23.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Positiivisuutta, näkyvyyttä ja tunnettavuutta, kiinnostavia tontteja, halvempia ja parempikuntoisia vuokra-asuntoja, minitalonäyttely, lisää tapahtumia, datakeskus… Kunnan ja Petäjäveden Yrittäjät ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa nostettiin esille monenlaisia ideoita, joilla Petäjäveden elinvoimaa saataisiin parannettua.
Elinvoimaryhmän puheenjohtajan Teppo Sirniön johdolla pohdittiin, millainen on Petäjäveden elinvoimaisuuden nykytila ja mitä pitäisi tehdä elinvoimaisuuden parantamiseksi. Keskustelutilaisuudessa esiin tulleet asiat on tarkoitus viedä eteenpäin, joko osaksi kunnan strategiaa tai jo nopeammin toteutettavaksi.
Yhteistyötä ja kehumista
– Petäjäveden vanhalla kirkolla on ollut hyvä kesä, ryhmiä on ollut paljon. Yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa sekä toimet, joita olemme tehneet, ovat olleet oikeansuuntaisia, Hanna Hautamäki totesi nykytilanteesta. Keskustelussa tuotiin esille myös vanhan kirkon vielä nykyistä suuremmat mahdollisuudet. Tyytymättömyyttä nykytilanteessa herättävät muun muassa huonot linja-autoyhteydet iltaisin ja viikonloppuisin.
– Nykytila on erittäin haastava, väkimäärä putoaa ja se haastaa paikallistasolla tehtävää liiketoimintaa. Täällä on myös tietynlaista kuppikuntaisuutta, tuntuu, että me yrittäjät välillä potkimme toisiamme, vaikka meidän pitäisi toimia kaikkien yhdessä, Jere Malila totesi.
Elinvoimaryhmään kuuluvan Petäjäveden Yrittäjät ry:n puheenjohtajan Mirkka Lampisen mukaan kuppikuntaisuuden esilletuominen on hyvä asia.
– Minäkin olen kuullut, että täällä olisi kateutta ilmassa. Kuulostaisi hyvältä, jos saataisiin yrittäjät yhteisen pöydän ääreen tutustumaan toisiinsa ja virittelemään yhteistyötäkin. Siinä yrittäjäyhdistys voisi olla mukana, Lampinen sanoi ja totesi, että hänen mielestään kaikki Petäjävedellä ovat kuitenkin hyviä tyyppejä.
Kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulainen antoi vinkin kaikille petäjävetisille.
– Kehukaa Petäjävettä, petäjävetisiä yrittäjiä ja täällä tarjottavia palveluita joka paikassa. Jos jossain palvelussa on jotain marmatettavaa, sanokaa siitä suoraan asianomaiselle palvelun tuottajalle sen sijaan, että kirjoittaisitte siitä someen. Se ei maksa euroakaan, että puhuu hyvää, Kumpulainen totesi.
Vuokra-asuntojakin tarvitaan
Kunnan näkymättömyyttä tuotiin esille useammassakin puheenvuorossa, esimerkiksi Kintaudelle muuttanut Eija-Kaisa Klinga totesi, että kun hän kertoi tuttavilleen muuttavansa Petäjävedelle, harva tiesi Petäjävedestä mitään.
– Moni Jyväskylästä pois haluava valitsee jonkin muun kunnan, joka näkyy enemmän. Petäjäveden kunnan sivuille pitäisi saada esimerkiksi tarjolla olevat tontit näkyviin, Kimmo Ijäs totesi.
Näkyvyyttä voisi keskustelussa mukana olleiden mukaan lisätä erimerkiksi kaikenlaisilla tapahtumilla tai minitalonäyttelyllä aikoinaan pidetyn omakotitalonäyttelyn tapaan. Myös kalliit rantatontit mainittiin näkyvyyden ja asukkaiden tuojina.
Matti Lahtinen otti puheeksi vuokra-asunnot.
