11.03.2024 | Alueelta, Tilaajille
Omat työntekijät halutaan pitää lähikirkkoalueella.
Neljän naapuriseurakunnan mahdollista liittämistä Jyväskylän seurakuntaan esiteltiin seurakuntalaisten kuulemistilaisuudessa Korpilahden seurakuntatalossa sunnuntaina.
– Liitos ei toisi oikeastaan mitään muutoksia Korpilahden lähikirkkoalueelle; Korpilahden lähikirkkoalue säilyisi edelleen osana Jyväskylän seurakunnan läntistä aluetta, ja täällä pysyisivät entiset työntekijät, asiaa esitellyt läntisen alueen johtava pappi Kirsi Pohjola Jyväskylän seurakunnasta totesi.
Mikäli liitos toteutettaisiin tuomiokapitulin aloitteen ja selvitysmiehen esityksen mukaisesti, Petäjäveden seurakunta liitettäisiin Jyväskylän seurakunnan pohjoiseen alueeseen ja Toivakan, Hankasalmen ja Joutsan seurakunnat Jyväskylän seurakunnan itäiseen alueeseen. Luhanka on tällä hetkellä Joutsan seurakunnan kappeliseurakunta, maantieteellisten ja toiminnallisten syiden takia harkitaan Luhangan liittämistä Jyväskylän seurakunnan läntiseen alueeseen, vaikka muu osa Joutsan seurakuntaa liitettäisiin itäiseen alueeseen. Jyväskylän seurakunnan läntiseen alueeseen kuuluvat tällä hetkellä Korpilahden lähikirkkoalueen lisäksi Keltinmäen, Kortepohjan, Keljonkankaan ja Säynätsalon lähikirkkoalueet.
– Tällä hetkellä läntinen alue on pinta-alaltaan Jyväskylän seurakunnan alueista suurin. Jos liitos tapahtuu nyt kaavaillun mukaisesti, itäisestä alueesta tulee pinta-alaltaan suurin, Kirsi Pohjola toteaa.
– Läntisellä alueella on tällä hetkellä nelisenkymmentä työntekijää. Tiedossa ei ole työntekijöiden määrän lisäystä, vaikka Luhanka liitettäisiin läntiseen alueeseen, mutta resurssijakoperusteita ollaan kokonaisuudessaan uudistamassa. Sitä kautta on mahdollista, että läntiselle alueelle tulee lisää työntekijöitäkin, Pohjola kertoo ja toteaa, että jos Luhanka liitettäisiin läntiseen alueeseen, luultavasti Korpilahden lähikirkkoalueen työntekijät hoitaisivat myös Luhangan aluetta.
– Toki myös muut läntisen alueen työntekijät kävisivät varmasti Luhangassakin, Pohjola sanoo.
Omien työntekijöiden pysyvyys herätti keskustelua kuulemistilaisuudessa.
– Jos alue vielä suurenee, paljonkohan työntekijöiltä menee aikaa auton ratissa, Raija Ikonen mietti ja totesi kuulleensa, ettei nytkään Korpilahdella aina saa esimerkiksi hautajaisiin oman alueen tuttua pappia tai kanttoria. Myös kanttori Tiina Laiho kertoi huomanneensa, että nykyisin kanttorit kiertävät entistä enemmän eri lähikirkkoalueilla. Sekä Ikonen että Laiho sanovat seurakuntalaisten kuitenkin kaipaavan omia, tuttuja työntekijöitä.
– Minäkin olen kuullut seurakuntalaisten kyselevän, missä omat työntekijät ovat, jos tilaisuuksissa on ollut paikalla vain muita läntisen alueen työntekijöitä, Eeva Nyberg totesi ja painotti, että olisi todella tärkeää, että lähikirkkoalueella tiedettäisiin, kuka on esimerkiksi oma nuorisotyöntekijä tai oma diakoniatyöntekijä.
Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupappi Antti Koivisto sanoi tunnistavansa haasteen.
