17.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Palvalahti-Kintauden osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä viime keväänä. Ehdotuksesta saadun palautteen perusteella on teetetty lisäselvityksiä koskien rakennusten ja alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja, liikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää sekä luontoarvoja.
Aineistosta saatiin seitsemän palautetta viranomaisilta ja 46 palautetta yksityisiltä. Kunnanhallitus asetti kaavaehdotuksen nähtäville kokouksessaan maanantaina.
Rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia ja sijainteja on tarkistettu. Useita rakennuspaikkoja on poistettu kaavakartalta maanomistajatoiveiden mukaisesti.
Kaava-alueen rajausta on supistettu siten, että Varvikon alue kaavan länsiosassa valtatien eteläpuolella jää kaava-alueen ulkopuolelle.
Kaava-aineistoa on päivitetty uusien laadittujen maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristön selvitysten ja inventointien perusteella.
Kunnan uimarannan alueelle on osoitettu myös venevalkama-merkintä, mikä mahdollistaa alueen kehittämisen myös venevalkama-alueena.
Pihlajaniemen aluetta on muutettu siten, että alueelle voidaan sijoittaa loma-asuntojen sijasta erillisiä saunarakennuksia. Lisäksi Pihlajaniemi ja Paloniemi nimiset tiet on yhdistetty olemassa olevalla ohjeellisella ulkoilu- ja virkistysreitillä.
Kintauden kalakerhon omistamalle kiinteistölle osoitettu venevalkama-alue on muutettu paremmin todellisuutta ja tulevaisuuden toiveita kuvaavaksi vapaa-ajan ja matkailun alueeksi.
Ranta-alueelle on osoitettu sekä loma-asumisen että vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Erityisesti ydinkylävyöhykkeellä rannoilla on käytetty kaavamerkintää, joka mahdollistaa joko vakituisen tai loma-asunnon rakentamisen. Ranta-alueiden ulkopuolelle on osoitettu rakennuspaikkoja vain vakituiseen asumiseen
Liki 300 rakennuspaikkaa
Kaava-alueella olemassa olevia rakennuspaikkoja on tällä hetkellä 327. Uusia rakennuspaikkoja muodostuu kaavalla 299, joista ranta-alueelle 62.
Määräykset rakennuspaikkojen rakennusoikeuden määrästä ja uusien rakennuspaikkojen pinta-alasta noudattavat pääosin kunnan nykyisiä rakennusjärjestyksen mukaisia määräyksiä.
Asuinrakentamiseen osoitetuille paikoilla rakentamisluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella.
Palveluiden alueena kaavassa on osoitettu valtatien varrella Kipposen rannalla sijaitsevasta niemestä osa. Alueella sijaitsee nykyisin Route 23 Grill. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös uutta palvelujen rakentamista.
Julkisten palvelujen ja hallinnon alueena on osoitettu Kintauden keskustan alueella sijaitseva koulun, päiväkodin, museon ja nuorisoseurantalon alue.
Teollisuusalueeksi on käytännössä osoitettu suunnittelualueella olemassa oleva pienteollisuustoiminta eli Koskensaaren naulatehtaan alue, autokorjaamotoimintaa Pellonpään – Tuomiston alueella, vedenpullotustoimintaa Riihelässä sekä teollisuustoimintaa Liisalantien varrella.
TY-1 merkinnällä on osoitettu Palvalahden asemakaavoitettu teollisuusalue sekä sen yhteydessä oleva uusi teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Uusi teollisuusalue määrätään suunnittelutarvealueeksi, kunnes alue on asemakaavoitettu.
10.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille, Uurainen
Tiina Lamminaho
Pasi Lievonen aloitti Petäjäveden kunnan talouspäällikkönä helmikuun alussa. Ennen Petäjävedelle tuloaan Lievonen työskenteli kuusi vuotta Uuraisilla, ensin talous- ja hallintopäällikkönä ja sitten hallinto- ja HR-asiantuntijana.
– Yhteensä minulla on kokemusta kunta-alalta 23 vuotta, siitä suurimman osan olen ollut Vesannon kunnan palveluksessa, kunnansihteerinä ja yksitoista vuotta kunnanjohtajana, Lievonen kertoo.
– Neljä vuotta kävin Vesannolla töissä Palokasta, jossa perheemme asuu. Lähempänä oleva Uurainen oli parempi työkunta perhetilanteen kannalta, samoin on Petäjävesi, Lievonen toteaa.
