Seurakunta suojelee Hanslampien alueen Korpilahden Vespuolella

Seurakunta suojelee Hanslampien alueen Korpilahden Vespuolella

Hanslampien ympäristöön muodostettava luonnonsuojelualue on ensimmäinen Jyväskylän seurakunnan metsästrategian mukainen varsinainen suojelualue, jolle saadaan luonnonsuojeluohjelmiin varattua rahoitusta. Noin 20 hehtaarin suojeltava alue sijaitsee Ison ja Pienen Hanslammen ympäristössä, Oittilan, Synsiän ja Putkilahden välimaastossa. Seurakunta omistaa alueella noin 200 hehtaaria maata.
– Alueella on ollut metsäpaloja ja niiden seurauksena siellä on palokantoja, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Siellä esiintyy monia silmälläpidettäviä lajeja, joista osa hyötyy juuri palaneesta puuaineksesta, hautaustoimen päällikkö Tuija Pajunen Jyväskylän seurakunnasta kertoo.
– Nyt suojeltava alue yhdistyy aiemmin suojeltuun noin kahdeksan hehtaarin alueeseen. Uusi alue on osa soidensuojelun laajempaa kokonaisuutta, osa alueesta täyttää myös Metso-ohjelman suojelubiologiset kriteerit, Pajunen kertoo ja toteaa, että Hanslampien lähialueet ovat olleet koskemattomana jo pitkään.
– Alueen lajisto on runsas, myös puuston osalta. Siellä on muun muassa haapaa ja raitaa, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä, Pajunen toteaa.
Kirkkoneuvosto hyväksyi yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen ja siitä saatavan rauhoituskorvausesityksen lokakuun loppupuolella. Alue jää seurakunnan omistukseen, mutta sen käyttöä rajoittavat rauhoitusmääräykset. Alue myös merkitään peruskarttaan. Suojeluun saadaan tukea maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön Helmi-ohjelman kautta, yhteensä 90 000 euroa.

Jyväskylän seurakunnan metsissä tehtiin luontokartoitusta vuonna 2023.
– Kartoituksissa löysimme luontoarvoja, joita tarkkaillaan ja kohteet on nyt jätetty metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Osalle kohteista on tarkoitus perustaa varsinaisia suojelualueita erilaisten luonnonsuojeluohjelmien kautta, osan suojelemme omaehtoisesti, metsäsuunnitelmamme kautta, Tuija Pajunen kertoo.
Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston vuonna 2022 hyväksymän metsästrategian mukaan Jyväskylän seurakunnan metsistä suojellaan noin 30 prosenttia.
– Ennen Joutsan ja Toivakan seurakuntien liittymistä Jyväskylän seurakuntaan meillä oli metsää vajaat 600 hehtaaria, liitoksessa seurakunnan metsäala kolminkertaistui noin 1800 hehtaariin, Tuija Pajunen kertoo.
– Tänä vuonna Luontoliiton kartoittajat ovat tehneet luontokartoituksia Jyväskylän seurakuntaan liittyneiden seurakuntien metsissä. Metsästrategiamme päivitystyö käynnistyi lokakuun lopussa ja se pitäisi saada valmiiksi kevääseen mennessä. Tavoite 30 prosentin suojelusta oli laadittu aiemmin omistuksessamme olleelle 600 hehtaarille, nyt tilanne katsotaan uudestaan.
Aiemmin Jyväskylän seurakunnalla on ollut varsinaisia luonnonsuojelualueita yksi noin kahdeksan hehtaarin alue Hanslampien läheisyydessä, suojelullisia arvoja on merkitty metsäsuunnitelmaan noin 40 hehtaarin alalle.