– Jumalanpalveluksistahan suurimman osan pitävät lähikirkkoalueen omat papit, mutta toimituksissa täällä käy pappeja muiltakin lähikirkkoalueilta. Työ on hallinnollisesti helpompaa jakaa siten, mutta kyllä minusta olisi itsestänikin mielekkäämpää kastaa ja siunata hautaan täällä tuttujen keskellä kuin muilla lähikirkkoalueilla. Sitä pitäisi kehittää, että työntekijöiden resurssia kohdennettaisiin paremmin omalle alueelle, Antti Koivisto sanoi.
– Myös vapaaehtoisten roolia pitäisi miettiä. Luhanka voisi olla eräänlainen pilottialue, jossa voitaisiin miettiä, paljonko vastuuta voitaisiin antaa vapaaehtoisille, Koivisto lisäsi.
Antti Koiviston mukaan liitoksen olisi tarkoitus olla vain hallinnollinen.
– Parasta olisi, ettei se juuri näkyisi seurakuntalaisille, vaan jokaisen liittyvän seurakunnan identiteetti säilyisi, Koivisto totesi.
Korpilahdella seurakuntapastorin sijaisena helmikuun alusta lähtien ollut Jaana Pietiläinen totesi, että Korpilahden seurakunta on säilyttänyt oman identiteettinsä, vaikka onkin ollut osa Jyväskylän seurakuntaa jo kauan.
– Ja se jopa tarttuu. Kun minulle todettiin, että olet töissä Jyväskylässä, korjasin heti, että en, vaan Korpilahdella, Pietiläinen naurahti ja kehui, että Korpilahdella on hyvällä tavalla vahva identiteetti.
– Täällä identiteetti ei nouse siitä, että moitittaisiin toisia, vaan täällä tuodaan esille omia vahvuuksia, Pietiläinen sanoi.
Markku Lahden mukaan sillä on iso merkitys, miten liitosasia liittyville seurakunnille esitetään.
– Se on iso muutos, kun ’ikiaikaiset’ seurakunnat häviävät. Jyväskylän seurakunnan ei pidä mennä isännöimään, Lahti totesi ja ihmetteli myös Muuramen seurakunnan jättämistä ulos seurakuntajakouudistusaloitteesta.
– Pienet seurakunnat tarvitsevat leveämpiä hartioita. Muuramen seurakunnalla on talous kunnossa, pitäisihän sen kristillisen näkemyksen mukaan olla auttamassa. Ja jäähän Muurame kokonaan Jyväskylän seurakunnan sisälle, Lahti sanoi.
Seurakuntajaon tarkastelua pyysivät alun perin Joutsan ja Toivakan seurakunnat. Mukana selvityksessä olivat Toivakan ja Joutsan seurakuntien lisäksi Jyväskylän, Muuramen, Petäjäveden, Hankasalmen ja Uuraisten seurakunnat. Selvitysmies esitti Jyväskylän, Petäjäveden, Joutsan ja Toivakan seurakuntien yhdistämistä, Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli liitti aloitteeseensa vielä Hankasalmen seurakunnan. Muuramen ja Uuraisten seurakunnat jätettiin tässä vaiheessa liitosaloitteen ulkopuolelle.
– Työntekijät pienissä seurakunnissa ovat toivoneet liitosta, Antti Koivisto kertoi ja totesi, että pienissä seurakunnissa työntekijät ovat ylikuormitettuja.
– Korpilahdella ainakin isommat hartiat ovat näkyneet. Meillä on rakennettu uusi seurakuntatalo ja kirkko on remontoitu, en usko, että niitä olisi saatu, jos olisimme jatkaneet omana seurakuntana, Koivisto toteaa.
Tuomiokapitulin aloitteen mukaan Joutsan, Toivakan, Hankasalmen ja Petäjäveden seurakunnat lakkautetaan 31.12.2024 ja liitetään Jyväskylän seurakuntaan 1.1.2025 lukien. Viranhaltijat ja työntekijät siirretään laajenevan Jyväskylän seurakunnan virkoihin tai työsuhteisiin ja myös liittyvien seurakuntien omaisuus sekä velat siirtyvät Jyväskylän seurakunnalle. Kaikissa liittyvissä seurakunnissa on tällä hetkellä korkeampi kirkollisveroprosentti kuin Jyväskylän seurakunnassa, liittyvien seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 11 000, Jyväskylän seurakunnassa jäseniä on noin 92 000.
