13.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kaisa Kiiski asuu 1800-luvun puolella rakennetussa punaisessa, lautaverhoillussa hirsitalossa lähellä Petäjäveden keskustaa. Talo tunnetaan myös Merran kauppana, viralliselta nimeltään talossa ollut kauppaliike oli Ravinto Oy.
– Tarkkaa tietoa minulla ei ole talon rakentamisvuodesta, mutta kun teimme remonttia, seinien välistä löytyi sanomalehtiä 1800-luvun puolelta, Kaisa Kiiski kertoo.
1940-luvun loppupuolella talon ostivat Kaisa Kiisken miehen Lauri Kiisken mummo ja pappa eli Hilma ja Juho Merta.
– Pappaa sanottiin Ukoksi. He tulivat Karjalasta Kurkijoelta, ja minun tietojeni mukaan Merran pappa eli Juho Merta oli ollut Elisenvaaran osuuskaupassa töissä. Täällä hän rupesi teurastamaan eläimiä, pihaan tehtiin uusi ulkorakennus ja siihen teurastamo. Karjakunta oli mukana teurastamon rakentamisessa, Kaisa Kiiski kertoo.
– Siihen aikaan ei ollut samanlaisia hygieniamääräyksiä kuin nykyään. Teurastamon vieressä oli navetassa kaksi lehmää ja hevonen ja sinne kuljettiin samasta ovesta kuin teurastamoon. Teurastamossa lihat pakattiin laatikkoon ja kärrättiin linja-autolle. Linja-autossa lihalaatikot pakattiin tavaratilaan, mitään kylmäkuljetuksia ei ollut.
Kaupanpidon talossa aloitti Kaisan Kiisken tietojen mukaan Juho ja Hilma Merran poika Toivo Merta.
– Ihan varma en ole siitä, pitivätkö Juho ja Hilma tässä kauppaa, mutta sellainen mielikuva minulla on, että kaupanpidon olisi aloittanut Toivo. Hän sitten muutti muualle kaupanpitoon ja tähän jäi Juhon ja Hilman nuorin tytär Lyyli Merta pitämään kauppaa, Kaisa Kiiski kertoo ja toteaa, että Lyyli Merralla ei ollut puolisoa eikä lapsia.
– Yksi Juhon ja Hilman kolmesta tyttärestä, Elsa, oli minun mieheni äiti. Käsittääkseni minun mieheni ja hänen siskonsa olivat lapsena paljon täällä mummolassa.
Merran kauppa oli Kaisa Kiisken mukaan todella pieni.
– Kauppana palveli yksi huone, eikä se ollut iso, jauhohinkalot juuri mahtuivat. Kaupassa myytiin jauhoja, sokeria, kahvia, mausteita ja sen sellaista, mitä nyt siihen aikaan kaupoissa myytiin. Jauhot ainakin myytiin irtotavarana, ulkorakennuksessa oli jauhovarasto. Siihen aikaan jauhoja meni paljon, kun leivottiin kotona ja syötiin paljon puuroja ja vellejä, Kaisa Kiiski toteaa.
– Varmaan kaupassa myytiin myös maitoa, voita ja makkaraakin. Siitä minulla ei ole tietoa, miten tavarat kauppaan tulivat. Sen jälkeen, kun pappa kuoli vuonna 1958, tässä ei enää teurastettu.
Lyyli Merta lopetti kaupanpidon Kaisa Kiisken muistojen mukaan joskus 1960-1970 -lukujen vaihteessa.
– Ainakin vielä 1960-luvulla kauppa oli tässä. Moni petäjävetinen muistaa vielä, kuinka kävi lapsena ostamassa tikkarin Merran kaupasta, Kaisa Kiiski toteaa.
Lopetettuaan kaupanpidon Lyyli Merta asui talossa edelleen. Hänen jälkeensä talo siirtyi Kaisa Kiisken miehen äidille.
