13.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kaisa Kiiski asuu 1800-luvun puolella rakennetussa punaisessa, lautaverhoillussa hirsitalossa lähellä Petäjäveden keskustaa. Talo tunnetaan myös Merran kauppana, viralliselta nimeltään talossa ollut kauppaliike oli Ravinto Oy.
– Tarkkaa tietoa minulla ei ole talon rakentamisvuodesta, mutta kun teimme remonttia, seinien välistä löytyi sanomalehtiä 1800-luvun puolelta, Kaisa Kiiski kertoo.
1940-luvun loppupuolella talon ostivat Kaisa Kiisken miehen Lauri Kiisken mummo ja pappa eli Hilma ja Juho Merta.
– Pappaa sanottiin Ukoksi. He tulivat Karjalasta Kurkijoelta, ja minun tietojeni mukaan Merran pappa eli Juho Merta oli ollut Elisenvaaran osuuskaupassa töissä. Täällä hän rupesi teurastamaan eläimiä, pihaan tehtiin uusi ulkorakennus ja siihen teurastamo. Karjakunta oli mukana teurastamon rakentamisessa, Kaisa Kiiski kertoo.
– Siihen aikaan ei ollut samanlaisia hygieniamääräyksiä kuin nykyään. Teurastamon vieressä oli navetassa kaksi lehmää ja hevonen ja sinne kuljettiin samasta ovesta kuin teurastamoon. Teurastamossa lihat pakattiin laatikkoon ja kärrättiin linja-autolle. Linja-autossa lihalaatikot pakattiin tavaratilaan, mitään kylmäkuljetuksia ei ollut.
Kaupanpidon talossa aloitti Kaisan Kiisken tietojen mukaan Juho ja Hilma Merran poika Toivo Merta.
– Ihan varma en ole siitä, pitivätkö Juho ja Hilma tässä kauppaa, mutta sellainen mielikuva minulla on, että kaupanpidon olisi aloittanut Toivo. Hän sitten muutti muualle kaupanpitoon ja tähän jäi Juhon ja Hilman nuorin tytär Lyyli Merta pitämään kauppaa, Kaisa Kiiski kertoo ja toteaa, että Lyyli Merralla ei ollut puolisoa eikä lapsia.
– Yksi Juhon ja Hilman kolmesta tyttärestä, Elsa, oli minun mieheni äiti. Käsittääkseni minun mieheni ja hänen siskonsa olivat lapsena paljon täällä mummolassa.
Merran kauppa oli Kaisa Kiisken mukaan todella pieni.
– Kauppana palveli yksi huone, eikä se ollut iso, jauhohinkalot juuri mahtuivat. Kaupassa myytiin jauhoja, sokeria, kahvia, mausteita ja sen sellaista, mitä nyt siihen aikaan kaupoissa myytiin. Jauhot ainakin myytiin irtotavarana, ulkorakennuksessa oli jauhovarasto. Siihen aikaan jauhoja meni paljon, kun leivottiin kotona ja syötiin paljon puuroja ja vellejä, Kaisa Kiiski toteaa.
– Varmaan kaupassa myytiin myös maitoa, voita ja makkaraakin. Siitä minulla ei ole tietoa, miten tavarat kauppaan tulivat. Sen jälkeen, kun pappa kuoli vuonna 1958, tässä ei enää teurastettu.
Lyyli Merta lopetti kaupanpidon Kaisa Kiisken muistojen mukaan joskus 1960-1970 -lukujen vaihteessa.
– Ainakin vielä 1960-luvulla kauppa oli tässä. Moni petäjävetinen muistaa vielä, kuinka kävi lapsena ostamassa tikkarin Merran kaupasta, Kaisa Kiiski toteaa.
Lopetettuaan kaupanpidon Lyyli Merta asui talossa edelleen. Hänen jälkeensä talo siirtyi Kaisa Kiisken miehen äidille.
– Silloin tässä ei asuttu vakituisesti, tämä oli lähinnä kesäpaikkana. Me ostimme tämän 1980-luvun lopussa. Silloin olimme vielä Jyväskylässä töissä ja asuimme Keltinmäessä, tähän muutimme vakituisesti, kun jäimme eläkkeelle, Kaisa Kiiski kertoo.
Ostettuaan talon Kaisa ja Lauri Kiiski tekivät siinä ison remontin, joka valmistui vuonna 1993.
– Tässä ei varmaan ollut tehty mitään isompaa remonttia aikaisemmin. Seinissä oli pinkopahvit ja välissä vanhoja sanomalehtiä. Tässä ei myöskään ollut vesijohtoa eikä viemäriä, Kaisa Kiiski kertoo.
– Me purimme sisäseiniä pois ja teimme vesijohdon ja viemärin. Tässä on pihassa kaivo, mutta siinä on niin ruosteista vettä, ettei sitä voi juoda. Tien toisella puolella oli lähde, josta tänne haettiin juomavettä ennen vesijohdon laittamista. Minä olen nyt käyttänyt kaivovettä kasvien kasteluun, Kaisa Kiiski sanoo ja kertoo, että remontissa tehtiin myös uusi leivinuuni ja puuhella.