Lopullisen päätöksen seurakuntajaosta tekee kirkolliskokous vielä ennen juhannusta. Jyväskylän seurakunta antaa lausuntonsa tuomiokapitulille huhtikuun puoliväliin mennessä, seurakuntalaiset voivat antaa palautetta Jyväskylän seurakunnalle 21.3. mennessä, ohjeet löytyvät seurakunnan nettisivuilta.
Tiina Lamminaho
10.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Taksi kannattaisi tilata aina etukäteen, ilman etukäteistilausta taksin joskus saa, mutta joskus ei saa, taksiyrittäjä Juha Aaltonen toteaa. Samaa mieltä ovat myös taksiyrittäjät Ari Solonen ja Jukka Tammelin.
– Ex tempore -lähtöihin taksia ei välttämättä saa, Tammelin toteaa ja Solonen sanoo taksin saannin ilman ennakkotilausta olevan tuurikauppaa.
– Vuoden 2018 lakiuudistus poisti päivystysvelvollisuuden, ja eihän kenenkään kannata päivystää, varsinkaan jos kyytejä ei juuri ole, jos laki ei siihen velvoita. Tilanne on sama muillakin pienillä paikkakunnilla. Nykylainsäädännön mukaan emme voi edes tehdä useamman yrittäjän yhteistä päivystyskimppaa ja sopia tiettyjä päivystysöitä, se olisi kilpailulain kieltämä kartelli, Jukka Tammelin selvittää.
Korpilahdelta on viime vuosina lopettanut taksiyrittäjiä, mutta kyllä paikkakunnalla edelleen takseja on.
– Korpilahtelaisistakin osa on päivät Jyväskylässä. Siellähän sitä ollaan, missä on kyytejä. Jyväskylässä on hirveä määrä autoja, mutta on siellä paljon asiakkaitakin, Solonen toteaa.
Myös vammaispalvelulain mukaisissa sote-kyydeissä sekä Kela-kyydeissä taksin voi tilata etukäteen tutulta taksiyrittäjältä suoraan.
– Kun tietää ajan, koska taksia tarvitsee, voi soittaa suoraan taksiyrittäjälle. Sote- ja Kela-kyydeissä taksiyrittäjä voi sitten hoitaa tilaamisen välityskeskuksen kautta, tai antaa asiakkaalle koodin, jonka tämä voi antaa välityskeskukselle itse Kela-taksia tilatessaan, Ari Solonen selvittää.
Korona-aikana taksiyrittäjien ajot lähes loppuivat.
– On kyydit vähän lisääntyneet koroja-ajoista, etupäässä olen ajanut Kela-kyytejä, mutta on muitakin ollut, Juha Aaltonen toteaa.
– Minä olen ollut mukana Keski-Suomen Aluetaksissa, mutta näin talviaikaan sitä kautta tulee kyytejä vähän, kesällä sitten vilkastuu, Aaltonen sanoo.
Jukka Tammelinin mukaan tilanne ei ole kovin paljon parantunut korona-ajoista.
– Tuntuu, että asiakkaat ovat kadonneet jonnekin. Korona-aikaan ilmeisesti totuttiin olemaan kotona, ja nyt siellä pysytään edelleen, Tammelin sanoo.
– Sote- ja Kela-kyytejä on, mutta ei juuri muuta. Itse en ole Kela-kyytien välitysringissä mukana, sote-kyytejä ajan, ja sitten satunnaisesti kuljetan joitain vanhoja asiakkaita. Koulukyydithän menetimme tarjouskilpailussa jyväskyläläiselle yritykselle kolmisen vuotta sitten, ne saattavat tulla kohta uudelleen kilpailutukseen, mutta en tiedä sitten, millaisilla ehdoilla. Jossain on esimerkiksi vaadittu sähköautoja, tai ainakin hybridiä, Tammelin kertoo ja sanoo jo itse vaihtaneensa koulukyyteihin sopivan pikkubussin henkilöautoon.