– Silloin tässä ei asuttu vakituisesti, tämä oli lähinnä kesäpaikkana. Me ostimme tämän 1980-luvun lopussa. Silloin olimme vielä Jyväskylässä töissä ja asuimme Keltinmäessä, tähän muutimme vakituisesti, kun jäimme eläkkeelle, Kaisa Kiiski kertoo.
Ostettuaan talon Kaisa ja Lauri Kiiski tekivät siinä ison remontin, joka valmistui vuonna 1993.
– Tässä ei varmaan ollut tehty mitään isompaa remonttia aikaisemmin. Seinissä oli pinkopahvit ja välissä vanhoja sanomalehtiä. Tässä ei myöskään ollut vesijohtoa eikä viemäriä, Kaisa Kiiski kertoo.
– Me purimme sisäseiniä pois ja teimme vesijohdon ja viemärin. Tässä on pihassa kaivo, mutta siinä on niin ruosteista vettä, ettei sitä voi juoda. Tien toisella puolella oli lähde, josta tänne haettiin juomavettä ennen vesijohdon laittamista. Minä olen nyt käyttänyt kaivovettä kasvien kasteluun, Kaisa Kiiski sanoo ja kertoo, että remontissa tehtiin myös uusi leivinuuni ja puuhella.
– Ulkorakennuksessakin tehtiin remonttia. Minulla on nyt siellä yhdessä huoneessa kangaspuut ja ulkosaunasta tuli kanala, Kaisa Kiiski kertoo.
Tiina Lamminaho
12.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Petäjäveden kunnan tekninen päällikkö Reija Laamanen kertoo, että Petäjäveden kunnan metsäkiinteistöllä Kettulanvuoressa sijainnut laavu ja sen takana ollut puuvarasto on palanut viime yön aikana. Kyseessä ei ole Kettulanvuoren ulkoilualueen ja ulkokuntosalin vieressä sijaitseva uudempi kota, vaan kauempana rinteen päällä sijainnut vanhempi laavu.
Laamasen mukaan seitsemän jälkeen aamulla paikalle sattunut koiranulkoiluttaja on ilmoittanut palosta hätäkeskukseen ja palokunta on käynyt paikalla varmistamassa, että palo ei pääse leviämään. Palo kytee vielä jonkin verran ja tilannetta seurataan kunnan toimesta.
Laamanen lisää, että palon epäillään syttyneen tahallisesti ja asiasta tullaan tekemään kunnan puolesta rikosilmoitus. Poliisia on jo tiedotettu asiasta. Laamanen myös toteaa, ettei palo onneksi päässyt leviämään laajemmaksi maastopaloksi, vaan laavun ja liiterin lisäksi ympäristöstä paloi hieman puita ja vähän maastoa.
Sekä Reija Laamanen että Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala pitävät tapahtunutta erittäin valitettavana ja toivovat, että mahdolliset tiedot palosta tai paloon liittyvät havainnot Kettulanvuoren alueelta ilmoitetaan suoraan poliisille tai kunnan tekniseen toimeen.
Niina Kelloniemi
10.06.2025 | Tilaajille, Toivakka
Viime lauantaina järjestettiin Toivakan seudun lapsille, nuorille ja perheille iloinen ja yhteisöllinen Unelmien Kesäpäivä -tapahtuma. Tapahtuma toteutettiin Martti Herman Piston Pistoretkien rannassa, ja sen mahdollistivat yhteistyössä useat paikalliset toimijat: Jyväskylän seurakunnan Toivakan lähikirkkoalue, Toivakan koulukeskuksen vanhempaintoimikunta, Toivakan helluntaiseurakunta, Lions Club Toivakka, MLL Toivakan yhdistys, Toivakan-Joutsan 4H-yhdistys, Toivakan Rivakka, Toivakan Yrittäjät ry, K-Market Perälä sekä Taksipalvelut Tapani Järvelin.