– Ulkorakennuksessakin tehtiin remonttia. Minulla on nyt siellä yhdessä huoneessa kangaspuut ja ulkosaunasta tuli kanala, Kaisa Kiiski kertoo.
Tiina Lamminaho
12.06.2025 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän seurakunnassa on tänä kesänä kahdeksan Tiekirkkoa. Jo aiemmilta kesiltä tuttujen Kaupunginkirkon, Kuokkalan, Korpilahden ja Taulumäen kirkkojen lisäksi Tiekirkko-verkostoon kuuluvat Säynätsalon, Joutsan ja Toivakan kirkot sekä Luhangan kesäkirkko.
Joutsan kirkko on avoinna 23.6.–31.7.2025 ma–to kello 11–15
Kaupunginkirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ma–pe kello 10.30–16
Korpilahden kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ti–pe kello 11.30–16 ja su kello 11.30–16
Kuokkalan kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ti–pe kello 10.30–16
Luhangan kesäkirkko on avoinna 23.6.–10.8.2025 ma–su kello 12–16 (tarvittaessa myös muuna aikana)
Säynätsalon kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ma–to kello 10.30–16
Taulumäen kirkko on avoinna 23.6.–22.8. 2025 ti–to kello 10.30–16
Toivakan kirkko on avoinna 16.6.–10.8. ma–pe kello 10–17, la–su kello 10–14
(4H:n nuoret kirkko-oppaat ovat paikalla arkisin kello 12–17)
12.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Petäjäveden kunnan tekninen päällikkö Reija Laamanen kertoo, että Petäjäveden kunnan metsäkiinteistöllä Kettulanvuoressa sijainnut laavu ja sen takana ollut puuvarasto on palanut viime yön aikana. Kyseessä ei ole Kettulanvuoren ulkoilualueen ja ulkokuntosalin vieressä sijaitseva uudempi kota, vaan kauempana rinteen päällä sijainnut vanhempi laavu.
Laamasen mukaan seitsemän jälkeen aamulla paikalle sattunut koiranulkoiluttaja on ilmoittanut palosta hätäkeskukseen ja palokunta on käynyt paikalla varmistamassa, että palo ei pääse leviämään. Palo kytee vielä jonkin verran ja tilannetta seurataan kunnan toimesta.
Laamanen lisää, että palon epäillään syttyneen tahallisesti ja asiasta tullaan tekemään kunnan puolesta rikosilmoitus. Poliisia on jo tiedotettu asiasta. Laamanen myös toteaa, ettei palo onneksi päässyt leviämään laajemmaksi maastopaloksi, vaan laavun ja liiterin lisäksi ympäristöstä paloi hieman puita ja vähän maastoa.
Sekä Reija Laamanen että Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala pitävät tapahtunutta erittäin valitettavana ja toivovat, että mahdolliset tiedot palosta tai paloon liittyvät havainnot Kettulanvuoren alueelta ilmoitetaan suoraan poliisille tai kunnan tekniseen toimeen.
Niina Kelloniemi
11.06.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 10. kesäkuuta 2025 ja teki merkittäviä päätöksiä alueen hallinnon järjestämisestä. Kokouksessa valittiin toimielimet ja niiden puheenjohtajistot.
Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Tony Melville (sd.), ja varapuheenjohtajiksi nimitettiin Jani Ylälehto (kesk.) sekä Eila Tiainen (vas.). Karoliina Sarasteen (kok.) esityksestä aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että aluehallituksen toimikausi on kaksivuotinen.
Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin Maria Kaisa Aula (kesk.), ja varapuheenjohtajiksi Lotta Ahola (kok.) sekä Riikka Rantanen (sd.). Aluehallituksen jäseniksi valittiin Lotta Ahola (kok.), Jouni Flyktman (kok.), Jukka Haaparanta (ps.), Irma Hirsjärvi (vas.), Elma Hyöky (vihr.), Tapani Kiminkinen (kesk.), Ilkka Mikkonen (sd.), Jouko Nykänen (kesk.), Tuula Peltonen (sd.), Mauno Vanhala (kesk.) ja Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.).
Emilia Koikkalainen (kok.) toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, Pauliina Takala (kesk.) johtaa aluevaalilautakuntaa, Merja Lahtinen (kesk.) valittiin hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtajaksi ja Katri Asp-Dalfidan (sd.) toimii turvallisuuslautakunnan puheenjohtajana.
Uuraisten Samuli Mattila vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnassa ja Toivakan Sinikka Jäntti sekä korpilahtelainen Moona Seppä ovat jäseninä turvallisuuslautakunnassa. Kaikki ovat keskustalaisia.
