07.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Eihän tämän parempaa kylää olekaan. Parasta täällä ovat ihmiset, kaikki ovat niin mukavia, lähes 70 vuotta Ylä-Muuratjärvellä asunut Elli Kinnari toteaa. Keski-Suomen paras kylä Ylä-Muuratjärvi on nyt virallisestikin; Keski-Suomen Vuoden kylä -titteliä juhlittiin lauantaina kylätalossa isolla joukolla. Mukana oli niin oman kylän kuin naapurikylienkin väkeä sekä yhteistyökumppaneita kauempaakin.
Reijo Lähteenmäki Keski-Suomen Kylät ry:stä kiitteli Ylä-Muuratjärven yhteisöllisyyttä.
– Tärkeimpänä vaikuttajana Vuoden kylä -valintaan näen juuri yhteisöllisyyden. Toinen tekijä on turvallisuuteen ja varautumiseen panostaminen, jossa täällä ollaan pidemmällä kuin muissa Keski-Suomen kylissä, Lähteenmäki sanoi.
– Ylä-Muuratjärven kylän motto ”pidetään huolta toisistamme” toteutuu erinomaisesti. Kylällä on monenlaista toimintaa kaikille ikäryhmille ja kylätalo on paikka, jossa tapahtuu lähes päivittäin jotain uutta ja innostavaa. Kyläläiset ovat kaikki mukana ja talkootyö tuo ihmiset yhteen. Täällä on myös kuunneltu viestejä ja otettu ne huomioon toimintaa järjestettäessä, Lähteenmäki kehui puheessaan.
– Ylä-Muuratjärvi on myös ajassa kiinni, se ottaa aktiivisesti osaa erilaisiin hankkeisiin ja koulutuksiin. Se on rohkea ja ennakkoluuloton. Kyläyhteisö on ottanut varautumisen ja turvallisuuden sydämen asiakseen. Tämä myös ylläpitää omalla tavallaan maaseudun elinvoimaisuutta, Lähteenmäki sanoi onnitellessaan Ylä-Muuratjärviseuraa ja kyläläisiä.
Ylä-Muuratjärviseuran varapuheenjohtaja Ilmo Laaksonen totesi Ylä-Muuratjärven olevan Keski-Suomen Vuoden kylä jo toistamiseen, edellisen kerran titteli tuli vuonna 2007.
– Silloinkin puheenjohtajana oli aktiivinen nainen, Susanna Pesonen. Nyt meillä on naisenergiaa tuplasti, puheenjohtajana Helena Mieskolainen ja sihteerinä Ina-Maria Mieskolainen. Ilman tätä ripeää naiskaksikkoa kylän toiminta ei olisi näin vilkasta, Laaksonen kehui.
– Kun täytin Vuoden kylä -hakemusta, yllätyin, kuinka paljon täällä on saatu aikaiseksi. Kun kysyttiin kylän merkittävimpiä voimannäytteitä viiden viime vuoden aikana, mainitsin ensimmäisenä kylätalon toiminnan pyörittämisen ympärivuotisesti; uunit lämmitetään kiertävillä vuoroilla, polttopuut tehdään talkoilla ja piiput ja hormit on uusittu sekä katto korjattu. Toinen merkittävä asia on kylätalon varustaminen valmiuskeskukseksi hankkimalla tänne muun muassa aggregaatti sekä patjoja ja lyhtyjä ja pitämällä harjoituksia. Kolmantena mainitsin vilkkaan harrastustoiminnan tukemisen, ja kun luettelin täällä järjestettyjä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, totesin, että niitä on ollut todella paljon, Laaksonen kertoi.
Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kuusinen-Laukkala kehui myös Ylä-Muuratjärven kylän aikaansaannoksia.
– Tunnustus tuli ansaitusti, niin paljon täällä on tehty töitä viime aikoina. Ylä-Muuratjärvi on kylä, jossa ei ole ollut isoja kartanoita. Täällä on asunut työteliäitä ihmisiä, jotka ovat tarttuneet toimeen. Nykyäänkin täällä näytetään, että vaikka puitteet eivät ole suuret, hyvällä hengellä saadaan paljon aikaiseksi, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoi kiitellessään Ylä-Muuratjärviseuraa hyvästä yhteistyöstä.
