12.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Petäjäveden kunnan tekninen päällikkö Reija Laamanen kertoo, että Petäjäveden kunnan metsäkiinteistöllä Kettulanvuoressa sijainnut laavu ja sen takana ollut puuvarasto on palanut viime yön aikana. Kyseessä ei ole Kettulanvuoren ulkoilualueen ja ulkokuntosalin vieressä sijaitseva uudempi kota, vaan kauempana rinteen päällä sijainnut vanhempi laavu.
Laamasen mukaan seitsemän jälkeen aamulla paikalle sattunut koiranulkoiluttaja on ilmoittanut palosta hätäkeskukseen ja palokunta on käynyt paikalla varmistamassa, että palo ei pääse leviämään. Palo kytee vielä jonkin verran ja tilannetta seurataan kunnan toimesta.
Laamanen lisää, että palon epäillään syttyneen tahallisesti ja asiasta tullaan tekemään kunnan puolesta rikosilmoitus. Poliisia on jo tiedotettu asiasta. Laamanen myös toteaa, ettei palo onneksi päässyt leviämään laajemmaksi maastopaloksi, vaan laavun ja liiterin lisäksi ympäristöstä paloi hieman puita ja vähän maastoa.
Sekä Reija Laamanen että Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala pitävät tapahtunutta erittäin valitettavana ja toivovat, että mahdolliset tiedot palosta tai paloon liittyvät havainnot Kettulanvuoren alueelta ilmoitetaan suoraan poliisille tai kunnan tekniseen toimeen.
Niina Kelloniemi
05.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kettulanvuoren luontopolut Petäjävedellä on saatu valmiiksi ja opastetaulut ovat paikoillaan, avajaisia vietetään maanantaina 16. kesäkuuta. Kettulanvuoren ulkokuntosalin vierestä lähtee kaksi kesäreittiä; 1,1 kilometrin mittainen Ketun kilsa ja 4,6 kilometrin mittainen Revon reitti. Molempien reittien varressa on opastetauluja, joissa kerrotaan alueen eläimistä ja kasveista. Tauluissa esitellään muuttolintuja, paikkalintuja, nisäkkäitä, pikkunisäkkäitä, hyönteisiä, matelijoita ja sammakkoeläimiä sekä sieniä. Ihakkisuon kohdalla esitellään Ihakkisuon kasveja, toinen kasvitaulu on Hupelinmäellä.
– Opintoihini kuului projekti, ja sain yhdistettyä sen tähän hankkeeseen, jossa parannettiin reitistöjä. Luontopolkua oli kaavailtu jo aiemminkin, opastetauluhanketta vetänyt, ympäristökasvattajaksi opiskellut Pia Jussila kertoo.
– Teimme opastetauluja Lauri Ijäksen ja Leena Lahden kanssa, Tapani Nislin oli meidän kanssamme katsomassa, mihin opastetauluja kannattaa laittaa ja Pekka Kotamäen kanssa teimme tosi ison työn kuvien ja tekstien asettelussa.
Tauluissa on yhteensä kymmeniä kuvia.
– Ostimme kuvat kahdelta taiteilijalta, jotka ovat tehneet kuvia Suomen ympäristöopisto SYKLIn käyttöön, osa kuvista oli valmiina, mutta tilasimme myös joitakin uusia, kun halusimme tiettyjä lajeja, Pia Jussila kertoo.
– Karsintaa piti tehdä paljon, koska kaikkea ei saa opastetauluihin mahtumaan. Tauluissa on myös nettiosoitteita, joista löytyy lisää tietoa, Pia Jussila sanoo ja kertoo, että hanke kesti kaksi vuotta.
– Syksyllä olisi tarkoitus mennä koululaisten kanssa tutustumaan luontopolkuihin ja käyttää opastetaulujakin opetuksessa. Tosi hyvä, että valittavana on myös lyhyt reitti, luontopolulle pääsee pienempienkin lasten kanssa.
