Sata vuotta sitten Suomessa olivat levottomat ajat. Silloin, eikä vielä pitkään aikaan sen jälkeenkään puhuttu sisällissodasta. Vieläkin nimitys särähtää monen korvaan, mutta niin toki tekevät vapaussota, kansalaissota ja punakapinakin. Tampere oli tapahtumien keskipisteessä ja siellä myös satavuotismuistelu näkyy selvimmin, museoissa ja näyttelyissä, mutta myös aivan katukuvassa valokuvina autenttisilla tapahtumapaikoilla. Uuraisilla muisteltiin vuoden 1918 tapahtumia muutama viikko sitten seurakunnan järjestämässä Sovinto 100 -keskustelutilaisuudessa. Vaikka tapahtumien jälkeen sukupolvien ketjuun on tullut muutama lenkki lisää ja kauna ja suuri osa muistoistakin kadonnut ajan hämärään, ei asia ole aivan neutraali vielä Uuraisillakaan, joka sentään selvisi sodasta melko vähällä. Aiheen arkuuden aisti vielä maaliskuussa 2018 […]
Tuomaksen korjaamolle löytyi ihannetilat
Elokuussa 2015 nuori yrittäjä Tuomas Litmanen aloitti autokorjaamotoiminnan Uuraisilla, legendaarisen Uuraisten ”Shellin” huoltohallissa. Marraskuussa vuotta myöhemmin huoltamohallit ja samalla myös Litmasen yrityksen tilat tuhoutuivat tulipalossa. Melkein puolitoista vuotta autokorjaamo toimi sen jälkeen palaneen hallin paikalle pystytetyssä teltassa. – Nyt löysin uudet tilat vuokralle Uuraisten keskustan teollisuusalueelta. Nämä ovat todella toimivat, yrittäjä kertoo pari viikkoa uusissa tiloissa toimittuaan. Litmanen on tilavaan työhalliinsa hankkinut jo pientarvikkeista alkuvarastoja sekä renkaita myyntiin. Huollot onnistuvat vuokranantajan hankkiman autonosturin avittamana. Läpiajettavan hallin omistaa Kuljetusliike Tannermäki S & T Oy, joka käyttää hallia myös oman kalustonsa huoltoihin. Tuomas Litmanen on yrittäjävuosinaan huomannut, että Uuraisilla on ollut selkeä […]
Toivakan maamerkki näkyy
Toivakan Viisarimäen teollisuusalueen tieliittymään on kohonnut komea maamerkki. Nelostien suunnasta tulevat tietävät varmasti, että on tultu paikkakunnalle nimeltä Toivakka. Jätkänkynttilää kuvaava rakennelma on halkaisijaltaan kolme metriä ja korkeutta sillä on yhdeksän metriä, jalustan kanssa se kohoaa yli 10 metriin. – Pintavaippa on Cor-Ten -terästä, joka patinoituu suhteellisen nopeasti pinnastaan eli ns. ruostuu. Valot asennetaan tällä viikolla. Koko komeus on valmis kunhan kelit muuttuvat vähän kosteammiksi ja pinta saa värinsä, kertoo Toivakan kunnan tekninen johtaja Jukka Paalanen. Veikko Ripatti
Uurainen 150
Perjantaina 9.2.2018 Uurainen täyttää virallisesti 150 vuotta ja tämän vuoksi koulukeskuksen salissa järjestettävä kunnanvaltuuston kokous on tavallista juhlavampi ja mukana on myös monenlaista ohjelmaa, joissa pääosassa ovat nuoret uuraislaiset. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki uuraislaiset. Oheinen Tyyne Kässin kunnalle lahjoittama kuva vuodelta 1907 on kenties vanhin olemassaoleva kuva uuraislaisesta kunnallishallinnosta. Kyseessä ovat Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa maailmanlaajuisesti poikkeuksellisinta oli, että myös naiset saivat äänestää. Suomi antoi äänioikeuden naisille ensimmäisenä Euroopassa. Kuva on otettu vanhan kansakoulun pihalla ja todennäköisesti lavastettu ulos ehkäpä valaistusolosuhteiden vuoksi. Kuvassa on aikansa kuntavaikuttajia. Pöydän päässä kirjaa pitää opettaja E.V. Riihimäki. Hänen lisäkseen kuvasta löytyvät nahkuri Ville Hyvönen, […]
