09.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Vaikka varsinaisilta irtisanomisilta vältyttiin, toimenpiteet koskevat monia työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilalle kokemus YT-neuvottelujen vetäjänä yhdessä kunnanjohtajan kanssa oli ensimmäinen.
– Eihän tällainen tehtävä koskaan ole helppo toteuttaa, ja siihen pitää paneutua tarkasti, sillä ratkaisut vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöiden elämään. Lähtökohta oli, että ketään ei irtisanota, ja siinä lopulta onnistuttiin eläköitymisten ja työnkuvamuutosten avulla. Mutta paljon se vaati keskusteluja ja yhteistyötä. Jo pelkästään se, kuinka ensi vuonna eläköityvän peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen valtavan laaja työpöytä jaetaan, oli varsin haastavaa, Mattila sanoo ja lisää, että koska kuntakenttä on murroksessa, kuntatalouden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan.
Mattila toivoo, että nyt tehdyt ratkaisut ovat pitkäkestoisia, eikä lähivuosina vastaavan kaltaiseen kierrokseen tule tarvetta.
Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä.
Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
Keskeisiä ratkaisuja ovat hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä.
Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä.
Ensimmäiset muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Toimisto- ja viestintäassistentin työtehtävät jakautuvat jatkossa puoliksi Uuraspostin tehtäviin sekä keskusvirastolla viestinnän, markkinoinnin ja toimistotöiden hoitoon.
Vastavalitun toimistosihteerin työtehtäviin taas kuuluvat 1.1.2026 alkaen Uuraspostin lisäksi kirjaamon sekä tiedon- ja asiahallinnan tehtävät, neuvonnan hoito ja ylläpito sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimistotyöt.
Toimistoassistenttina toimii tällä hetkellä Taru Kukkonen ja toimistosihteerinä Nina Puustelli.
Siivoustyönohjaajan toimi lakkaa, ja irtisanomisen vaihtoehtona siivoustyönohjaaja Saija Vihtamäki on ottanut vastaan siivoojan työsopimuksen, johon ei kuulu esihenkilötehtäviä. Esihenkilötehtävät siirtyvät ruoka- ja siivouspalvelupäällikölle, ja työohjeet toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Hallinto- ja HR-asiantuntijan virka lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja virkatehtävät siirretään muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen hallinto- ja HR-asiantuntija Pasi Lievonen jatkaa taloussihteerinä ja hoitaa jatkossa pääasiassa eläköityvän laskentasihteerin tehtäviä.
Myös elinkeinoneuvojan työsuhteinen toimi lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja osa tehtävistä siirtyy muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen jatkaa hallintovastaavana; hän vastaa myös kunnan tietosuojasta ja toimii työsuojelupäällikkönä.
Kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan virka lakkautetaan viimeistään keväällä 2026. Kirjastonjohtajan tehtävät siirretään perustettavaan sivistystoimenjohtajan virkaan, jonka tehtäviin kuuluu sivistystoimen johtajuus, kirjaston johtajuus ja henkilöstöresurssiasiat. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain perusteella työnantaja tarjosi sivistystoimenjohtajan virkaa virkavapaalla olevalle kirjastonjohtaja–kulttuurituottaja Minna Vileniukselle, joka on ilmoittanut ottavansa viran vastaan. Kulttuurituottajan tehtävät siirretään nuorisotyöntekijälle.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu melko paljon muutoksia. Varhaiskasvatusjohtajan virka lakkautetaan ja varhaiskasvatusjohtaja irtisanotaan; hänelle tarjottiin työsopimusta päiväkotiyksikön varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan tehtävään.
Päiväkodin johtajan työsuhteinen toimi muutetaan päiväkodin johtajan viraksi, jota hoitaa jatkossa päiväkotiyksikkö Helmen nykyinen päiväkodin johtaja. Päiväkodin johtajan virkaan kuuluvat varhaiskasvatuksen hallinnon johtotehtävät: asiakas- ja henkilöstöpäätökset hallintosäännön perusteella, talousasiat ja kehitystyö.
Päiväkoti Pikkulan päiväkodin johtajan toimeen ei tule muutoksia, mutta Hirvasen päiväkodin johtajan toimi lakkaa.
