05.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Perjantaina ja lauantaina MM-rallin erikoiskokeilla ajetussa Vetomiesrallissa oli mukana kaksi Korpilahden Urheiluautoilijoita edustanutta kuskia, Vetomieskisa oli molemmille ensimmäinen.
– Onhan se ollut pitkäaikainen haave ja unelma päästä ajamaan tähän kisaan. Oli tämä hieno elämys, toteaa sijalle 11 kaksivetoisten Vetomiesten luokassa ajanut korpilahtelainen Antti Miinalainen. Kokonaiskisassa Miinalainen tuli kartturinsa Petäjäveden UA:n Marko Riihisen kanssa sijalle 15, autona kaksikolla oli BMW 325.
– Autossa ei ollut mitään vikaa koko aikana. Perjantaina meillä eivät toimineet kypäräpuhelimet parilla ekalla pätkällä, joten nuotteja ei kuullut. Toisella pätkällä edellä ajanut auto nilkutti hiljaa ja meidän edessämme oli kauhea pöly, eli sekin meni vähän huonommin, mutta sitten alkoi sujua, Miinalainen kertoi.
– Kiviä kiertelimme aika paljon, ja Leustun loppupää oli liejuinen ja liukas, mutta siitäkin päästiin läpi.
Miinalainen on ajanut pienempiä ralleja Keski-Suomessa ja osallistunut pari kertaa Tunturiralliin. Aikaisemmin hän on ajanut etupäässä kilpailuja, joita ei nuotiteta.
– Tämä oli minulle vasta kolmas nuotista ajettava ralli, eli sen puoleen oli vielä opettelua, Miinalainen sanoo ja toteaa, että Vetomiesralli ja Tunturiralli ovat molemmat legendaarisia kisoja ja kohokohtia omalla ralliuralla.
– Nyt seuraavaa rallia ei ole päätetty. Täytyy vähän aikaa hengitellä ja keräillä budjettia. Vetomiesralli vaati ison panostuksen. Tällaiselle amatöörille tuli aika lailla työtunteja ennen varsinaista koitosta niin kaluston kuin rahojen keräämisenkin parissa. Sain kyllä sponsoreitakin, iso kiitos kaikille tukijoille, Miinalainen sanoo.
Tommi Rimpeläinen kertoo haaveilleensa ”isojen poikien rallireitillä” ajamisesta pikkupojasta lähtien. Harjun lähdössä oli tunnelma korkealla.
Myös toinen Korpilahden UA:n edustaja, Tommi Rimpeläinen kertoi Vetomiesrallin olleen hänelle pitkäaikainen haave. Rimpeläinen ajoi nelivetoluokassa kartturinsa, myös KorUA:ta edustavan Juha Arposen kanssa sijalle neljä, kokonaiskilpailussa kaksikko oli seitsemäs Mitsubishi Lancer E9:llä.
– Tämä oli minulle vasta toinen AKK-ralli, moottoriurheilua olen kyllä harrastanut aiemminkin. Olen ajanut jokkista, rokkirallia ja rallicrossia, ralli on tullut mukaan vasta nyt myöhemmällä iällä, 53-vuotias Rimpeläinen kertoo.
– Olen asunut ikäni Jyväskylän seudulla ja pikkupojasta asti haaveena on ollut päästä ajamaan isojen poikien reitillä. Lapsiperhearjessa kilpa-autoiluun ei jäänyt rahaa, mutta nyt, kun lapset ovat jo kasvaneet, sain toteuttaa haaveeni.
Jyväskylän MM-rallin ja myös Vetomiesrallin järjestelyjä Rimpeläinen kehuu, samoin tunnelmaa.
– Olihan siellä aitojen takana väkeä ihan eri lailla kuin kyläralleissa. Meillä meni kisa ilman isompia murheita, perjantai-iltana teimme vähän jarruremonttia. Perjantaina kiertelimme kiviä ja ensisijainen tavoite oli päästä ajamaan koko kisa läpi. Lauantaina tunnelma vapautui ja lisäsimme vauhtia. Lauantaina oli mukava lasketella, tietkin olivat parempia, ainoastaan Leustussa puolitoista tuntia jatkunut sade oli pehmittänyt tien. Mutta hieno pikis sekin oli, Rimpeläinen kertoi.