Seurapiiri tuuletti kansallispukujaan
Rutalahden nuorisoseuran siipien suojassa pyörivä Seurapiiri juhli satavuotiasta Suomea Nisulan kylätalolla neljänkymmenen hengen voimin. Juhlapuheessa ”kalevalainen nainen” Ritva Laitinen kertoi, miten kaksi kansallista ikonia, kansallispuku ja Kalevala Koru, ovat eläneet Suomi-neidon rinnalla. Pisto pistolta omin käsin ommeltuja, äidiltä perittyjä, muistona oman tai suvun syntysijoilta – jokaisella kansallispuvulla oli oma tarinansa, josta kuultiin pieni välähdys yhteisessä kansallispukukavalkadissa. Hauska yhteinen piirre ilmeni kaikilla kansallis- ja kansanpuvuilla: ne tahtovat huomaamatta itsestään kutistua kaapissa! Yllättävän monta – yhteensä 17 erilaista – pukua oli esillä: pääosa kansallispukuja, kuoropuku, muinaispuku, feresi ja erikoisuutena Rutalahden kansanpuku, jonka kankaan Arvo Kurki suunnitteli vuosikymmeniä sitten kylän taidepiirille, mutta vasta […]
Kuukan kurki tepasteli Uuraisten liikenneympyrään
Häkintien, Jyväskyläntien ja Kuukantien risteykseen rakennettu liikenneympyrä on saanut Kuukan kurjen kulkijoita valvomaan. – Jouluksi tämä Uuraisten nimikkolintu saadaan vielä valaistua, lupasi kunnanjohtaja Juha Valkama. Monitaiteellinen kurjen tekijä Jukka Ohra-aho vetäisi paljastuksen kunniaksi Keski-Suomen kotiseutulaulun, melko harvalukuisen juhlayleisön hymistessä kuorossa. Lähellä Uuraisten rajaa Petäjäveden puolella Ylä-Kintaudella asuva, jo 70-luvulta alkaen näyttelyjä pitänyt Jukka Ohra-aho kukitettiin kiitoksin patsaan paljastuksen jälkeen. – Kiitoksia, tämä oli miellyttävä tehtävä. Minulla on ollut onni syntyä kulttuurikotiin. Olen isän puolelta seppä neljännessä polvessa, tosin taidetakojana ensimmäinen. Äitini maalasi paljon ja musiikki on tullut verenperintönä molemmilta puolilta. Onneksi tyttäreni Birgit jatkaa laulajana, kertoili Jukka Ohra-aho. Kukkoja hän […]
Toivakan MTK sadan vuoden ikään
Toivakan Maataloustuottajayhdistys juhli 1. lokakuuta satavuotistaivaltaan. Juhla alkoi jumalanpalveluksella kirkossa ja jatkui seurakuntakodissa. Uutispuuron nauttimisen jälkeen luotiin katsaus menneeseen, kuultiin Toivakan Puhaltajien soittoa ja Tapio Vesanderin lausuntaa. Juhlapuheen piti MTK-Keski-Suomen varapuheenjohtaja Juhana Jalkanen. Juhlan lopussa muistettiin pitkään yhdistyksen toiminnassa mukana olleita ja juotiin täytekakkukahvit. Maataloustuottajain Keskusliitto perustettiin toukokuun lopulla 1917, mutta muodollinen perustaminen siirtyi syyskuulle. Järjestön perustamiselle loivat pohjaa levottomat olot. Elettiin ensimmäisen maailmansodan aikaa, ja sen seurauksena maataloustuotteiden saantia säännösteltiin. Keväällä oli maatalouslakkoja, jotka kiristivät maanviljelijöiden ja maatyöväen välejä. Toivakkaan perustetun Maataloustuottajien paikallisyhdistyksen perustamisajankohdan pöytäkirjaa ei ole löytynyt, mutta MTK-Keski-Suomen piirin arkistotietojen mukaan se perustettiin 3. lokakuuta 1917. Yhdistys […]