– Petäjäveden talouspäällikön virkaa hain saadakseni uusia haasteita.
Koulutukseltaan Lievonen on yo-merkonomi ja hallintotieteiden maisteri. Hallintotieteiden maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1997.
– Petäjävedellä työhöni kuuluu myös yleishallinnon pyörittämistä, ei pelkkiä talousasioita. Uskon, että yhteistyö ja työnjako uuden kunnanjohtajan kanssa löytyy luontevasti. Pienessä kunnassa on pienet resurssit ja paljon asioita, joten työnjakoa tarvitaan, Lievonen sanoo.
– Petäjäveden hallinnon organisaatio näyttää minusta tällä hetkellä hyvältä.
Petäjäveden talouspäälliköksi Lievonen tuli kesken kunnan talouden tervehdyttämistä.
– Yksi ihminen ei pysty kunnan taloudellista tilannetta muuttamaan, mutta yhteistyössä viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa meillä on hyviä mahdollisuuksia kääntää taloustilannetta parempaan suuntaan. Suunnitelmallisella työllä saadaan taloutta tervehdytettyä, Lievonen sanoo ja lisää, että elinvoima-asioissa toki varmaankin löytyy aina kehitettävää.
– Kunnat eivät ole yksin, vaan osa yhteiskuntaa. Kuntatalouteen vaikuttaa paljon se, miten yleinen taloudellinen tilanne kehittyy, omilla toimillaan kunta ei voi kaikkea ratkaista. Jos valtion taloudellinen tilanne jatkuu huonona, vaarana on valtionosuuksien leikkaus. Myös työttömyys vaikuttaa kuntatalouteen, Lievonen toteaa.
– Petäjävedellä on kuitenkin vahvuutena sijaintinsa Jyväskylän naapurikuntana. Maakuntakeskukset kasvavat, ja Petäjäveden sijainti on erinomainen.
10.02.2026 | Alueelta, Korpilahti, Petäjävesi
Maarit Nurminen
Petäjäveden Vanhan kirkon säätiön kehityspäällikkö Katriina Koponen sanoo, että käsillä on Petäjävedelle sijoittuvan vierailukeskuksen kohtalon vuosi. Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun maailmanperintökohteiden yhteisen vierailukeskuksen rakentamisen aloittamisesta on tarkoitus päättää tänä keväänä. Ensi maanantaina Petäjäveden kunnanvaltuusto käsittelee Petäjäveden Vanhan kirkon säätiölle pankin myöntämän lainan 215.000€ omavelkaista määräaikaista takausta.
-Säätiö hakee elinvoimakeskukselta hankkeelle tukea, joka kattaa 65 prosenttia vierailukeskuksen rakentamisen kustannuksista. Elinvoimakeskus maksaa tuen toteutuneita kuluja vastaan, joten tarvitsemme hankkeeseen välirahoituksen. Omavastuuosuus alkaa olla kasassa, mutta mukaan toki pääsee vielä, Koponen kertoo.
Museovirasto puoltaa vierailukeskusta Unescon vastuuviranomaisena Suomessa. Museoviraston mukaan vierailukeskuksen suunnitelmat tukevat Petäjäveden vanhan kirkon ja sen arvojen säilymistä laajassa merkityksessä.
Vierailukeskuksen toteutuessa Petäjäveden vanhalla kirkolla voi vierailla ympärivuotisesti. Tällä hetkellä Petäjäveden vanhalla kirkolla on vuosittain noin 13 000 kävijää, joista valtaosa käy maailmanperintökohteessa kesällä, mutta kiinnostus talvikaudella vierailuihin kasvaa koko ajan.
-Tänä talvena on ollut selvästi aiempaa vilkkaampaa. Talvella vanhassa kirkossa on voinut vierailla etukäteisvarauksella. Olemme tehneet sopimuksen yhden kansainvälisen matkanjärjestäjän kanssa ja tänä talvena ryhmien vierailuja on ollut viikoittain.
Koponen sanoo, että mikäli Aalto-kohteista tulee Unesco-kohteita, se lisännee kiinnostusta myös jo olemassa oleviin maailmanperintökohteisiin Keski-Suomessa.
-Nähtävissä on matkailijoiden lisääntyvä kiinnostus kulttuuriperintöä kohtaan.
Koponen sanoo, että tällä hetkellä kirkon autenttisuus kärsii asianmukaisten tilojen puutteesta.
