Uuraisten Martat vietti jäseniltaa perhekeskuksella viime lauantaina. Pöytään oli katettu illanistujaisruokaa ja mukavan yhdessäolon lisäksi oli tarjolla myös mielenkiintoista asiaa. Marttatoimintaa on Suomessa järjestetty jo 125 vuotta, mutta marttailu on konsepti, joka ei vanhene, vaan elää mitä suurimmassa määrin ajassa. Tämän saattoi päätellä myös illan vieraiden teemoista. Uuraislainen Ville Peltoniemi vetää palvelujärjestö Nuorten Suomen Nuoret keskelle hyvää -haastekampanjaa, joka on kääntymässä jo loppusuoralle, mutta toimintaa jatkava hanke on suunnitteilla. Vielä on kuitenkin hyvin aikaa tarttua haasteeseen. Nuoret keskelle hyvää -haastekampanja haastaa keskisuomalaiset organisaatiot tekemään yhä enemmän nuorten hyvinvoinnin ja samalla koko maakunnan tulevaisuuden eteen. – Nuoret tarvitsevat inhimillisiä kohtaamisia, sopivasti tukea ja paljon kannustusta aikuisilta sekä mahdollisuuksia päästä mukaan tekemään ja osallistumaan sellaisina kuin ovat, Peltoniemi tiivistää haasteen idean. Erityisen tärkeää tämä on lamaannuttavien koronavuosien jälkeen. Kampanja kokoaa sitoumuksiksi tiedot siitä, miten keskisuomalaiset organisaatiot huomioivat toiminnassaan nuoret jo nyt sekä mitä uutta he lupaavat tehdä jatkossa. Sitoumuksista viestitään myös nuorille, jotta he näkevät kuinka paljon heille on tarjolla toimintaa, palveluita, tukea ja erilaisia käden ojennuksia – ja että Keski-Suomessa nuorista välitetään. Uuraisilta mukana on jo ainakin Mattilan Hoivapalvelut, myös Toivakan kunta on ottanut haasteesta kopin. Sitoumuksen voi tehdä Nuorten Suomen nettisivuilla. Koska oltiin Uuraisten perhekeskuksella, oli luontevaa, että hyvinvointialueen perhekeskuskoordinaattori – ja martta Hanna-Mari Mäkelä kertasi perhekeskuksen idean. Perhekeskus on palvelukeskus, joka yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tukee koko perheen hyvinvointia erilaisissa elämäntilanteissa, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikki toiminta ei suinkaan tapahdu perhekeskuksen seinien sisällä vaan esimerkiksi Hirvasen Leikkitreffit maanantaiaamuisin on vakiintunut osaksi toimintaa.
Mari Vanhala jakoi vinkkejä järjestyksen ylläpitoon. Itse hän käyttää Marie Kondon pystyviikkausta ja suosii säilytysastioissa kierrätystä.
Kolmas illan vieras kuvasti myös hyvin marttatoiminnan ajassa elämistä. 1940-luvulla martat opettivat ja oppivat opintopiireissään, kuinka selvitä pula-ajasta, kun kaikki oli kortilla. Opeista oli myös apua, Suomi jälleenrakennettiin ja nostettiin hyvinvointivaltioksi. Pula-aika elää kuitenkin yhä 40-luvun marttojen lapsissa ja lapsenlapsissa ja tavarasta luopuminen ei ole suomalaiselle helppoa.
Vessapaperirullista voi tehdä monenlaista. Johtojen säilytyksessä ne ovat käteviä.
Ammattijärjestäjä Mari Vanhala Marikon-yrityksestä esitteli luomansa Jemmaaja-tyypit, joista jokainen löysi jonkun itselleen sopivan piirteen. somessa aktiivinen Marikon on aktiivinen myös somessa ja parhaillaan Instagramissa ja Facebookissa vietetään karsintakarnevaaleja. Mari esitteli myös termin luopujalihas, joka kehittyy treenaamalla. Villi veikkaus on, että lauantai-iltana useammassakin uuraislaisessa kodissa pistettiin joku kaappi tai nurkka järjestykseen.