– Naapurikylien kannalta merkityksellisintä on se, että Ylä-Muuratjärven kylätalo on lämmin ympäri vuoden, Paula Määttä totesi ja kehui Ylä-Muuratjärven kylätaloa mitä parhaimmaksi kokoontumispaikaksi.
– Meille Pohjoisten kylien virtapiirin jäsenille tämä on mainio paikka, pidämme täällä niin jumpat kuin elokuvaillatkin ja saamme jopa Jyväskylän yliopiston Ikis-luennot tänne videotykin välityksellä. Ja lisäksi Ylä-Muuratjärviseura hoitaa meille tarjoilut, Paula Määttä kiitteli.
Virtapiirin lisäksi kylätalolla kokoontuu perhekerho, lastenkerho ja ilma-asekerho, pizzapäiviä on säännöllisesti, karaokeiltakin oli ja bingoakin on kokeiltu. Talkoissa kyläseuran väki on ollut muun muassa eri ralleissa ja messuilla, tärkein talkootapahtuma on vuosittain Jyväskylän MM-ralli, talkooväkeen kuuluu muun muassa omalla kylällä koulutettuja järjestyksenvalvojia. Urheilukenttä on kunnostettu hankerahoituksella ja turvallisuuteen liittyviä tapahtumia kylällä on ollut useita, kylällä on myös oma turvaryhmä ja naapuriapuryhmä.
Ylä-Muuratjärvellä asuu monen ikäistä väkeä, lapsiperheitäkin on paljon. Juhani Penttinen muutti perheineen Ylä-Muuratjärvelle kymmenkunta vuotta sitten.
– Täällä on ollut mukava asua ja se on hyvä, että kauppa ja koulu ovat lähellä. Jos tässä ei olisi koulua näin lähellä, me emme asuisi täällä, Penttinen sanoo ja kertoo, että perheeseen kuuluu viisi lasta, joista kaksi on jo yläasteella, kolme käy koulua Tikkalan ala-asteella.
– Parasta täällä on, kun kaikki tuntevat toisensa ja kaikki ovat kivoja toisilleen, 13-vuotias Ida Penttinen sanoo.
– Täällä on kiva asua. Välillä ajattelee, että kaupungissa esimerkiksi uimahalli ja kauppakeskukset olisivat lähempänä, mutta silti täällä on mukava asua. On täälläkin tekemistä ja kavereita, Ida Penttinen toteaa.
Myös 14-vuotias Jeremia Penttinen tykkää asua Ylä-Muuratjärvellä.
– Kyllä täällä on tekemistä riittänyt. Täällä on rauhallisia paikkoja, joissa voi liikkua luonnossa, täällä ei ole hirveää hälinää. Ja kylätalolla on kaikenlaista tapahtumaa, Jeremia Penttinen sanoo.
Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen painottaa, että Vuoden kylä – titteli kuuluu kaikille kyläläisille.
– Tämä on yhteinen juttu, ei tätä olisi saatu, jos kaikki eivät olisi mukana tekemässä. Meillä on täällä vapaaehtoisia paljon ja aina, kun tehdään yhdessä, pitää olla kahvia ja pullaa ja kaikilla mukavaa. Talkoita tehdään siinä samalla, kun tavataan tuttuja, Helena Mieskolainen toteaa.
Tiina Lamminaho
04.04.2025 | Petäjävesi
Hanna Niinilampi, Leena Sivula ja Johanna Korpivaara kohtaavat perheitä Nepsy-pysäkeillä.
Niina Kelloniemi
Petäjäveden perhekeskuksella kevään aikana järjestettävät Nepsy-pysäkit tarjoavat lapsiperheille varhaisen tuen ennaltaehkäisevänä palveluna keskusteluapua neuropsykiatristen erityispiirteiden mukanaan tuomiin arjen haasteisiin. Keskustelun tarkoituksena on antaa ohjausta lapsiperheen jäsenen keskittymisvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden, toiminnanohjauksen tai aistisäätelyn haasteisiin.
– Työssäni huomaan, että vanhemmuus on suoritteista ja omaan vanhemmuuteen suhtaudutaan vaativasti. Nepsy-pysäkillä tarjoamme perheille yksilöllisten tarpeiden mukaan vinkkejä arjen hallintaan. Joskus pienilläkin muutoksilla voi olla arjessa iso vaikutus, kertoo nepsy-pysäkillä ja avoimessa päiväkodissa paikallisia perheitä kohtaava Petäjäveden kunnan perhekeskuskoordinaattori ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Johanna Korpivaara.
