Digipalveluista tukea hyvinvointiin

Digipalveluista tukea hyvinvointiin

Senioriohjaaja Minna Salminen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kävi kertomassa hyvinvointialueen digipalveluista ja ikäihmisille suunnatuista varhaisen tuen palveluista pohjoisten kylien virtapiirissä.
– Ikäihmisille suunnattuja varhaisen tuen palveluja ovat esimerkiksi seniorin hyvinvointineuvoloiden avoimet vastaanotot. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla ei tehdä terveystarkastusta, vaan tarkoituksena on rohkaista ihmisiä etsimään hyvää toimintakykyä ylläpitäviä asioita arkeensa. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla saa myös ohjausta ja neuvontaa hyvinvointialueen palveluista, Salminen kertoo.
Hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on Jyväskylässä Voi hyvin -tapahtumien yhteydessä Palokan ja Vaajakosken kirjastoilla sekä Kankaan Piippurannan klubilla, Palokassa hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on tänä keväänä vielä 10. huhtikuuta ja 8. toukokuuta, Vaajakoskella 19. maaliskuuta sekä 16. ja 30. huhtikuuta ja Piippurannan Klubilla 20. maaliskuuta, 17. huhtikuuta ja 15. toukokuuta, kirjastojen Voi hyvin -tapahtumat ovat iltapäivisin yhdestä kolmeen, Piippurannan Klubilla kokoonnutaan aamupäivisin puoli yhdestätoista kahteentoista.
– Varhaisen tuen palveluihin kuuluu myös ikääntyneen huolipuhelin, joka palvelee arkisin yhdeksästä iltapäivän kolmeen numerossa 014 2663080. Huolipuhelimeen voi soittaa silloin, kun on huolissaan kotona pärjäämisestä, yhteyttä voivat ottaa myös ikäihmisen omaiset, Salminen kertoo.

Seniorichatissa pääsee keskustelemaan senioriohjaajan kanssa netin välityksellä arkisin yhdeksästä iltapäivän kello yhteen. Chattiin pääsen Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivujen kautta: sivuston osoite on hyvaks.fi, etusivulta valitaan kohta ”asiointi” ja siitä ”asiointi verkossa”. Kohdasta ”keskustele ammattilaisen kanssa” voi valita senioriohjaajan.
– Tällä hetkellä polku seniorichattiin on hieman hankala, mutta sen pitäisi helpottua keväällä, kun sivustolle tulee chat-nappula, Minna Salminen kertoo.
– Seniorichatissa vastaa senioriohjaaja, kirjoittamisen lisäksi siellä pystyy ottamaan videoyhteyden. Seniorichatissa voi keskustella ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin liittyvistä asioista, myös omaiset voivat olla yhteydessä seniorichattiin, esimerkiksi lapset voivat tiedustella, mitä palveluja äidille tai isälle olisi saatavilla. Chatissa keskustellaan esimerkiksi asumispalveluista, apuvälineasioista, muistiasioista sekä yksinäisyydestä ja omasta jaksamisesta.
Seniorichat ja senioriohjaajan videovastaanotto ovat maksuttomia palveluja. Hyvaks.fi-sivustolta löytyy myös monenlaista tutkittua tietoa hyvinvoinnin tueksi. Hyvinvointitarjottimelta voi etsiä tapahtumia, ”hyvinvointisi tueksi” -kohdan ”seniorille” -sivuille on koottu tutkittua, luotettavaa tietoa ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi eri aihealueilta. Tietoa löytyy muun muassa ravitsemuksesta, kehon muutoksista ikääntyessä, kaatumisen ehkäisystä, seksuaaliterveydestä, liikunnasta, asumisesta, mielen hyvinvoinnista sekä aivoterveydestä ja muistista.
– Sivut on tehty yhdessä ikäihmisten kanssa, sinne on koottu sellaista materiaalia, mistä seniorit ovat halunneet saada tietoa, Minna Salminen toteaa.