Myrsky Energia selvittää mahdollisuuksia alle 10 tuulivoimalan rakentamiselle Nisulan kylässä. Alustavien suunnitelmien mukaan lähimmät tuulivoimalat tulisivat sijaitsemaan kilometrin päässä vakituisesta asutuksesta. Nisulassa on noin sata vakituista asukasta ja kesäasukkaiden myötä määrä tuplaantuu. Alustavissa suunnitelmissa Nisulaan rakennettaisiin viisi tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden mahdollista rakentamista on ryhdytty selvittämään alueen yhden maanomistajan aloitteesta. Myrsky Energia on lähestynyt asiassa vielä ainoastaan maanomistajia. Kunnanjohtaja Touko Aalto totesi viime keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa, ettei kunnassa ole juurikaan tietoa hankkeesta tässä vaiheessa. – Lähikuukausina selviää, onko tästä kehittymässä tuulivoimahanketta vai ei. Nisulan kyläseuran kannanottoa esitellyt Henna Järvenpää sanoi, että paikka on väärä tuulivoimarakentamiselle paitsi asutuksen myös luontoarvojen kannalta. Maakuntakaavassa alue on merkitty vapaa-ajan asumisen, matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Alueella ovat voimassa Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava ja Nisulan kylän osayleiskaava. – Lähellä sijaitseva Rutalahti-Viisarimäki on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Hankealueella sijaitsee yksi luonnonsuojelualue, 500 metrin päässä on kolme luonnonsuojelualuetta, joista yksi on Suomen luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön omistama Pentti Linkolan muistometsä, Järvenpää kertoi. Noin kahden kilometrin päässä luonnonsuojelualueita on kolme lisää sekä kaksi Natura-aluetta. Melko lähellä sijaitsee myös Leivonmäen kansallispuisto. Järvenpää listasi alueelta löytyviä EU:n luontodirektiivien alaisia lajeja. Alueella on niistä tavattu viitasammakkoa, liito-oravaa, kirjojokikorentoa ja lummelampikorentoa. – Alueella on myös lukuisia luonnonsuojelulain suojelemia ja metsälain alaisia erittäin tärkeitä elinympäristöjä joko hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tällaisia metsätyyppejä ovat esimerkiksi lehdot, purolehdot, tervaleppäkorvet ja lohkareikot. Alueella sijaitsee Vaaterin niityt, joka on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. – Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat uhanalaisia. Järvenpää toi esiin kyläseuran huolen myös Vihijärvestä ja tuulivoimarakentamisen vaikutuksista siihen. Vihijärvi on ekologiselta tilaltaan tällä hetkellä erinomaisessa kunnossa. – Pohjavesialue sijaitsee aivan hankealueen rajalla. Ympäristönsuojelulaki ja vesilaki kieltävät pohjaveden muuttamisen ja pilaamisen.