Polun varrella linnunpönttöjäkin
Tauluihin on valittu nimenomaan sellaisia lajeja, joita Kettulanvuoren luontopoluilla voi nähdä ja kuulla.
– Talvellahan reiteillä pääsee hiihtämään, joten tauluissa on myös lajeja, joita näkee talvellakin, kuten paikkalintuja ja nisäkkäitä. Talvella voi nähdä myös nisäkkäiden jälkiä, Petäjäveden Luonto ry:n puheenjohtaja Lauri Ijäs toteaa.
– Molempien reittien varrella on samat taulut, joten myös lyhyemmän reitin kiertämällä saa tietoa. Eläin- ja kasvitaulujen lisäksi polun varrella on tietoa alueen luonnon historiasta ja karttoja Itämeren rantaviivasta eri aikakausina. Välillä polku kulkee entistä Itämeren rantaa, välillä entistä merenpohjaa, Ijäs kertoo.
Opastetaulujen lisäksi polkujen varsille on asetettu linnunpönttöjä.
– Monissa pöntöissä onkin jo asukkaita, etenkin tiaisille ja kirjosiepoille tarkoitetuissa pöntöissä, Lauri Ijäs kertoo.
– Linnunpönttöjä vietiin reittien varrelle viime syksynä yhteensä 35. Ne ovat eri kokoisia ja eri linnuille tarkoitettuja. Siellä on muun muassa tiaisille ja kirjosiepoille tarkoitettuja pönttöjä, leppälinnuille, käenpiioille ja kottaraisille sopivia pönttöjä, puukiipijän pönttöjä ja pari helmipöllön sekä pari varpuspöllön pönttöä. Kaikki eivät näy polulle, mutta monet näkyvätkin. Poluilla kulkiessa voi kuunnella linnunlaulua ja kesällä nähdäkin, kun emot ruokkivat poikasiaan, Ijäs sanoo ja kertoo, että linnunpönttöjä on molempien reittien varrella.
Linnunpöntöt ovat Petäjäveden Luonto ry:n jäsenen Aake Ojalan tekemiä, pönttöjen ripustustalkoissa Luonto ry:n jäseniä oli enemmänkin.
Ison hankkeen viimeinen
Reitit on merkitty erivärisillä puukepeillä; Revon reitti violeteilla ja Ketun kilsa keltaisilla.
– Kettulanvuoren luontopolut ovat osa samaa leader-rahoitteista hanketta, jossa tehtiin Kettulanvuoren ulkokuntosali, Halkokankaan perhepuisto ja Litman esteetön luontopolku sekä kunnostettiin reittejä maastopyöräilyyn soveltuvaksi. Kaksivuotinen hanke päättyi viime vuoden loppuun. Lähes kaikki saatiinkin tehtyä vuoden vaihteeseen mennessä, iso opastetaulu hiihtoreittiopasteen viereen laitettiin tämän vuoden puolella, samoin reittimerkit, kunnan tekninen päällikkö Reija Laamanen kertoo.
– Kettulanvuoren luontopolut kulkevat latupohjalla. Reittiä on parannettu niin, että sitä pääsee kulkemaan maastopyörällä, myös Ihakkisuon kohdalla. Revon reitiltä menee nyt myös sorastettu polku Ihakkisuon yli Halkokankaalle. Litman esteetön luontopolku yhtyy Revon reitille, Litman esteettömän luontopolun nuotiopaikka on myös Revon reitin varrella, Laamanen sanoo.
Kettulanvuoren luontopolun avajaiset pidetään maanantai-iltana 16. kesäkuuta kello 18 alkaen.
– Ensin on lyhyitä puheita ja ulkokuntosalin käytön esittelyä, sitten pääsee kiertämään reiteille ja vastaamaan Lauri Ijäksen tekemiin kysymyksiin, joihin vastaukset löytyvät opastetauluista, Pia Jussila kertoo.