Tiina Lamminaho

Petäjäveden lukio esittäytyi yseille – uuraislaiset Viela ja Alisa tutustuivat naapurin opinahjoon

Petäjäveden lukio esittäytyi yseille – uuraislaiset Viela ja Alisa tutustuivat naapurin opinahjoon

– Monet lähtevät Uuraisilta lukioon kaupunkiin, mutta meitä kiinnostaa Petäjäveden lukio. Täällä on kuulemma hyvää opetusta, ja tämä on lähellä, sanoivat yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettuun Petäjäveden lukion tutustumispäivään Uuraisilta tulleet Viela Laitinen ja Alisa Rajala.
Lukioon tutustui päivän aikana Petäjäveden yläasteen noin 50 yhdeksäsluokkalaisen lisäksi muutama yhdeksäsluokkalainen Uuraisilta ja yksi Jyväskylästä.
– Naapurissa asuva tuttavani on käynyt Petäjäveden lukiota ja hän on tykännyt siitä. Etenkin se, että lukiossa pystyy suorittamaan ajokortin, oli naapurini mielestä hyvä juttu, ja se kiinnostaa myös minua, totesi kaupungista Petäjäveden lukion tutustumispäivään tullut Ronja Autioniemi.

Uuraisilla asuvat Viela Laitinen ja Alisa Rajala ovat kiinnostuneita tulemaan Petäjävedelle lukioon.

Kulttuuria ja paljon muuta

Päivän aikana yhdeksäsluokkalaisille kerrottiin muun muassa Petäjäveden lukion painopistealueista kulttuurista, kansainvälisyydestä, yrittäjyydestä sekä DI-opinnosta ja ajokortista, myös lukion liikunnasta kerrottiin, samoin opiskelijakunnasta ja tutoreiden toiminnasta.
– Me olemme tykänneet tosi paljon lukion kansainvälisestä toiminnasta. Lukion kohokohtia on, kun pääsee ulkomaille ja saa tutustua eri kulttuureihin, totesivat lukion kolmannella opiskelevat Silja Nikonen ja Emmeliina Moilanen. Nuoret naiset kertoivat käyneensä Ranskassa keväällä, Itävallan-matka on vielä edessä.
– Meillä Erasmus-vaihtoon pääsevät kaikki halukkaat, lukion saksan ja ruotsin opettaja Marjut Liljavirta kertoi.
Yrittäjyysopintoja esitteli yrittäjyyttä opettava Heli Vuoriniemi, kulttuuria äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ilmaisutaidon opettaja Johanna Tilus.
– Kulttuuri on meillä monella tavalla esillä, teemme muun muassa joka toinen vuosi näytelmän. Kaikille pakollisten kurssien lisäksi meillä voi opiskella syventäviä kursseja niin musiikissa, draamassa kuin kuvataiteessakin, niissä voi tehdä myös lukiodiplomin, Tilus kertoi ja lisäsi, että ohjelmaan kuuluu myös muun muassa museovierailuja ja teatteriretkiä.
Yrittäjyys ja työelämävalmiudet -kursseja Petäjäveden lukiossa on tarjolla kaksi, kursseilla muun muassa tutustutaan eri ammatteihin ammattilaisten itsenä kertomana.
DI-linja, jonka yhteydessä suoritetaan yliopisto-opintoja ja josta pääsee tietyin ehdoin suoraan Jyväskylän yliopiston tieto- ja ohjelmistotekniikan DI-kulutukseen, on nyt Petäjäveden lukiossa neljättä vuotta.
– Tänä syksynä DI-linjalla aloitti neljä opiskelijaa, aloituspaikkoja meillä on ollut viisi. Olemme vielä käynnistelyvaiheessa, joten aloituspaikkoja emme ole laittaneet enempää, mutta aloituspaikkamäärä voi mahdollisesti myöhemmin kasvaa. Todennäköisesti ensi syksynä meillä on kuitenkin vielä viisi aloituspaikkaa DI-linjalla, matemaattisten aineiden opettajat Joonas Soininen ja Tuomas Torkki kertoivat.
Liikunnassa Petäjäveden lukion valtteja ovat muun muassa monipuoliset liikuntatilat ja seurayhteistyö, Petäjäveden lukion opiskelijat saavat myös halutessaan kuntosalikortin ilmaiseksi.
– Meillä on myös hankittu erilaisia liikunnallisuutta edistäviä välineitä sekä yläkoulun Liikkuva koulu- ja lukion Liikkuva lukio -hankkeissa, liikunnanopettaja Kati Huotari kertoi.