Pohjoisten kylien virtapiirissä digipalvelujen käyttö puhutti paikalla olleita.
– Digipalvelujen käyttö on lisääntynyt ja myös digipalveluita käyttävien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää digipalveluja, Minna Salminen sanoo.
– Jos ei voi tai halua asioida verkkosivujen kautta, voi asioida myös puhelimitse. Jos ei osaa käyttää digipalveluja, mutta halua siihen olisi, digiohjausta on saatavilla monista paikoista ja apuakin voi pyytää joltain, joka osaa paremmin.
Minna Salmisen mukaan digipalvelut ovat vaihtoehto niille, jotka pystyvät niitä käyttämään, ja kun digipalveluita käytetään, jää ammattilaisille enemmän aikaa tarjota puhelinpalvelua niille, jotka eivät voi tai halua digipalveluita käyttää.
– Digipalvelut tuovat lisän, mutta niiden rinnalla säilyy koko ajan perinteiset puhelinpalvelut, Salminen sanoo ja muistuttaa, että hätätilanteessa ei pidä etsiä digipalveluita vaan soittaa hätänumeroon.

Tiina Lamminaho

Vanhaa telkkaria ei välttämättä tarvitse kuljettaa kierrätykseen HD-siirtymässä

Vanhaa telkkaria ei välttämättä tarvitse kuljettaa kierrätykseen HD-siirtymässä

– Vanhaa mökkitelevisiota ei ole pakko laittaa kierrätykseen HD-siirtymän takia, vaikka vanhassa televisiossa ei olisi HD-viritintä. HD-kanavat saa näkymään HD-digiboxilla, joka maksaa halvimmillaan parikymppiä, Jari Rantanen Kauppatalo Rantasesta kertoo.
HD-digiboxeja on ollut myynnissä jo vuosia. Rantanen kertoo myyneensä niitä muutamia, mutta sinänsä HD-siirtymä ei ole Kauppatalo Rantasessa näkynyt.
– HD-siirtymää on valmisteltu jo niin kauan, että yli kymmenenkin vuotta vanhoissa televisioissa on HD-viritin. Sellainen televisio, jossa ei ole HD-viritintä, on reilusti yli kymmenen vuotta vanha. Monet ovat uusineet televisionsa jo tässä kymmenen vuoden aikana, Rantanen sanoo ja toteaa, että vanhoja televisioita on monilla kakkostelevisioina tai mökkitelevisioina.
– On minulla itsellänikin kakkostelevisiona vanha televisio, jossa ei ole HD-viritintä, mutta ei minulla ole pienintäkään aikomusta laittaa sitä romuksi, Rantanen toteaa.
Rantasen mukaan HD-digiboxi on pieni teräväpiirtoviritin, joka tekee saman asian kuin uudemmissa televisioissa sisällä oleva HD-viritin, ulkoinen HD-digiboxi yhdistetään televisioon HDMI-johdolla.
– Kaksi kaukosäädintähän siinä sitten tarvitaan, mutta sinänsä HD-digiboxin käyttöönotto ei ole hankala homma, Rantanen sanoo.

Monissa vanhoissa televisioissa lukee HD-ready. Rantasen mukaan se tarkoittaa yleensä sitä, että television näyttö pystyy toteuttamaan korkean resoluution, mutta televisiosta puuttuu HD-viritin. HD-digiboxi on yksi tapa saada HD-kanavat näkyviin.
– Toki moni haluaa uusia vanhan televisionsa ja vaihtaa isompaan, nythän tarjouksista saa isojakin televisioita todella halvalla. Sellaiset 65 tuuman televisiot, jotka vielä vähän aikaa sitten maksoivat puolitoista tuhatta euroa, myydään nyt tarjouksissa alle viidellä sadalla eurolla. Pienemmän, 32 tuuman television saa alle kahdella sadalla eurolla. Uskoisin, että televisioiden ostoon ovat vaikuttaneet enemmän monet shokkitarjoukset kuin HD-siirtymä, Rantanen sanoo.
– Monelle riittää pienempikin televisio, ja silloin HD-digiboxi on yksi vaihtoehto elvyttää vanha televisio näyttämään HD-kanavia. Kuluttaahan iso televisio myös enemmän sähköä kuin pieni televisio.
Mikäli vanhan televisionsa haluaa vaihtaa uuteen, vanhan television voi viedä esimerkiksi Mustankorkean jäteasemalle tai Kuusakoskelle Muurameen, elektroniikkaromua otetaan vastaan myös elektroniikkaa myyvissä liikkeissä.
– Elektroniikkaromun kierrätystä koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa jo vuosia, elektroniikkaa myyvien liikkeiden on otettava vastaan käytöstä poistetut laitteet ja huolehdittava ne eteenpäin. Olen minäkin vanhoja televisioita ottanut vastaan, Rantanen toteaa.

