Viime torstain ja perjantain välisenä yönä pakkanen paukkui kolmenkympin tietämillä ja oma lämmin vuode untuvapeittoineen tuntui harvinaisen mukavalta paikalta. Multian Kiiskilänmäen näkötornin juurelle vaelsi hurjapäinen joukko, joka jätti lämpimät sisätilat taakseen ja testasi omaa pakkasenkestävyyttään itse kaivamassa lumiluolassa yöpyen. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston erä- ja luonto-opasopiskelijat ovat heterogeeninen joukko aikuisia ihmisiä, joka hyvin erilaisista lähtökohdista on lähtenyt työstämään omaa luontosuhdettaan opiskelun kautta. Koulutus kestää 1,5-2 vuotta ja on hyvin käytännönläheistä. Luokkahuoneissa ei paljon olla ja reissupäiviä kertyy paljon. Matkaa taitetaan myös melomalla, lumikengillä tai suksilla. Koulutuksen tavoitteeksi mainitaan, että erä- ja luoto-opas pärjää eräolosuhteissa kaikkina vuodenaikoina, osaa valita sopivat varusteet itselleen ja ryhmälleen sekä huolehtia turvallisuudesta.
– Kun on hyvät varusteet, niin hyvin pärjää yön ulkona. Harjoittelu turvallisessa ympäristössä on tärkeää, jotta esimerkiksi tosipaikan tullen hiihtovaelluksella osaa rakentaa oikeanlaisen yösijan, Sami Lintula kertoo. Vaikka pakkaslukemat olivat viime viikolla kovat, oli tyyntä. Esimerkiksi tunturivaelluksella saattaa lisähaastetta antaa lumipyry ja kova tuuli. Tuulen pääsyä luolaan voi estää valitsemalla oviaukon suunnan oikein ja rakentamalla tuuliesteitä. Lumiluolaa ei kaiveta aivan maahan saakka, sillä lumi eristää myös alapuolelta, kattoina retkeläisillä oli pressut, joiden painoina sukset ja sauvat. – Lumen eristävä vaikutus voi olla 10 astetta hyvinkin kuopan ja ulkoilman välillä, Lintula kertoo. – Suurimmalla osalla taisi olla kaksi talviolosuhteisiin tarkoitettua makuupussia, pari makuualustaa ja lisäksi kuumavesipullot, luettelee uuraislainen Tiina Salminen. – Kylmä ei ollut, mutta vähän ahtaus tuplapussissa ahdisti, eivätkä unet ihan parhaimmat olleet, hän myöntää. Edellispäivän ohjelmaan oli kuulunut lumikenkäilyä päivänvalossa, mutta myös pimeässä, sekä luonnollisesti myös retkiruuan valmistusta. – Opetustavoitteet saavutettiin, toteaa opettaja Teemu Nieminen. – Kaksi tähdenlentoakin nähtiin, Jaana Huhtikangas lisää. Luontomatkailu ja sen myötä luontomatkailuammattilaisten tarve on lisääntynyt koko maassa. Korona auttoi näkemään suomalaisen luonnon mahdollisuudet ja suosio jatkuu, vaikka maailma on jo aikaa sitten avautunut. Suomalaiset osaavat nykyään myös ostaa esimerkiksi eräopaspalveluja paljon paremmin kuin ennen. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat nousussa, mutta samaan aikaan Metsähallitus ajaa alas palvelutuotantoaan, eli käytännössä lopettaa erätupien ylläpidon tai myy niitä pois. Tämä harmittaa suuresti alan opiskelijoita.