Nepsy-pysäkillä vertaistuellisessa keskustelussa Korpivaaran kanssa perheitä kohtaavat lisäksi Petäjäveden kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja nepsy-valmentaja Leena Sivula sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen läntisen alueen perhekeskuskoordinaattori Hanna Niinilampi.
– Joskus vanhemmat kokevat lapsensa nepsy-haasteiden edessä, että ovat epäonnistuneet kasvattajana. Se ei ole kuitenkaan kasvatuskysymys, sillä neurokirjolla oleville lapsille ei välttämättä sovi samanlainen kasvatustyyli kuin lapsille, joilla näitä erityispiirteitä ei ole. Kasvatusta voidaan muokata lapselle sopivammaksi lapsen erityistarpeet huomioiden. Meillä kaikilla nepsy-pysäkin ohjaajilla on myös omakohtaista kokemusta näistä asioista omien lastemme kautta, Sivula kertoo.
– Paljon on kiinni kasvattajan suhtautumisesta. Kaikkea ei tarvitse yrittää tehdä samalla tavalla kuin ympärillä olevat, vaan voi valita, mikä toimii omassa perheessä. Olemme täällä antamassa vinkkejä siihen, miten muokata kasvatusta niin, että arki on sujuvaa ja mielekästä, eikä kukaan perheessä kuormitu liiaksi, Niinilampi sanoo.
– Kannattaa myös muistaa, että haastaviksi mielletyillä piirteillä on myös kääntöpuoli, eivätkä kaikki piirteet suinkaan ole pelkästään haasteita, vaan ne voidaan nähdä myös neutraaleina tai positiivisina ominaisuuksina, Korpivaara lisää.
Huomio arjen perusasioihin
Tapaamisella keskustelu aloitetaan lapsen kasvuympäristön tarkastelusta.
– Perheen tilanteen ymmärtämiseksi on tarpeen selvittää, miten arki perheessä sujuu, silloin osaamme paremmin auttaa perhettä heille sopivalla tavalla, Korpivaara kertoo.
– Keskustelussa palataan arjen perusasioihin, joita ovat esimerkiksi uni, ravinto, ruutuaika ja vanhemman rooli kasvatuksessa. Jos jokin näistä osa-alueista ei ole tasapainossa, se voi aiheuttaa nepsypiirteiden ilmenemistä kaikissa lapsissa. Yleisesti esimerkiksi runsas ruutuaika, riittämätön lepo tai rajattomuus kasvatuksessa aiheuttavat levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja turvattomuutta. Kiinnittämällä näihin huomiota, arki voi parantua jo paljon, Sivula jatkaa.
Nepsy-pysäkin ohjaajat kannustavat ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Omaan vanhemmuuteen on mahdollista saada tukea myös Vanhemmuuden tukipysäkiltä, jos nepsy-haasteita ei ole.
– Sanoisin, että keskustelemaan kannattaa hakeutua, jos tuntee vanhemmuudessaan riittämättömyyttä, neuvottomuutta, väsymystä tai että oma jaksaminen on koetuksella ja on tunne, että kaikki keinot on käytetty. Usein omat tavoitteet ja odotukset vanhempana on vain asetettu saavuttamattomiksi ja asiat korjaantuvat olemalla armollisempi ja pysähtymällä oman lapsen äärelle kuuntelemaan hänen tarpeitaan aidosti läsnäollen, Korpivaara täsmentää.
– Tunnetaidot ja tunteiden kanssasäätely ovatkin usein asioita, joissa vanhemmat kokevat riittämättömyyttä, sillä näitä taitoja ei ole välttämättä omassa lapsuudessa opittu ja ne pitäisi oman lapsen kanssa hallita. Tästäkään ei kannata vanhempana ottaa paineita, vaan ajatella, että näitä taitoja opetellaan yhdessä lapsen kanssa. Keskustelun lisäksi tarjolla on paljon erilaista arkea sujuvoittavaa tukimateriaalia, joihin voi tutustua ja valita sopivat perheen tarpeiden ja lapsen iän mukaan, Sivula lisää.
– Keskustelemaan kannattaa ehdottomasti hakeutua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, sillä muutosten tekeminen vaatii vanhemmalta voimavaroja, Niinilampi muistuttaa.