HD-kanavat siirrettiin kanavapaikoille 1 – 20 jo viime vuoden marraskuussa. Mikäli ohjelmaa näkyy näillä kanavapaikoilla, televisiossa on HD-viritin. Perusmuotoiset eli SD-lähetykset näkyvät tällä hetkellä kanavapaikoilla 21 – 39.
– Useimmat televisiot tekivät kanavapaikkojen vaihdon automaattisesti. Minulle siitä tuli muutama asiakaskäynti, Jari Rantanen toteaa.
– Monet vanhatkin televisiot tekivät muutoksen automaattisesti, ja nyt niissä näkyy esimerkiksi Ylen ykköskanava kanavapaikalla 21, kanavapaikoilla 1 – 20 ei näy mitään sellaisissa televisioissa, joissa ei ole HD-viritintä.
Perusmuotoiset eli SD-lähetykset loppuvat kokonaan tänä vuonna. Ensin SD-lähetykset loppuvat Yleltä maaliskuun lopussa, sitten myös muilta Suomen televisiokanavilta kesäkuun lopussa. Digitalta kerrotaan, että jos tv-vastaanotossa ei ole ollut ongelmia, ei HD-siirtymän takia luultavasti tarvitse vaihtaa televisioantennia. Tietoa HD-siirtymästä löytyy muun muassa Digitan nettisivuilta.

Tiina Lamminaho

Toivakkalainen riskienhallinnan asiantuntija haluaa rauhoitella ihmisiä sotaisalta tuntuvan puheen keskellä

Toivakkalainen riskienhallinnan asiantuntija haluaa rauhoitella ihmisiä sotaisalta tuntuvan puheen keskellä