– Hyvä maku kisasta jäi, ei tiedä, vaikka joskus ajaisin uudestaankin Vetomiehissä. Seuraavana ajan muutaman viikon päästä harrasterallissa Joutsassa.
Tiina Lamminaho
04.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Viljasjärven talossa elettiin jännittäviä hetkiä aina kesäkuusta lähtien, kun viranomaiset valmistelivat Suomen ja Paraguayn presidenttien vierailua Suomen MM-rallin Parkkolan erikoiskokeelle. Rallin MM-sarjan seuraava osakilpailu järjestetään Paraguayssa elokuun loppupuolella.
-Täällä vieraili turvallisuusväkeä ja yhteyttä on pidetty. Suunnitelmat olivat suuriakin, kun presidenttien seurueelle suunniteltiin jopa omaa vip-aluetta. Viimeisin yhteydenotto tuli lauantaiaamuna, kun meille kerrottiin, että presidenttien vierailu ehkä toteutuu sääolosuhteista riippuen, Valto Viljasjärvi kertoo.
Presidenttejä ei kuitenkaan maan kamaralla Viljasjärvellä näkynyt. Valto Viljasjärvi kuitenkin epäilee, että lähellä he kävivät.
-Tuohon ilmaantui erikoisen hieno helikopteri alueen yläpuolelle. Siinä vaiheessa helikopterien parkissa oli kuitenkin jo 18 helikopteria, eikä tämä sitten laskeutunut alueelle. Epäilen vahvasti, että presidentit olivat siinä kyydissä ralleja seuraamassa.
Viljasjärveltä tiedusteltiin etukäteen myös sitä, passaako presidenttien tulla talonväkeä tervehtimään, mikäli nämä olisivat paikalle saapuneet.
-Tietysti olisimme ottaneet heidät mieluusti vastaan.
Viljasjärven pelloilla ja pihapiirissä kävi viikonloppuna melkoinen kuhina ilman presidenttitason vieraitakin.
-Teiskosen vipissä oli maiden ministereitä ja esimerkiksi sille alueelle oli myyty liki 1400 lippua.
Maanantaiaamuna rauha on jälleen laskeutunut maaseutumaisemaan, mitä nyt vip-alueiden jälkiä vielä korjaillaan. John Deerin vip-alueelta siirrettiin pois muun muassa tuliterää motoa.
Maarit Nurminen
01.07.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Lepinkäisten Kylkispirtti sai lahjoituksena pelastusrenkaan LähiTapiola Keski-Suomelta. Renkaan luovutti LähiTapiola Keski-Suomen viestinnän asiantuntija Maija Heikkinen. Pelastusrenkaan vastaanottivat Toivakan Lähikirkkoalueen nuorisotyönohjaaja Minna-Mari Kivimäki sekä partiolaiset Venla Rutajärvi ja Minja Juutinen.
Heikkinen kertoi tapahtuman liittyvän LähiTapiolan käynnissä olevaan kampanjaan:
– LähiTapiola Keski-Suomi on paikallinen elämänturvayhtiö. Tavoitteenamme on lisätä paikallista turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vahinkoja. Kartoitimme aiemmin tänä vuonna asiakkailta ja paikallisilta asukkailta kohteita, joihin pelastusrengas olisi tarpeen. Viime vuonna lahjoitimme Jyväskylän uimarannoille yhteensä 47 pelastusrengasta, ja tänä vuonna toivoimme ehdotuksia erityisesti Keski-Suomen maakuntien rannoille ja satamiin. Valitsimme ehdotusten perusteella lahjoituskohteet, ja Toivakan Lepinkäisten partiolippukunnan ranta sai useamman ehdotuksen. Tänä vuonna lahjoitimme yhteensä 10 pelastusrengasta mahdollisimman laajasti eri puolille toimialuettamme.