Muuramelainen kansanedustaja Ville Väyrynen (kok) on kuntakierroksella vaalipiirissään Keski-Suomessa. Viime torstaina hän vieraili Toivakassa. Yksi kohde oli Toivakan terveysasema, jossa hänen kanssaan vierailivat vs kunnanjohtaja Touko Aalto, kunnanvaltuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen. – Meillä on täällä tällä hetkellä etälääkäri ja erittäin pätevät sairaanhoitajat paikan päällä, se on yllättävän toimiva yhdistelmä, Sinikka Jäntti kuvaili terveysaseman tilannetta. Hyvinvointialue hakee vielä olomuotoaan, Ville Väyrynen on toiminut Keski-Suomen aluevaltuustossa, mutta juuri luopunut siitä, koska kansanedustajuuden seurauksena aikataulujen yhteensovittaminen tehtävien välillä on käynyt mahdottomaksi. – Oli mielenkiintoista olla mukana rakennusvaiheessa ja uskon että tämä kevät on jännittävä, kun palveluverkon ja palvelustrategian rakentaminen kunnolla käynnistyy taloudellisesti hyvin haastavassa tilanteessa, hän toteaa. Hyvinvointialueella on valmisteilla tilaverkkoselvitys, joka kertoo kiinteistöjen toiminnallisen ja teknisen kunnon ja niiden vaikutukset tilojen käytettävyyteen ja mahdollisiin investointitarpeisiin. Fyysisten toimipisteiden taloudelliset vaikutukset ja muutokset arvioidaan vuosille 2025–2030. Hyvinvointialueen palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. – Toivakan viesti hyvinvointialueen suuntaan on, että me ei kaivata kuuta taivaalta, vain hyvät, toimivat ja saavutettavat peruspalvelut. Olen luottavaisin mielin, että ne meillä säilyvät, Touko Aalto sanoo. Toivakalla on myös jo pian kuuden vuoden kokemus yksityisestä sektorista palveluntuottajana. Esperi hoitokoti Soivakka on täyttänyt odotukset ja ylikin, vaikka ennakkoon pelättiin uutta vaihtoehtoa. – Työssäni seurakunnassa saan usein kuulla, miten hyvin Soivakassa hoidetaan ihminen hänen elämänsä loppuun saakka ja kuinka kauniisti myös omaiset huomioidaan, Sinikka Jäntti kertoo. – Hoivapuolella ei Suomessa ole mitään mahdollisuutta toimia ilman yksityissektoria, siksi hyvien ja toimivien kumppanuuksien löytäminen on tärkeää, Ville Väyrynen lisää.
Toivakan tulevaisuus näyttää kokonaisuudessaan nyt valoisalta. – Meidän väestörakenne on tosi nuorekas, paljon lapsiperheitä ja uskon, että kun teemme tätä uuden kasvun ohjelmaa, niin entistä useampi lapsiperhe valitsee Toivakan kotikunnakseen. Meillä on tarjota toimivat peruspalvelut, kruununjalokivenä koulupalvelut, paljon harrastusmahdollisuuksia, sekä pienen kunnan yhteisöllisyys, Touko Aalto luettelee. – Kasvu Keski-Suomessa pitääkin tapahtua nykytilanteessa muuttoliikkeen kautta. Syntyvyys on maakunnassa vuodesta 2009 laskenut noin 40 prosenttia, Ville Väyrynen lisää. Kasvu tuo mukanaan toki myös positiivisia haasteita. – Päiväkodit on jo nyt ihan täynnä, Heidi Hakkarainen kertoo. Nykyistä kansanedustaja Väyrystä ja entistä kansanedustaja Touko Aaltoa yhdistää tapa tehdä työtä jalkautumalla. – Itse tykkäsin kiertää kaikki kesätapahtumat ja kunnat ja Ville tekee nyt sitä ihan samaa, Aalto on huomannut. – Kiertäminen ja ihmisten tapaaminen on paitsi mukavaa, myös äärimmäisen hyödyllistä. En oikein ymmärrä, miten tätä työtä muuten voisi tehdäkään. Voi lukea sivutolkulla muistioita ja silti ei saa aitoa kuvaa alueen todellisuudesta, Väyrynen toteaa ja lisää, että hänelle on tärkeää myös toimia yhä kirurgina sairaala Novassa. – Saan valtavan määrän tietoa suoraan työelämästä, jonka voin suoraan välittää esimerkiksi eduskunnan sotevaliokuntaan. Se on minusta paljon hyödyllisempää, kuin että menisin puku päällä keskussairaalaan juomaan posliinikupista kahvia ja kuuntelemaan miten sairaalassa menee, hän toteaa. Touko Aalto näkee, että kansanedustajuustausta antaa hänelle itselleen tiettyjä edellytyksiä käydä oikeanlaista dialogia valtiovallan suuntaan. – Iso hyöty on siitäkin, että Touko on toiminut luottamushenkilönä, hän osaa sanoittaa asiat meille hyvin, Heidi Hakkarainen lisää.