Riskienhallinnan asiantuntija, toivakkalainen Piret Niskanen on huomannut työssään ja vapaa-ajallaan erityisesti nuorten ja iäkkäämpien ihmisten olevan peloissaan maailman ja Suomen nykyisestä turvallisuustilanteesta. Hän haluaa rauhoitella ihmisiä ja toteaa, että Suomessa viranomaiset tekevät työtä turvallisuuden eteen joka päivä. Se työ ei vain ole kovin näkyvää kansalaisille.
Niskanen opettaa Gradialla turvallisuusalan koulutuslinjalla lehtorina ja hän on perehtynyt myös hybridivaikuttamiseen. Niskanen on yksi ”Hybridivaikuttaminen ja -uhat pelastustoimen toimintakentässä” -tutkimuksen neljästä tekijästä. Tutkimus julkaistiin hiljattain Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Muut kirjoittajat edustivat poliisia, puolustusvoimia ja pelastuslaitosta.
Tutkimuksessa kartoitettiin hybridivaikuttamista ja -uhkia tällä hetkellä niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti pelastusviranomaisten toimintaympäristössä. Tuloksissa todetaan, että hybridivaikuttaminen on lisääntynyt ja sen muodot ovat laajentuneet. Hybridivaikuttaminen ei ole pelkästään valtiollisten toimijoiden ongelma, vaan se ulottuu alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, kuten pelastuslaitoksiin. Tutkimus on osittain salainen.
-Pelastustoimeen kohdistuu päivittäistä vaikuttamista. Se voi olla esimerkiksi tekaistujen hälytysten tekemistä eli kuormitetaan aiheetta pelastustoimen resurssia. Sanoisin, ettei hybridivaikuttaminen ole kuitenkaan keskittynyt viranomaistoimintaan tällä hetkellä.
Niskanen sanoo, että tavallisillakin ihmisillä voi olla turvallisuustilanteen kannalta merkittäväkin rooli.
-Voi olla esimerkiksi sellainen tilanne, että uusi tuttavuus on kiinnostunut työpaikkasi turvallisuusjärjestelmistä. Ihmiset tekevät päivittäin tärkeitä havaintoja esimerkiksi erikoisista liikkujista tai ajoneuvoista. Jotkut havainnoista ovat todella hyviä, jos ajatellaan alueita lähellä rajaa tai kriittistä infraa, joihin pyritään vaikuttamaan. Vainoharhaiseksi ei kannata kuitenkaan ryhtyä.
Niskanen sanoo, että hybridivaikuttamiseen liittyy vaikeita sanoja ja asioita, jotka ovat ehkä vaikeasti ymmärrettäviä tavalliselle kansalaiselle. Hybridisodankäynti -sana herättää pelkoa ja iäkkäämmät ihmiset saattavat kuvitella, että Suomeen olisi joku konkreettisesti hyökkäämässä.
-Sanat ovat hyvin voimakkaita. Suurelle osalle tulee mieleen aseellinen konflikti. Minulta on aika moni kysynyt, että onko nyt sota. Itse työskentelen nuorten kanssa, jotka käyttävät paljon somea. He näkevät siellä yhden puolen asioista. Somessa on hyvinkin taidokkaasti tehtyjä postauksia, joissa esitetään niin sanotusti faktatietoa. Medialukutaitoa tarvittaisiin enemmän, Niskanen sanoo.
Niskanen toteaa, ettei pelko sinällään ole huono asia, mutta jos se ottaa vallan, tilanne on toinen.
-Moni on jopa miettinyt, pitääkö muuttaa pois tai ottaa rahat pois pankista. Harvemmin puhutaan siitä, että meillä on kuitenkin todella hyvät varautumissuunnitelmat ja -strategiat. Niistä ei niinkään paljon uutisoida.
-Hybridivaikuttaminen voi olla sitä, että meille viestitään sellaista, johon meidän halutaan uskovan. Hybridivaikuttamisen tarkoitus on vaikuttaa yhteiskuntaan ja kaikkiin sen jäseniin. Vaikuttamista esiintyy päivittäin ja sillä pyritään lietsomaan pelkoa, kahtiajakoa ja sekasortoa. Meidän täytyy vaan pitää pää kylmänä ja jalat maassa tämän edessä. Pysytään rauhallisena, eikä lähdetä panikoimaan. Hybridivaikuttamisella pyritään aiheuttamaan mahdollisimman suuria reaktioita.
Niskasen mielestä Eagle S -aluksen tapaus oli loistava esimerkki viranomaisten toiminnasta ja suhtautumisesta mahdolliseen hybridivaikuttamiseen. Kyseistä alusta epäillään sekä sähkö- että tietoliikennekaapelin rikkoutumisesta Itämerellä. Asian tutkinta on vielä kesken.
-Viranomaiset tekivät toimenpiteitä ja viestittivät siitä. Kerrottiin, mitä on tapahtunut ja mitä tehdään seuraavaksi. Viestintä oli todella selkeää. Hyvää oli myös se, etteivät viranomaiset tai johtavat poliitikot osoittaneet syyttävää sormea ennen kuin tutkinta on suoritettu loppuun.
-Olen itse työskennellyt turvallisuusalalla 19 vuotta. Gradialla koulutan vartijoita ja järjestyksenvalvojia. Tiedän, että Suomessa turvallisuusasiat ovat hyvin, eikä meillä ole mitään hätää eikä syytä huoleen.

