Sulkulan Erä Ry:llä on jatkuvuutta:  Kaikki metsästysseurat eivät ukkoudu

Sulkulan Erä Ry:llä on jatkuvuutta: Kaikki metsästysseurat eivät ukkoudu

Joona Hokkanen on 15-vuotias ja Aleksi Halttunen 14-vuotias. Nuoret miehet ovat jo ehtineet monille metsästysreissuille mukaan. Joona aloitti metsästyksen 13-vuotiaana ja on metsästänyt mm. jäniksiä ja lintuja. Ensimmäisen hirvensä hän kaatoi 15-vuotiaana. Aleksi taas aloitti harrastuksen riistan parissa jo 11-vuotiaana, jolloin hän ampui ensimmäisen heinäsorsansa.
– Siitä se alkoi, lintujen, jänisten ja myös pienpetojen pyynti. Ensimmäisen hirven kaadoin 13-vuotiaana, kertoo Aleksi.
Molemmat nuoret miehet ovat ehtineet jo tutustua metsästyksen lisäksi riistan käsittelyyn. He ovat olleet mukana mm. hirven suolistamisessa, joka tapahtuu metsässä heti kaadon jälkeen. He ovat olleet myös oppimassa hirven nylkemistä ja lihojen käsittelyä seuran vajalla.
Nuoret saavat osallistua hirven pyyntiin itsenäisesti vasta 15 vuotta täytettyään. Sitä ennen metsästys tapahtuu vanhempien valvonnassa. Molempien poikien kotoa löytyy metsästyskaveriksi koiria. Halttusella on jämtlanninpystykorvia ja suomenpystykorva. Hokkasilla taas on venäjänajokoira ja suomenpystykorva, joten lähes kaikenlaiseen metsästykseen sopiva koira löytyy.
– Koirien käyttö metsästyksessä ja koirien käsittely on jo käynyt tutuksi. Kyllähän niiden kanssa on aina omat kuvionsa ja haasteensakin, toteavat pojat.
Mitä metsästys on näille nuorille antanut?
– Se antaa meille hyvän harrastuksen ja sopivasti liikuntaa. Ulkoilma on lisäksi terveellistä ja luontokokemuksena metsästysretket ovat mukavia. Myös riistanhoitotyöhön, kuten esimerkiksi riistapeltojen tekemiseen otamme osaa muun seuran jäsenten kanssa, kertovat Joona ja Aleksi.
– Ampuminen vaatii myös harjoittelua, ja sitä toteutamme ampumaradoilla. Tällöin myös aseiden kohdistus suoritetaan.
Aleksi on ampunut kaksi hirveä, vasan vuonna 2023 ja uroshirven hän kaatoi 2024. Joonan hirvisaaliina on yksi vuonna 2024 kaadettu naarashirvi.
Eivätkä näiden perheiden nuoret riistamiehet lopu näihin kahteen, vaan nuoremmat 12-vuotiaat velipojat hiipivät jo kannoilla. Joonan veli Eemeli ja Aleksin veli Lauri ovat vastikään saaneet metsästyskortin ja ovat aloittelemassa metsästysharrastusta. Eemeli on jo ehtinytkin pyytää jäniksen, heinäsorsan ja kyyhkysen, joten Sulkulan Erä Ry:llä on riistanhoidon ja metsästyksen jatkuvuus taattuna.

Veikko Ripatti

Markkinaoikeuden ratkaisu oli Uuraisten kunnalle suotuisa liittyen  koululais- ja asiointikuljetusten hankintapäätöksiä koskeviin valituksiin

Markkinaoikeuden ratkaisu oli Uuraisten kunnalle suotuisa liittyen koululais- ja asiointikuljetusten hankintapäätöksiä koskeviin valituksiin