Tapahtuma keräsi noin 80 lasta ja lähes saman verran aikuisia viettämään ratkiriemukasta päivää Leinos-rannassa. Ohjelma oli monipuolinen: keppihevosrata, kasvomaalausta, 4H:n järjestämää toimintaa sekä erityisesti lasten suosima kuplafutis, jota ohjasi Aleksi Ilmonen Nisulasta. Lisäksi tarjolla oli valvottua jousiammuntaa, RC-autoilua rannalla, viidakkopomppulinna sekä sauna ja kylpytynnyri, jotka tarjosivat rentoutumista kaiken toiminnan keskellä.Erikoisvieraana saunavuorolla piipahti päästäinen – muistutus siitä, kuinka lähellä luontoa oltiin. Päivän kruunasivat jättisaippuakuplat, joita lapset pääsivät lennättämään iloisesti.
Unelmien Kesäpäivä rahoitettiin vuoden 2024 joulun hyväntekeväisyyskonsertista saaduilla varoilla.
Veikko Ripatti
10.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Alkukesän heleässä illassa pieni, innokas joukko odottaa jotain uutta.
– Äidin vapaailta, tätä on odotettu, kertoo yksi osallistujista hymyillen.
Kaksi nuorta uuraislaista yrittäjää, Ilmatar Airplane Lodgen Mandi Moisio ja Efektimaalaus Nykäsen Sari Nykänen, päättivät yhdistää voimansa. Näin syntyi Luonto & luovuus -taidekurssi, jonka ensimmäinen pilottikurssi on juuri alkamassa.
Yhteistyö ei ole heille uutta, sillä Ilmattaren skyline-aittahuoneen katon ja seinän efektimaalaukset ovat Sari Nykäsen käsialaa.
Kurssilla luodaan taidetta parin tunnin ajan Ilmattaren inspiroivassa ilmapiirissä Nykäsen ohjauksessa. Koska hän on tottunut työskentelemään suurilla pinnoilla ja efektiseinien parissa, ovat myös käytettävät välineet ja tekniikat ainutlaatuisia. Maalauspohjana toimii koivuvaneri, ja inspiraatiota haetaan kuvista Kuusamon maisemista sekä ympäröivästä uuraislaisesta luonnosta livenä.
– Mukana on efekti- ja struktuurimaaleja, spraymaalejakin. Tykkään tehdä kivoja asioita kivojen ihmisten kanssa ja mietin, miten voisin hyödyntää osaamistani monipuolisemmin. Siksi olen tästä valtavan innoissani, Sari Nykänen kertoo.
– Kokonaisuus sopii esimerkiksi työ- tai ystäväporukoille, polttareihin tai muihin tapaamisiin. Peruspakettiin sisältyvät maalauskurssi, pikkupurtavaa ja sauna poreineen. Lisämaksusta voi myös yöpyä lentokoneessa, Mandi Moisio lisää.
– Mukavaa yhdessäoloa, rentoutumista ja rohkaisua itseilmaisuun, järjestäjät tiivistävät kurssin hengen.
Ensimmäisestä kerrasta kerättiin huolellisesti palautetta. Kehitysehdotuksia tuli niukasti, kokonaisuus ihastutti ja konsepti vaikuttaa kaikin puolin valmiilta. Ainoa miinus oli, että aika kului kuin siivillä.
Syksyllä kurssia aletaan markkinoida laajemmin, mutta jo nyt siitä voi kysellä suoraan Sari Nykäseltä. Yhteystiedot löytyvät o-soitteesta efektimaalaus.fi.
10.06.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan uusi valtuusto aloitti istuntokautensa järjestäytymiskokouksella 2.6.2025.
Ensimmäisessä kokouksessaan valtuusto vahvisti henkilövalinnat eri luottamustehtäviin. Kokouksen puheenjohtajana toimi aluksi valtuuston vanhin, eli Kari Parviainen (sd) ja sihteerinä Henna Breilin. Kunnanjohtaja Touko Aalto seurasi kokousta puheenjohtajan vierellä.