Uuraisten vuoden yrittäjä on Haklog Ky. Toimisto sijaitsee Uuraisilla ja paja Tikkakoskella. Haklog on aika lailla ainutlaatuinen yritys Suomessa, täysin samalla konseptilla toimivaa ei ole toista. Yrityksellä on kaksi pääasiallista toimintasuuntaa. Haklog tarjoaa kuivajää- sekä suihkupuhallusta haastaviin ja vaativiin asiakaskohteisiin ja asiantuntijapalveluita biopolttoaineiden laadunmääritykseen ja laadunhallintaan sekä toimitusketjun kehittämiseen. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluvat näytteenotto- ja käsittelyvälineet kiinteille polttoaineille, NDT-tarkastus sekä putoamissuojainten ja nostoapuvälineiden tarkastukset. Palvelukokonaisuus on kehittynyt matkan varrella havaittujen tarpeiden kautta. Monessa kohtaa voidaan puhua edelläkävijästä. Yrittäjä Jukka Lahden työhistoria menee metsään, hän on työskennellyt puunhankinnan eri vaiheissa, jossa yhdessä vaiheessa tuli mukaan metsäpolttoaineiden hankinta, joka tempaisi mukaansa. – Oma yritys aloitti toimintansa kiinteän polttoaineen näytteenoton kehittämisen eri käyttöpaikoilla. Tähän kehitystyöhön kuuluivat tarvittavat ohjeistukset, koulutukset ja näytteenottovälineet. Sillä miten näyte toimitettavasta hake-erästä otetaan, on väliä, jotta se kertoo kaiken olennaisen, kuten kosteusprosentin ja lämpöarvon. Tarjolla ei ollut oikein hyviä välineitä, joten ne piti kehittää itse. Seuraavaksi mukaan tuli kuivajääpuhdistus, mikä oli monelle ihan uusi juttu erityisesti lämmitys- ja voimalaitoskattiloiden puhdistuksessa. Sillä, että otettu näyte kertoo luotettavasti esimerkiksi ison hake-erän kosteusprosentin, on merkittävä taloudellinen merkitys. Hakkeella on merkittävä asema kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Suomessa. Jukka Lahden mukaan sillä on monia etuja. – Uudet voimalat polttavat sen erittäin puhtaasti. Niissä on tehokkaat suodattimet, jotka puhdistavat savukaasut varsin hyvin. Lisäksi monilla laitoksissa on nykyään myös savukaasupesurit, jotka poistavat viimeisetkin epäpuhtaudet savukaasuista ja parantavat myös laitoksen hyötysuhdetta, Lahti kertoo. – Lisäksi hake on pääsääntöisesti kotimaista ja sen tuottaminen on meidän omissa käsissämme, hän lisää.
Mekaaninen metsäteollisuus yksi iso toimiala, jolla hyödynnetään nykyään kuivajääpuhallusta Voimaloiden suuret kattilat vaativat puhdistusta toimintavarmuuden ja hyötysuhteen vuoksi. Aikaisemmin ne on puhdistettu lähes pelkästään mekaanisesti, esimerkiksi harjoilla tai hiekkapuhaltamalla tai sitten jätetty puhdistamatta. Tuntemattomaan kuivajääpuhallusmenetelmään suhtauduttiin aluksi varauksella. Kuivajää on kiinteässä muodossa olevaa hiilidioksidia, jonka lämpötila on -79 astetta. Puhdistuksessa käytettävä kuivajää on pientä pellettiä. Jokainen, joka on ollut hereillä kemiantunnilla muistaa, että hiilidioksidilla on normaalipaineessa vain kaksi olomuotoa, kiinteä ja kaasu. Tämä tarkoittaa, että kuivajää sublimoituu puhalluksen jälkeen kaasuksi, minkä seurauksena kuivajääpuhalluksessa ei synny ylimääräistä poistettavaa jätettä. Käytettävä kuivajää tulee valmiina pelletteinä Woikoskelta Kokkolasta. Kuivajääpuhalluksessa käytettävät kuivajääpelletit eivät kuluta eivätkä karhenna puhdistettavia metallipintoja. Kuivajääpuhalluksen teho perustuu kuivajääpellettien mekaaniseen iskuvoimaan, puhdistuskohteeseen muodostuviin lämpötilaeroihin sekä kiinteän hiilidioksidin kaasuuntumiseen likakerroksen ja puhdistettavan pinnan välissä. Koska kiinteässä muodossa oleva hiilidioksidi sublimoituu suoraan kaasuksi, se ei kastele puhdistettavaa kohdetta. Useat puhdistuskohteet ei sovi klaustro- tai monesta muustakaan fobiasta kärsivälle, sillä käytännössä esimerkiksi lämmityskattilan sisään ryömitään pienestä aukosta ja kun kuivajääpuhallus aloitetaan suljetussa tilassa, häviää näkyvyys hetkeksi lähes täysin. Lisäksi hapensaanti on varmistettava erikseen, sillä hiilidioksidi syrjäyttää hapen työkohteesta. Hapensaanti varmistetaan raitisilmakypärällä johon kompressorista tulee jatkuvasti raitista suodatettua hengityskelpoista ilmaa.