Tiina Lamminaho
05.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Taipaleen tilan navetassa asustaa reilut kolmekymmentä emolehmää. Kesällä vasikat laiduntavat tilalla emojensa kanssa.
– Vasikat ovat meillä puolisen vuotta, sitten suurin osa niistä lähtee eteenpäin jatkokasvatukseen. Osa hiehoista jää meille, Minna ja Hannu Taipale kertovat.
Naudanlihaa tilalta myydään suoraan asiakkaille.
– Lihan suoramyynti on lähtenyt hyvin käyntiin. Myymme naudan pihvejä, paistilihaa ja jauhelihaa, Ida Taipale kertoo ja Minna Taipale kiittelee petäjävetisiä asiakkaita.
– Tosi kiva, että meidät on löydetty. Ihmiset tykkäävät, kun he saavat lihaa läheltä ja niin, että he tietävät, mistä liha tulee. Olemme löytäneet Saarijärveltä hyvän jatkokäsittelijän, joka leikkaa lihat ja pakkaa ne. Ketju toimii hyvin asiakkaille asti, Minna Taipale sanoo.
– Onneksi Jyväskylässä on vielä teurastamo, ettei eläinten tarvitse matkustaa kauas; pitkistä matkoista ne saisivat stressiä. Eläinten hyvinvoinnista pitää huolehtia niiden syntymästä kuolemaan asti. Niiden on saatava hyvää rehua ja hyvää hoitoa, ei riitä, että navetassa käydään kerran päivässä pikaisesti. Hyvään hoitoon kuuluu myös se, ettei eläinten tarvitse matkustaa kauas.
Investointeja odottamassa
Taipaleen tila on nyt kokonaan Hannu Taipaleen omistuksessa, Hannu ja Minna Taipaleen kanssa tilaa hoitaa heidän tyttärensä Ida Taipale. Hänen on myös tarkoitus jatkaa tilan pitoa.
– Kävin maatalousoppilaitoksen Saarijärvellä. Edelleen yritän opetella kaikkea, Ida Taipale sanoo. Tällä hetkellä hän on parturi-kampaajayrittäjänä R-salongissa Petäjävedellä, ja aikoo sitä työtä myös jatkaa.
– Tila vaatii paljon investointeja, ensimmäisenä pitää tehdä lantala, korjata navettaa ja uudistaa peltoja, Ida Taipale kertoo.
Tilan pellot ovat luomuviljelyssä, myös myytävä liha on luomua.
– Lantala täältä puuttuu ja se on säädösten mukaan oltava, joten se on tehtävä ensin. Siihen on jo piirustukset olemassa. Myös navetta vaatii remonttia, sille ei ole tehty vuosikausiin mitään. Pellot pitää saada luomuviljelykiertoon, osa onkin jo kunnossa, osa kasvaa vielä voikukkaa, Minna Taipale kertoo.
– Viime kesänä oli oikein ilo katsella peltoa, jossa kasvoi rehukauraa ja hernettä. Ne muodostavat yhdessä kauniin kasvuston ja herne parantaa maaperän kasvukuntoa. Maanparannuskasvit ovat luomuviljelyssä todella tärkeitä.
Majoituksesta lisätuloa
Emolehmät ja lihanmyynti ovat nyt Taipaleen tilan pääelinkeinot, lisätuloja saadaan majoitus- ja vuokraustoiminnasta.
– Meillä on aitoissa reilut kymmenen nukkumapaikkaa, lomamökkiin mahtuu kuusi henkeä. Päärakennuksen tiloja vuokraamme erilaisiin tilaisuuksiin, täällä voi pitää esimerkiksi kokouksia, juhlia tai tapahtumia, Minna Taipale kertoo.
– Ateriapalvelua meillä ei ole, mutta aamupalan teko onnistuu tarvittaessa. Juhliin voimme hommata tänne pitopalveluyrittäjän, tai asiakkaat voivat halutessaan itse hommata pitopalvelun tai tuoda tarjottavat tänne. Teemme tiiviisti yhteistyötä Hanna Hautamäen kanssa, Hanna on ohjannut meille asiakkaita ja me ohjaamme Hannalle asiakkaita.