Markkinaoikeus on antanut ratkaisun kiistassa koskien Uuraisten kunnan koululaiskuljetuksien kilpailutusta viime vuonna.
Valintaperusteena kilpailutuksessa oli edullisin hinta €/kilometri. Tarjouslomakkeen kohdassa ”Tarjottu kalusto” oli pyydetty tarjoajia ilmoittamaan kunkin tarjoamansa auton merkki, malli, käyttöönottovuosi ja EURO-päästöluokka. Tarjoajien on tullut lisäksi ilmoittaa, mille reitille tai reittien yhdistelmille ilmoitettua autoa tarjotaan.
Koulu- ja asiointikuljetusten sopimuskausi on lukuvuodet 2024-2025, 2025-2026 ja 2026-2027 sekä kolme optiovuotta eli 3 + 3 vuotta. Optiovuosien käytöstä päätetään 1.3.2027 mennessä.
Ensimmäisessä vaiheessa joillekin reiteille tuli kuitenkin valituksi liikennöitsijä, jolla ei tarjousvaiheessa ollut tarvittavaa kalustoa, vaan tarjoukseen oli kirjattu ”Uusi hankittava ajoneuvo, Euro 3”. Hankintamenettelyssä lähtökohtana on kuitenkin aina tarjousten lopullisuus, eikä tarjousta voi täsmentää olennaisilta osilta, jollaiseksi kalusto katsotaan.
Virheen huomattuaan hankintayksikkö, eli tässä tapauksessa Uuraisten kunnanhallitus sulki O & P Liikenne Oy:n tarjouksen tarjouskilpailun ulkopuolelle ja hyväksyi kyseisille reiteille Uuraisten Liikenne Ky:n tarjouksen.
O & P Liikenne Oy valitti päätöksestä markkinaoikeuteen.
3.1.2025 saatiin päätös asiasta. O & P Liikenne Oy:n valitus hylättiin. Kunnan päätökset hankinnan oikaisemisesta sekä valittajan poissulkemisesta pidettiin voimassa. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen eli siitä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy 4.2.
Tapauksen oikeudellinen arviointi ei ollut yksinkertaista ja sisälsi eri argumentteja. Keskeisenä kysymyksenä oli se, vastasiko valittajan tarjous riittävässä määrin tarjouspyyntöä.
Markkinaoikeuden mukaan kunta ei olisi valittajan poissulkemisessa joillakin reiteillä saanut tukeutua kalustovaatimuksiin, koska ne näyttäytyivät myös tarjouspyynnön perusteella hiukan avoimina. Valittaja on kuitenkin voitu ja pitänytkin sulkea pois sillä kunnan vetoamalla perusteella, ettei reittejä ole tosiasiallisesti voinut toteuttaa pelkästään valittajan ilmoittamalla yhdellä ajoneuvolla. Tässä tilanteessa kunnalla on siis ollut hankintalain mukainen nimenomainen velvollisuus sulkea tarjous näiltä osin pois tarjouskilpailusta.
Markkinaoikeus on katsonut, että alkuperäiset päätösperusteet ovat nojanneet liiaksi kalustovaatimuksiin, vaikka yhden ajoneuvon riittämättömyys olisi tullut tuoda selkeämmin jo päätöksissä esille.
Markkinaoikeus velvoittaa kuitenkin Uuraisten kunnan korvaamaan O & P Liikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut, reilut 4000 euroa.
Julkisten hankintojen valituskäsittelyssä noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaista kuluvastuuta. Osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut vain, jos olisi kohtuutonta, että osapuolet pitävät kulunsa omana vahinkonaan. Kuluratkaisu on perusteltu viitaten pitkälti kyseiseen kohtuullisuusharkintaan.
Vastuuta valittajan oikeudenkäyntimaksusta on perusteltu etenkin sillä, ettei kunnan alkuperäisissä päätösperusteluissa riittävästi tuotu vielä esille niitä perusteita, jotka kunta esitti osana markkinaoikeuskäsittelyä ja jotka lopulta johtivat valituksen hylkäämiseen edellä viitatuilla kolmella reitillä.
– Kuluratkaisu on markkinaoikeuskäytännön valossa melko tavanomainen ja kuvastaa sitä, että tuomioistuin usein löytää jonkin vähäisen virheen tai puutteen myös hankintayksikön toiminnasta, ja tämä tyypillisesti johtaa siihen, että hankintayksikkö vastaa jostakin osasta valittajan kuluja, toteaa kunnanjohtaja Juha Valkama.