–Tässä työssä pääsee varsin mielenkiintoisiin paikkoihin. Raitisilmakypärä on ehdoton lisävaruste. Työturvallisuus on kuitenkin todella korkealla tasolla, riskit minimoidaan, Jukka Lahti kertoo. Osa työstä tehdään myös köysityöskentelynä. Usein käy niin, että kun kattila on kerran putsattu kuivajäällä, niin puhdistus tilataan seuraavankin kerran Haklogilta. – Se tietysti mieltä lämmittää. Puhdistukset tehdään pääosin kesäseisokin aikaan ja puhdistetusta kattilasta on luonnollisesti helpompi havaita myös alkavat vauriot. Niiden korjaaminen kesällä on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin talvipakkasilla, Lahti lisää. Haklog aloitti yhden miehen yrityksenä, mutta nyt mukana on myös seuraava sukupolvi. Vielä ei ole tarvetta tehdä päätöksiä, onko Konsta Lahti myös yrityksen jatkaja. Investointeja Haklog on tehnyt harkiten ja hitaasti kiiruhtaen. – Hallittu kasvu on tervetullutta, mutta varsinaista laajentumispainetta ei ole. Uuraisten Vuoden yrittäjä -palkintoa Jukka Lahti arvostaa. – Onhan se positiivinen asia, kun tehty työ huomataan, varsinkin kun tämä meidän ala on tällainen aika kapea-alainen, eikä tule jokaisen ihmisen arjessa vastaan. Haklogin palvelujen merkitys on viime vuosina maailmantilanteen vuoksi korostunut, sillä he ovat yksi lenkki ketjussa, jolla parannetaan koko Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.
Riitta Linnan Pesula ja Siivouspalvelu He-Ri ei joistakin huhuista huolimatta ole lopettamassa toimintaansa, ei sinne päinkään. Vaikka 70-vuotiskahvit juotiin jo toissa vuonna, ei ikänsä töitä paiskinut, jo isomummuksi ehtinyt Riitta tunne tarvetta jäädä vapaalle. Viime vuonna oli yrityksen 20-vuotisjuhlavuosi, jota juhlittiin työn merkeissä. Uuraisten entisellä paloasemalla sijaitsevassa pesulassa pesukoneet pyörivät ja mankeli hurisee. Riitan elämänkumppani Reino Karppinen lukee toimistossa lehteä ja vanha tuttu asiakas tuo pestävää. Samalla vaihdetaan kuulumiset. – Työ on minulle ihan terapiaa, hulluksihan minä tulisin, jos pitäisi jouten olla, Riitta sanoo. Lisävirtaa antavat mukavat ja tyytyväiset asiakkaat. Ennen koronaa hänellä oli vielä pesulan lisäksi useita siivouspaikkoja ja 2-3 työntekijää, mutta nykyään hän työskentelee yrityksessä pääosin yksin. Tarvittaessa apuna on seuraava sukupolvi. – Kyselyjä tulee yhä paljon, luotettavalle siivouspalvelulle on aina tarvetta.
Pesulan tilat ovat vuosien varrella rakentuneet käytännöllisiksi ja toimiviksi. Isoja pesukoneita on neljä ja lämpömankelilla leveyttä pari metriä. Kuivausrummun lisäksi on tilava kuivaushuone liikkuvine naruineen entisessä paloautojen hallissa. Pesula vastaanottaa lähes kaikenlaista pyykkiä. Jos esimerkiksi jonkun maton peseminen ei Uuraisten laitteilla onnistu, on Riitta Linnalla tuttuja pesumestareita Jyväskylässä, joiden kanssa hän tekee yhteistyötä. Pesula- ja siivousyrittäjyys on ollut Riitta Linnan elämän parasta aikaa. Hän ryhtyi alalle viisikymppisenä, konkurssin kovan koulun kokeneena kuljetusyrittäjänä. – En kuulu kirkkoon, mutta minulla on aina ollut vahva usko johdatukseen. Näin unen, jossa minua neuvottiin ostamaan paloasema ja perustamaan pesula. Moni nauroi, mutta tunne oli niin vahva, että uskalsin tähän ryhtyä, eikä ole tarvinnut katua, Riitta Linna päättää.