Maarit Nurminen

Kestävät Kylät -hankkeeseen etsitään ympäristötekoja

Kestävät Kylät -hankkeeseen etsitään ympäristötekoja

Tikkalan koululla pohdittiin sunnuntaina yhdessä ympäristötekoja – sekä sellaisia, joita kylillä on jo tehty, että sellaisia, joita siellä voisi vielä tehdä. Vauhdittajana kylien ympäristöteoille toimii Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima Kestävät kylät -hanke, jossa osatoimijana on Keski-Suomen Kylät ry.
– Kestävät Kylät -hankkeita on eri puolilla Suomea. Keski-Suomessa meillä on tavoitteena kahden hankevuoden aikana käynnistää 45 ympäristötekoa. Kierrämme eri puolilla Keski-Suomea kartoittamassa, mitä kylillä on jo tehty ja mitä konkreettisia asioita sieltä nousisi esille, joihin haluttaisiin tarttua. Hanke on vasta pääsemässä vauhtiin, tämä Korpilahden pohjoisten kylien tilaisuus oli yksi ensimmäisiä kylätapaamisia, Nora Purojärvi ja Heli Kallio-Kauppinen Maaseudun Sivistysliitosta ja Riikka Rantapolku Keski-Suomen Kylät ry:stä kertoivat.
– Ympäristöteot ovat tavalla tai toisella ympäristölle ja ilmastolle suotuisia tekoja, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta. Myös arjen pienet teot ovat tärkeitä, naiset selvittävät ja kertovat, että tällaisia tekoja ovat esimerkiksi kierrätys ja energiansäästö.
– Hankkeen puitteissa voidaan toteuttaa esimerkiksi maisematekoja, perinnerakentamista, vieraslajitorjuntaa, kukkapeltoja ja niittyjä tai ympäristötaidetta. Meillä on pieni kassa, josta voimme rahoittaa pieniä hankkeita, isompien hankkeiden kohdalla voimme avustaa esimerkiksi Leader-rahoituksen hakemisessa.
Heli Kallio-Kauppinen esitteli myös Ryytimaa-hanketta, joka jakaa tietoa resurssiviisaasta yhteisöviljelystä.

Tikkalassa ympäristötekoina, joita on jo tehty, nostettiin esiin muun muassa Tikkala – Isolahti tien ympäristön raivaus, Myllyvuoren natura-alue, vuosittain järjestettävä ongelmajätekeräys sekä Patajärven rehevöitymisen vähentäminen kaislojen niitolla, jota on tehty jo kauan.
– Patajärven ja Muuratjärven virkistyskäytön lisääminen vaatisi kehittämistä, kalastusharrastusta pitäisi aktivoida, jotta etenkin Patajärvestä saataisiin kalastettua nykyistä enemmän; liika kalakantakin rehevöittää järveä, Timo Koskinen sanoi ja totesi, että venevalkamat voisivat lisätä kalastusta.
– Kaupunki omistaa Muuratjärven Varislahdessa venevalkaman, se on merkitty vuonna 2009 vahvistettuun kaavaan ja sitten se on tehty, mutta venepaikkoja ei ole missään jaossa. Esimerkiksi kyläseura voisi tehdä kaupungin kanssa sopimuksen ja markkinoida venepaikkoja. Myös Patajärven rannassa Tikkalan päässä kaupungilla on tontti, johon saisi uimapaikan ja venevalkaman. Sen kunnostaminen ei vaatisi suuria resursseja, Koskinen sanoi.
Ympäristötekoina, joita Tikkalassa voitaisiin tehdä, nostettiin esille myös muun muassa jättipalsamin ja lupiinin poistaminen, Tikkalan keskustan kaunistaminen esimerkiksi pensailla, ympäristötaiteen tekeminen sekä ympäristöteemaisen ohjelman yhdistäminen laavujen kierrokseen. Myös niityn perustaminen kiinnosti paikalla olijoita.
Juhani Kuusela kertoi, että Ylä-Muuratjärvellä on jo puhuttu kylätalon läheisen riukuaidan uusimisesta, samoin luontopolku on ollut esillä.
– Kylätalon ympäristöön voisi tehdä noin puolen kilometrin mittaisen luontopolun, jonka varrella olisi infotauluja, Kuusela totesi.
Kestävät Kylät -hanke jatkuu ensi vuoden loppuun asti. Lisää tietoa aiheesta löytyy muun muassa Maaseudun Sivistysliiton nettisivuilta.