Kimppakerho kokoontuu Rivikuukassa

Kimppakerho kokoontuu Rivikuukassa

Uuraisilla on aloittanut uusi kerho. Tai oikeastaan uutta on vain nimi ja järjestäjä. Ikäihmisten asumisyksikkö Rivikuukassa on vuosikymmenten ajan kokoonnuttu kerhoilemaan, mutta siirtyminen hyvinvointialueen alaisuuteen uhkasi katkaista perinteen.
Apuun riensi yksityinen toimija Mattilan Hoivapalvelut ja nyt Kimppakerhoon kokoonnutaan ohjaaja Piia Karttusen johdolla joka toinen perjantaiaamu. Kahden euron kahvimaksulla saa viettää mukavan parituntisen iloisessa seurassa. Vuoden viimeisessä kerhossa pidettiin tietovisa ja pelattiin lentopalloa ilmapallolla. Kerho on kaikille avoin.
– Myös kylvetyspalvelu onnistuu samalla käynnillä, kun on meihin etukäteen yhteydessä, kertoo toimitusjohtaja Samuli Mattila ja lisää, että yritys etsii parhaillaan toiminnalle yhteistyötahoja, jotta kerhon kulut saataisiin katettua ja ehkä joskus jotain spesiaaliakin tarjottua.
– Myös erilaiset vieraat ovat tosi tervetulleita kerhoon esimerkiksi esiintymään, kertomaan ajankohtaisista asioista tai vaikka muistelemaan menneitä, hän jatkaa.
Rivikuukassa kokoontuu myös Ukkokerho tiistaisin ja se toimii vieläkin enemmän vapaaehtoispohjalla. Kätevät isännät, kuten Esko Litmanen ja Pertti Huutonen keittelevät kahvit ja sitten turistaan ja vaihdetaan kuulumiset. Myös SPR pitää Costa Rica -kerhoa ja kaikkialle vapaaehtoistyöhön ehtivä Irja Seppänen käy Rivikuukan käytävällä lukemassa lehtiä ja rupattelemassa lauantaisin. Kahden eläkeläisjärjestön kerhot ja muut toiminnot ovat tärkeitä kokoontumismahdollisuuksia nekin.
Tämänkaltainen yhteisöllinen toiminta tunnustetaan erittäin tärkeäksi, mutta silti siitä on tullut taloushuolien kanssa kamppailevan hyvinvointialueen yksi säästökohde. Erityisen tärkeää ikäihmisten helppo ja säännöllinen kokoontumismahdollisuus on Uuraisilla, josta puuttuu ympärivuotinen kahvila ja esimerkiksi Shellin joka-aamuinen kyläparlamentti elää enää vain muistoissa.
– Uuraisten kunta hoiti esimerkiksi vanhuspalvelut todella hyvin ja kustannustehokkaasti. Kolmatta sektoria ja yksityisiä toimijoita tarvitaan nyt, jotta esimerkiksi nämä tärkeät yhteisöllisyyttä ja myös terveytä ylläpitävät ja kokoontumiset eivät pääse loppumaan. Mattilan Hoivapalvelut tarjoaa tällä hetkellä Uuraisilla tukipalveluja ikääntyneille ja meillä on vammaispalvelulain mukaisia asiakkuuksia, sekä jonkin verran kotihoitoa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. On iso etu, että olen uuraislainen ja näen minkä tyyppisille palveluille on tarvetta ja pystyn etsimään niihin ratkaisuja, Samuli Mattila sanoo.

Hanna Lahtinen

Toivakka siirtyy kasvuun: Talousarvio 2025 panostaa hyvinvointiin ja investointeihin

Toivakka siirtyy kasvuun: Talousarvio 2025 panostaa hyvinvointiin ja investointeihin