Uuraisten uuden S-marketin avajaispäivä on päätetty, se on lähes tasan kuukauden päästä. torstaina 22. helmikuuta kello yhdeksän. Samalla avautuu myös uusi tie – Keskisenraitti.
Avajaisissa ei ole tarjolla ämpäreitä, mutta melko makea etu omistaja-asiakkaille. Nimittäin tuplabonus vihreällä S-etukortilla maaliskuun loppuun saakka.
Myymäläpäällikkö Sanna Kujalalle ja apulaismyymäläpäällikkö Marika Kivelälle uusi market on jo tuttu, mutta nyt kauppaa ihmettelemään pääsi myös kunnanjohtaja Juha Valkama. Kierroksella esittelijöinä olivat myös S-markettien pohjoisen alueen ryhmäpäällikkö Jarno Minkkinen, sekä verkkokaupan kehityspäällikkö Marko Hoffrén.
Sisällä kaupassa näyttää jo varsin valmiilta, vain tärkein, eli myytävät tuotteet puuttuvat. Henkilökuntaa saadaan avuksi muista Keskimaan yksiköistä, jotta mittava hyllytysurakka saadaan avajaispäivään mennessä valmiiksi. Uudesta kaupasta löytyvät elementit, jotka tämän päivän kaupalle ovat olennaisia, kuten itsepalvelukassat, sähköautojen latauspiste, paistopiste, Postin, Matkahuollon ja muiden toimittajien pakettiautomaatit, sekä myös SER-kierrätys.
Shoppailla voi myös verkossa. – Se, että Uuraisille toivottiin niin vahvasti verkkokauppaa tuli meillekin pienenä yllätyksenä, ryhmäpäällikkö Jarno Minkkinen sanoo. Verkkokaupan suosio selittyy osin kunnan nuorekkaalla ikärakenteella. – Tiedettiin kuitenkin, että uuraislaiset käyttää tosi paljon meidän Prisman verkkokauppaa ja nyt kun ostokset voi noutaa myös omasta S-marketista, vaara kylmäketjun katkeamisesta on entistä pienempi, lisää verkkokaupan kehityspäällikkö Marko Hoffrén. Tärkeä ja toivottu palvelu on myös asiakas-wc.
Suuri muutos entiseen on valikoiman laajentuminen. – 5000 tuotetta tulee lisää, Minkkinen sanoo. – Lisäyksiä on tehty erityisesti niissä tuoteryhmissä, mitä asiakkaat toivoivat, eli kalatuotteiden tarjonta paranee merkittävästi, myös eläintarvikkeita ja makeisia toivottiin paljon, Sanna Kujala lisää.
Itse kiinteistö on suunniteltu vahvasti energiatehokkuus ja ekologisuus edellä. Uusi myymäläkiinteistö on rakennettu energiatehokkaaksi modernilla CO²-kylmälaitejärjestelmillä sekä tehokkaalla lämmöntalteenotolla. Ovellisista kylmäkalusteista ei energia karkaa ja esimerkiksi pakastehuoneeseen kuljetaan kylmiön kautta.
Myös henkilökunnan taukotilan viihtyvyyteen on panostettu, vasemmalta Marko Hoffrén, Marika Kivelä, Jarno Minkkinen, Sanna Kujala ja Juha Valkama.
Salen henkilökunta nauttii suurta suosiota uuraislaisten keskuudessa, uusiin avautuviin työpaikkoihin oli peräti 71 hakijaa. – Erittäin hyviä hakijoita, mielelläni olisin ottanut vaikka kaikki, mutta kuusi vakituista palkattiin lisää. Moni mainitsi jo hakuvaiheessa, että kaupassa asioinnista huokuu positiivinen fiilis ja että tällaiseen porukkaan olisi mukava päästä mukaan, Sanna Kujala kertoo ja lisää, että on juuri aloittanut myös kesätyöntekijöiden haastattelut.