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii jatkossa Sinikka Jäntti (kesk), ja kunnanhallitusta johtaa Heidi Hakkarainen (kesk). Vaikka tutut nimet jatkavat johdossa, valtuusto uusiutui merkittävästi: mukana on kahdeksan uutta valtuutettua. Yksi heistä on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Marjut Valkonen (sd).
Kysyimme Valkoselta, mikä sai hänet lähtemään mukaan valtuustotyöhön.
– Olen syntynyt täällä ja viettänyt kasvuvuoteni näillä tantereilla. Työ vei minut muualle, ja sillä retkellä kului 43 vuotta. Työskentelin hoitotyössä lastenhoitajana ja sairaanhoitajana, kertoo Valkonen.
Mitä asioita aiot nostaa esiin valtuustotyössäsi?
– Tärkeänä pidän yhteistyötä valtuutettujen kesken: että kuunnellaan toisiamme, keskustellaan asiantuntijoiden kanssa ja kohdataan ne ihmiset, joita päätökset koskevat. Päätökset on tehtävä Toivakan asukkaiden ja heidän etunsa mukaisesti.
Valkosen mukaan myös sivukylien ja niissä asuvien tarpeet on huomioitava. Hän toivoo, että huomiota kiinnitetään kaikenikäisiin kuntalaisiin.
– Täällä puhutaan paljon lapsista ja nuorista, mikä on hyvä, mutta emme saa unohtaa ikääntyviä kuntalaisia. Vanhukset eivät usein pysty itse ajamaan etujaan ja tarpeitaan.
Yritystoiminnan kehittäminen on Valkoselle tärkeää.
– Yritystoiminta ja kylän kaikinpuolinen kasvu ovat tärkeitä kylän jatkuvuuden kannalta. Kaikki uudet visiot ja ideat kannattaa nostaa esiin ja tuoda valtuutettujen pohdittavaksi.
Myös terveyspalvelujen jatkuva alasajo huolestuttaa.
– On tuskallista ajatella, että sairaat ihmiset joutuisivat matkustamaan jopa useita kertoja viikossa esimerkiksi Jyväskylään lääkärin vastaanotolle. Se, että terveysasemamme suljettaisiin syksyllä määräajaksi kokonaan, ei voi tulla kysymykseen. Hyvinvointialueen aluevaltuutettuna Toivakasta toimii Sinikka Jäntti, ja hänen kauttaan pyrimme vaikuttamaan terveyspalvelujen jatkuvuuden turvaamiseen.
Valkonen toivoo, että häneen otetaan rohkeasti yhteyttä ja tuodaan esiin ideoita.
– Odotan syksyllä alkavaa perehdytystä valtuustotyöhön ja työn käynnistymistä. Siitä se työskentely alkaa.
Veikko Ripatti
10.06.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina päättämään laajasta kokonaisuudesta luottamushenkilövalintoja. Kokouksessa nimettiin jäsenet ja varajäsenet kunnan keskeisiin toimielimiin sekä useisiin alueellisiin ja seudullisiin yhteistyöelimiin. Valinnat tehtiin yksimielisesti.
Kokouksen avasi vanhin valtuutettu Simo Koskinen, 81 (kesk), joka oli pukeutunut täsmälleen samansävyiseen kauluspaitaan kuin valtuuston nuorin, eli Samuli Mattila (kesk), 28. Pian nuijan varteen tarttui äänikuningatar Matleena Kivelä (sd), joka jatkaa valtuuston puheenjohtajana,1. varapuheenjohtaja on Marko Nieminen (kesk) ja 2. varapuheenjohtaja Tanja Tiainen (ps).
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Samuli Mattila ja varapuheenjohtajaksi Satu Nieminen (ps). Muiksi jäseniksi valittiin Veli-Matti Arponen (sd), Essi Jokinen (kesk), Timo Karjalainen (kesk), Anne Pihl (kesk. sit) ja Liisa Stenman-Kässi (kesk). Heidän varajäseninään toimivat vastaavasti Pia Bärlund, Joni Leppänen (ps), Marko Rautiainen (sd), Kristina Pajanen (kesk), Markku Vanhala (kesk), Susanna Kettunen ja Petri Haaksluoto (kesk).