Hanna Lahtinen
02.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Autopelti- ja Maalaus on mukavan kotimainen nimi, mutta mistään peräkylän nyrkkipajasta ei ole kyse, vaan yrittäjä Mika Savolaisen käden jälki näkyy ympäri maailmaa ja taidot tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tämä johtuu pääyhteistyökumppanista, joka on Toyota Gazoo Racing Oy.
Yritys ilmaisi tervehdyksessään tyytyväisyytensä valintaan perustelujen kera.
– Mika on yrittäjä, jonka työnjälki, ammattitaito ja palveluasenne ansaitsevat vilpittömän arvostuksemme. Hän edustaa niitä harvinaisia tekijöitä, joihin voi luottaa kaikissa tilanteissa – niin laadun, aikataulujen kuin viestinnänkin osalta. Hänen käsissään vaativimmatkin työt saavat ansaitsemansa huomion, ja lopputulos on joka kerta huippuluokkaa.
Yhteistyömme Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n kanssa on jatkunut jo useiden vuosien ajan, ja tänä aikana Mika on osoittanut olevansa paitsi luotettava kumppani, myös todellinen osaaja, joka ymmärtää huippuluokan tekemisen vaatimukset. Meille Toyota Gazoo Racingilla on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyökumppanimme jakavat samat arvot: tarkkuus, laatu, rehellisyys ja ylpeys omasta työstä. Mikassa nämä kaikki yhdistyvät luontevasti.
Mikan työ on ratkaisevassa roolissa siinä, että voimme tehdä omaa työtämme korkeimmalla mahdollisella tasolla. Hän on osa sitä näkymätöntä, mutta elintärkeää verkostoa, joka mahdollistaa onnistumiset kilparadoilla ja niiden ulkopuolella.
Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n valinta Vuoden Yrittäjäksi ei ole meille yllätys – se on ansaittu tunnustus pitkän linjan laadukkaasta työstä, vastuullisesta yrittäjyydestä ja sitoutumisesta asiakkaisiin. On hienoa nähdä, että myös paikallisesti tämä työ huomioidaan ja arvostetaan.
Lämpimät onnittelut Mikalle – ja samalla kiitos hyvästä yhteistyöstä. Olemme ylpeitä saadessamme kulkea tätä matkaa yhdessä, luki Toyota Gazoo Racing Oy:n viestissä, jonka Uuraisten yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Paananen luki.
Mika Savolainen ja Tommi Mäkinen aloittivat yhteistyön jo vuonna 2008. Savolainen maalasi myös aikaisemmin laukaalaisen Printsport-tallin ralliautoja.
Varsinkin sorarallit kuluttavat autoa ja maalaukselle on tarvetta usein. Maalausprosessi on tarkkaa ja vaatii huolellista esivalmistelua, pohjatöitä ja kerrosten paksuuden säätelyä auton keveyden säilyttämiseksi. Työ tehdään ilmastoidussa maalauskammiossa, jossa kuivatus tapahtuu nopeasti.
Mika Savolainen kertoi eläneensä viime aikoina raskaita aikoja ja kokeneensa monia menetyksiä yksityiselämässä. Siksikin hyvin tehdystä työstä saatu kiitos lämmitti erityisesti.
Valinnan julkistuksen jälkeen ilta jatkui Marjoniemen pappilassa jouluruuan ääressä noin 30 yrittäjän ja yhdyshenkilön voimin. Lyhyen esittelypuheenvuoron käytti myös kunnan tuoreehko talous- ja kehitysjohtaja Miika Lahdeniemi. Myös hänen elämäänsä kuuluvat hevosvoimat.
Hanna Lahtinen
25.11.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti 16. lokakuuta sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus. Tilannekeskuksessa työskentelevät noin 12 ihmistä seuraavat vuorotyössä vuoden jokaisena päivänä hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavia yksiköitä. Näitä ovat ensihoidon kenttäjohto, sosiaali- ja kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus, kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät.
Nämä yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoivat oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata, tuolla hetkellä vapaana olevaa resurssia hyödyntäen. Näin saada apu sitä tarvitsevalle mahdollisimman pian ja tehokkaasti, kun samalla myös säästetään.