Avajaispäivänä Keskimaan toimitusjohtaja Antti Määttä leikkaa nauhan yhdessä kunnanjohtaja Juha Valkaman kanssa. Odotettavissa on positiivista pöhinaa ja ihan oikeaa ruuhkaa Uuraisille. – Kumppanuuskaavoituksen kautta alkanut prosessi on sujunut mukavassa yhteistyössä kunnan kannalta, Valkama kiittelee. Pitkään jännitettiin, rakennetaanko vain uusi Sale, vai saako Uurainen S-marketin. Päätös marketyksikön rakentamisesta tarkoittaa, että Keskimaa uskoo kasvuun Uuraisilla. – Tavoite on 50 prosentin kasvu verrattuna nykyisen Salen myyntiin, päättää Jarno Minkkinen.
– Mitään isoja yllätyksiä tuloksissa ei ollut. Monessa asiassa vastaukset olivat positiivisia, mutta huolenaiheitakin on, ja niihin täytyy kiinnittää huomiota, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa viime keväänä toteutetusta kouluterveyskyselystä. Kyselyyn vastasivat viime vuoden keväällä neljännellä ja viidennellä sekä kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla olleet oppilaat.
Edellinen kouluterveyskysely tehtiin keväällä 2021, eli korona-aikaan.
– Korona-aika tuntui vaikealta, mutta toisaalta silloin moni asia oli hyvin, esimerkiksi oma luokka koettiin korona-aikana paljon tärkeämmäksi kuin muulloin. Korona-aikana myös oltiin enemmän oman perheen kanssa ja tehtiin asioita yhdessä, ja silloin oppilaat kokivat tulevansa huomioiduksi koulussakin paremmin. Nyt viime kevään kyselyn mukaan monessa asiassa ollaan palattu samalle tasolle kuin ennen koronaa, Satu Lahti sanoo.
– Vaikka moni asia korona-aikana oli hankalaa, olisi kiva, jos pystyisimme säilyttämään koronavuosien yhteisöllisyyden.
Korona-aikana oltiin huolissaan koululaisten netinkäytön lisääntymisestä, kun jopa koulua käytiin vähän aikaa netin välityksellä etänä.
– Viime kevään kyselyn mukaan alakoululaisten ”nettiriippuvuus” on vähentynyt, eli niiden määrä on vähentynyt, jotka tuntevat olonsa hermostuneeksi, jos eivät pääse nettiin, Lahti kertoo.
Yksi huolestuttava asia, etenkin yläkoulun puolella, on oppilaiden ja koulun aikuisten välinen vuorovaikutus.
– Yläkoululaisten kokemus siitä, että he jäävät ilman huomiota tai tukea ja myönteistä palautetta, on lisääntynyt edellisestä kyselystä. Toisaalta korona-aikana oppilaiden ja koulun aikuisten välinen yhteistyö tiivistyi, vuoden 2019 kyselyn tuloksiin verrattuna esimerkiksi suurempi osa oppilaista koki nyt saavansa oikeudenmukaista kohtelua opettajilta, Satu Lahti toteaa.
– Vuorovaikutuksesta on puhuttu henkilökunnan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Meillä on koko vuoden teemana tunne- ja vuorovaikutustaidot, ja Korpilahdella olemme päivittämässä ja tarkistamassa omia käytänteitämme yhdenvertaiseen puuttumiseen koulussa tapahtuviin asioihin, esimerkiksi sääntöjen rikkomiseen. Tarkoitus olisi, että kaikki koulun aikuiset toimisivat samojen käytänteiden mukaan, toki myös jokaisella koulun oppilaalla on oikeus tulla kohdelluksi yksilönä.
Lahden mukaan viime kevään kouluterveyskyselyssä näkyy koulupsykologin palveluiden katkos.