– Jos saa täältä työpaikan, ei välttämättä rupea rakentamaan uutta taloa. Täällä on kalliita ja huonokuntoisia vuokra-asuntoja, sille pitäisi tehdä jotain. Jossain vaiheessa puhuttiin paljon kunnallisveroprosentista, mutta ei se kiinnosta ihmistä, joka on saanut kunnasta työpaikan. Päätöksessä muuttaako Petäjävedelle vai naapurikuntaan vaikuttaa paljon enemmän se, millaisia ja minkä hintaisia asuntoja on tarjolla, Lahtinen sanoi.
Isoja kaloja kannattaa pyytää
Kalevi Laajisto nosti esiin myös lainansaannin vaikeuden uusien talojen rakentamisen esteenä; maaseudulla talojen vakuusarvot laskevat. Jaakko Ylitalo peräänkuulutti ratkaisukeskeisyyttä niin kohtaamisissa kunnan virkamiesten kanssa kuin pankkiasioinnissakin.
– Pitää miettiä, miten asia saadaan tapauskohtaisesti ratkaistua. Petäjävedellä talojen vakuusarvojen suhteen on vielä hyvä tilanne, Ylitalo totesi.
– Meillä on 400 kilometriä rantaviivaa ja aika paljon asukkaita, jotka asuvat käytännössä Petäjävedellä mutta maksavat veronsa muualle. Petäjävedellä vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ei ole torpattu; kannattaisi lähestyä näitä vapaa-ajan asunnossaan asuvia suoraan, sieltä voisi saada uusia asukkaita ja sitä kautta verotuloja, Mikko Tiirola ehdotti.
Tapio Kokkonen totesi, että kuntaan pitäisi saada työpaikkoja.
– Teollisuustyöpaikkoja voi olla vaikea saada, mutta esimerkiksi etätyöpisteitä kannattaisi miettiä, Kokkonen totesi.
– Myös isompia kaloja kannattaa pyytää. Me olemme sähkönsiirron solmukohdassa, tämä olisi yksi parhaista paikoista datakeskukselle, samoin Petäjävesi on yksi Keski-Suomen parhaita paikkoja vetytalouden investoijien kannalta. Niissä peleissä meidän pitää olla mukana, kun saamme uuden kunnanjohtajan, Mikko Tiirola sanoi.
Tilaisuudessa esitettiin myös toiveita päättäjille.
– Toivottavaa olisi, ettei hyviä hankkeita torpattasi, vaikka uudet hankkeet tulisivat lähelle omaa alaa. Kateuden ei pitäisi vaikuttaa päätöksenteossa, Simo Sarava totesi.
Keskustelussa toivottiin myös sitä, ettei päätöksiä siirrettäisi seuraavalle vaalikaudelle, eikä annettasi puoluepolitiikan vaikuttaa päätöksentekoon.
– Senhän me olemme jo päättäneet, että meillä on vain yksi puolue eli Petäjävesi-puolue, Teppo Sirniö totesi.
Tiina Lamminaho
21.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti viime torstaina toimintansa uusi yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus. Tilannekeskuksessa työskentelevät hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavat yksiköt eli ensihoidon kenttäjohto, sosiaali- ja kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus ja kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA -yksikkö) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät. Nämä ympärivuorokautisia palveluita tarjoavat yksiköt tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoimaan oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata vapaana olevaa resurssia hyödyntäen.
-Tällaisia tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset, kertoo projektipäällikkö Joni Lehtonen.
Tilannekeskustoiminnan tavoitteena on, että myös kiireettömissä tilanteissa jokainen saa tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti.
Tilannekeskus reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Asiakkaat ja potilaat eivät voi olla suoraan yhteydessä tilannekeskukseen.
Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoidetaan jatkossa kuten ennenkin.
Tilannekeskuksessa aloittaa uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa.Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön ja antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään.
Tilannekeskuksesta konsultaatioapua ammattilaisille
Tilannekeskus tarjoaa myös konsultaatioapua hyvinvointialueen muille työntekijöille tilanteissa, joissa yksikön omat toimintaohjeet eivät riitä.
-Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolella Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Tämä tuo turvaa eritysesti ilta- ja yöaikaan työskentelevälle henkilökunnallemme, jotka tulevat jatkossa saamaan apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta ympärivuorokautisesti, vuoden jokaisena päivänä, toteaa projektipäällikkö Joni Lehtonen.
Tilannekeskus voi reagoida ympärivuorokautisesti Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesi- ja lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkko- ja järjestelmähäiriöt.
Tilannekeskus voi tarvittaessa lähettää häiriötilanteista ensitiedotteen sisäisesti, eri sidosryhmille ja medialle heti häiriötilanteen alkuvaiheessa.
21.10.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Maarit Nurminen
Kuluvalla viikolla torstaina keskustellaan Korpilahden yhtenäiskoulun ruokalassa Korpilahden terveysaseman tulevaisuudesta. Tilaisuus alkaa kello 18. Hyvinvointialueen säästökuuri on sitä laatua, että korpilahtelaisten kannattaa miettiä tarkkaan, mitä lähtee esittämään ja pyytämään. Parasta tietysti olisi, jos palvelut voisivat jatkua ennallaan ainakin sillä tasolla kuin tähänkin asti. Tämä voi olla kuitenkin haaveunta.
Suurin huoli on Korpilahden alueen ikäihmisistä, jotka eivät pääse itse liikkumaan tai se on hyvin hankalaa. Bussilla Muurameen kulkeminen on monelle melkoisen ylitsepääsemätön juttu. Mikäli Kela-taksin saa suhteellisen helposti, se on tietysti ratkaisu kulkemisen ongelmiin.
Hyvinvointialueella katsotaan palvelutason olevan hyvällä tai ainakin riittävällä tasolla, mikäli suurimmalla osalla Keski-Suomen väestöstä on puolen tunnin tai alle matka terveysasemalle. Tämä näyttää paperilla ihan hyvältä, mutta käytännössä tilanne voi olla tosiaankin toinen.
Tosiasia on kuitenkin se, että Keski-Suomen hyvinvointialueen säästötavoitteet vuoteen 2030 ovat sellaiset, että vielä monen muunkin terveysaseman ovet tullaan laittamaan kiinni. Terveydenhuollon ongelmat koko maassa tuntuvat olevan sitä luokkaa, että parempien aikojen avaimet ovat valtioneuvoston jäsenten taskuissa.
21.10.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Niittyahon tilan yrittäjät Elina ja Kalle Tammivuori istuvat Tähtiniemen Juhlakartanon tyhjässä salissa; ilmassa on sekä jännitystä että suurta innostusta. Vaikka kartanossa ei ole vielä kuin kolme Torista haalittua antiikkista ruokapöytää tuoleineen sekä keskeneräinen remontti entisissä asuintiloissa, pariskunta suunnittelee täyttä häkää loppuvuoden toimintaa.
-Onneksi on se kuuluisa viime tippa. Niittyahon tilan kesäteatteri oli valmis puoli tuntia ennen ensi-illan alkua, Tammivuoret muistelevat nauraen.
Kotitilalla ja yrityksessä Niittyahossa toiminta keskittyy kesäaikaan tilojen luoteen vuoksi; navetan vintin eristämättömässä tilassa ei lokakuussa enää juhlia vietetä.
– Meillä oli aikoinaan jo suunnitelmat pitkällä uudisrakennuksesta Niittyahoon. Kaikki oli valmiina, jopa laina pankista, mutta sitten tuli korona, eikä suunnitelmissa ollutta ”kievaria” koskaan rakennettu. Ja näin jälkikäteen sanottuna, parempi niin!
Monialayrittäjillä on lisäksi tilalla viljanviljelyä, joka on edelleen virallisesti tilan päätuotantosuunta. Konepalvelu Tammivuori on toiminut parikymmentä vuotta, mutta rakennusalalla on ollut hiljaista viime aikoina.