Jokihaaralainen Jyri Vilokkinen on saavuttanut aikidossa 5. danin vyön, mikä on jo niin korkea saavutus, että siihen hyväksyntä pitää hakea aikidon kehdosta, eli Japanista. Aikidon korkeammat arvot myönnetään vain suosituksesta ja vaativat monipuolista toimimista lajin hyväksi. Aikido on kamppailulaji, mutta aikidossa vastustajaa ei ikinä pyritä vahingoittamaan. Aikidotekniikat perustuvat vastustajan voiman hyväksikäyttöön. Tekniikoiden tavoitteena ei ole vastustajan voittaminen, vaan hänen hyökkäystahtonsa nujertaminen. Aikido tuli Jyri Vilokkisen elämään jo vuonna 1988 ja on pysynyt mukana aina. Tällä hetkellä hän ohjaa yhdet treenit viikoittain Jyväskylän monnarilla ja lisäksi käy 2-3 kertaa harjoittelemassa. – Pidän ohjaamista erittäin tärkeänä myös oman kehittymisen kannalta. Parhaimmillaan treenin vetäminen on hyvin luova tila, jossa vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeää, hän määrittelee. Aikidon ominaispiirre on, että siinä ei kilpailla, ainakaan toisten kanssa. – Juuri siksi laji sopii minulle. Nuorena harrastin jonkin verran myös judoa, mutta en pitänyt lajin kilpailullisista elementeistä. Kilpaileminen jotenkin kaventaisi aikidoa ja tekisi siitä pinnallisemman. Itsensä kehittämisen lisäksi lajiin kuuluu keskittyminen, rauhoittuminen ja toisten kunnioittaminen. Aikido lisää kokonaisvaltaisesti henkistä ja fyysistä hyvinvointia, hän määrittelee. – Aikido toimii myös erittäin hyvin stressinpoistajana, koska siinä joutuu keskittymään sekä fyysisesti että mentaalisesti liikkeisiin niin täysin, ettei samalla edes pysty pohtimaan jotain työasioita tai huolia, hän lisää. Suomessa on harrastajia noin 4000 ja Jyväskylää sanotaan jopa aikidon mekaksi. – Toiminta on myös melko kansainvälistä, Jyväskylässä käy treenaajia ulkomailta ja itsekin olen käynyt treenaamassa Ruotsissa, Ranskassa ja Tsekeissä. Aikido on hyvin yhteisöllinen laji. Minne tahansa maailmassa menisinkään ja vaikka kaikki menisi mönkään, niin jos löydän sieltä aikidosalin, tiedän että minua autetaan ja tarjotaan esimerkiksi yösija, Vilokkinen kertoo. Nykyaika on jossain määrin aikidon uhka. Ihmisistä on tullut keskittymiskyvyttömämpiä, osittain mobiililaitteiden ja nopeita ärsykkeitä suoltavien sovellusten vuoksi. Aikido ei ole urheilun pikaruokaa, vaan vaatii keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä, mutta palkitsee harrastajansa harmonisella voimalla. Sana aikido tarkoittaakin suomeksi harmonisen voiman tietä.
Eteläisen Keski-Suomen seurakuntia koskeva rakennemuutosselvitys on valmistunut. Selvittäjänä toiminut Sami Lahtiluoma on luovuttanut Jyväskylän, Muuramen, Toivakan, Joutsan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen seurakuntia koskevan selvityksen tuomiokapitulille. Selvittäjä suosittaa raportissaan Petäjäveden, Joutsan ja Toivakan seurakuntien lakkauttamista ja liittämistä osaksi Jyväskylän seurakuntaa. Taustalla on Joutsan ja Toivakan seurakuntien vuonna 2022 esittämät pyynnöt seurakuntajaon selvittämisestä, joten näille seurakunnille tulos on odotettu, osin toivottukin. Petäjävedellä vastaanotto on todennäköisesti ristiriitaisempi. Pyynnön jälkeen hiippakunnan tuomiokapituli teki aloitteen seurakuntajaon uudistamisesta laajemmin, joten tilanne selviteltiin myös Jyväskylän, Muuramen, Toivakan, Joutsan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen seurakuntien osalta.