Lentokonemekaanikosta luontoyrittäjäksi
Erä- ja Luontopalvelut HyvänTähen syntyi rakkaasta harrastuksesta ja ”metsäläisen” palosta päästä luontoon. Höytiäläinen Teijo Haapakoski oli jo pikkupoikana partiossa, oppi suorastaan ahmimalla erä- ja vaellustaitoja, ymmärsi, mitä vastuuntunto tarkoittaa. Teijo Haapakosken työura oli kuitenkin yli 30 vuotta aivan muualla, Ilmavoimien palveluksessa. – Työskentelin lentokonemekaanikkona. Vastuun ottaminen ja asiakaspalvelu sekä mahdollisissa onnettomuustilanteissa toiminta saatavilla olevilla välineillä; näistä työn kautta tutuiksi tulleista taidoista on hyötyä myös eräoppaana. – Enoni kasvatti minua ”metsäläisen taidoille” osaltaan, olin ja olen edelleen innokas kala- ja metsämies pitkälle juuri hänen esimerkkinsä innostamana. Teijo suoritti viitisentoista vuotta sitten, lentokonemekaanikon työnsä ohessa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Tänä keväänä hän valmistui erä- […]
Vesankaan avattiin frisbeegolf-rata
Kun on tutut kaverit, tahtoa ja yhteinen tavoite, homma etenee. Näin kiteytti kokemuksensa toukokuisena tiistai-iltana Tiina Martelius-Louniala, joka hankevetäjänä piti puhetta Vesanka DiscGolfParkin avajaistilaisuudessa. Vesangan päiväkoti-koulun ympäristöön avattiin kaikille käyttäjille avoin ja maksuton C1-luokan frisbeegolf-rata. Rata toteutettiin Kimpsu-hankkeen alahankkeena ja siihen saatiin Leader-rahoitusta. – Aikuisia talkoolaisia oli yhteensä 74 tässä työssä mukana, se on iso joukko ja siihen mahtuu monenlaista tarpeellista osaamista. Oli paljon kyläläisiä, mutta isoin rooli ja vastuu homman etenemisestä oli päiväkoti-koulun vanhempaintoimikunnalla. Vanhemmat jaksoivat talkoilla ja myös lapset olivat mukana työssä vaikkapa risunkantajana, Martelius-Louniala kiitteli. JyväsRiihi oli mukana radan materiaalikustannuksia rahoittamassa. – Tässä hankkeessa näkyi selvästi, että […]
Kääk ja tööt – sarjisten avulla eteenpäin
Uuraisten etsivä nuorisotyö ja Hyvän Tuulen paja järjestivät tänä vuonna toisen kerran kolme kuukautta kestävän ryhmän työttömille, alle 29-vuotiaille, uuraislaisille nuorille. Ilmaiseen ryhmään olisi mahtunut enemmänkin nuoria, kuin nyt mukana olevat. – Syyt, miksi ryhmämuotoiseen toimintaan on iso kynnys lähteä, ovat hyvin moninaiset, mutta erilaiset sosiaalisten tilanteiden pelot ovat niistä usein suurimpia. Pelko on turhaa, mutta ymmärrettävää, toisille sopivat paremmin yksilötapaamiset, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Marjo Ruuska. Neljä rohkeaa nuorta uuraislaista nuorta kuitenkin lähti ryhmään mukaan. Ensimmäisten kertojen life coachingin ja itsetuntoharjoitusten jälkeen viime kerroilla on työstetty omaa elämää sarjakuvan keinoin. – Ihan hyvä kokemus tämä on ollut. On saanut kartoitettua […]
![](http://www.paikallisuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/04/Laaturemontti_Kevat2018_83x120_200dpi_netti.jpg")