Keskus toimii Jyväskylässä sairaalanmäellä ja se on nykytekniikan avulla tietoinen eri yksiköiden sijainnista koko maakunnan alueella.
Palvelu on suunnattu alan ammattilaisille, asiakkaat eivät siis ole suoraan yhteydessä tilannekeskukseen, mutta saavat palvelua sen kautta. Toimittajille tilaa ei avata johtuen muun muassa potilasturvallisuudesta, tietosuojasta ja tietoturvasta.
Projekti pantiin alulle toukokuussa 2024. Ensin siirrettiin pelastustoimen ensihoitopalvelu kiinteäksi osaksi terveydenhuoltopalvelua. Siitä jatkettiin sitten tilannekeskuksen fyysiseen rakentamiseen.
-Tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset. Kun tilannekeskus, jossa on alan ammattilaisia, saa tiedon asiakkaan kunnosta ja tarpeista, he osaavat ohjata avun oikeaan ja ehkä myös lähimpään toimintayksikköön, projektipäällikkö Joni Lehtonen kertoo.
Tilannekeskus pyrkii siis organisoimaan ja nopeuttamaan palveluiden saamista. Esimerkki: mikäli pohjoisessa Keski-Suomessa asuva asiakas hälyttää apua esimerkiksi turvarannekkeella, voidaan tilannekeskuksessa arvioida, tavoittaako hänet nopeimmin turva-auttaja vai ensihoitopalvelu.
Tilannekeskus käsittelee myös hätäkeskuksen kiireettömäksi arvioituja, D-riskinarvioluokan tehtäviä. Tilannekeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi puhelimessa, millaisesta avusta tai neuvonnasta asiakas parhaiten hyötyisi.
-Hätäkeskuksen tehtävissä soitamme ilmoittajalle vähintään kolme kertaa, ja jos hän ei vastaa, niin lähin yksikkö käy tarkistamassa asiakkaan tilanteen, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus siis reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoidetaan nyt kuten ennenkin.
-Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yksiköt hoitavat kiireelliset hälytystehtävät samalla tavoin kuin aiemminkin, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskuksessa aloitti uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa. Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat, kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön, antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään.
Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolelta Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Tämä tuo turvaa erityisesti ilta- ja yöaikaan työskentelevälle hyvinvointialueen henkilökunnalle, jotka näin saa apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta.
-Meillä on ollut kuukaudessa 500 tehtävää käsittelyssä, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus voi myös reagoida Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesi- ja lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkko- ja järjestelmähäiriöt. Lehtosen mukaan esimerkkinä olkoon vanhusten hoivakoti, joka kärsii talvella lämmitysongelmista häiriön vuoksi.
-Tilannekeskus toimii koko Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyspisteenä. Kun saamme tiedon häiriötilanteesta, aloitamme jo ennalta eri tilanteisiin suunnitellut toimenpiteet.
Seppo Pänkäläinen
19.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Yksittäiset ihmiset tietävät, miten heidän maksunsa suuntaan ja toiseen tapahtuvat. Summat ovat yleensä pieniä ja niitä liikutellaan nykyisin yhä enemmän sähköisesti.
Vaan miten on isojen organisaatioiden kohdalla, kun summat voivat olla suuria ja laskun saajia paljon. PaikallisUutiset lähti ottamaan selvää, miten esimerkiksi Uuraisten kunnassa rahaliikenne toimii.
Kuinka monella ihmisellä on oikeus maksaa eli hyväksyä Uuraisten kunnan ostolaskuja ja laskuttaa asiakkailta Uuraisten kunnan palveluja? Vastaukset on kerännyt kunnan talous- ja kehitysjohtaja Miika Lähdeniemi.
– Muutamalla henkilöllä. Jokaisen ostolaskun kohdalla prosessi on sama. Sähköinen tai sähköiseksi muutettu ostolasku otetaan vastaan kunnan ostoreskontraan. Ostolaskun kierrätyksen hoitaa Administer Oy. Ensimmäisessä kierrätyksen vaiheessa ostolasku lähetetään kunnan asiatarkastajalle. Asiatarkastajan tulee tietää, onko laskutettu tavara tai palvelu vastaanotettu ja sopimusten mukainen. Asiatarkastaja voi myös tiliöidä ostolaskun.