Toivakan seurakunnassa on jäseniä reilut 1500 ja se on selvityksen selkeästi pienin seurakunta. Seurakunta on kuitenkin tärkeä Toivakan asukkaille, esimerkiksi viime vaaleissa Toivakassa oli kirkon kahdeksanneksi korkein äänestysprosentti 32,8. Toimintakertomuksessa 2022 todetaan, että Toivakan seurakunnan toimintatilastot ovat lähes poikkeuksetta vireämmät verrattuna samankokoisiin seurakuntiin Lapuan hiippakunnassa ja koko Suomessa. Korona kuitenkin hiljensi seurakuntaelämää, eikä se ole täysin palautunut. Myös yhteistyökumppanin muuttumisella kunnasta hyvinvointialueeksi on vaikutusta. Entiset kumppanit, jotka tunnettiin puolin ja toisin kunnan ja seurakunnan yhteistyössä, ovat osin vaihtuneet ja hyvinvointialueen toimintojen siiloutuminen hankaloittaa yhteistyötä. Toivakan seurakunnan tilinpäätösten 2020-2022 ja talousarvion 2024 lukujen valossa yhdessä kohdassa kriisimittarit ovat jo täyttyneet, sillä tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä on negatiivinen kolmena peräkkäisenä vuotena. Myös tilikauden 2024 budjetoitu tulos ilman kertaluonteisia eriä, eli puun myyntituloja on 43 883 euroa negatiivinen. Raportissa todetaan, että seurakunnalla on metsää reilut 200 hehtaaria ja ne on ”aikalailla hakattu loppuun”. Toivakan seurakunta on siis tehnyt taloutensa eteen lähes kaiken mahdollisen ja niukkuus uhkaa jo seurakunnan elinvoimaa ja toimintaa. Vuonna 2023 seurakunnassa vakituisessa palvelussuhteessa työskenteli seitsemän henkilöä, joista kolme oli kokoaikaisia. – Mielestäni Toivakan seurakunnan alueen seurakunnallinen toiminta turvataan parhaiten liittymällä Jyväskylän seurakuntaan, toteaa kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma raportissaan.
Uuraisten seurakunnalla katsotaan olevan edellytykset jatkaa itsenäisenä. Seurakunnassa on jäseniä reilut 2 500. Vuosina 2013-2022 jäsenmäärä on vähentynyt noin seitsemällä prosentilla, mikä on Jyväskylän ja Muuramen jälkeen selvitysseurakunnista kolmanneksi vähiten. Kunnassa on paljon lapsia ja seurakunnan jäsenistö onkin Suomen matalimpien keski-ikien joukossa. Seurakunnan talous on kohtuullisen vakaalla pohjalla. Vuosille 2024- 2026 on budjetoitu lievää ylijäämää, mutta käytännössä nollatuloksen tasoa, mikä tarkoittaa sitä, että seurakunnan talous ei kerrytä varallisuutta tulevaan kirkon ja tapulin maalaushankkeeseen. Seurakunnalla on seurakuntakotia varten otettua lainaa 495 000 euroa taseessa, mutta sitä ei ole lyhennetty vuosina 2022-2023, vain maksettu korkoja. – Tämä ei ole kestävää, Lahtiluoma toteaa. Vuoden 2022 tilinpäätöksessä ei kuitenkaan täyttynyt yksikään kriisiytyvän seurakunnan talousmittareista.
Selvitystyön aikana esillä olivat yhden seurakunnan malli ja seurakuntayhtymä. Sami Lahtiluoma suosittaa yhden seurakunnan mallia, eli Joutsan, Petäjäveden ja Toivakan liittämistä Jyväskylän seurakuntaan. Selvityksen mukaan liitos turvaisi seurakuntaelämän jatkumisen Joutsan, Petäjäveden ja Toivakan seurakuntien alueella. Tilanteen jatkuessa nykyisellään niiden on hyvin vaikea yksin tasapainottaa talouttaan ja siten ylläpitää seurakunnallista työtä ja palveluja jäsenyyden yhä vähentyessä. Tuomiokapituli käsittelee raporttia istunnossaan 14. helmikuuta ja päättää mahdollisesta aloitteesta koskien seurakuntajaon uudistamista. Asian esittelijänä toimiva lakimiesasessori Tuomas Hemminki pitää perusteltuna, että edellisten lisäksi myös Hankasalmen seurakunta lakkautetaan.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