Tiina Lamminaho

Riistalajien lumilaskennat käsillä

Kari Nykänen Korpilahden Erämiehistä arvelee, että Erämiesten ja Moksin Erämiesten yhteinen riistanisäkkäisen lumijälkien laskenta siirtyy ensi viikonlopulta eteenpäin säätiedotusten valossa. Riistakolmiolaskennat käynnistyvät Keski-Suomessa 15.1. Laskenta tulee tehdä 28.2. mennessä.
-Yleensä pyrimme maastoon heti laskennan alettua, kun lumi ei helmikuulle tullessa yleensä ainakaan vähene.
Riistakolmio on nimensä mukaisesti kolmion- mallinen alue, jossa kunkin sivun pituus on neljä kilometriä. Lumisessa maastossa laskentatehtävä on melko työläs.
-Meitä on sekä talvi- että kesälaskennassa mukana 12-13 henkilöä.
Maastossa kuljetaan joko lumikengillä tai liukulumikengillä.
-Metsäsuksilla on vaikea kulkea maaston olosuhteiden vuoksi. Alueella on esimerkiksi hakkuuaukeita, vattupusikoita ja sen sellaista.
Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien lumijälkien lukumäärä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. Lisäksi merkitään näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista.
Nykänen on koordinoinut laskentoja Korpilahden Erämiesten osalta toistakymmentä vuotta. Riistalaskentaan hän on osallistunut vuodesta 2008 lähtien.
Kolmioita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat.
-Usealle riistanisäkäslajille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta. Aineistoja käytetään myös tutkimuksessa, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.
Riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta nostaa esille hyvinvoivien riistakantojen merkityksen suomalaiselle metsästyskulttuurille.
-Myös siitä näkökulmasta on tärkeää, että talvikolmioita lasketaan ja saamme ajankohtaista tietoa laskettavista riistanisäkkäistä.
Riistakolmioita on laskettu vuodesta 1989 alkaen. Riistakolmio on metsäriistan runsauden seurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Kolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joita laskevat vapaaehtoiset. Lumijälkilaskenta tuottaa Suomessa kansainvälisestikin ainutlaatuista tietoa.

Maarit Nurminen

Pääkirjoitus: Hanna Lahtinen

Eilen illalla koneen sulkiessani ajattelin, että aamulla kirjoitan jouluisen pääkirjoituksen. Arvelin, että kyllä se joulumieli yön aikana syntyy ja aamulla mielessä on kauniita ja hyväntahtoisia ajatuksia, näen silmissäni joulurauhaa huokuvia kuvia, kulkuset kilkattaa ja enkelikuoro laulaa korvissani.
Ei tullut mitään näistä, tuli päänsärky, enkelikuoron sijaan päässäni soi epävireinen säkkipilli ja ulkona näen pelkkää pimeää. Mieleen nousee kyllä välähdyksiä menneestä vuodesta, mutta…
Näen lapsen käden oven kahvalla, ajattelen, että voi kunpa hän ei avaisi ovea. Mutta hän avaa ja hetken kuluttua toinen 12-vuotias lapsi on kuollut ja kaksi muuta loukkaantunut.
Näen kauniin metsämaiseman, puro solisee, vesi on kirkasta. Margaritifera margaritifera, eli jokihelmisimpukka, eli raakku huojuu hiljaa veden virratessa sen ylitse, kuten on virrannut jo yli sata vuotta. Yhtäkkiä raskas metsäkoneen rengas ajaa puron yli. Ei ole enää kirkasta vettä, ei ole raakkuakaan.
Sitten välähdyksiä ryöppyää. Näen paljon lapsia, joiden ympärillä käydään sotaa, joiden elämä rikotaan ja joiden sydämiin kylvetään vihan siemen. Näen lohkeavia jäävuoria, palavia metsiä ja tulvia kaikkialla.
Pakotan itseni ajattelemaan joulua. Näen kauniin nuoren naisen selaavan somea. Hänellä on samanvärinen iho kuin todennäköisesti oli sillä naisella, jonka lapsen synttäreitä kohta juhlitaan. Mutta tämä nuori nainen poistaa kiivaasti saamiaan rasistisia viestejä, nostaa katseensa ja pakottaa itsensä hymyilemään kantaessaan Lucia-neidon kynttiläkruunua.
Näen joulukuusessa yksinäisenä lepattavan kartonkisydämen, jossa lukee: Lahjakortti 16-vuotiaalle pojalle. Ympäriltä on joulupuusta viety muut sydämet, joissa oli pienempien lasten lahjatoiveita, mutta ketään ei kiinnosta täyttää vähävaraisen teinipojan toivetta.
Nousen, otan teetä ja katson ulos. Ulkona pimeys pitää päivää otteessaan, mutta hangen valkoinen pinta loistaa himmeää valoa. Yksinäinen aamuvirkku hömötiainen pyrähtää lintulaudalla. On uusi päivä täynnä ihania mahdollisuuksia – kaikesta huolimatta.