Vuokrattavana on myös rantasauna, jonka kanssa käyttöönsä saa grillikatoksen. Saunamaakuntaviikon lauantaina eli 14. kesäkuuta sauna lämpiää kello 15 alkaen.
– Olemme tehneet yhteistyötä Visit Keski-Suomen kanssa, tämä saunamaakuntaviikon tapahtumakin on sieltä lähtöisin, Minna Taipale kertoo.
– Lisäelinkeinot ovat tärkeitä, jos meinaa kohtuudella pärjätä. Pitäisi olla tosi iso tila, että pärjäisi ilman lisäelinkeinoja.
– Tämä on 400 vuotta vanha tila. Halusimme, että tämä säilyy edelleen elinkelpoisena maatilana, Hannu Taipale toteaa.
Tiina Lamminaho
23.05.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Pengerjoen valuma-alueselvitys on käynnistetty, valmista pitäisi olla marraskuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on löytää kohteet, joihin saataisiin tehtyä kustannustehokkaasti toimenpiteitä, jotta veden laatu vesistössä paranisi.
Vesistöä kuormittavat sekä turvetuotantoalueet, että metsätalouden hajakuormitus. Turvetuotantoa Pengerjoen valuma-alueella on sekä Multian että Petäjäveden puolella, Petäjävedellä ovat vielä toiminnassa Kurkisuon ja Palosuon turvetuotantoalueet, Hyttisuolla turpeen otto on lopetettu reilut kymmenen vuotta sitten.
– Turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus on pistemäistä, mutta metsätalouden hajakuormitusta tulee koko alueelta. Pengerjoen valuma-alue on soista maastoa ja se on raskaasti ojitettua. Alueella on paikkoja, joissa ojituksesta huolimatta metsä ei kasva kunnolla, ja juuri ne kohdat ovat sellaisia, joille olisi mahdollista tehdä toimenpiteitä kustannustehokkaasti, ympäristösihteeri Niina Koivula kertoo.
Meneillään olevassa selvityksessä on tarkoitus etsiä sellaiset paikat, joissa metsä kasvaa kituliaasti ojituksesta huolimatta, eli jotka eivät ole tuottavaa metsätalousmaata. Niitä voitaisiin ennallistaa joko tukkimalla kaivettuja ojia tai tekemällä kosteikoita.
– Ojien tukkiminen on helpoin ja kustannustehokkain tapa, se vaatii vain pientä konetyötä. Kosteikkojen tekeminen vaatii enemmän suunnittelua ja enemmän rahaa, Koivula toteaa.
– Jatkohanketta ajatellen etsimme nyt paljon tällaisia alueita, jotka eivät ole hyötykäytössä metsätaloudessa. Niillä tehtävillä toimenpiteillä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä kustannustehokkaasti. Turvetuotantoalueet ovat pistemäisiä, joten uskon, että jatkohanke keskittyy enemmän metsämaille, mutta tarkempia vastauksia jatkohanketta varten saamme nyt tehtävässä selvityksessä.
Myös kosket tarkasteluun
Pengerjokea on aikoinaan käytetty puiden uittoon, joten joen kiviset kosket on raivattu. Virtakutuisten kalojen, kuten taimenen, tai harjuksen, palauttaminen tai niiden määrän kasvattaminen vaatisi veden laadun parantamisen lisäksi fyysistä vesistökunnostusta.
– Selvityksessä tarkastellaan myös koskia, mukana on kolmisen kohdetta Pengerjoen alueella. Varsinaisia koskienkunnostussuunnitelmia ei nyt kuitenkaan tehdä. Voi olla, että vesi on sen verran hapanta, etteivät kalat viihtyisi, vaikka koskiin saataisiin rakennettua hyvät alustat, Niina Koivula toteaa.