– Kierrätyksen toisessa vaiheessa ostolasku hyväksytään. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Ostolaskut maksetaan toimittajille eräpäivänä, kun lasku on asiatarkastettu ja hyväksytty asianmukaisesti. Maksatuksen hoitaa Kuntalaskenta Oy.
– Kuntien laskujen tiliöinti koostuu useasta tekijästä: tilistä, kustannuspaikasta, tunniste-, alv-koodista sekä uusimpana lisänä AURA-käsikirjan mukaisesta palveluluokasta ja sektoritiedosta, joiden perusteella Valtiokonttorin talousraportoinnin vaatimat tilastot muodostuvat kirjanpidon vienneistä.
Millaisista summista Uuraisten kohdalla puhutaan?
– Otetaan muutama esimerkki. Vuonna 2024 käyttötalous oli reilut 18 miljoonaa euroa. Siitä sivistyslautakunnan hallinnoimaa oli reilut 11 miljoonaa ja teknisen lautakunnan reilut viisi miljoonaa. Konsernipalvelut nielivät vajaat kaksi miljoonaa, josta yleishallintoon meni vajaat 860 000 euroa. Sivistyspuolella nuorisotoimintaan meni noin 150 000 euroa ja teknisellä puolella esimerkiksi puistojen ja muiden alueiden ylläpitoon reilut 66 000 euroa.
Suurimmat tulo- ja menoerät viime ajoilta?
– Suurimmat yksittäiset laskut ovat yleensä investointihankkeita koskevia tai suunnitelman mukaisia lainanlyhennyksiä. Kuukausittaisista tuloeristä suurimmat koskevat valtionosuuksia ja verotuloja. Veroissa on kuukausivaihtelua muun muassa sen mukaan, milloin kiinteistöverot ovat laskutettavina.
Mistä tulevat suurimmat tulot ja mitkä ovat suurimpia menoeriä?
– Tulopuolella verotulot, valtionosuudet ja muut toimintatuotot, joihin kuuluvat muun muassa kunnan perimät maksut ja sijoitusten tuotot. Menopuolella suurin erä koskee peruskoulutusta ja varhaiskasvatusta. Käyttötalouden nettomenoista sivistyslautakunnan kautta kulkee 67 prosenttia, teknisen lautakunnan kautta 21 ja konsernihallinnon kautta 12 prosenttia. Bruttomenoissa prosentit ovat 58, 29 ja 13.
Paljonko laskutettavia ja maksajia on kuukaudessa?
– Sekä myynti- että ostolaskuja on karkeasti arvioiden parisataa per kuukausi.
Paljonko rahaa minimissään pitää kunnan tilillä olla?
– Hyvä nyrkkisääntö on, että vähintään kuukausipalkkojen verran olisi hyvä olla puskuria. Meidän tapauksessa siis vähintään 350 000 euroa.
Toimiiko maksuliikenteenne jonkun pankin kautta?
– Kyllä ja hyvän tilitoimistokumppanin talousjärjestelmän kautta. Kun laskut käsitellään, asiatarkastetaan ja hyväksytään rivakasti, ne myös saadaan eräpäivinä maksuun.
Kuinka paljon liikkuu yhä paperilaskuja?
– Uuraisten tapauksessa verkkokauppa, joka löytyy kunnan verkkosivulta, on kaikkiaan vähentänyt suoraa laskutusta selvästi. Jos esimerkiksi haluaa vuokrata Huutoniemen mökin ennen piti tulla virastotalolle tekemään varaus, nyt se onnistuu verkkokaupan kautta.
– Ostolaskuista jo noin 90 prosenttia on verkkolaskuja. Kunnan myyntilaskujen osalta prosentti on selvästi pienempi. Kannustankin jokaista kunnalta laskuja saavaa harkitsemaan, olisiko aika siirtyä paperista e-laskutukseen.
Seppo Pänkäläinen
19.11.2025 | Tilaajille, Toivakka
Supersuosittu Kurkocup rantautui Toivakkaan kun Itä-Päijänteen Rasti sai järjestää VakkaKurkon iltasuunnistustapahtumana Paikkalanvuoren maastoissa viime torstai-iltana. Tapahtumakeskuksena toimii Toivakan Urheilukenttä.