Pienessä lukiossa monia etuja

Yhdeksäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan myös lukiolaisten omaan tilaan, Pajaan.
– Tämä on erittäin suosittu hyppytuntien ja välituntien viettopaikka, täällä hengaillaan, opiskellaan, pelataan ja keitetään kahvia, opinto-ohjaaja Suvi Munnukka kertoi.
– Täällä on kahvinkeittimen lisäksi vedenkeitin, mikrouuni ja jääkaappi, joten täällä voi säilyttää ja syödä eväitä, jos on pitkiä koulupäiviä. Täällä on myös lautapelejä.
Pajassa yhdeksäsluokkalaiset saivat perustietoa Petäjäveden lukiosta sekä oppilaskunnan ja tutoreiden toiminnasta.
– Petäjäveden lukiossa on tällä hetkellä 87 opiskelijaa, lukion etuna ovat pienet ryhmät. Opiskelijat eivät pääse hukkumaan massaan, vaan me opettajat tunnemme opiskelijat ja pystymme tarvittaessa auttamaan heitä. Apua saa heti, kun sitä tarvitsee, Suvi Munnukka sanoi ja totesi, että joidenkin mielestä etu on myös se, että käytössä on oikeat, paperiset kirjat.
Tänä syksynä Petäjäveden lukiossa aloitti 34 uutta opiskelijaa, rehtori Ville Metsäpellon mukaan ensi syksynä opiskelijoita voidaan ottaa korkeintaan 30, sillä isoja tiloja ei ole isommille opiskelijamäärille.
– Lukioon tulevien määrä vaihtelee ikäluokittain. Esimerkiksi yläkoulun opiskeluilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, tullaanko lukioon vai ei. Me pyrimme kertomaan lukiosta vaihtoehtona omille ysiluokkalaisillemme, ja korostamme sitä, että vaikka lukio ja yläkoulu ovat samassa rakennuksessa, lukio on kuitenkin ihan eri koulu, Metsäpelto sanoo.
– Olen käynyt kertomassa Petäjäveden lukiosta vanhempainillassa myös Uuraisilla, ja meillä onkin ollut jatkuvasti uuraislaisia opiskelijoita. Petäjävetiset lukion valitsevat jäävät yleensä lukioon meille, jonkin verran täältä mennään kaupunkiin, etenkin erikoislinjoille. Toisaalta meillä on opiskelijoita Jyväskylästä, joskus on ollut Keuruultakin, lisäksi meillä on ollut kansainvälisiä opiskelijoita, Metsäpelto kertoo.