Valuma-alueselvityksen tekijäksi on valikoitunut kilpailutuksen perusteella Sweco Finland Oy.
– Alue on laaja, selvitys tehdään pääosin paikkatietoanalytiikan ja mallinnuksen avulla. Pengerjoen koskipaikkojen kartoitukseen liittyy myös maastokartoitusta, samassa yhteydessä käydään mahdollisesti jossain valuma-alueen kohteessakin, joka on noussut esiin. Lisäksi käytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa, esimerkiksi veden laadun seurantaraportteja. Ja toki myös syksyllä pidettävässä yleisötilaisuudessa esiin tulevia asioita hyödynnetään lopullisessa suunnitelmassa, vesiluontotiimin tiimipäällikkö Janne Tolonen Sweco Oy:ltä kertoo.
– Tässä vaiheessahan ollaan tekemässä yleissuunnitelmaa, millekään kohteelle ei tehdä vielä tarkkoja toimenpidesuunnitelmia. Tässä vaiheessa osoitetaan alueet, joilla toimenpiteitä voisi tehdä, toimenpiteiden tekiminenhän sitten vaatii aina maanomistajien luvan, Tolonen sanoo.
Yleisötilaisuus loppusyksystä
Pengerjoen valuma-alue sijoittuu Petäjäveden ja Multian sekä pieneltä osalta myös Uuraisten, Keuruun ja Jyväskylän alueille. Pinta-alaltaan alue on noin 410 neliökilometriä. Pengerjoki laskee Jämsänveteen, tärkeimmät Pengerjoen sivujoet ovat Kulhajoki, Ohrajoki sekä Merovenjoki. Valuma-alueen suurimmat järvet ovat Kolu-Meronen, Naula-Meronen, Ala-Meronen, Kaijanjärvi, Sakarinjärvi, Haarajärvi sekä Lauttajärvi.
Pengerjoen ekologinen tila on tällä hetkellä tyydyttävä. Selvityshankkeen valmistuttua haetaan rahoitusta uuteen hankkeeseen, jossa toteutetaan suunniteltuja toimenpiteitä.
– Tavoitteena on tietenkin saada vesistön ekologinen tila paremmaksi. Jotta se onnistuisi, pitäisi pieniä toimenpiteitä tehdä isolla alueella, ja mukana on monta muuttujaa. Valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä on kuitenkin pitkäaikaisempia vaikutuksia kuin esimerkiksi Jämsänvedessä tehdyillä niitoilla, Niina Koivula toteaa.
Selvityshanketta esitellään yleisölle loka-marraskuussa. Hanke on Petäjäveden ja Multian kuntien vetämä, yhteistyökumppanina on Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry. Rahoitusta hanke on saanut EU:lta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.
Tiina Lamminaho
23.05.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kintauden koululla keskusteltiin viime viikon tiistai-iltana Kintauden kehittämisestä, kunnan virkamiehiä oli paikalla iso joukko kuuntelemassa toiveita. Ulkokuntosalia ja muita ulkoliikuntapaikkoja sekä leikkipaikkoja päätettiinkin ruveta kehittämään leader-hankkeen turvin; kunta vastaa hankkeen vetämisestä, suunnitteluun otetaan mukaan alueen asukkaat.
– Kunnalla ei ole kovin paljon maata Kintaudella, mutta esimerkiksi virikepuistoon, uimarannalle tai koulun kentän päätyyn voidaan suunnitella jotain uutta. Hankesuunnitelma on mietittävä yhdessä, te tiedätte täällä, mitä te tarvitsette ja haluatte. Kunta hoitaa sitten hankehakemukset ja hankkeen viemisen maaliin, yhdyskuntatekniikan päällikkö Reija Laamanen lupasi. Kunnanjohtaja Arto Kummala totesi, että tärkeää on samalla miettiä myös uusien välineiden kunnossapitoon liittyviä asioita.