Myös Ari Solonen kertoo ajavansa pääasiassa sote- ja Kela-kyytejä.
– Niitä on noin 90 prosenttia ajoista. Toki siihen vaikuttaa sekin, että kun minulla ei ole kuskia, yökyydit jäävät ajamatta, kun ei itse voi olla koko ajan töissä, Solonen sanoo ja kertoo mielellään palkkaavansa osa-aikaisen taksinkuljettajan, jos sellainen löytyisi.
Mikäli terveyspalveluita supistetaan Korpilahdella, tarvitaan Kela-kyytejä entistä enemmän.
– Nyt Korpilahden kirkonkylällä asuvat saattavat mennä kävellenkin terveyskeskukseen, mutta Muurameen asti tarvittaisiin taksia. Toivottavasti Korpilahdella riittää Kela-kyydin tarjoajia, Jukka Tammelin toteaa.
Tiina Lamminaho
10.03.2024 | Tilaajille, Toivakka
MLL Toivakan paikallisyhdistys järjestää yhdessä Toivakan seurakunnan kanssa viikoittain keskiviikkoisin kaikille avoimia Olkkari-iltoja. Ilta on yhdessä olemista, pelailua ja vaikkapa leikkimistä lasten kanssa, samalla kohdaten toisia vanhempia tai kavereita. Illan aikana tarjolla on iltapalaa. Olkkari-iltaan voi tulla ja lähteä oman aikataulun mukaan.
Viime keskiviikkona Olkkari-illassa sai yllätyksen kokea yhdistyksen pitkä-aikainen ja nyt puheenjohtajuudesta ”eläköitynyt” Susanna Kuivalainen. Uusi puheenjohtaja Heli Saari ja muu yhdistysväki oli hakenut MLL:n liittohallitukselta Susannalle hopeista ansiomitalia pitkäaikaisesta työstä yhdistyksessä ja lasten parissa. Liittohallitus myöntää hopeisen ansiomerkin vapaaehtois- tai luottamushenkilölle tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta, vähintään 10 vuotta kestäneestä työstä liiton, sen piirijärjestöjen ja/tai paikallisyhdistysten tai näiden hallinnoimien yhteisöjen hyväksi.
Susanna Kuivalainen on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja työskentelee tällä hetkellä Toivakan kunnalla vs. varhaiskasvatusjohtajana. Kysyimme Susannalta sitä, kuinka kauan hän on varhaiskasvatustyössä ja lasten parissa tehtävässä vapaaehtoistyössä ollut?
– Lastentarhanopettajaksi valmistuin vuonna 2002, minkä jälkeen olen ollut koko ajan kasvatusalalla. Toivakassa aloitin työt vuonna 2008 lastentarhanopettajana, kertoo Susanna. Vapaaehtoistyöhön tuli lähdettyä kun omat muksut syntyi.
Mitä lapset Susannalle merkitsevät ja mitä työ heidän parissaan tekijälleen antaa?
– Lapsen katse, ilo ja innostus, antavat voimaa työhön. Parasta on kun huomaa voittaneensa lapsen tai perheen luottamuksen. Se yhteys, mikä voi syntyä, on aivan mahtavaa. On mukavaa, kun entiset hoitolapset, nykyiset nuoret Toivakassa moikkaavat ja kertovat kuulumisistaan edelleen ”vanhalle” hoitotädille. Työni Toivakan varhaiskasvatuksessa on ollut hyvä etu itselleni kun toimin vapaaehtoisena. Olen monelle jo ennestään tuttu, joten kohtaaminen on helppoa. Vapaaehtoistyössä olen ja olen saanut olla, äiti ja vaimo – en vakaope tai erkka.