Tiina Lamminaho

Eräseura Huikon Eräpeikoilla hyvät hirvimaat

Eräseura Huikon Eräpeikoilla hyvät hirvimaat

Hirvenmetsästysaika on parhaillaan käynnissä, ja hirvet saavat kyytiä koirien siivittämänä. Toivakan kunnan alueella toimii kuusi metsästysseuraa: Huhtapuron Erä ry, Huikon Eräpeikot ry, Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry, Nisulan Metsästysseura ry, Ruuhi-Lapin Erämiehet ry sekä Toivakan Metsä- ja Kalamiehet ry.
Vuonna 1963 perustetussa metsästysseurassa, Huikon Eräpeikot ry:ssä, on tällä hetkellä yhteensä 65 jäsentä. Jäsenistä neljä on seuran perustajajäseniä ja samalla kunniajäseniä. Seurassa on myös kolme nuorisojäsentä. Nuorisojäsenistä yksi osallistuu jahtiin ampujana, ja kaksi nuorta on mukana koiranohjaajien apuna sekä osallistuu innokkaasti seuran toimintaan.
Tämän vuoden hirvijahtiin osallistuu seitsemäntoista seuran jäsentä, joista kaksi on naisjäseniä. Eräpeikkojen hirviporukan ikäjakauma on hyvä: alle 40-vuotiaita on kolme, 40–60-vuotiaita yksitoista ja yli 70-vuotiaita kolme. Seuran jäsenrakennetta tukee tulevaisuutta ajatellen se, että osa porukasta tuo mukanaan kouluikäisiä lapsia ja lapsenlapsia tutustumaan jahtiin. Tämä koetaan seurassa tärkeäksi.
– Eräpeikkojen alueella on hyvä hirvikanta. Siitä olemme saaneet vahvistuksen kesäaikaisista riistakamerahavainnoista ja myös meneillään olevan metsästyksen aikana. Meidän hirvilupamme tälle syksylle ovat kuusi aikuista ja kuusi vasaa. Tämän lupamäärän tarkoitus on pienentää alueemme hirvikantaa edellisistä vuosista. Saalismäärän toteutuessa alueellinen tavoitteemme asettuu hirvikannan toivotulle tasolle, noin kolme hirveä tuhatta hehtaaria kohden, kertoo seuran sihteeri Ismo Paukku.
Hirven vasojen osuus metsästettävästä hirvikannasta on pysynyt Huikon alueella hyvänä. Vasatuotto on ollut hyvä, eikä pedot ole vaikuttaneet alueen vasojen määrään.
– Tämän vuoden hirvijahti on sujunut mallikkaasti. Siitä kiitos kuuluu erityisesti kolmelle hirvikoirallemme. Ne ovat onnistuneet hyvin löytämään hirviä, ja hyvällä tuurilla hirvet ovat myös tulleet metsästäjien ulottuville.
Kolmen viikonlopun jahdissa Huikon Eräpeikot ovat saaneet saaliiksi viisi aikuista hirveä, joista kolme urosta ja kaksi naarasta. Lisäksi vasoja on saatu viisi.

Veikko Ripatti

Kymmenen kukkasten vuotta

Kymmenen kukkasten vuotta

Kukkapalvelu Calla vietti viime lauantaina 10-vuotisjuhliaan. Marika Kari aloitti kukkakaupan pidon Tikkakoskella ja ehti toimia siellä useammassa toimipisteessä. Asiakkaita riitti, vaikka kukkakauppiaan elämä ei markettien puristuksissa ole helppoa.
Kun elämä toi rinnalle Janne Karin ja muuton Kyynämöisille, oli aika luopua kivijalkaliikkeestä Tikkakoskella ja siirtyä monimuotoisempaan yrittäjyyteen ja toimimaan pääasiallisesti tilaustyökukkakauppana. Kotona on konttiin rakennettu viihtyisä toimipiste, mutta sesonkiluonteisesti hän pitää myös pop up -myymälää Uuraisilla. Seuraavan kerran se avautuu joulukuun alussa osoitteessa Virastotie 2, talon kunnanviraston puoleisessa päässä, toimintakeskuksen vieressä.
Kukkapalvelu Calla palvelee myös kaikissa hautajaisiin liittyvissä asioissa yhteistyössä äänekoskelaisen hautaustoimisto Pajunkukan kanssa. Hautajaisjärjestelyt voidaan sopia esimerkiksi kotikäynnillä. Calla on myös verkkokauppa eKukan toimipiste, joten kukkasten välittäminen perille onnistuu vaikka toiselta puolelta Suomea.
– Tämä nykyinen kuvio tuntuu oikein hyvältä ja antaa joustoa arkeen. Osaan arvostaa elämää kun asiat on hyvin, Marika Kari sanoo.
Callaa juhlittiin kylätalo Kynkkälässä, joka on viihtyisä, kodikas, käytännöllinen ja hyvin ylläpidetty Kyynämöisten kyläyhdistyksen juhlatila. Juhlan herkut valmisti M&M Catering. – HL