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Harri Palonen (kesk) ja varapuheenjohtajaksi Jari Flyktman (kok). Muiksi jäseniksi nimettiin Merja Kinnunen (kd), Kari Lehtonen (sd) ja Miia Lius (ps). Heidän varajäseninään toimivat Simo Koskinen, Jyrki Taipale (kok), Arto Mämmi (kd), Pirjo Käpylä ja Tanja Tiainen.
Sivistyslautakuntaa johtaa Anne Pihl ja varapuheenjohtajana toimii Tanja Tiainen. Muiksi jäseniksi valittiin Matleena Kivelä, Simo Koskinen, Hanna Mäkinen (kd), Marko Nieminen ja Heikki Pihlainen (kesk). Varajäseninä toimivat Liisa Stenman-Kässi, Lauri Flyktman (ps), Pirjo Käpylä, Markku Vanhala, Jenna Paananen (kd), Timo Karjalainen ja Harri Palonen.
Teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Liisa Stenman-Kässi. Muiksi jäseniksi nimettiin Petri Huutonen (ps), Timo Karjalainen, Susanna Kettunen, Marko Rautiainen ja Markku Vanhala. Varajäseninä toimivat Simo Koskinen, Jaana Hirsjärvi, Miia Lius, Marko Nieminen, Anne Pihl, Kari Lehtonen ja Petri Haaksluoto.
Lupalautakuntaa johtaa Olli Humalajoki ja varapuheenjohtajana toimii Matleena Kivelä. Muiksi jäseniksi valittiin Satu Nieminen, Jyrki Taipale ja Arto Veijonen. Heidän varajäseninään toimivat Marko Nieminen, Sari Rimmi, Juhani Öhman (ps), Pia Bärlund ja Jyrki Paananen.
Suhteellisten vaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Essi Jokinen ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Arponen. Muiksi jäseniksi nimettiin Hanna Mäkinen, Jari Flyktman ja Joni Leppänen (ps). Varajäseninä toimivat Anne Pihl, Kari Lehtonen, Liisa Stenman-Kässi, Timo Karjalainen ja Satu Nieminen.
Keskusvaalilautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Ritva Mäkelä ja varapuheenjohtajaksi Merja Kinnunen. Muiksi jäseniksi nimettiin Aino Arponen, Jyrki Taipale ja Lauri Virtanen. Varajäsenet ovat Arto Veijonen, Helena Hurskainen, Kaisa Hallikas, Matti Muhonen ja Valtteri Vehviläinen (ps).
Työllisyysaluelautakuntaan valittiin jäseneksi Satu Nieminen ja hänen varajäsenekseen Essi Jokinen. Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamieheksi valittiin Petri Haaksluoto. Kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi valittiin Helena Hurskainen, Olli Humalajoki, Jyrki Taipale, Jyrki Paananen, Kari Lehtonen, Kimmo Loukkumäki (ps) ja Markku Vanhala.
Sydän-Suomen jätelautakuntaan valittiin jäseneksi Simo Koskinen ja varajäseneksi Kristina Pajanen. Keski-Suomen liiton edustajainkokoukseen valittiin edustajaksi Joni Leppänen ja varaedustajaksi Satu Nieminen. Poliisin neuvottelukuntaan nimettiin jäseneksi Petri Haaksluoto ja varajäseneksi Samuli Mattila.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuustoon valittiin Pirjo Käpylä ja hänen varajäsenekseen Kari Lehtonen. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuustoon valittiin Matleena Kivelä ja varajäseneksi Veli-Matti Arponen. Ympäristöterveyslautakuntaan valittiin jäseneksi Markku Vanhala ja varajäseneksi Anne Pihl.