-Tällä hetkellä tuotteita myydään vanhojen ruumispöytien päällä, ja kirkon tiloissa myydään pääsylippuja. Vierailukeskus toisi lisäksi oppaille asianmukaiset sosiaalitilat.
Vuosina 1763 – 1765 rakennettu vanha kirkko on luonnontilassa eikä siellä ole koskaan ollut lämmitystä. Vierailukeskukseen suunnitellaan maailmanperinnöstä kertovaa näyttelyä osaksi keskuksen toimintaa. Näyttelyn suunnitelmaa on tarkoitus päivittää tänä keväänä. Näyttelyssä on esillä Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi Struven kolmiomittausketjun piste Korpilahden Oravivuoressa.
– Vierailukeskuksen myötä voimme tarjota tulevaisuudessa tuhansille kävijöillemme ympäri maailman entistä monipuolisemmin tietoa siitä, miksi yhteistä maailmanperintöämme kannattaa vaalia. Unescon maailmanperintökohteet tarvitsevat arvoisensa vierailukeskuksen, Koponen toteaa.
Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr rekisteröitiin 31.1.2001, joten säätiö täytti juuri 25 vuotta. Säätiön perustehtävänä on järjestää Petäjäveden vanhan kirkon opastustoimintaa ja kehittää sitä. Säätiö edistää Petäjäveden vanhan kirkon saavutettavuutta ja tunnettuutta. Myös kirkkoon liittyvä kulttuuritoiminta, Suomen maailmanperintökohteiden välinen yhteistyö ja kirkon matkailupalveluiden kehittäminen kuuluvat säätiölle.
03.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Petäjäveden kirjasto perustettiin 150 vuotta sitten. Kirjaston perustaminen pantiin alulle kuntakokouksessa vuonna 1875, perustamisesta päätettiin tammikuussa 1876 ja lainaustoiminnan keskeisistä periaatteista kesäkuussa 1876. Hankkeen puuhamiehenä toimi kirkkoherra J. Perenius.
Ari T. Mannisen kirjoittaman Petäjäveden historia -teoksen mukaan alkupääomaa kirjastoon saatiin muun muassa viinaverorahoista. Rahaa kerättiin myös jokaiselta henkirahaa maksavalta asukkaalta sekä järjestettiin keräyksiä kinkereillä. Alkupääomalla saatiin hankittua 175 nidettä, ensimmäiset kirjat olivat pääasiassa uskonollista ja historiallista kirjallisuuta.
Aluksi kirjastoa hoiti kirkkoherra Perenius perheineen pappilassa. Kirjaston sijoituspaikka vaihteli kirjastonhoitajan mukaan, 1930-luvulla kirjasto oli kanttorin virka-asunnolla. Kyläkouluilla oli lainausasemia, joten sivukylilläkin päästiin osalliseksi kirjaston palveluista. 1960-luvulla lainausasemien tilalle tulivat Ylä-Kintauden, Kintauden ja Kuivasmäen sivukirjastot, kerrotaan Mannisen historiateoksessa.
Sivukirjastot lopetettiin, kun kuntaan hankittiin kirjastoauto vuonna 1975. Ari T. Manninen kirjoittaa, että 1950-luvulla Petäjäveden kirjastossa oli vuosittain alle 2000 lainausta, Petäjävesi-lehdessä vuonna 1977 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 1966 lainauksia oli 9500 ja vuonna 1976 jo 44 000. Vuonna 1977 kirjasto muutti nykyisiin tiloihinsa.
Omatoimikirjastoa kiitellään
– Yksi iso muutos kirjastotoiminnassa Petäjävedellä tapahtui vuonna 1998, kun kirjastoauto lopetettiin. Sen jälkeen lainausmäärät laskivat, mutta ovat pikku hiljaa nousseet kirjastoauton lakkauttamista edeltävälle tasolle ja nyt jo sen ylikin, kirjastonjohtaja Heli Laitinen sanoo.
– Korona näkyy lainaustilastoissa, kun kirjasto oli osittain kiinnikin eivätkä ihmiset uskaltaneet liikkua. Sen jälkeen lainausmäärät ovat nousseet ja tavoitteena meillä on, että nousu jatkuu. Nyt iso asia oli omatoimikirjaston avautuminen. Se lisää kirjaston saavutettavuutta paljon ja sitä kautta myös lainauksia. Omatoimikirjastoa odotettiin kauan, ja siitä saamme päivittäin myönteistä palautetta, Laitinen kertoo.