Pelastusrengas tulee tarpeeseen, sillä partiolaisten Kylkispirtti sijaitsee Iso-Kykisjärven rannalla, varsin syrjässä kyläyhteisöistä, eikä apu ehdi paikalle nopeasti. Vedessä vaikeuksiin joutuneelle heitetty pelastusrengas voi pelastaa hengen.
01.07.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisille on kuin huomaamatta rakentunut aivan keskustaan uusi lähiliikunta-alue – Rantapuisto. Moni on pistänyt merkille kaivinkoneet ja lautakasat, mutta vasta kun astuu yläparkkipaikan reunalle, näkee koko kokonaisuuden. Jo tässä vaiheessa järvimaisema kuntoportaineen avautuu kauniisti, ja kun niitty vihertyy, pöytäryhmiä asennetaan ja hedelmäpuitakin istutetaan, maisema on entistäkin kauniimpi ja liikkumaan kutsuva.
– Jokaiselle, jonka kanssa olen tässä käynyt, on tullut jonkinlainen vau-efekti, kun näkee avautuvan maiseman, jota ei tieltä näe, kertoo tekninen johtaja Tiina Löytömäki.
– Toki jo nyt voi käydä tutustumassa myös kuntoportaiden rakennettuun osaan, mutta aluetta ei ole vielä lopputarkastettu, muistuttaa vapaa-aikasuunnittelija Mari Sivill. Virallisia avajaisia vietetään syyskuun alussa.
Kuntoportaat on rakennettu kolmeen osaan, ja kun rannasta lähtee portaita kipuamaan, ylhäällä on takuulla ainakin pieni hiki kovakuntoisimmallakin. Toisaalta askelmat ovat melko leveät ja kaide tukeva, joten myös rauhallinen askellus onnistuu turvallisesti.
– Eikö olekin teknisen miehet tehneet hienoa työnjälkeä, kehaisee Mari Sivill. Koko puiston pääsee kiertämään myös esteettömästi, vaikkapa rollaattoria työnnellen.
Kuntoportaat soveltuvat sulan maan kunnonkohotukseen – niillä ei ole talvikunnossapitoa, eikä näin ollen synny ympärivuotisia ylläpitokustannuksia. Mahdollisesti jossain vaiheessa puistoon on tulossa myös ulkokuntosalilaitteita.
Puisto jatkuu Pikku-Kuukan rantaan saakka, josta löytyy matonpesupaikka ja nyt myös koirien uintipaikka. Kunnan virallinen uimaranta sijaitsee järven päädyssä.
Suunnitteluvaiheessa Rantapuisto kohtasi myös vastustusta, mutta nyt kun puisto on valmistumassa, Löytömäki on saanut vain positiivista palautetta. Puiston rakentamiseen saatiin Avin liikuntapaikka-avustusta 40 000 euroa, ja loput kustansi kunta.
26.06.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Höyry-gallerian heinäkuun näyttely on taidegraafikko Anne Mäkelän ”Siihen liittyy vesi”. Nimensä mukaisesti näyttely keskittyy veteen, sen eri olomuotoihin ja merkitykseen kulttuurissamme. Vesi näkyy näyttelyssä myös teosten nimissä, seinillä on muun muassa ”Valjastettu vesi”, ”Kannettu vesi” ja ”Kaivolla”, myös keskelle näyttelytilaa asetellut grafiikkatalot ovat vesiaiheisia.
– Meneillään on 30-vuotistaiteilijajuhlavuoteni. Ensimmäiset maalaukseni olivat Kallaveden ja Pohjois-Karjalan pulleita saaria. Vesi on ollut mukana koko taiteilijaurani ajan, vuonna 2006 aloitin laajan Itämeren suojeluun liittyvän sarjan, ja se jatkuu edelleen tässäkin näyttelyssä, Anne Mäkelä kertoo.