Virikepuisto tuli esille monessa puheenvuorossa, esimerkiksi koululaiset olivat toivoneet lisää välineitä virikepuistoon.
– Liikunta on meidän koulussa iso juttu, täällä on liikunnallisesti aktiivista porukkaa. Kaikki uudet liikuntapaikat olisivat meille plussaa, Kintauden koulun johtaja Riikka Pellinen sanoi.
Virikepuistossa ilkivaltaa
Tällä hetkellä virikepuistossa huolestuttaa ilkivalta. Etenkin virikepuistossa olevaa kotaa on kohdeltu kaltoin.
– Kota on joutunut ilkivallan kohteeksi usein, ja sen oveakin on korjattu useasti. Töherrysten tekijät ovat nyt tiedossa, ja heitä odottaa maalausurakka, Reija Laamanen kertoi ja totesi, että virikepuistoon on tulossa uusi leikkiteline sieltä pois viedyn tilalle.
– Alun perin virikepuiston oli tarkoitus olla kolmen sukupolven yhteinen olohuone. Olisi ihanaa, jos se vielä sellaisena nähtäisiin, Nina Hirsiaho totesi.
Tilaisuudessa toivotiin myös muun muassa lyhyttä luontoreittiä, jonka varrella voisi olla kuntoiluvälineitä, kuularinkiä, pituushyppypaikkaa, uimarannalle esteetöntä vessaa, kaislikon raivaamista uimarannalta ja uimaranta-alueen suurentamista.
– Uimarannalle tulijat pitäisi saada jättämään autonsa parkkialueelle, parkkialueen pitäisi olla tarpeeksi iso. Jokavuotinen riesa on se, että uimarannalle rikotaan lasipulloja. Se on hyvä, että lasinsiruja on nyt sukellettu pois, Nina Hirsiaho sanoi.
Mopoilu puhuttaa
Ilkivallan lisäksi Kintaudella on puhuttanut mopoilu.
– Poliisille on mennyt viestiä ja mopoja on ruvettu tarkastamaan. Tulemme myös lisäämään liikenneturvallisuustietoutta, etsivä nuorisotyöntekijä Tuulimaria Saarinen sanoi.
Saariselta kysyttiin, voisiko nuorisotyöntekijät käydä juttelemassa Kintaudella nuorten kanssa perjantai- ja lauantai-iltaisin esimerkiksi virikepuistossa, josta on tullut nuorison illanviettopaikka ja ilkivallan kohde.
– Pyrimme jalkautumaan resurssien mukaan, jalkautuminen vaatii aina työparin. Ilkivaltaa voisi pyrkiä vähentämään myös innostamalla nuoria kunnostamaan paikkoja; nuorten itse tekemää nuoret arvostavat, Tuulimaria Saarinen totesi.
Tilaisuudessa epäiltiin, tietävätkö nuoret edes, mitä talkoot ovat, kun nykyään siihen ei näe kovin paljon esimerkkejä. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että kyllä nuoret tekevät, kun heille annetaan mahdollisuus.
– Kyllä Kintaudella on nuoria, jotka haluavat tehdä yhdessä, varsinkin kavereiden kanssa, vakuutettiin ja Tuulimaria Saarinen totesi, että monesti tekemiseen ryhtyminen vaatii alkuinnostuksen, sitten, kun jotain tehdään yhdessä, se tuntuukin hyvältä.
Kuntosalia ja kirjastoa koululle
Sivistystoimenjohtaja Timo Holm kertoi, että kun koulun oppilasmäärä laskee, on ylimääräiseksi jääville tiloille mietitty käyttöä. Kintauden oppilasmäärä on ollut laskemaan päin, päättyvänä lukuvuonna oppilaita on ollut 91, ensi vuonna oppilaita on näillä näkymin 85.