Toivakkalaisten oma lääkäri kannusti pieniin arkisiin terveystekoihin

Toivakkalaisten oma lääkäri kannusti pieniin arkisiin terveystekoihin

Toivakkalaiset ottivat kiitollisina vastaan Toivakan kunnan työntekijöiden ja yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Wihersaaren järjestämän terveysillan kirjastosalissa. Paikalle saapui noin 80 kuulijaa, ja kirjastosali oli vähällä jäädä pieneksi.
Toivakassa toteutetaan vuoden kestävää omalääkärimallia. Pilottihankkeen tavoitteena on hoidon hyvä jatkuvuus ja sen seurauksena väestön parempi terveydentila. Terveysillan koordinoijana ja suunnittelijana toimi kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen.
Illan aikana tarkasteltiin alueen väestön terveyttä erityisesti tyypin 2 diabeteksen näkökulmasta. Wihersaari kävi läpi tilastoja Toivakan diabeetikoiden hoidosta ja kehotti pohtimaan, miten tuloksia voitaisiin yhdessä parantaa. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta myös verenpaineesta, kolesterolitasoista ja verensokerista sekä kannustaa kuntalaisia mittaamaan, seuraamaan ja ymmärtämään omia arvojaan.

– Keskustelemme konkreettisista keinoista, joilla jokainen voi itse ehkäistä ja hoitaa diabetesta, korkeaa verenpainetta ja kohonnutta kolesterolia. Toivakka on hyvässä tilanteessa Keski-Suomen kuntia vertailtaessa esimerkiksi HbA1c-mittauskattavuudessa, Wihersaari totesi.
HbA1c-mittaus arvioi kolmen viime kuukauden keskimääräistä verensokeritasoa, eikä vaadi paastoa. Sitä käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnosointiin ja hoidon seurantaan.
Wihersaari kertoi keinoista, joilla diabeteksen puhkeamista voi ehkäistä.
– Riittävä uni, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, päivittäinen arkiliikunta sekä oman terveydentilan sallima rasittavampi liikunta. Vähimmäissuositus 18–64-vuotiaille on lihaskuntoharjoittelua kaksi kertaa viikossa ja rasittavaa liikuntaa reilun tunnin verran tai pari tuntia reipasta liikkumista viikossa. Lisäksi kevyttä liikkumista kannattaa harrastaa mahdollisimman usein ja tauottaa paikallaanoloa.
Kuulijat saivat myös muistilistan diabeetikon seurattavista asioista, kuten verensokeri, pitkäaikaissokeri (HbA1c), verenpaine ja LDL-kolesteroli. Yleisiä tavoitearvoja ovat HbA1c alle 53, verenpaine alle 135/85 ja LDL alle 2,6, useimmiten alle 1,8.
Wihersaari nosti esiin huolestuttavan tiedon, että noin miljoona suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä, mutta vain 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa. Syitä ovat muun muassa ikä, perimä, suolan saanti, ylipaino, tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta. Kohonnut verenpaine lisää sydän- ja aivoinfarktiriskiä ja lyhentää elinikää.
Myös korkea LDL-kolesteroli lisää valtimosairauksien riskiä. Yleisesti kolesteroli tulisi olla alle 5 ja LDL alle 3. Valtimotautiriskin ollessa kohtalainen LDL-tavoite on alle 2,6, korkeassa riskissä alle 1,8 ja jo sairastuneilla alle 1,4.
– Korkean kolesterolin hoidossa keskeisintä on elintapahoito. Jos se ei riitä, turvaudutaan lääkehoitoon. Yhteenvetona sanoisin, että tiedä tavoitearvosi, minimoi suolan käyttö, huomioi elintapasi, nuku riittävästi, aikuisilla unen tarve on 7-9 tuntia ja lapsilla 8-10 tuntia, tee pieniä arkisia valintoja ja harrasta hyötyliikuntaa, Wihersaari tiivisti.