Maksuton nepsy-pysäkkien keskustelumahdollisuus on kaikille avoin ja tapaamiseen voi ottaa myös lapsen mukaan. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia ja vanhempi voi tulla myös keskustelemaan, jos kokee haasteita olevan lapsen sijaan itsellään. Tapaamisiin voi tulla monenlaisten pulmien kanssa, joita ratkotaan rakentavasti keskustellen.
Ohjaajilla on palveluohjausvelvollisuus perheen tarpeiden mukaan, mutta käyntejä ei kirjata, eikä niistä synny asiakkuutta. Mahdollisista jatkotoimista keskustellaan aina perheen kanssa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamalle Nepsy-pysäkille voi varata ajan puhelimitse perhekeskuskoordinaattorilta 040 4858 792 tai varhaiskasvatuksen erityisopettajalta 040 5003 404. Kevään aikana tapaamisia järjestetään vielä torstaisin 10.4. ja. 15.5. kello 13–15. Nepsy-pysäkkejä järjestetään hyvinvointialueella myös etäyhteydellä. Etätapaamiseen ajanvaraus puhelimitse 040 351 80 62.
27.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Aluevaltuustoon pyrkii lähes 600 ehdokasta 15 puolueesta.
Palvelujen saatavuuden turvaamisen tärkeydestä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon pyrkivät ovat yksimielisiä; palveluja on pystyttävä tarjoamaan niitä tarvitseville. Jotain eroja puolueiden kesken löytyy siitä, miten palveluja pitäisi tarjota.
Nykyisen aluevaltuuston suurin puolue on Keskusta 19 valtuutetullaan.
– Meille palvelujen alueellinen saatavuus on tärkeää. Myös reuna-alueilla pitää saada palvelua, vaikka siellä ei terveyskeskusta olisikaan. Jos terveyskeskus ajetaan alas, tilalle pitää tuoda jotain. Tärkeintä on, että palvelun tarvitsija tulee kohdatuksi ja pääsee sisään järjestelmään, Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Sakari Suomala sanoo.
Keskusta ajaa vaaliohjelmassaan voimakkaasti omalääkärimallia niin vanhuspalveluihin kuin perusterveydenhuoltoonkin. Keskusta haluaa myös vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä perusterveydenhuollossa, jotta erikoissairaanhoidon kuormitus vähenisi. Omalääkäriä pitäisi päästä tapaamaan aina vähintään etäyhteydellä ja joka kuntaan olisi turvattava vähintään hoitajavetoinen perusterveydenhuollon sotepiste.
Aluevaltuuston toiseksi suurimman puolueen eli SDP:n mielestä ykkösprioriteetti on hoitoon pääsyn turvaaminen kahden viikon sisällä.
– Hyvinvointialueen riittävä rahoitus on turvattava, ja se edellyttää edunvalvontaa kansanedustajien suuntaan. Valtiolta tuleva rahoitus on oltava sellaisella tasolla, että palvelut voidaan järjestää, SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jarno Kemiläinen sanoo.
Vanhuspalveluihin SDP haluaa erilaisia mahdollisuuksia, ikäihmisten kunnon mukaan.
– Ympärivuorokautiseen hoitoon on saatava lisää paikkoja, ihmisille pitää taata hyvä ja turvallinen hoito. Kaikkia ei voida hoitaa kotona, vaan ympärivuorokautiseen hoitoon on päästävä, kun sitä tarvitaan, Kemiläinen sanoo.
SDP haluaa myös mielenterveys- ja päihdeongelmiin oikea-aikaista hoitoa, matalalla kynnyksellä. Kemiläisen mukaan etenkin nuorten pahoinvointiin on etsittävä ratkaisuja. Aluevaaliohjelmassaan SDP haluaa vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja nopeuttaa hammashoitoon pääsyä sekä muistuttaa myös, että laadukas ja turvallinen hoito edellyttää riittävää henkilöstöä.
Kokoomukselle tärkeintä on Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Niilo Nissisen mukaan turvata peruspalvelut ja saada hyvinvointialueen talous tasapainoon.
– Me Kokoomuksessa uskomme, että keskisuomalaiset osaavat itse parhaiten järjestää alueen sote-palvelut ja pelastustoimen, siksi hyvinvointialueen itsenäisyys on turvattava. Tämä on mahdollista vain, mikäli hyvinvointialueen talous saadaan tasapainoon ja alijäämät katettua, Nissinen sanoo.