Laitisen mukaan kirjasto on hyvin demokraattinen laitos.
– Tänne voivat tulla kaikki, eikä se maksa mitään. Lama-aikoina onkin huomattu, että kirjaston käyttö lisääntyy. Tämä on myös ensimmäisiä paikkoja, joissa lapset voivat hoitaa omia asioitaan ilmaiseksi, Laitinen sanoo.
Kirjaston alkutaipaleella 1800-luvulla kirjojen lainaamisesta perittiin pieni maksu. Nykyään kirjaston maksuttomuus on kirjattu lakiin; kirjastolain mukaan kirjaston aineiston käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia.
Tapahtumia ja uusia logoja
150-vuotisjuhlavuosi kirjastolla aloitettiin jo, kun Karri Miettinen eli räppäri Paleface käväisi vierailulla. Tällä viikolla vierailulla kävi Luonto lainassa -viikkoon liittyen Petäjäveden Luonto ry. Lisää tapahtumia on luvassa kuukausittain.
– Meillä on tulossa esimerkiksi runokaraoke. Se on ollut meillä pari kertaa aiemminkin, ja se on ollut kovasti suosittu, Heli Laitinen kertoo ja lisää, että kevään ohjelmassa on myös Minna Tuomasen vetämä satutuokio.
– Syksyllä meillä on tulossa isompi tapahtuma lapsille ja 150-vuotisjuhlavuoden päätapahtuman sijoitamme Petäjävesi Elää! -viikolle, Laitinen kertoo.
150-vuotisjuhlavuoteen liittyen kirjasto järjesti myös logokilpailun.
– Siihen saimme todella paljon ehdotuksia, vajaat sata, Laitinen iloitsee.
– Valitsimme ehdotusten joukosta muutaman, joiden tekijät palkitsimme ja joita käytämme markkinoinnissamme pitkin vuotta. Teetimme niistä myös kirjanmerkkejä, kortteja ja julisteita.
03.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Petäjävedelle saatiin kolme uutta lähiluonnon tarkkailuun sopivaa kohdetta, kun Petäjäveden Luonto ry asensi sekä lintujen että linnuista kiinnostuneiden kuntalaisten iloksi kolme Aake Ojalan tekemää, isoa lintujen ruokinta-automaattia paikoille, joissa lintuja pääsee tarkkailemaan helposti.
– Yksi ruokinta-automaateista on Halkokankaalla, vanhan ja uuden alueen välissä olevassa metsikössä, yksi Kettulanvuoren alueella ja yksi Kukkaronkylällä, Vehkolammesta Mansikkalahteen laskevan Rajapuron varrella, missä meillä on ollut lintujen ruokintaa jo aiemmin, Lauri Ijäs kertoo.
– Kaikki ruokinta-automaatit ovat polkujen varressa, ja niiden läheisyydessä saa vapaasti käydä tarkkailemassa lintuja. Rajapurolle järjestimme viime vuonna retkenkin. Pienempiä lintujen ruokinta-automaatteja meillä on edelleen myynnissä, mutta kaikkihan eivät voi laittaa lintulautaa omaan pihaansa. Näiden isojen ruokinta-automaattien luokse voi kuka tahansa mennä katselemaan lintuja, Ijäs toteaa.
Ijäksen mukaan todennäköisimmin ruokinta-automaateilla näkee tiaisia, talitiaisten ja sinitiaisten lisäksi paikalle saattaa tulla hömötiaisia, töyhtötiaisia ja kuusitiaisia.
– Puukiipijäkin voi ruokinta-automaatille tulla ja ehkä myös pikkuvarpusia. Rajapurolla meillä on ollut ruokintaa aikaisemminkin, joten sen paikan linnut tietävät, mutta uskon, että uusillekin paikoille linnut löytävät, Ijäs sanoo.
Verkko pitää isot linnut poissa
Isoissa lintujen ruokinta-automaateissa on tilaa sekä auringonkukansiemenille että talipalloille, auringonkukansiemeniä laitteeseen mahtuu kaksi ämpärillistä. Ympärillä on verkko, josta tiaiset mahtuvat läpi, mutta närhet, harakat ja tikat eivät mahdu.
– Verkko on puutarhajätteiden kompostikehikkoa. Olen seurannut tässä omassa pihassani, kuinka tiaiset ovat oppineet lentämään sujuvasti verkon silmukasta läpi. Yksi orava on myös oppinut käymään verkon sisäpuolella, mutta isommat linnut eivät sinne pääse, Ojala kertoo.
