiseksi.
– Tähän on saatava loppu. Digitalisaatio muuttaa sosiaali- ja terveysalaa, mutta pysyykö osaaminen mukana? Itse haluan kohdata potilaan kasvotusten.
Hyviäkin uutisia oli luvassa:
– Syyskuun alusta yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla.
Janhunen siirtyi puhumaan vatsavaivoista, jotka ovat yksi yleisimmistä syistä lääkärikäyntiin. Hän kuvasi suolistoa viemäriksi, joka ei ole suora vaan monimutkainen – ja jota on kutsuttu ihmisen toisiksi aivoiksi.
– Hyvinvointi ja ahdistuneisuus vaikuttavat suolen toimintaan, mutta nyt tiedetään, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan. Suoliston mikrobit – bakteerit, sienet ja hiivat – ovat tärkeitä aivoille.
Janhunen kertoi tutkimusmenetelmistä, kuten tähystyksistä, joita hän on tehnyt yli 30 000.
– Ihminen on putki, ja suolisto on pitkä ja merkityksellinen elin.
Hän esitteli myös ultraääni-, tietokone- ja magneettitutkimuksia sekä kapselikuvauksen, jossa kapseli sisältää videokameran. Kapselikuvauksen haittapuolena on, ettei sillä saada koepalaa.
Miehet saivat kattavan katsauksen vatsa- ja suolistosairauksista, niiden hoidosta ja hoitotuloksista.
– Vuonna 2022 aloitettiin suolistosyövän seulonta 60–70-vuotiaille kahden vuoden välein. Vuodesta 2031 alkaen seulonta laajenee 56–74-vuotiaille.
Illan toinen puhuja, kunnanjohtaja Touko Aalto, puhui ajatuksesta ja ajattelemisesta.
– Uskon, että kaikkea toimintaa ohjaa jokin ajatus – visio. Ajattelu on ajatuksen operatiivista johtamista. Tulevaisuus rakentuu toiminnasta, osallistumisesta ja omistautumisesta. Emme olisi täällä tänään, elleivät nuoret miehet olisi 50 vuotta sitten toimineet, osallistuneet ja omistautuneet.
– Kannustan teitä kaikkia tulevaisuustekoihin. Onko sinulla idea, joka lisäisi kunnan elinvoimaa? Osaamista, jota kunta voisi hyödyntää? Ajatus tapahtumasta, joka tulisi järjestää?
Illan päätti kappalainen Panu Partanen puhuen hengellisistä muutoksista.
– Mitä hengellisessä mielessä muutosten tuulet merkitsevät? Toivakan kirkossa on taiteilija Pellervo Lukumiehen maalauksia, joissa Jeesuksella on punaiset housut – hän kuvitteli Jeesuksen 1970-luvun asussa. Jumalan sana ei kuitenkaan muutu, mutta sanoma on tuotava esiin ajassa.
Partanen viittasi Roomalaiskirjeen 12:2 jakeeseen:
”Älkää mukautuko tämän maailman ajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta.”
– Älkää paetko uusia ajatuksia, vaan tutkikaa niitä. Joskus polvemme pettävät, emme jaksa. Jeesuskin kaatui ristinsä painon alla. Me tarvitsemme apua – ja onnemme on siinä, että elämämme ankkuri on laskettu Taivasten valtakunnan rantaan.
Ilta päättyi lauluun Päivä vain ja hetki kerrallansa…
Veikko Ripatti
13.08.2025 | Toivakka, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi tiistaina yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen, jonka myötä aiotut määräaikaiset sulkemiset terveysasemilla ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteissä peruttiin. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin muutetun esityksen mukaan vastaava säästö, arviolta 0,5–1 miljoonaa euroa, saavutetaan vuokratyövoiman käytön asteittaisella lopettamisella.
Alun perin suunnitelmissa oli sulkea määräaikaisesti kymmenen terveysasemaa – mukana myös Toivakka, sekä Joutsan ja Pihtiputaan vuodeosastot syyskuun alusta vuoden loppuun. Näiden sulkujen arvioitiin tuovan yhteensä jopa 650 000 euron säästöt. Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula totesi, että vuokratyövoiman vähentäminen on kestävämpi ratkaisu kuin toimipisteiden sulkeminen.
Hyvinvointialueen taloustilanne on haastava. Vuoden 2025 alijäämäksi ennakoidaan 64 miljoonaa euroa, ja vuosien 2023–2024 aikana kertynyt alijäämä on jo 255 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, ettei alijäämä enää kasva vuonna 2026 ja että se saadaan katettua vuoteen 2030 mennessä.
Säästötoimien vuoksi hyvinvointialue käynnisti kesäkuussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluista vähennetään 100 työtehtävää. Lisäksi koko henkilöstö lomautetaan 1–8 päiväksi vuoden 2025 aikana. Tiistaina aluehallitus päätti myös lakkauttaa kolme virkaa ja käynnistää uudet yt-neuvottelut, jotka ovat jo seitsemännet hyvinvointialueen lyhyen historian aikana.
Palveluverkkotyö, jonka tavoitteena on tilakustannusten vähentäminen, on herättänyt huolta siitä, että määräaikaisesti suljettaviksi aiotut terveysasemat, kuten Karstulan uusi sote-asema, eivät välttämättä enää avautuisi uudelleen. Palveluverkkosuunnitelma etenee aluevaltuuston päätettäväksi joulukuussa.