– Hoidon saatavuus ja sen jatkuvuus on turvattava eikä teennäisiä raja-aitoja eri palveluntuottajien välille tule rakentaa. Ei ole väliä, onko palvelua tarjoava taho yritys tai julkinen toimija: tärkeintä on, että hoitoa on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, Nissinen toteaa.
Myös Perussuomalaiset korostavat palvelujen saatavuutta.
– Peruspalvelujen pitäisi olla saavutettavissa helposti. Digipalveluitakin voidaan lisätä, ne ovat hyviä sellaisille, joille ne sopivat, Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ilkka Salminen toteaa.
Salminen korostaa myös vakituisen henkilöstön tärkeyttä, ja sanoo, että jonoja voidaan purkaa ostopalveluina yksityiseltä puolelta.
– Meidän on katsottava kriittisesti menoja, mutta sitäkin pitää miettiä, mitä se maksaa, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, Salminen toteaa ja sanoo, että perussuomalaisten ryhmää puhuttaa etenkin vanhusten ja omaishoidon tilanne. Salminen peräänkuuluttaa myös vuoropuhelua kuntien ja järjestöjen kanssa.
– Tässä on vielä siirtymävaihe menossa. Rakenteita on muutettava pitkäjänteisesti, henkilöstöpolitiikka on isossa osassa ja kiinteistöjä on käytettävä tehokkaasti. Palvelut edellä on mentävä, Salminen sanoo.
Vihreät toivovat, että hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen.
– Viime kädessä varmaan kaikille puolueille on tärkeintä, että pystytään turvaamaan se, että ihmiset saavat sitä apua ja tukea, mitä tarvitsevat. Meille keskeistä on, että lasten ja nuorten palvelut, esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, saadaan aidosti toiminaan. Toinen tärkeä asia on se, että ikääntyneet pystyvät elämään arvokasta ja turvallista elämää ja voivat luottaa siihen, että saavat oman toimintakykynsä mukaista apua ja tukea, erilaisia vaihtoehtoja on oltava tarjolla, Keski-Suomen Vihreitten puheenjohtaja Arto Lampila sanoo.
Lampilan mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluprosessit on saatava sellaiseen kuntoon, että kasvavaan palveluntarpeeseen pystytään vastaamaan.
– Eri tarpeisiin on löydettävä fiksuin tapa vastata. Vuokralääkärikustannuksia on saatava alemmaksi, mutta joissakin tilanteissa voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia, samoin voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, Lampila sanoo ja korostaa myös varhaisen vaiheen tukea ja ennaltaehkäisyä; tukea esimerkiksi mielen hyvinvointiin pitää tarjota, ennen kuin ihminen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vasemmistoliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Irma Hirsjärven mielestä jokaisen on päästävä hoitoon omalla alueellaan, Hirsjärvi korostaa yhdenvertaisia palveluita sekä terveys- että sosiaalipuolella.
– Järjestökentän alasajo tulee kaatumaan hyvinvointialueelle, Hirsjärvi toteaa ja peräänkuuluttaa sekä edunvalvontaa valtiovaltaan päin että osaavaa johtamista hyvinvointialueelle.
– Maakunnat ovat erilaisia, meidän on osattava selkeämmin kertoa, mikä Keski-Suomen tilanne on, Hirsjärvi sanoo. Hirsjärven mukaan osaavaan johtamiseen kuuluu muun muassa henkilöstön kuuleminen ja henkilöstön osaamisen käyttäminen, myös kilpailutukseen tarvitaan Hirsjärven mukaan lisää osaamista.
Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin varapuheenjohtajan Marika Visakorpi-Kemppaisen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset pääsevät palveluntarpeen mukaiseen palveluun kohtuullisessa ajassa.
– Eli ei liian pitkiä jonoja, eikä väärissä paikoissa makuuttamista. Nyt meillä on erilaisia pullonkauloja, ja ne ovat myös taloudellinen asia, väärässä paikassa jonottaminen on kallista. Kalliista vuokralääkäreistä pitää pyrkiä eroon, mutta palvelua pitää kuitenkin saada kohtuullisessa ajassa, Visakorpi-Kemppainen sanoo.