– Esimerkiksi Seurayhtymä olisi valmis siirtämään kuntosalilaitteita Kintauden koululle, samoin kirjaston kanssa ollaan puhuttu jonkinlaisesta etäkirjastosta, Holm kertoi. Vielä ensi vuodeksi kuntosalia tai kirjastoa ei Holmin mukaan kuitenkaan Kintaudelle ole tulossa, mutta asia voisi olla ajankohtainen vuoden tai parin päästä.
Keskustelutilaisuudessa toivottiin myös nykyistä enemmän kansalaisopiston piirejä Kintauden koululle. Nuorisoseurantalonkin käytöstä puhuttiin, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä mietti, että siellä voisi järjestää esimerkiksi konsertteja.
Aluearkkitehti Päivi Muhosen mukaan Palvalahti – Kintaus -osayleiskaavaa tarkastellaan vielä kesän aikana ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville syksyllä. Reija Laamanen kertoi, että Vehkasuon lähteestä ollaan laatimassa sopimusta kunnan ja Ely-keskuksen kesken ja lähdettä kunnostetaan. Tilaisuudessa kyseltiin myös, mihin on kadonnut Kintauden kyläyhdistys ja sen toiminnan virittämistä toivottiin. Kaksituntisessa tilausuudessa keskusteltiin vilkkaasti ja kintauslaiset käyttivät paljon puheenvuoroja.
Tiina Lamminaho
04.04.2025 | Petäjävesi
Hanna Niinilampi, Leena Sivula ja Johanna Korpivaara kohtaavat perheitä Nepsy-pysäkeillä.
Niina Kelloniemi
Petäjäveden perhekeskuksella kevään aikana järjestettävät Nepsy-pysäkit tarjoavat lapsiperheille varhaisen tuen ennaltaehkäisevänä palveluna keskusteluapua neuropsykiatristen erityispiirteiden mukanaan tuomiin arjen haasteisiin. Keskustelun tarkoituksena on antaa ohjausta lapsiperheen jäsenen keskittymisvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden, toiminnanohjauksen tai aistisäätelyn haasteisiin.
– Työssäni huomaan, että vanhemmuus on suoritteista ja omaan vanhemmuuteen suhtaudutaan vaativasti. Nepsy-pysäkillä tarjoamme perheille yksilöllisten tarpeiden mukaan vinkkejä arjen hallintaan. Joskus pienilläkin muutoksilla voi olla arjessa iso vaikutus, kertoo nepsy-pysäkillä ja avoimessa päiväkodissa paikallisia perheitä kohtaava Petäjäveden kunnan perhekeskuskoordinaattori ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Johanna Korpivaara.
Nepsy-pysäkillä vertaistuellisessa keskustelussa Korpivaaran kanssa perheitä kohtaavat lisäksi Petäjäveden kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja nepsy-valmentaja Leena Sivula sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen läntisen alueen perhekeskuskoordinaattori Hanna Niinilampi.
– Joskus vanhemmat kokevat lapsensa nepsy-haasteiden edessä, että ovat epäonnistuneet kasvattajana. Se ei ole kuitenkaan kasvatuskysymys, sillä neurokirjolla oleville lapsille ei välttämättä sovi samanlainen kasvatustyyli kuin lapsille, joilla näitä erityispiirteitä ei ole. Kasvatusta voidaan muokata lapselle sopivammaksi lapsen erityistarpeet huomioiden. Meillä kaikilla nepsy-pysäkin ohjaajilla on myös omakohtaista kokemusta näistä asioista omien lastemme kautta, Sivula kertoo.
– Paljon on kiinni kasvattajan suhtautumisesta. Kaikkea ei tarvitse yrittää tehdä samalla tavalla kuin ympärillä olevat, vaan voi valita, mikä toimii omassa perheessä. Olemme täällä antamassa vinkkejä siihen, miten muokata kasvatusta niin, että arki on sujuvaa ja mielekästä, eikä kukaan perheessä kuormitu liiaksi, Niinilampi sanoo.