Hyvinvointialue vastustaa myös valtiovallan suunnittelemia muutoksia rahoitusperusteisiin, jotka vähentäisivät alueen rahoitusta muun muassa ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Muutoksen arvioidaan vähentävän Keski-Suomen rahoitusta yli 320 000 eurolla. Lisäksi alue vastustaa pelastustoimen rahoitukseen ehdotettuja muutoksia, jotka lisäisivät entisestään talouden sopeuttamistarpeita tilanteessa, jossa palveluiden tarve ei ole vähenemässä.
Niiden kuntien kunnanjohtajat, joita sulku olisi koskenut, ottivat kantaa suunniteltuihin sulkuihin aiemmin tiistaina. Alla kannanotto kokonaisuudessaan:
Kunnanjohtajien kannanotto Keski-Suomen hyvinvointialueen ilmoitukseen sote-asemien ja vuodeosastojen määräaikaisista sulkemisista
Keski-Suomen hyvinvointialue tavoittelee 7,6 miljoonan euron säästöä kuluvalle vuodelle. Nyt ilmoitetuilla sote-asemien ja vuodeosastojen sulkemisilla tavoitellaan tästä vain murto-osaa – arviolta 600 000 euroa sote-asemien määräaikaisilla sulkemisilla ja 16 000–50 000 euroa vuodeosastojen sulkemisilla.
Suljettavien sote-asemien määräaikainen sulkeminen tuottaa keskimäärin noin 60 000 euron säästön per asema. Tämä lyhytaikainen säästö johtaa kuitenkin asukkaille merkittäviin haittoihin. Pidemmät etäisyydet hoitoon lisäävät matkakustannuksia ja vievät aikaa. Kelalle ja yhteiskunnalle syntyy lisää matkakorvauskuluja. Hoitoon hakeutumisen viiveet kasvattavat hoitovelkaa, mikä johtaa myöhemmin raskaampiin ja kalliimpiin hoitojaksoihin. Ensihoidon kuormitus kasvaa, kun kiireettömiä tilanteita siirtyy päivystykseen.
Sulkemisten arvioidut kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Kelan matkakorvaukset nousevat arviolta 224 910 euroon, kun syntyy noin 15 300 ylimääräistä käyntiä ja keskimääräinen lisämatka on 70 kilometriä edestakaisin, mikä merkitsee 1 071 000 lisäkilometriä. Asukkaille syntyy noin 115 000 euroa lisää omakustannuksia ja lähes 23 000 tuntia menetettyä aikaa. Jos kymmenen prosenttia siirtyneistä potilaista viivästyy hoidossa ja kustannus per potilas kasvaa 300 euroa, syntyy 459 000 euron lisäkustannus myöhemmin. Nettovaikutus yhteiskunnalle on tällöin 600 000 euron säästö vähennettynä 224 910 euron matkakorvauksilla ja 459 000 euron hoitovelalla, mikä tekee lopputulokseksi noin 83 910 euroa tappiota. On ilmeinen riski, että toimenpide ei säästä, vaan aiheuttaa nettotappion ja heikentää palvelujen saatavuutta.
Ennen ydinpalveluista leikkaamista on selvitettävä talouden hallinnan perusta. On arvioitava, ketkä voivat tehdä hankintoja ja millä päätösvallalla, onko hankinnat tehty hyväksytyn talousarvion puitteissa ja onko ylityksiin haettu aluevaltuustolta lisätalousarviota tai lupaa talousarvion ylittämiseen.
Erikoissairaanhoidon talousarvioylitykset muodostavat merkittävän osan hyvinvointialueen alijäämästä, ja niiden syyt on selvitettävä. On tarkasteltava, mistä ylitykset johtuvat, onko toimittu hyväksytyn talousarvion puitteissa ja millä keinoilla kustannusten hallintaa on yritetty toteuttaa. Lisäksi on arvioitava nyt esitettyjen lähipalveluiden leikkausten vaikutus erikoisairaanhoidon kustannuskehityksen kasvulle.
Hyvinvointialueen hallinto on käytävä kriittisesti läpi. Viestinnän, lakiasioiden ja muiden tukipalvelujen henkilöstömäärää suhteessa tehtäviin on arvioitava, ja hallinnon päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta on purettava ennen kuin säästöjä kohdistetaan lähipalveluihin. On myös käytävä läpi ostopalveluiden kustannuskehitys, ja arvioitava oman tuotannon lisäämisen vaikutuksia suhteessa ostopalveluiden hintaan.
Lisäksi on kartoitettava kaikki käynnissä olevat kehityshankkeet ja arvioitava niiden välttämättömyys nykyisessä taloustilanteessa. Resursseja sitovat hankkeet, joilla ei ole välitöntä vaikutusta hoitoon pääsyyn tai palvelujen turvaamiseen, on keskeytettävä tai siirrettävä myöhemmäksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ennen lähipalveluiden lakkauttamista tai sulkemista on toteutettava perusteellinen talouden läpivalaisu. Lyhyen aikavälin leikkaukset voivat muutaman kuukauden aikana aiheuttaa suuremmat kustannukset kuin niillä saavutetaan säästöjä.
Kunnanjohtaja Mika Pasanen, Konneveden kunta
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta
Kunnanjohtaja Touko Aalto, Toivakan kunta
Kunnanjohtaja Arto Kummala, Petäjäveden kunta
Vt. kunnanjohtaja Maija-Liisa Immonen, Kyyjärven kunta