– Kristillisdemokraattien aloitteesta on tehty linjaus, että palveluasumista pitäisi löytyä omasta kunnasta tai edes naapurikunnasta, tavoitteena olisi, että myös osastohoitoa löytyisi mahdollisimman läheltä kotipaikkaa. Meidän pitäisi myös löytää keinoja tukea ihmisiä varhaisessa vaiheessa ennen kuin palveluntarve ja haasteet kasvavat liian isoiksi, Visakorpi-Kemppainen toteaa ja sanoo, että varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä kuntien kanssa.
Vapauden liiton puoluesihteeri Lasse Paanasen mukaan tärkeintä on hyvinvointialueen talouden ja budjetin saaminen tasapainoon niin, ettei jouduta leikkaamaan palveluista.
– Mitään yksittäistä taikakeinoa minulla siihen ei ole, pitää vain tasapainoilla, mistä säästöt saadaan. On katsottava rahavirtoja, joista pystyy säästämään niin, ettei heikennetä potilaan hoitoa, esimerkiksi joitakin kalliita testejä, jotka eivät vaikuta hoitoon, voitaisiin jättää pois, Paananen sanoo.
Keski-Suomessa aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. Tämänhetkisessä aluevaltuustossa edustettujen puolueiden lisäksi ehdokkaita ovat asettaneet Valta kuuluu kansalle -puolue, joka on vaaliliitossa Vapauden liiton kanssa ja RKP, joka on vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa sekä Suomen Kommunistinen puolue, Liberaalipuolue, Liike Nyt, Kristallipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Aluevaalit käydään yhdessä kuntavaalien kanssa, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 2. – 8. huhtikuuta. Aluevaaleissa käytetään violettia äänestyslippua, myös aluevaalien ehdokasluettelo äänestyskopissa on violetti. Ehdokkailla on omat numerot alue- ja kuntavaaleissa eli vaikka ehdokas olisi ehdolla molemmissa vaaleissa, häntä äänestetään eri numerolla kuntavaalissa ja aluevaalissa. Aluevaalissa ehdokasnumerot ovat nelinumeroisia.
Tiina Lamminaho
24.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen kevätkokouksen aluksi kuultiin tällä kertaa pelimannimusiikkia sekä asiaa korpilahtelaisista pelimanneista. Korpilahden pelimannit soittivat ja Outi Penttinen kertoi Korpilahden pelimannien yli 50-vuotiaasta historiasta, myös Ville Lahtinen muisteli Korpilahden pelimannien alkuaikoja.
Korpilahden pelimannit on perustettu vuonna 1971, edellisenä vuonna perustetun Pohjois-Päijänteen kansalaisopiston opintopiirinä.
– Kaustisten kansanmusiikkijuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Kansanmusiikilla oli kova noste ja pelimanniryhmiä alkoi syntyä eri puolille Suomea, Outi Penttinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat soittaneet vuodesta 1971, väki on vähän vaihtunut, mutta Ville Lahtinen on ollut mukana alusta lähtien, Penttinen totesi.
– Olin sijaistanut kanttori Paavo Ilomäkeä, ja hän minut pyysi mukaan pelimanneihin. Ihan ensimmäisissä harjoituksissa en ollut, mutta ensimmäisenä vuonna olin jo mukana, Lahtinen kertoi.
– Olen kotoisin Lapualta ja olin tottunut pohjalaisiin lauluihin, joissa lauletaan Härmän häjyistä ja rumista vallesmanneista. Täällä oli erilaisia lauluja. Kokoonnuimme vanhan koulun musiikkiluokassa. Aluksi meitä oli pieni joukko, eikä nuotteja paljon käytetty, tosin minä olen aina käyttänyt nuotteja. Matti Mäkinen veti porukkaa, kokeilimme ja opimme yhteissoittoa ja yhteishenkeä. Yhteishenki on aina ollut hyvä pelimannien joukossa, Lahtinen sanoi.
– Nykyään soitossa on suuri ero entiseen verrattuna. Ennen kaikki soittivat melodiaa omilla soittimillaan, basso ja harmoni säestäen. Nykyään kaikilla on nuotit edessään ja musiikki on sovitettua soittimille, joita on myös enemmän, mukana on viulut, huilut, klarinetti, hanuri, basso ja harmoni. Ja nykyään sovitaan, kuka mitäkin soittaa, niinpä musiikki on usein pelimannimusiikkia ihan kamarimusiikin tapaan. Musiikkia ovat sovittaneet muun muassa kapellimestari Jorma Panula, useimmissa kappaleissa sovittajana on Outi Penttinen tai Kati Weijo, Lahtinen kertoi.