Itä-Päijänteen Rastin Petteri Huikko muisteli elämänsä kulkua. Hän eli ja kasvoi suunnistuksesta kiinnostuneessa perheessä. Näin hän muistelee aikaa, jolloin Kurkocup oli vain hämärä toive kotimaastoissa toteutettavaksi.
– Mennään vuoteen 1990 kun pieni suunnistajan alku avasi silmänsä ja katseli ikkunasta vanhempiensa sylistä kivistä Paikkalanvuoren rinnettä. Ehkei ihan vielä tuolloin ajatus Kurkocupista Paikkalanvuoressa kytenyt mielessä, mutta lähes seuraavat 35 vuotta tästä on hekumoitu.
VakkaKurkon projekti nytkähti liikkeelle joulukuussa 2024 Toivakkatalon neuvotteluhuoneessa, kun siellä karttaprojektista sovittiin toivakkalaiseen rentoon tyyliin.
– Matkan varrella on kriisipalavereita pidetty ratamestarin ja valvojien välillä sen verran paljon, että valvomiseksi on meinannut mennä yötkin.
Ensimmäinen kriisipalaveri pidettiin sen jälkeen, kun ratamestari kävi lampun valossa tsekkailemassa uutta karttaa ja rastipisteitä sekä toteamassa pelkonsa todeksi; kova mukulainen maa-aines ei ole maatunut 15 vuodessa.
Oli siinä Petterin äidilläkin ihmettelemistä miksi aina niin puhelias nuorimies on niin maansa myynyt.
– Lähellä oli, että meillä ei olisi maastoa ja ratamestaria… tai ainakaan ratamestaria. Onneksi muutama Kurkocupin tapahtuma ehti vierähtää tässä välissä ja mieli taas muuttui.
Monien suunnittelujen ja kriisiarviointien jälkeen Kurkocup kuitenkin toteutui 13.11.2025.
Tapahtuma alkoi suunnistajien kokoontumisilla ja suunnistuskorttien aktivoimisella. Korttien ja suunnistajien ylöskirjaamisen suoritti ratamestari sekä tapahtuman johtaja Petteri Huikko. Hänen apunaan mm. osallistumismaksujen vastaanottajana oli Heikki Peltonen ja muita aktiivisia talkoolaisia.
Maastoon startattiin arvokkaasti, minuutin hiljaisen hetken jälkeen. Oli vaikuttava näky, kun 134 suunnistajaa hiljeni kunnioittamaan urheilu- ja suunnistuskaveriaan toivakkalaista Tapani Häkkistä.
Hiljaisen hetken jälkeen suunnistus käynnistyi ja hetkessä Paikkalanvuoren valtasivat eri sarjoissa ja kukin oman sarjansa rataa kiertävien suunnistajien kirkkaat otsalamput.
Lähtöpaikka oli pururadan urheilukentältä katsottuna viimeinen mutka. Siitä suunnistajat ottivat oman karttasuuntansa ja etenivät päästäkseen mahdollisimman joutuisasti urheilukentällä sijaitsevalle maalille.
Monenikäisiä oli tapahtumassa mukana nuorista aina ”pihkaniskoihin” asti.
Kurkocupin nettisivun loppukommentti ja voittajien nimet olivat seuraavat:
VakkaKurkossa oli tarjolla eri vaikeustasoisia ratoja, kuten Kurko, Gubbe ja SuperGubbe. Kurkotar, Nassikat, SuperGubbe ja Helppo Elämä -sarjat. Kurkoissa monien vaiheiden jälkeen tolpan nappasi Vilho Hietala, jota ei pururadan sammutetut valot hetkauttanut lopussa. Gubeissa Vesa Taanila lasketteli maaliin ykkösenä. Liekö sitten pikkukiireellä saapuminen Kurkokeskukseen antanut sopivat adrenaliinit vauhdikkaille kankaille. VakkaKurko-illan Kurkotar oli Selma Mäkäräinen. Vaikka pieniä mutkia Selman matkalle tarttui niin tyyli ”kun pummaat, niin pummaa vauhdilla” oli selkeästi toimiva.