Veikko Ripatti

 

Miikka Virtanen kokkaa Euroopassa ja ulkomailla Uuraisilla – M&M Catering vastaa juhlaherkkujen kysyntään

Miikka Virtanen kokkaa Euroopassa ja ulkomailla Uuraisilla – M&M Catering vastaa juhlaherkkujen kysyntään

Uuraisten Selma-tilassa aloitti kesällä ja jatkoi syksyllä pop up -lounaskahvilaa 17-vuotias Miikka Virtanen, joka suorittaa opintojaan Pokessa.
– Kesällä oli toki vilkkaampaa, mutta ihan hyvin nytkin on asiakkaita käynyt. Olen aina tykännyt tehdä ruokaa, olen vähän kuin reikäkauha kädessä syntynyt, ja minulle oli ihan selvää, minne peruskoulun jälkeen lähden opiskelemaan, hän kertoo.
Syksyllä vitriiniin ilmestyi myös upeita konditoriatuotteita, joiden tekijä on hiukan varttuneempi Marjaana Flyktman. Yhdessä he muodostavat M&M Cateringin ja ovat aloittaneet nyt myös pitopalvelun Uuraisilla. Yhteystiedot löytyvät Facebookista osoitteesta Catering MM.
– Rohkeasti vain kyselemään pieniinkin illanistujaisiin tarjottavaa, kannustaa kalenterinpitäjä Tiina Virtanen. Juhlatilana hän on ollut iloisesti yllättynyt Kyynämöisten Kynkkälästä ja sen ajanmukaisesta keittiöstä. Myös seurakuntakoti on tullut tutuksi.
Miikka Virtanen kertoo tekevänsä kaikkein mieluimmin rehtiä suomalaista liharuokaa, kun taas leipominen ei ole hänen juttunsa. Leivonnaisia kuitenkin kysytään jatkuvasti, joten oli järkevää perustaa yhteinen tiimi Tiina-äidin pitkäaikaisen ystävän Marjaanan kanssa, jolta sekä makeiden että suolaisten leivonnaisten loihtiminen käy käden käänteessä.
Kysynnän suuruus on suorastaan yllättänyt, ja tiskareiksi ovat päässeet myös isovanhemmat – siksi tiimiin etsitään jo lisäkäsiä. Ihmisillä on nyt selvästi tarve juhlistaa eri asioita hyvällä ruualla ja leivonnaisilla, ja pienempäänkin juhlaan tilataan helpommin tarjoilut ammattilaisilta. Tarvittaessa M&M Catering hoitaa myös tarjoilun.
Myös Toyotan rallitiimissä työskentelevän Miikan isän suhteista on ollut hyötyä omien taitojen lisäksi. sillä Miikka Virtanen on päässyt kokkaamaan ympäri Eurooppaa ralli teamin mukana, maailmanmestarikuljettajille. Vaihteleva työkuvio sopii hyvin nuorelle sinkkumiehelle. Seuraavana vuorossa olisi tammikuussa Monaco.
– Kokkaaminen tapahtuu teamin omassa kilpailuja kiertävässä keittiössä. Työssä oppii tosi paljon myös eri kulttuureista, sillä mukana on väkeä useista Euroopan maista ja myös Japanista, josta tulee myös yksi kokeista, Miikka Virtanen kertoo ja lisää, että työn ohessa ehtii onneksi myös tutustumaan kohdemaiden paikalliseen elämään.
Yllättäen jännittävin kokkauskeikka löytyykin melko läheltä:
– Jyväskylän MM ralli. Siellä oli ihan älyttömän kiirettä, kun kutsuvieraita oli noin 600 päivässä kolmen päivän ajan. Italiassa taas oli hienoa kokata, koska raaka-aineet olivat paikallisia ja toi oman tyylin ruuan valmistukseen, sekä Italia on muutenkin upea maa ja italialainen ruoka on itseni suosikkia. Selmassa ja Cateringissa kokkaaminen on huomattavasti rauhallisempaa kuin ralliviikkojen rupeamat, toteaa tuleva Ala-Carte kokki Miikka.

Hanna Lahtinen