– Meillä ei ole edelleenkään vakituista, pysyvää koulupsykologia. Palvelu on turvattu ostopalveluilla ja lisäksi meillä on ollut todella hyvä kuraattoripalvelu, joka on auttanut, Lahti sanoo ja kertoo, että nyt ostopalvelun kautta koulupsykologina on aloittanut Virve Kiukkonen ja uutena koulukuraattorina Kaisa Thessler, viime syksynä aloittanut koulukuraattori Satu Miettinen jatkaa.
– Vaihtuvuutta on ollut, terveydenhoitajana meillä on kuitenkin edelleen Leena Heilä, Lahti toteaa ja kertoo, että viime syksynä koulupsykologi oli yhtenäiskoululla yhtenä päivänä viikossa, koulukuraattoreista ainakin toinen oli paikalla joka päivä.
Kiusaaminen on Korpilahdella pienempi ongelma kuin koko maassa keskimäärin.
– Meilläkin kiusaamista esiintyy, ja sen ehkäisemiseksi tehdään töitä jatkuvasti. Kouluterveyskyselyt, ja muutkin koululla toteutetut kyselyt osoittavat, ettei työ ole ollut turhaa, Satu Lahti toteaa.
– Yritämme keksiä koko ajan jotain uutta, mikä estäisi kiusaamista. Jos vuodesta toiseen käytetään samaa toimintamallia, se lakkaa vaikuttamasta.
Alakoulun puolella Korpilahden yhtenäiskoulun oppilailla on mielialaan liittyviä ongelmia selkeästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.
– Koulumyönteisyys näkyy. Koulunkäynnistä sanoo pitävänsä yli 70 prosenttia alakoululaisista, luku on jopa vähän noussut, Lahti toteaa.
– Sen sijaan huolenaiheena alakoulun puolella nousivat esiin koululaisten harrastamattomuus sekä kouluruokaan liittyvät asiat. Kouluruoan arvostus on laskenut. Myös yläkoulun puolella näkyy se, että kaikki eivät syö aamupalaa kotona, eivätkä kaikki käy syömässä koululounasta. Niiden osuus, jotka eivät syö koululounasta, vaihtelee, ja siihen vaikuttaa paljon kaveripiirin mielipiteet. Asiaan on yritetty puuttua asennekasvatuksella, puitteet meillä on kunnossa ja sen oppilaatkin ovat huomanneet eli kouluterveyskyselyssäkin tuli ilmi, että kouluruokailuun on oppilaiden mukaan varattu riittävästi aikaa.
Harrastamisessa koululaiset Lahden mukaan jakaantuvat eli toiset ovat hyvin aktiivisia, toisilla taas ei ole yhtään harrastuksia.
– Harrastamattomuuteen olemme tarjonneet kerhoja ”Harrastamisen Suomen malli” -hankkeeseen liittyen, meillä on nyt koululla kitara-, kuoro-, tekstiilityö- kuvis- ja robotiikkakerhot sekä 4H-yhdistyksen ja nuorisotoimen kokkikerhot. Näistä tekstiilityökerho alkoi oppilaiden toiveesta joulun alla, samoin kuviskerho jatkoi tauon jälkeen. Harrastusohjaaja Miika Kallioniemi vetää myös harrastustunteja, joissa tehdään erilaisia juttuja vaihtelevasti, muun muassa askarrellaan tai pelataan lautapelejä, Lahti kertoo.
Satu Lahden mukaan yksi asia, johon täytyy kiinnittää huomiota, vaikka se ei kouluterveyskyselyssä noussutkaan erityisesti esille, on yläkoululaisten jaksaminen.
– Myös mielenterveyden haasteet ovat yleinen huolenaihe, samoin päihteet. Kouluterveyskyselyssä päihteet eivät nousseet mitenkään erityisesti esille, itse asiassa jotkut päihteiden käyttöä kuvaavat luvut olivat laskeneet, mutta Korpilahdella on jo pitempään usein noussut esiin päihdemyönteinen ilmapiiri. Pienessä oppilasmäärässä muutaman oppilaan tietynlainen uho leviää helposti. Tästä olemme keskustelleet nuorisopalvelujen kanssa ja avainasemassa päihteettömyyden saavuttamisessa onkin yhteistyö sekä nuorisopalvelujen että vanhempien kanssa, Satu Lahti sanoo.
Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen Linkki-paikallisliikenteen matkat jatkoivat vuonna 2023 reipasta nousuaan. Joukkoliikenteellä tehtyjä matkoja tilastoitiin yhteensä 8,74 miljoonaa. Linkin ovi kävi siis 1,47 miljoonaa kertaa ja noin 20 prosenttia edellisvuotta useammin. Tämä vuosi laajentaa toimintaaluetta huomattavasti. Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski päättivät MAL-neuvottelujen pohjalta liittyä Linkki-liikenteen toimialueeseen vuoden 2024 alusta alkaen.
Koko reitistö löytyy täältä. Toivakkaan liikennoi linja numero 38. Linkin palveluiden piirissä on nyt seitsemän kuntaa ja yli 200 000 asukasta. Aluelaajennuksen myötä Linkki-joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet, lipputuotteet ja hinnat tulevat kevään aikana tarkasteluun. Uusien alueiden asukkaiden näkökulmasta ensimmäiset konkreettiset muutokset liikenteeseen tulevat kesällä 2024, kun matkustaminen mahdollistuu koko alueella Linkin Waltti-lipuilla, -maksuvyöhykkeillä ja -hinnoilla. Myös Linkki-liikenteen digitaaliset palvelut saadaan käyttöön koko laajentuvalla alueella tulevana kesänä. Linkin linjastouudistus käynnistyy kesäliikenteessä 2024 ja tuo muutoksia linjanumeroihin, reitteihin sekä vuorotarjontaan. Linkki-liikenteen runkolinjareiteille otetaan käyttöön parhaan palvelutason Super-Linkit. Linkki-liikenne on jatkossa myös entistä puhtaampaa, kun 3.6. alkaen kaikissa Linkeissä käytetään kestävää käyttövoimaa. Uusia, sähkökäyttöisiä Linkkejä tulee liikenteeseen 64 kappaletta. Paikallisliikenteen pääpysäkit Jyväskylän Vapaudenkadulla ovat parin vuoden ajan toimineet väliaikaisesti Asemakadulta käsin. Pysäkkitilaa on Asemakadulla ollut niukasti, eivätkä olosuhteet ole palvelun toimivuuden kannalta olleet kehuttavat. Tästä huolimatta on jo kaksi talvea selvitty tilapäisjärjestelyjen keskellä. Linkki kiittää kaikkia asiakkaita, kuljettajia ja alueen toimijoita kärsivällisyydestä ja joustavuudesta. Toiveissa on päästä palaamaan Vapaudenkadun vakituisille, paremmin toimiville pysäkkipaikoille vuoden 2024 aikana. Viime vuonna suosituin matkustuskuukausi oli marraskuu ja eniten väkeä oli liikenteessä keskiviikkona 1.11., jolloin matkoja tehtiin yhteensä 42 390 kappaletta. Kokonaisuudessaan matkoja tehtiin marraskuussa 985 411. Suosituimmalla Linkki-linjalla 25 tehtiin yhteensä 1 259 459 matkaa. Toiseksi suosituin linja oli 27, jolla matkustettiin 849 242 kertaa. Kolmannelle sijalle tuli linja 18, jolla viime vuonna tehtiin matkoja kaikkiaan 819 824. Eniten käytetty lipputuote oli aikuisen 30 vrk kausilippu, jolla tehtiin 1 356 506 matkaa. Sovelluksesta älypuhelimeen ostettavan mobiililipun suosio jatkui ja sillä tehtiin 731 645 matkaa. Lähimaksamisen ongelmat autoissa saatiin selätettyä alkuvuodesta 2023. Sen jälkeen maksutapa lähti nopeasti yleistymään, ja lähimaksulla maksettuja matkoja tilastoitiin yhteensä 378 810. – HL
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