– Korpilahden pelimannit ovat pitäneet yllä paikallista kulttuuriperinnettä yli 50 vuotta. Olemme tykänneet soittaa, ja perinne on pysynyt yllä siinä samalla. Toki meitä velvoittavat perinteetkin, Outi Penttinen totesi ja kertoi tunnetuista korpilahtelaisista kansanmuusikoista.
– Matti Koskinen eli Laulu-Matti tai Koskis-Matti tunnettiin laajemminkin pitkin Etelä-Suomea. Matti Koskinen oli monipuolinen kansanmuusikko, joka soitti niin viulua kuin kanneltakin, välillä jopa sahaa. Laulu oli oleellinen osa Koskis-Matin esityksiä, laulujen sanat hän teki itse. Toinen laajemmalti tunnettu korpilahtelainen kansanmuusikko oli Tyyne Pahkamäki, jämsäläiset tosin tahtovat omia hänet, koska hän asui Jämsässä silloin, kun hänet keksittiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla. Tyyne Pahkamäki teki omia lauluja, ja myös keräsi paljon lauluja ja runoja.
Korpilahden pelimannien ohjelmistoon on aina kuulunut paljon Matti Koskisen lauluja, myös muiden paikallisten tekijöiden käden jälki on näkynyt ohjelmistossa. Ville Lahtinen muisteli ”Vanhainkoti Iltatähden pyörätuolivalssia”, johon Seppo Marttinen teki sävelen ja Marjaliisa Kolula sanat.
– Siinä mainittiin paljon henkilöitä, esimerkiksi vanhainkodin hoitajia. Ja jokaiselta piti kysyä lupa, saako hänet laulussa mainita, Marjaliisa Kolula muisteli.
”Muistojen Haukkavuori” -laulun sanat on tehnyt Liisa Vuorinen, kappaleen on säveltänyt Esko Muhonen. Myös esimerkiksi Veikko Hakanen on säveltänyt Korpilahden pelimannien esittämää musiikkia.
– Kappaleita syntyy edelleen, esimerkiksi Anna Ahosen säveltämä valssi on uutta tuotantoa, Outi Penttinen kertoi.
Pelimannit ovat esiintyneet vaihtelevilla kokoonpanoilla ja mukana on aina ollut väkeä hieman kauempaakin, kuten Moksista, Sarvenperältä, Vespuolelta, Palokasta ja Muuramesta. Kotiseutuyhdistyksen kokouksessa soittamassa olivat Antti Penttinen, Jukka Lahtonen, Juhani Rantanen, Ville Lahtinen, Merja Jokinen, Riitta Reijonen, Outi Penttinen ja Tuure Lahtonen.
– Yhteistyömme kotiseutuyhdistyksen kanssa jatkuu. Aikaisemmin, kun oli Korpilahden kunta, kunta tarvitsi pelimanneja monenlaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Nyt esiintymistilaisuudet ovat vähentyneet, mutta kotiseutuyhdistyksen kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä, Outi Penttinen totesi.
Lisää Korpilahden pelimannien historiasta voi lukea Outi Penttisen muutama vuosi sitten kirjoittamasta ”Pelimannisoiton pitkä oppimäärä – Korpilahden pelimannit 50 vuotta ” -teoksesta.
Tiina Lamminaho
24.03.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Vasemmistoliiton Paul Abbey on istunut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 lähtien. Meneillään oleva kolmas kausi on Abbeylle viimeinen, sillä hän ei ole asettunut ehdolle tuleviin vaaleihin.
– Ajattelin, että kun olen ollut kolme kautta valtuutettuna, voin antaa muillekin mahdollisuuden osallistua. Koen myös, että olen epäonnistunut vaikuttamisessa, siksi jään pois, Paul Abbey toteaa.