Nassikoissa Helinä Wannas ei häkeltynyt, vaikka ennakkoon ehkä pahimmat kilpakumppanit hakeutuivatkin kohti lakuja turhankin aikaisin, selkeä voitto ja pisteet kotiin.
SuperGubeissa nähtiin ehkä illan aidoin ja levein hymy kun Jyrki Ijäs rullaili maaliin piikissä. Mies ei ollut maalissa uskoa, että voitto napsahti…, mutta tottahan me aina puhumme. Helppo Elämä -sarjassa Viljo Kohvakka nautiskeli reissusta sekä maalin lakuista; ykköstila haltuun selkeällä erolla seuraaviin.
Veikko Ripatti
11.11.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Hanslampien ympäristöön muodostettava luonnonsuojelualue on ensimmäinen Jyväskylän seurakunnan metsästrategian mukainen varsinainen suojelualue, jolle saadaan luonnonsuojeluohjelmiin varattua rahoitusta. Noin 20 hehtaarin suojeltava alue sijaitsee Ison ja Pienen Hanslammen ympäristössä, Oittilan, Synsiän ja Putkilahden välimaastossa. Seurakunta omistaa alueella noin 200 hehtaaria maata.
– Alueella on ollut metsäpaloja ja niiden seurauksena siellä on palokantoja, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Siellä esiintyy monia silmälläpidettäviä lajeja, joista osa hyötyy juuri palaneesta puuaineksesta, hautaustoimen päällikkö Tuija Pajunen Jyväskylän seurakunnasta kertoo.
– Nyt suojeltava alue yhdistyy aiemmin suojeltuun noin kahdeksan hehtaarin alueeseen. Uusi alue on osa soidensuojelun laajempaa kokonaisuutta, osa alueesta täyttää myös Metso-ohjelman suojelubiologiset kriteerit, Pajunen kertoo ja toteaa, että Hanslampien lähialueet ovat olleet koskemattomana jo pitkään.
– Alueen lajisto on runsas, myös puuston osalta. Siellä on muun muassa haapaa ja raitaa, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä, Pajunen toteaa.
Kirkkoneuvosto hyväksyi yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen ja siitä saatavan rauhoituskorvausesityksen lokakuun loppupuolella. Alue jää seurakunnan omistukseen, mutta sen käyttöä rajoittavat rauhoitusmääräykset. Alue myös merkitään peruskarttaan. Suojeluun saadaan tukea maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön Helmi-ohjelman kautta, yhteensä 90 000 euroa.
Jyväskylän seurakunnan metsissä tehtiin luontokartoitusta vuonna 2023.
– Kartoituksissa löysimme luontoarvoja, joita tarkkaillaan ja kohteet on nyt jätetty metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Osalle kohteista on tarkoitus perustaa varsinaisia suojelualueita erilaisten luonnonsuojeluohjelmien kautta, osan suojelemme omaehtoisesti, metsäsuunnitelmamme kautta, Tuija Pajunen kertoo.
Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston vuonna 2022 hyväksymän metsästrategian mukaan Jyväskylän seurakunnan metsistä suojellaan noin 30 prosenttia.
– Ennen Joutsan ja Toivakan seurakuntien liittymistä Jyväskylän seurakuntaan meillä oli metsää vajaat 600 hehtaaria, liitoksessa seurakunnan metsäala kolminkertaistui noin 1800 hehtaariin, Tuija Pajunen kertoo.
– Tänä vuonna Luontoliiton kartoittajat ovat tehneet luontokartoituksia Jyväskylän seurakuntaan liittyneiden seurakuntien metsissä. Metsästrategiamme päivitystyö käynnistyi lokakuun lopussa ja se pitäisi saada valmiiksi kevääseen mennessä. Tavoite 30 prosentin suojelusta oli laadittu aiemmin omistuksessamme olleelle 600 hehtaarille, nyt tilanne katsotaan uudestaan.
Aiemmin Jyväskylän seurakunnalla on ollut varsinaisia luonnonsuojelualueita yksi noin kahdeksan hehtaarin alue Hanslampien läheisyydessä, suojelullisia arvoja on merkitty metsäsuunnitelmaan noin 40 hehtaarin alalle.
Tiina Lamminaho