Aluevaltuusto valitsi lisäksi varajäsenet aluehallituksen ja lautakuntien jäsenille. Valtuusto merkitsi tiedoksi ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta ja hyväksyi ryhmien nimet. Syksyn kokouspäiviksi päätettiin tiistai 9. syyskuuta, tiistai 4. marraskuuta ja tiistai 9. joulukuuta.
Kokouksessa jätettiin myös valtuustoaloite otsikolla “Perusoikeudet ja työrauha kuuluvaksi kaikille”, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana oli Sirpa Martins (vas.).
09.06.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Erityisesti Ainolan, Pukkalan ja Ikolanmäen alueilla on tehty runsaasti rottahavaintoja viime aikoina ja jopa keskellä kirkasta päivää. Yleensä rotat liikkuvat pimeän turvin, joten alueen populaatio saattaa olla erityisen suuri.
Ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmola Jyväskylän kaupungilta sanoo, että ilmoituksia rottahavainnoista on tullut viime päivinä Korpilahden alueelta poikkeuksellisen paljon.
-Aikaisempina vuosina ilmoituksia on tullut yksittäisiä, ja nyt määrä on selkeästi kasvanut. Rottaongelmaa sinänsä on joka puolella Suomea.
Ainolassa asuva Susanna Välisaari sanoo, että heidän taloyhtiössään joku on nähnyt rotan päivittäin. Perheenjäsen otti kuvan, kun parvekkeelle kiivennyt rotta seisoi ikkunaa vasten.
-Kävin tarkistamassa taloyhtiön jäteastiat ja siellä kaikki oli kunnossa.
Välisaaren kodin taloyhtiö on tilannut tontille tuholaistorjuntaa tekevän yrityksen.
Kaupungin ympäristöterveyden tehtävä rottien torjunnassa on antaa neuvoja ja tiedottaa.
-Tuholaistorjunta itsessään on jokaisen kiinteistön omistajan asia, olkoon kyseessä sitten taloyhtiö tai omakotitalo.
Ilmola sanoo, että rottaongelmassa ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä.
–Jätehuoltorekisteristä saadaan tieto, mikäli kiinteistöllä on rikkinäisiä ja täysinäisiä jäteastioita. Jätehuoltoviranomainen myös tarkistaa alueen kiinteistöjen biojätteen käsittelyä.
Ohjeita rottien varalta:
-Jyrsijät viihtyvät pihapiirissä, jos niillä on jotain syötävää ja piilopaikkoja tarjolla.
-Torjunnan onnistumista edesauttaa, jos jokainen ihminen omalta osaltaan kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin asioihin. Jäteastioiden tulee olla ehjiä. Jäteastioiden kannet pitää olla suljetut ja pesutulppa paikallaan. -Kaikki jätteet täytyy laittaa sisälle jäteastioihin ja astiat tulee täyttää tasaisesti siten, että jokaisen astian kansi saadaan kokonaan kiinni.
-Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, tarkoitukseen sopivassa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty.
-Pihapiiri ja rakennusten ympäristö tulee pitää siistinä niin, että rotilla ei ole piilo- tai pesäpaikkoja.
-Lintuja ei ruokita maahan. Rakentamiseen liittyvät maankaivutyöt saattavat aiheuttaa paikallista rottien liikehdintää.
-Jyrsijät pääsevät sisälle rakennuksiin pienistäkin raoista. Rakennusten rakojen ja läpivientien tilkitseminen tai verkkojen asennus ovat hyviä keinoja torjunnassa. Rotta pääsee sisälle jo kahden senttimetrin kokoisesta raosta.
-Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien tai myyrien torjuntaan. Yksittäisten rottien pyydystäminen onnistuu perinteisellä tappoloukulla. Loukkuun voi asettaa houkuttimeksi esim. ruisleipää, juustoa, viljatuotteita, keitettyä kananmunaa, kuivattuja hedelmiä tai suklaata.
-Rottia voi pyydystää myös elävänä pyydystäviin loukkuihin, jos pystyt lopettamaan rotan nopeasti ja kivuttomasti kuten eläinten hyvinvointilaissa edellytetään. Loukkujen sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota, ettei ne vahingoita muita eläimiä tai ihmisiä. Loukut on tarkastettava päivittäin.
-Rotan vuotuinen poikastuotto/naaras/vuosi on keskimäärin 38. Rottien torjunta on melko haasteellista ja saattaa viedä aikaa. Rotalle on tyypillistä geeniperintönä saatu ympäristön muutosten ja uusien esineiden vieroksunta (neofobia). Sen vuoksi rotta saattaa karttaa jonkin aikaa sille tarkoitettua syöttiä, eikä syöttiä kannata siirtää toiseen kohtaan.
-Taloyhtiöt ja rakennuksen omistajat voivat tarvittaessa tilata tuholaistorjunta yrityksiltä apua rottien torjuntaan ja hävittämiseen.
Maarit Nurminen