Susanna on ollut mukana MLL:n Toivakan yhdistyksen toiminnassa noin 15 vuotta. Toiminta on muuttunut sinä aikana siten, että MLL:ää ei mielletä enää vain pienten lasten järjestöksi, vaan toiminta kattaa nykyisin kohtaamispaikkoja vauvasta vaariin.
– Hienoa tässä työssä on ollut se, kun itsekin voi tehdä ja edetä toiminnassa niin, että oma perhe kulkee siinä mukana. Vaikka hallitustoiminta on nyt jäänyt, niin toimin edelleen mm. vapaaehtoisena ohjaajana nuorten Tacoilloissa. Tännekin olin tulossa tänä iltana apuun keittiöhommiin.
Kuvateksti: MLL:n Liittohallituksen myöntämän hopeisen ansiomitalin Susanna Kuivalaiselle luovuttivat Toivakan yhdistyksen uusi puheenjohtaja Heli Saari (vas.) ja rahastonhoitaja Auni Hirvonen. Palaamme uuden puheenjohtajan ja MLL Toivakan paikallisyhdistyksen toimintaan myöhemmässä jutussa erikseen.
Veikko Ripatti
08.03.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan terveysaseman vastaanotto palvelee tiistaista 2.4. alkaen kolmena päivänä viikossa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 8–16. Terveysaseman asiointipiste, jolla tehdään muun muassa hoidon tarpeen arviointia, on huhtikuusta alkaen avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 8–10 ja laboratorionäytteenotto toimii ajanvarauksella tiistaisin kello 8–13.
Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa muutoksen johtuvan lääkäritilanteesta Toivakassa. Lääkäri on ollut paikalla satunnaisesti ja vastaanottoja on tarjottu pääosin etälääkäripalveluna. Toivakan vastaanotto on pieni toimintayksikkö, jossa esimerkiksi sairaanhoitajien poissaolojen paikkaaminen on ollut haasteellista. Hyvinvointialueelta sanotaan, että jatkossa vastaanoton sujuva toiminta ja hoitotakuun toteutuminen pyritään turvaamaan supistamalla palveluaika viidestä arkipäivästä kolmeen arkipäivään.
Toivakan asukkaat voivat hyödyntää terveysaseman palvelujen ohella myös Keski-Suomen hyvinvointialueen sähköisiä palveluja. Maksuttomassa sairaanhoitaja-chatissa voi asioida arkisin kello 8–20 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 10–16. Omaolo.fi-palvelun oirearvioit ohjaavat asiakkaan tarvittavaan hoitoon. Reseptien uusinta onnistuu sujuvasti Omakanta-palvelussa.
05.03.2024 | Tilaajille, Uurainen
Tarja Mustonen, silloinen Hokka tuli Uuraisten kunnan palvelukseen vuonna 1979 vastavalmistuneena merkonomina ja tänä keväänä hän jää eläkkeelle ainoasta työpaikastaan. Työpaikastaan irti hän on ollut ainoastaan kolmen äitiysvapaan verran. Ura on ainutlaatuinen ja on erittäin epätodennäköistä, että missään työpaikassa, missä nykypäivän 19-vuotias aloittaa olisi tarjolla eläkeikään kestävä ura.
45 vuoteen mahtuu melkoinen muutos. Kaikkein suurin muutos on tietotekniikan tuleminen osaksi arkea.
– Muistan kun ensimmäisenä työpäivänä menin vanhaan kuntalaan. Ruut Aaltonen oli jäänyt kesälomalle ja jättänyt työpöydälle kortiston ja ohjeita, siitä se sitten lähti. Hyvärisen Maija oli tullut vähän aiemmin ja Nojosen Jussi oli kunnaninsinöörinä, Tarja Mustonen kertoo. Hän aloitti nimekkeellä toimistoapulainen ja nyt hän jää eläkkeelle toimistosihteerinä. Vuotta myöhemmin rakennettiin uusi monumentaalinen kunnanvirasto. Aivan alkuaikoja lukuun ottamatta hän on työskennellyt teknisessä toimessa, jota aikaisemmin kutsuttiin rakennustoimistoksi.