Yrittäjät ovat etsiskelleet juhla- ja pitopaikkaa siis jo jonkin aikaa. Tammivuoret tuntuvat puheidensa perusteella olevan jonkinasteisia Korpilahti-faneja. Elina mainitsee useampaan kertaan, miten Korpilahdella viehättää tietynlainen maalaismaisuus, joka on säilynyt. Elina ihastelee myös vanhoja taloja, jotka ovat kylänraitilla säilyneet ja Kalle kehuu puolestaan esimerkiksi satamaa ja päiväkotia, jotka on suunniteltu ympäristöönsä sopiviksi.
Elina muistelee, että joku vinkkasi loppukesästä Tähtiniemestä ja olivathan yrittäjät siellä aiemmin asiakkaina vierailleetkin. Vuokrasopimus tehtiin ja sitten seurasi jännittävä osuus eli asian julkistaminen pariskunnan ollessa pienellä lomalla Rukalla.
-Tein päivityksen ja jännitti ihan hirveästi, miten Korpilahdella suhtaudutaan.
Elinan oli aikomus mennä saunaan, mutta hän jäikin seuraamaan, miten somepäivitys alkoi saada tykkäyksiä ja kommentteja. Vastaanotto olikin todella lämmin. Korpilahdella on monissa puheissa surtu tyhjänä olevaa Tähtiniemeä.
Tähtiniemi on ollut tyhjänä muutaman vuoden ja asuntona olleella puolella on tapahtunut vesivahinko. Vaurioita remontoidaan nyt ja tilojen käyttötarkoitusta muutetaan samalla. Asuintila muuntuu apukeittiöksi ja sinne tulee muun muassa astianpesukone ja kylmä- ja kuivasäilytystilaa.
Tähtiniemen Juhlakartanon uusilla yrittäjillä on mielessä yhtä ja toista tapahtumaa itsenäisyyspäivän illallisista joululounaisiin ja hyvinvointiapahtumiin sekä yritysten kokouspäiviin ja perhejuhliin. Tammivuoret sanovat, että asiakkaiden on mahdollista tehdä varauksia omia juhliaan varten jo.
-Katsotaan pysyvätkö viranomaiset vauhdissa mukana, toiminnan starttaaminen vaatii taas kasan lupia ja juhlasesonki painaa jo päälle. Meillä on itsellä vielä se ”viime tippa” käyttämättä, mutta katsotaan, milloin sitä korttia päästään käyttämään, Tammivuoret nauravat. Isänpäivälounaille tuli heti julkaisemisen jälkeen parikymmentä varausta ja kalenteri alkoi täyttyä muutenkin rivakasti. Nämä kaikki varmistuvat, kun saamme lupa-asioita eteen päin. Kannattaa seurata kanaviamme.
Maarit Nurminen
21.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kintauden kyläyhdistys järjestää lauantaina 25. lokakuuta talkoot virikepuistossa. Talkoilla siistitään ja raivataan pusikoitunutta ympäristöä, ja kotaakin saa kunnostaa, mikäli innostusta riittää.
– Kintauden kyläyhdistyksen toiminta on ollut hyvin pientä tässä jo pitemmän aikaa. Nyt toimintaa olisi tarkoitus herätellä, mikäli sille olisi tilausta ja kylältä löytyisi voimavaroja. Tämähän on kuitenkin aika pieni kylä ja täällä on muitakin toimijoita, esimerkiksi Kintauden nuorisoseura on iso ja hyvä toimija, samoin koulun vanhempainyhdistys, Kintauden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raija Kauppinen toteaa.
Kintauden kyläyhdistyksen toiminnan herättely sai alkunsa Kintaudella pidetystä kyläillasta.
– Kyläillassa nousi esille toiveita Kintauden kyläyhdistyksen aktivoitumisesta ja minä sitten soitin Raijalle ja kysyin, voisimmeko yrittää saada toimintaa liikkeelle, Eija-Kaisa Klinga kertoo.