– Myös pulleat saaret ja hieman naivistiset muodot ovat edelleen mukana. En halua kilpailla kameran kanssa vaan muunnan muodot simppeleiksi.
Mäkelä sanoo olleensa lapsuutensa ja nuoruutensa laiturinnokassa, marja- ja sienimetsässä.
– Luonto on iso osa minua. Muutimme seitsemän vuotta sitten ihan maalle, järven rannalle metsän keskelle. Nyt minulla yhdistyy työ, asuminen ja mökkeily samassa osoitteessa, Mäkelä kertoo.
– Eläimiä en kuvaa kovin paljoa, mutta nyt töihini on ilmestynyt koskikara, sellainen asustaa talomme lähistöllä. Olen yrittänyt opetella tunnistamaan lintujen ääniä entistä enemmän, kun luonto on koko ajan läsnä. Järvikin on joka päivä erilainen; aloitan päiväni katselemalla järvelle ja kesäiltaisin istumme laiturilla ja seuraamme vesilintuja, kaloja ja vesikirppuja.
Mäkelä käyttää teoksissaan sekä öljyvärejä että grafiikkaa, suuri osa grafiikastakin on uniikkeja vedoksia kankaalle. Kolmiulotteiset talot ovat grafiikkavedoksia puulle.
– Kaikki työskentelyvaiheeni, vedostaminen, sommittelu, paperin leikkaaminen ja liimaaminen kollaaseiksi, ovat käsityötä. Yhdessä kollaasissa voi olla jopa yli 50 palasta, kokoan kollaaseja kuin palapelejä, Anne Mäkelä kertoo.
– Työskentelytapa on hyvin aikaa vievää, samoin tapani tehdä öljyväreillä. Öljyväritöissäni on todella monta kerrosta, työtunteja ei kannata laskea.
Grafiikkataloja Anne Mäkelä alkoi tehdä sairaslomallaan, satutettuaan kätensä.
– En voinut tehdä käteni takia mitään raskasta. Talot ovat saaneet hyvän vastaanoton ja olen itsekin tykästynyt niihin, joten niitä on nyt syntynyt sairaslomani jälkeenkin, Mäkelä kertoo.
– Suurin osa taloistakin liittyy veteen, esimerkiksi kaivoon tai kaivon paikkaan. Aikoinaan vesipiste, lähde tai vastaava, oli elinehto ja edellytys talonpaikalle. Olen usein miettinyt, miten onnekkaita me suomalaiset olemme, kun meillä on järviä ja täällä riittää vettä, suuressa osassa maailmaa kärsitään vesipulasta ja vettä säännöstellään.
Näyttelyn teokset ovat kaikki uusia, suurin osa tältä vuodelta. Höyry-galleriassa ne ovat esillä 20. heinäkuuta asti.
Höyry-galleria Anne Mäkelä: Siihen liittyy vesi
28.6. – 20.7.
Tiina Lamminaho
26.06.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Toinilan tämän kesän näyttely on kunnianosoitus joutsalaiselle Taidelaitos Haihatukselle; Uiui Haihatus -näyttelyn kaikilla viidellä taiteilijalla on jokin yhteys Haihatukseen. Näyttelyn kuraattoreina ovat edellisvuosien tapaan toimineet Johanna Juvonen ja Biagio Rosa.
– Tämä on sellainen näyttely, josta olemme haaveilleet oikeastaan siitä lähtien, kun aloitimme näyttelytoiminnan Toinilassa, Johanna Juvonen toteaa.
– Olimme itse mukana Taidelaitos Haihatuksen toiminnassa noin vuodesta 2012 vuoteen 2018, ja inspiroiduimme siitä. Haihatus antoi meille uskoa omiin mahdollisuuksiimme ja osoitti, että pienelläkin paikkakunnalla on mahdollista pitää nykytaidenäyttelyitä. Toki Toinilan ja Haihatuksen mittakaavat ovat aivan erilaiset, Toinila on lapsen kokoinen paikka, mutta ehkä Toinilassa ja Haihatuksessa on jotain samaa henkeä.