– Joskus mietin opiskelemista tai työpaikan vaihtoa, mutta tänne jäin. Suurimmat muutoksen vuodet alkoivat 90-luvulla ja siitä vauhti on vain kiihtynyt. Uuden oppiminen on ollut haastavaa, mutta toisaalta se on myös pitänyt työn mielekkäänä ja tuonut vaihtelua. Aivan viime vuosina on tullut olo, että jospa hetken saisi olla opettelematta uutta, Tarja Mustonen kertoo.
Kun Mustosen eläkeikä alkoi lähestymään, kunnassa huomattiin, että nyt on kyse aika erityislaatuisen tehtävän täyttämisestä. Viime syksynä tekninen lautakunta kirjasi pöytäkirjaansa näin: Valtaosa toimistosihteerin työstä on yksin tehtävää asiantuntijatyötä. Osa työtehtävistä on sellaisia, joiden tekemiseksi tarvittava tietotaito on tällä hetkellä ainoastaan toimistosihteerillä. Näiden työtehtävien väliaikaiseen hoitamiseen ei löydy resurssia tekniseltä toimelta, vaan tehtävät tulee opettaa suoraan työhön rekrytoitavalle henkilölle.
Näin myös toimittiin ja työhön tuli rekrytoiduksi saarijärveläinen Maarit Auvinen. Kun Tarja aikoinaan aloitti, Maarit oli 2-vuotias taapero. Nyt nämä kaksi naista ovat työskennelleet yhdessä joulukuusta alkaen.
Myös Maarit Auvinen on pitkien työsuhteiden nainen, aikaisempia työpaikkoja hänellä on kaksi, RTA-Metalli ja Saarijärven kaupunki.
– Tosi hyvä, että saamme työskennellä rinnakkain muutaman kuukauden ajan, Tarjalla on niin valtavasti tietoa ja osaamista, että asioita ei hetkessä sisäistetä. Toimistotyö kyllä sopii minulle, olen luonteeltani aika tarkka, pilkunviilaajaksin on lähipiiri kutsunut. Uurainen on ainakin alkuunsa näyttäytynyt minulle hyvin lämminhenkisenä työpaikkana, Auvinen sanoo.
– Myös asiakkaina uuraislaiset ovat mukavia ja kanssakäyminen on sellaista epävirallisen oloista, Tarja Mustonen vahvistaa.
Työtehtäväkokonaisuus, joka siirtyy Tarjalta Maaritille sisältää esimerkiksi vesilaskutusta, myynti- ja ostoreskontraa, tilapalvelun vuokra-asioita, talousarvio- ja tilinpäätösasioita, vähän palkkoja ja erilaisia päivityksiä. Siis sellaista työtä, joka ei kauheasti näy kunnasta ulospäin silloin kun se tehdään hyvin, mutta jos työ tehtäisiin hutiloiden, niin vaikutukset olisivat isot ja monia koskettavat.
– Kyllä me saataisiin kunnan talous aika sekaisin, jos väärin kirjattaisiin.
Se, mitä Tarja uskoo eniten jäävänsä työajoista kaipaamaan, on mukava työyhteisö, jonka kanssa on koettu monenlaista. Meillä on teknisellä osastolla tosi hyvä yhdessä tekemisen meininki. Lisääntyvä vapaa-aika puolestaan tarjoaa mahdollisuuden olla enemmän esimerkiksi kahden lapsenlapsen kanssa.
Hanna Lahtinen
05.03.2024 | Tilaajille, Uurainen
Helmikuun alussa aloittanut Tulevaisuuden kuntakeskusta -hanke on Saarijärven kaupungin ja Uuraisten kunnan yhteinen kahdeksan kuukautta kestävä hanke, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto. Hankkeessa innostetaan ja osallistetaan sidosryhmät mukaan kehittämiseen sekä haetaan ratkaisuja kauaskantoisesti ja innovatiivisesti. Hankevetäjäksi on saatu todellinen hanketoiminnan konkari, sosiologi Outi Raatikainen.