Toivakan kunnan taloutta on usean valtuustokauden ajan sävyttänyt kaikesta säästäminen. Kriisikunnan rajakin on häilynyt toisinaan pelottavan lähellä, mutta juustohöyläten ja omaisuutta myymällä on vuosi kerrallaan selvitty.
Suurin yksittäinen tuloutus tapahtui vuonna 2023, kun kunta myi omistamansa Suur-Savon Sähkön osakkeet Savonlinnan kaupungille reilulla kolmella miljoonalla eurolla.
Vuoden 2024 aikana Toivakka on onnistunut siirtymään alijäämien kattamis- ja säästötoimien kierteestä kohti kasvua ja kunta kertoo suuntaavansa nyt voimavaransa kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan tulevaisuuden turvaamiseen.
Verot pysyvät ennallaan vuoden 2024 tasolla, ja vuoden 2025 talousarvio ennustaa 166 000 euron positiivista tilikauden tulosta. Tämä on merkittävä saavutus, joka mahdollistaa useita uusia aloitteita erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 896 652 euroa.
Erityisenä painopisteenä tulee olemaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Konkreettisena lapsiperheiden hyvinvointia ja arjen tukea lisäävinä toimenpiteinä otetaan käyttöön sekä muksuraha että maksuton varhaiskasvatus vuoden 2025 alusta.
Toivakan kunta tahtoo huomioida myös asemakaavan ulkopuolisen alueen asukkaat ja tukea arjen sujuvuutta ja teiden kunnossapitoa 50 000 euron satsauksella yksityisteiden avustuksiin. Lisäksi uudisrakentajan raksaraha otettiin käyttöön 1.6.2024 ja se on käytössä koko talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosien ajan.
Toivakan kunta investoi vuoden 2025 aikana vesihuollon verkoston, taajama-alueen tieinfrastruktuurin ja led-valaistusprojektin II-vaiheen kaltaisiin kohteisiin sekä jatkaa suunnitelman mukaisia koulukeskuksen korjausinvestointeja. Näiden välttämättömien investointikohteiden lisäksi kunta jatkaa Viisarimäen yritysalueen kehittämistä, Nisulan OKT-alueen pienvenelaiturin pysäköintialueen toteuttamisen ja Uimalan rakennusten ja rakenteiden päivittämisen kautta. Tulevaisuutta suunnitellaan myös uuden kuntosalirakennuksen hankesuunnitelman ja Toivakantien maisemasuunnittelun aloittamisen avulla.

Kuvassa Toivakan tiimi markkinoi peukut pystyssä esimerkiksi Raksarahaa viime vuoden raksamessuilla. Sama meno jatkunee tänä vuonna.

Hanna Lahtinen

 

Maailman ympäri kävellen!

Maailman ympäri kävellen!

Taina Liekari on 55-vuotias Espanjassa viimeisimmät vuodet asunut suomalaisnainen, joka on viime vuoden elokuussa aloittanut varsin hurjalta kuulostavan urakan. Hän nimittäin kiertää maailman, eikä suinkaan lentäen tai autolla, vaan kävellen. Matkalla maailman ympäri Taina on jo nyt tutustunut moniin ystävällisiin ihmisiin eri kulttuureista. Kuvassa hänen kanssaan 18-vuotias espanjalainen kamppailulajien taitaja, Jordi Vela, joka taittoi Tainan seurana matkaa yhden päivän ajan. Hänen taustajoukoissaan on mukana myös uuraislaista väriä.
Matkaan mahtuu toki osuuksia, jotka ovat mahdottomia jalkaisin edetä ja ne osuudet onkin luvallista edetä käyttämällä lentokonetta tai laivaa. Näitä osuuksia ovat muun muassa meret.