Maalauksia, veistoksia ja liikkuvaa taidetta
Kesänäyttely täyttää taas kaikki Toinilan huoneet, eivätkä teokset ole vain seinillä, mukana on monenlaisella tekniikalla tehtyä taidetta. Näyttelyyn on koottu sekä vanhaa että uutta Haihatusta.
– Haihatuksen molemmat perustajat, Merja Metsänen ja Raimo Auvinen, ovat jo edesmenneitä. Tänne saimme mukaan Merja Metsäsen teoksia. Olisimme halunneet tänne myös Raimo Auvisen teoksia, mutta ne ovat niin isoja ja hankalasti liikuteltavia, että se ei onnistunut. Nyt Raimo Auvinen on täällä läsnä Merja Metsäsen teoksessa Kuutamokeikka, Johanna Juvonen kertoo.
Näyttelyssä on mukana neljä Merja Metsäsen sekatekniikkamaalausta hänen viimeisiltä ajoiltaan. Haihatuksen nykyiseltä omistajalta Risto Puuruselta mukana on yksi teos.
– Puurunen on kulttuurin saralla laaja-alaisesti toimiva kuvataiteilija ja muusikko. Hänet tunnetaan etenkin Cleaning Women -yhtyeestä, joka tekee soittimensa itse kodinhoitovälineistä, Juvonen kertoo. Toinilassa on esillä yksi Puurusen isokokoinen sekatekniikalla tehty teos.
Nykyisistä Haihatus-aktiiveista mukana ovat on myös Panu Ollikainen ja Tuomo Vuoteenoma. Kuvataiteilija Panu Ollikaisen teoksissa ihmishahmot sijoittuvat erilaisiin taustoihin, teoksissa yhdistyy maalaustaide ja kolmiulotteisuus. Tuomo Vuoteenomalta näyttelyssä on sekä paikallaan pysyviä veistoksia että liikkuvaa kineettistä taidetta.
– Tuomo Vuoteenoman perustama kineettisen taiteen talo KITA on Haihatuksen läheisyydessä. Vuoteenoman teokset ovat hulvattomia, hän pyrkii tekemään niitä ilman digitaalitekniikkaa vastavoimana nykyajan ilmiöille, Johanna Juvonen kertoo. Toinilan näyttelyssä kineettisiä teoksia on mukana kaksi.
Näyttelyn viides taiteilija, Outi Markkanen, oli Haihatus-aktiivi Merja Metsäsen ja Raimo Auvisen aikana. Nykyään hän asuu Turkissa.
– Outi Markkanen on palkittu kuvataiteilija ja kuvittaja, hän on kuvittanut paljon lastenkirjoja, Johanna Juvonen kertoo.
Syksyllä lisää taidetta
Toinilan kesänäyttely on avoinna 2. – 26. heinäkuuta.
– Avajaisia emme pidä, mutta päättäjäisiä juhlimme sunnuntaina 27. heinäkuuta. Ohjelmassa on ainakin omenapuun istuttaminen taidepolulle Haihatuksen Raimo Auvisen muistoksi, Johanna Juvonen kertoo.
Toinilan syysnäyttely on luvassa elo – syyskuussa. 16. elokuuta – 14. syyskuuta esillä on kahdeksan Jyväskylän Taiteilijaseuran puheenjohtajana toimineen taiteilijan töitä.
– Jyväskylän Taiteilijaseura viettää 80-vuotisjuhlavuottaan ja kiertää ympäri maakuntaa. Me kutsuimme tänne seuran puheenjohtajia, koska tiedämme, että juuri puheenjohtajat tekevät todella paljon muiden hyväksi, Johanna Juvonen sanoo.
Syyskuun loppupuolella Toinilassa on vielä lasten taiteen näyttely.
– Mukana on ainakin meidän omien lastemme töitä, mutta mielellään muidenkin. Jos lapsi on kiinnostunut osallistumaan näyttelyyn, meihin voi ottaa yhteyttä, Johanna Juvonen toteaa.
Tiina Lamminaho