– Kannattaa myös muistaa, että haastaviksi mielletyillä piirteillä on myös kääntöpuoli, eivätkä kaikki piirteet suinkaan ole pelkästään haasteita, vaan ne voidaan nähdä myös neutraaleina tai positiivisina ominaisuuksina, Korpivaara lisää.
Huomio arjen perusasioihin
Tapaamisella keskustelu aloitetaan lapsen kasvuympäristön tarkastelusta.
– Perheen tilanteen ymmärtämiseksi on tarpeen selvittää, miten arki perheessä sujuu, silloin osaamme paremmin auttaa perhettä heille sopivalla tavalla, Korpivaara kertoo.
– Keskustelussa palataan arjen perusasioihin, joita ovat esimerkiksi uni, ravinto, ruutuaika ja vanhemman rooli kasvatuksessa. Jos jokin näistä osa-alueista ei ole tasapainossa, se voi aiheuttaa nepsypiirteiden ilmenemistä kaikissa lapsissa. Yleisesti esimerkiksi runsas ruutuaika, riittämätön lepo tai rajattomuus kasvatuksessa aiheuttavat levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja turvattomuutta. Kiinnittämällä näihin huomiota, arki voi parantua jo paljon, Sivula jatkaa.
Nepsy-pysäkin ohjaajat kannustavat ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Omaan vanhemmuuteen on mahdollista saada tukea myös Vanhemmuuden tukipysäkiltä, jos nepsy-haasteita ei ole.
– Sanoisin, että keskustelemaan kannattaa hakeutua, jos tuntee vanhemmuudessaan riittämättömyyttä, neuvottomuutta, väsymystä tai että oma jaksaminen on koetuksella ja on tunne, että kaikki keinot on käytetty. Usein omat tavoitteet ja odotukset vanhempana on vain asetettu saavuttamattomiksi ja asiat korjaantuvat olemalla armollisempi ja pysähtymällä oman lapsen äärelle kuuntelemaan hänen tarpeitaan aidosti läsnäollen, Korpivaara täsmentää.
– Tunnetaidot ja tunteiden kanssasäätely ovatkin usein asioita, joissa vanhemmat kokevat riittämättömyyttä, sillä näitä taitoja ei ole välttämättä omassa lapsuudessa opittu ja ne pitäisi oman lapsen kanssa hallita. Tästäkään ei kannata vanhempana ottaa paineita, vaan ajatella, että näitä taitoja opetellaan yhdessä lapsen kanssa. Keskustelun lisäksi tarjolla on paljon erilaista arkea sujuvoittavaa tukimateriaalia, joihin voi tutustua ja valita sopivat perheen tarpeiden ja lapsen iän mukaan, Sivula lisää.
– Keskustelemaan kannattaa ehdottomasti hakeutua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, sillä muutosten tekeminen vaatii vanhemmalta voimavaroja, Niinilampi muistuttaa.
Maksuton nepsy-pysäkkien keskustelumahdollisuus on kaikille avoin ja tapaamiseen voi ottaa myös lapsen mukaan. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia ja vanhempi voi tulla myös keskustelemaan, jos kokee haasteita olevan lapsen sijaan itsellään. Tapaamisiin voi tulla monenlaisten pulmien kanssa, joita ratkotaan rakentavasti keskustellen.
Ohjaajilla on palveluohjausvelvollisuus perheen tarpeiden mukaan, mutta käyntejä ei kirjata, eikä niistä synny asiakkuutta. Mahdollisista jatkotoimista keskustellaan aina perheen kanssa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamalle Nepsy-pysäkille voi varata ajan puhelimitse perhekeskuskoordinaattorilta 040 4858 792 tai varhaiskasvatuksen erityisopettajalta 040 5003 404. Kevään aikana tapaamisia järjestetään vielä torstaisin 10.4. ja. 15.5. kello 13–15. Nepsy-pysäkkejä järjestetään hyvinvointialueella myös etäyhteydellä. Etätapaamiseen ajanvaraus puhelimitse 040 351 80 62.