– Itse en ole ollut aikuisiällä mukana kylätoiminnassa, mutta minulla on siitä lämpimiä muistoja lapsuudestani, kun asuin Iisalmessa. Mielestäni kokemuksen puute ei ole este kyläyhdistyksessä toimimiselle. Kyläyhdistyksen toimintaan osallistujilta ei vaadita mitään erityisiä tietoja, taitoja tai ominaisuuksia, vaan kylätoiminta on toimintaa matalalla kynnyksellä, Klinga sanoo.
– Kylätoiminnassa ei myöskään tarvitse sitoutua tekemään jotain jatkuvasti. Joku voi haluta olla mukana aktiivisesti aina, joku taas silloin, kun hänellä on kalenterissa tilaa. Molemmat tavat, ja kaikki tavat niiden väliltä, ovat hyviä.
Viestinviejänä ja yhteen kokoajana
Raija Kauppinen pohtii, mikä kyläyhdistyksen rooli voisi olla.
– Itse näen kylätoiminnan tärkeänä, mutta pitää miettiä realistisesti, mihin rahkeet riittävät ja millaiseen toimintaan on tarvetta. Kyläyhdistys voisi olla esimerkiksi linkkinä kyläläisten ja kunnan välillä, välittämässä kyläläisten terveisiä kuntaan. Aikoinaan kyläiltoja järjestettiin säännöllisesti ja kunnan virkamiehet kävivät täällä juttelemassa kyläläisten kanssa, sellaisessa kyläyhdistys voisi olla aktiivinen toimija, Kauppinen toteaa.
– Kyläyhdistys on toiminut jonkinlaisena kylän äänenä viranomaisten suuntaan, antanut esimerkiksi lausuntoja Ely-keskukselle. Ja aikoinaan, kun piti nimetä kaikki tiet, kyläyhdistys organisoi nimienantoa. Myös moniin hankkeisiin kyläyhdistys on osallistunut, Kauppinen kertoo.
Kylän kehittämisen vauhdittajan ja viestinviejän roolin lisäksi kyläyhdistys voisi olla kyläläisiä yhteen kokoava voima.
– Minä uskon, että eri ikäisten ihmisten kokoontuminen yhteen erilaisten asioitten äärelle kasvattaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöön kuulumisen tunnetta, Eija-Kaisa Klinga toteaa.
– Kun omat lapset olivat pieniä, tunsi kaikki kyläläiset, mutta nyt, kun lapset ovat jo aikuisia ja muuttaneet muualle, tuntuu, että ei samalla tavalla ole yhteyttä kyläläisiin. Ihmiset ikääntyvät täälläkin, ja myös ikäihmiset pitäisi huomioida ja tuoda heillekin yhteisöllisyyttä, Raija Kauppinen sanoo.
– Nykyäänhän puhutaan siitä, että kolmannen sektorin toimijat voisivat järjestää myös palveluja. Sitäkin voisi pohtia, voisiko kyläyhdistyksellä olla jonkinlainen rooli palvelujen järjestäjänä, siitä meillä ei ole vielä mitään ajatuksia. Aikoinaan, kun täällä oli vanhustentalo, kyläyhdistys muun muassa pesi talkoilla vanhustentalon asukkaiden mattoja, Kauppinen kertoo.
– Kylätoimintaan voi osallistua monella tavalla, mutta halua siihen tarvitaan. Vain muutaman hengen voimin kylätoimintaa ei pysty pyörittämään, eikä siinä ole mitään järkeäkään, Kauppinen ja Klinga sanovat.
– Myös yhteistyö kylän muiden yhdistysten kanssa olisi tervetullutta, naiset toteavat.
Eija-Kaisa Klingan mukaan virikepuiston talkoot ovat herättäneet kiinnostusta.
– Juuri tuollaista kylätoiminta voisi olla; hyvän mielen toimintaa ja välillä ahertamistakin. Virikepuiston ympäristön siistiminenkin onnistuu porukalla paljon paremmin kuin muutaman hengen voimin, Klinga toteaa.
Tiina Lamminaho