– Tulin Suomeen 23 vuotta sitten ja ihailin hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa kaikille oli jotain. Jo vähän aikaa asuttuani Suomessa huomasin kuitenkin, että järjestelmä on hyvä ja se on rakennettu niin, että se antaa kaikille mahdollisuuden hyvinvointiin, mutta politiikassa alettiin matkia maita, jotka eivät tarjoa hyvinvointia kaikille. Ajan kuluessa huomasin, että Suomessa ollaan menossa suuntaan, jossa päätökset eivät tuo etuja kaikille. Se oli pääsyy, miksi menin politiikkaan; halusin kääntää kehitystä ja ajattelin, että voin herätellä ihmisiä miettimään, ettei olemassa olevaa hyvää kannata muuttaa. Ajattelen, että olen epäonnistunut, koska nykyään hyvinvointi on entistä enemmän polarisoitunut, eivätkä ihmiset mieti enää kokonaisuutta, vaan ajavat etuja vain omalle ryhmälleen, Abbey sanoo.
Jyväskylän kuntapolitiikkaan Abbey kertoo lähteneensä Reijo Kettusen pyynnöstä.
– Hänen kanssaan olimme keskustelleet paljon, ja hän tuli ehdokaspapereiden kanssa pyytämään minun allekirjoitustani, Abbey muistelee. Kaupunginvaltuustoon Abbey pääsi ensiyrittämällä.
Kaupunginvaltuutettuna Paul Abbey sanoo kokeneensa, että päätökset tehdään usein ennen kuin mennään valtuustosaliin.
– Hyvin harvoin valtuuston istunnossa äänestäminen ratkaisee, töitä pitää tehdä sitä ennen. Paras mahdollisuus vaikuttaa on siinä vaiheessa, kun virkamiehet valmistelevat asioita. Silloin kannattaa kertoa tietojaan ja ajatuksiaan, Abbey sanoo.
– Ajan tasalla tulossa olevista asioista pysyy seuraamalla lautakuntien päätöksiä, ja lautakuntatyöskentelyssä pystyy myös vaikuttamaan asioihin. Itse olen ollut puheenjohtajana rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä ympäristöterveyslautakunnassa, joka oli siihen aikaan ympäristöterveysjaosto, mutta ne ovat molemmat sellaisia lautakuntia, joissa omille ajatuksille ei ole juuri tilaa, vaan päätökset tehdään lakien mukaan.
Yhteistyö virkamiesten kanssa on Abbeyn mukaan sujunut hyvin. Yhteistyötä on ollut myös korpilahtelaisten valtuutettujen kesken.
– Kaksi ensimmäistä kautta, kun olin valtuustossa, meitä oli korpilahtelaisia valtuutettuja vain minä ja Keskustan Eino Lahtinen, Kokoomuksen Markku Aarnos oli varavaltuutettuna. Eino Lahtisen kanssa meillä oli todella tiivistä yhteistyötä, usein keskustelimme sunnuntaisin ennen valtuuston kokousta, Abbey kertoo.
– Nyt korpilahtelaisia valtuutettuja on huomattavasti enemmän. Kyllä me nytkin kauden alussa olemme tavanneet ja keskustelleet.
Puolueeltaan Paul Abbey sanoo saaneensa aina tukea.
– Ja myös vapaat kädet ajatella mitä vain, siitä olen kiitollinen. Korpilahden Vasemmistoliitolta olen saanut todella hyvin tukea, Korpilahden Vasemmistoliitto on järjestänyt muun muassa Kuntalaisen ääni -tapahtumia, kun halusin tavata ihmisiä, joita edustan, jotta kuulen, mitä he oikeasti haluavat, Paul Abbey sanoo.
– Korpilahden Vasemmistoliitossa olen edelleen jäsenenä, sieltä en ole lähdössä minnekään. Aion myös seurata asioita edelleen ja voin kirjoitella ajatuksiani, se on minun vahvuuteni. Tällä hetkellä uskoisin, että valtuustotyöskentelyä minun ei tule ikävä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Abbey sanoo pysyvänsä taustavaikuttajana politiikassa, etenkin hyvinvointivaltiota hän haluaa puolustaa.
– Olisi hyvä, jos politiikka menisi takaisin siihen suuntaan, että kaikki otetaan huomioon. Hyvinvointivaltio on rakennettu silloin, kun Suomella ei ollut rahaa. Nyt rahaa on paljon enemmän, silti puretaan se, mitä on rakennettu. Heille, jotka rakensivat hyvinvointivaltion, kuuluu suuri kunnia, mutta me emme kunnioita nykyään eläkeläisiämme, ja se on väärin, Abbey toteaa.
Tiina Lamminaho