– Äänestin aikoinaan EU:hun liittymistä vastaan, mutta heti kohta olin hankevetäjänä maaseudun kehittämishankkeessa ja niitä on riittänyt. Hanketyö on valtavan monipuolista ja kun hankkeet vaihtuvat, ei pääse kyllästymäänkään, Raatikainen summaa.
– Hankkeesta 60 prosenttia on suunnattu Saarijärvelle ja 40 Uuraisille. Saarijärven ongelmana ovat erityisesti tyhjät liiketilat, Uuraisilla taas aika ankea yleisilme. Uurainen on kasvava ja kehittyvä kunta, jossa on paljon lapsia, mutta se ei oikein välity ainakaan torin ympäristöstä, Outi Raatikainen sanoo.
Uuraisten kuntakeskustan painopiste on siirtynyt pohjoisen suuntaan viime vuosina ja muutoksen sinetöi uusi S-Market ja uusi tie Keskisenraitti. Jo aikaisemmin uusi seurakuntakoti, Leinikinpuisto ja uusi urheilukenttä ovat muovanneet maisemaa hyvällä tavalla. Se, että Uuraisten kirkko ei sijaitse aivan kylän keskellä vaan kirkkolaaksossa on myös melko poikkeuksellista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat keskustan käyttäjät, pääsääntöisesti alueen asukkaat, kuntakeskustoissa toimivat yrittäjät ja keskustojen kiinteistöjen omistajat.
– Kunta yksin ei voi keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi muuttaa, vaan tarvitaan yhteistyötä. Muutos voi alkaa niinkin pienestä kuin roskien viemisestä roskikseen. Yksi roska on vain yksi roska, mutta jos niitä on enemmän, se synnyttää välinpitämättömyyttä ja pian vain harva jaksaa viedä roskan roskikseen. Jo tänä lyhyenä aikana olen huomannut, että uuraislaiset ovat hyvin kiinnostuneita ympäristöstään ja heillä on myös paljon ideoita.
Viime viikolla Outi Raatikainen vieraili Uuraisten Marttojen vieraana kässäillassa ja puikkojen kilistessä myös ideat ja toiveet sinkoilivat. Esille nousi monia ehdotuksia, joilla keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta saataisiin lisättyä melko pienelläkin määrällä euroja, kuten siistit ilmoitustaulut ja infokyltit sekä merkattu kävelyreitti, josta myös esteetön versio ja kuntoportaat.
– Esiin on nostettu myös ympärivuotisen kahvilan ja kokoontumistilojen tarve, Outi Raatikainen lisää.
Kahvilayrittäjälle Uuraisten keskustan markkinat saattavat olla liian pienet, mutta yhdistyspohjaisesti kahvilatoimintaa on mahdollista pitää. Esimerkiksi Sesonkipuoti Selman kesäkahvila on hyvin suosittu. Selma Ry ja nuoret 4H-yrittäjät pitävät uuraislaiset kahvissa ja pullassa kesä-, heinä ja joulukuun. Löytyisikö yhdeksälle muulle kuukaudellekin järjestötoimijoita? Selma-tilan remontti valmistuu tänä keväänä ja Uuraspostin vieressä säilyy kahvilalle tilat ja kalusteet.Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen päätavoite on selvittää, millainen Uuraisten ja Saarijärven keskustojen tulisi olla, jotta ne olisivat elinvoimaisia. Tavoitteena on selvittää, mitä asukkaat tarvitsevat tulevaisuudessa keskustalta, mitä yrittäjät kaipaavat sinne ja mikä kiinnostaa matkailijoita. Hankkeessa kartoitetaan, millä toimenpiteillä tuetaan keskustojen elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa ja miten kunnat voivat edesauttaa kehityksessä.
Kevään edetessä Raatikainen järjestää aiheesta kirjallisen kyselyn ja mahdollisesti myös kyläkävelyn, jolloin voidaan ideoida ihan livenä.
– Elokuussa pitäisi olla syntynyt kokonaisnäkemys ja konkreettisia ehdotuksia, joita voidaan lähteä toteuttamaan, Outi Raatikainen päättää.
Hanna Lahtinen