Kuka sitten myöntää luvat maailmanympärikävelyn oikeaoppiseen suorittamiseen? Liekari haluaa suorittaa kävelyn niin sanotusti virallisesti ja sitä varten on tärkeää noudattaa Guinnessin maailmanennätys -instituution laatimia virallisia ohjeita. Laaditut säännöt ovat hyvinkin yksityiskohtaiset ja jopa tiukat. Muun muassa lepopäiviä matkan aikana saa kertyä tietty prosenttiosuus matkaan käytetystä ajasta, reitin tulee kulkea vähintään neljän maanosan kautta ja kahden, täsmälleen maapallon vastakkaisilla puolilla toisistaan olevan pisteen kautta.
Kävelijä aloitti urakkansa Madridista, Espanjasta ja on edennyt 136 vuorokauden aikana Espanjasta, Ranskan, Monacon, Italian ja Slovenian kautta Kroatiaan, jossa hän tapaa miesystäväänsä muutaman päivän ajan ja jatkaa jälleen matkaansa. Kilometrejä on ehtinyt kertyä liki 3000. Edessä on vielä yli kymmenkertainen määrä, joiden taivaltamiseen kuluu ennakkolaskelmien mukaan reilu neljä vuotta. Tavoitteena Liekarille on saada urakka päätökseen ennen 60-vuotispäiväänsä. Stressiä Taina ei asiasta kuitenkaan ota; jos matkassa kestää pidempään, niin sitten matkassa kestää pidempään. Stressin kanssa taivaltamalla hän ei halua edetä, vaan ennemmin ihmetellen maailmaa mieli avoimena ja uusia kokemuksia kokien.
Liekari ei ole ensimmäistä kertaa lenkkikengissä. Hän on nimittäin harrastanut runsaasti kestävyysurheilua, muun muassa vaeltamista ja pyöräilemistä. Pari vuotta sitten hän muun muassa käveli Espanjasta Suomeen, sitä ennen lämmittelyiksi kiersi Espanjan polkupyöräillen.

Maailman ympäri käveleminen ei ole halpaa. Jo pelkästään noin 50 matkan aikana kuluvaa lenkkikenkäparia muodostavat budjettiin ison loven, puhumattakaan yöpymisistä, vakuutuksista, ruoasta, juomasta, muista varusteista ja pakollisista menoista. Tätä varten Liekari on aloittanut yhteistyökumppaneiden etsimisen jo aloittaessaan retken suunnittelemisen.
Sponsoreiden etsintä on ollutkin ehkä yllättäen hyvin haasteellista ja tässä kohtaa Liekarin matkaan mukaan taustavoimaksi hyppäsi uuraislainen Pasi Haarala, joka on ollut Tainan matkassa mukana auttaen sponsoreiden etsimisessä. Toistaiseksi Haarala toimii harrastuspohjalta ja auttamisen halusta, mutta matkan edetessä tietysti toiveissa olisi saada managerin työstä myös korvausta.
– Olen seurannut Tainaa sosiaalisessa mediassa jo tuolta Espanja-Suomi -kävelyn ajoista alkaen ja jo tuolloin olin vaikuttunut hänen sisukkuudesta, positiivisuudesta ja päättäväisyydestään. Huomatessani somesta Tainan tarvitsevan ajan puutteen vuoksi apua sponsoreiden hankkimisessa, päätin tarjota omaa osaamistani hänelle ja pian olinkin osa hänen pientä, mutta ahkeraa tiimiä, pitkäaikaista varainhankintakokemusta salibandyjoukkueidensa puolesta omaava Haarala kertoo.
Toistaiseksi varainhankinta Liekarin matkalle on sujunut hitaasti edeten; muutamia rohkeita ja ennakkoluulottomia yhteistyökumppaneita on löytynyt, mutta suuri osa yrityksistä on toistaiseksi ollut melko varovaisia ja jopa epäileväisiä Liekarin projektia kohtaan. Usein vastauksena yhteistyökumppanuuskyselyihin on ollut ”todella mielenkiintoinen projekti, palataan asiaan, kun on kävelty hieman enemmän” -tyylinen vastaus.
– Luonnollisesti tämän tyylinen projekti on jotain täysin uutta, erilaista ja sellaista, johon yritykset eivät välttämättä joka päivä törmää. Onhan Liekaria ennen ainoastaan kahdeksan ihmistä koko maailmassa suorittanut tämän valtavan haasteen. Viime viikkoina, matkan edettyä jo noin 3000 kilometriä, on yrityksiltä saatu palaute ollut jo enemmän toiveita herättävää ja usko Tainaa kohtaan on kasvanut. Tämä on lupaava merkki, Haarala kertoo ja haluaa muistuttaa, että matkan edetessä ja Liekarin tunnettuuden ja seuraajamäärien lisääntyessä yhteistyökumppanuuksienkin hintaa tullaan luonnollisesti tarkistamaan.
– Suosittelenkin kaikkia hyppäämään Tainan matkaan nyt!, Haarala jatkaa yrityksille vinkaten.

Tainan matka sosiaalisessa mediassa:

Instagram

Facebook

YouTube: Hiker Taina