Isoja ruokinta-automaatteja Ojala ei tee myyntiin, sen sijaan pienempiä ruokinta-automaatteja ja erikokoisia linnunpönttöjä hän on tehnyt Petäjäveden Luonto ry:lle myytäväksi todella paljon, vuosien ajan. Nytkin verstaassa on valmiina monenlaisia linnunpönttöjä.
– Myyntituotto menee Luonto-yhdistykselle, itse en ota mitään. Linnunpönttöjä olen nyt tehnyt myös haapapölleistä, jotka Ruhalan Pekka on sorvannut. Rakentelen ajan kuluksi, kun minulla on työkalut olemassa, Ojala sanoo.
Erilaisia lintujen ruokinta-automaatteja Ojalalla on myös omassa pihassaan. Puun oksalla riippuu esimerkiksi pieni talo, jonne saa auringonkukansiemeniä aukeavan katonlappeen kautta, viereisessä oksassa taas on sorvattu, vähän kukkaruukkua muistuttava puinen ruokinta-astia, jossa on koloja talipalloille.
– Talipallot pienenivät, minun piti ruveta tekemään pienempiä koloja. Ja vanhoihin koloihin piti asetella jotain tikkuja, että talipallot pysyivät paikoillaan, Ojala kertoo.
– Tässä on mukava seurata lintuja keittiön ikkunasta. Eniten tässä käy tiaisia, mutta myös närhet, harakat ja tikat löytävät paikalle. Ja oravia tässä on aina. Tiaiset ovat käyneet aika kesyiksikin, yksi kuusitiainen katseli minua puolen metrin päästä, kun vein paikalle lisää ruokaa. Talvella tässä käy eniten hömötiaisia ja sinitiaisia, pyrstötiaiset tulevat keväällä syömään vaahteran mahlaa.
Ojala tarjoaa linnuille talipalloja ja auringonkukansiemeniä.
– Joskus olen laittanut kauraakin, varpuset tykkäävät enemmän kaurasta, Ojala kertoo.
– Talviruokintaa on hyvä jatkaa koko talven. Ruokinta-automaatti on hyvä, kun siinä on katto päällä, niin siemenet eivät kastu ja jäädy. Ja putsatahan paikka pitäisi aina välillä.
27.01.2026 | Alueelta, Korpilahti, Petäjävesi
Maarit Nurminen
Petäjäveden ja Korpilahden osuuspankit pitävät ylimääräiset osuuskunnan kokoukset ensi tiistaina. Kokouksissa päätetään, yhdistyvätkö pankit kolmen muun pankin kanssa. Edellä mainittujen pankkien lisäksi yhdistymisaikeissa ovat Keski-Suomen osuuspankki, Multian osuuspankki ja Haapamäen seudun osuuspankki. Yhdistyessään pankin asiakasliiketoiminta olisi viime syksynä julkistetun tiedotteen mukaan noin 6 765,5 miljoonaa euroa.
Korpilahden osuuspankissa yhdistymistä Keski-Suomen osuuspankkiin koeponnistettiin vuonna 2019; tuolloin osuuskunnan kokous teki kielteisen päätöksen. Petäjäveden pankkihistoria on näiltä osin värikkäämpi. Petäjäveden osuuspankki erosi OP-ryhmästä 1990-luvulla, kun laki talletuspankkien yhteenliittymästä oli tulossa voimaan vuonna 1996. Pankista tuli POP-pankki. Myöhemmin myös POP-pankkeihin tuli yhteenliittymä ja tuolloin arvioitiin tilannetta kahden yhteenliittymän välillä ja päätettiin palata takaisin OP -ryhmään.
Nyt käytävien yhdistymisneuvotteluihin lopullisen sysäyksen antoi alati lisääntyvä pankkisääntely. Ensi vuoden alusta lukien jokaisella pankkitoimiluvan omaavalla pankilla on oltava erilliset luottohallinnon ja riskienhallinnan yksikkönsä. Käytännössä siis sama henkilö ei voi esimerkiksi myöntää luottoa ja arvioida luoton vakuuksia. OP Pohjola on kiristänyt vaatimuksiaan Euroopan keskuspankin asettamien velvoitteiden täyttämiseksi. Pienten pankkien oli siis käytännössä pakko reagoida jotenkin edessä olevaan muutokseen.
Sekä Korpilahden että Petäjäveden osuuspankkien toimitusjohtajat Tuomas Uppsala ja Anu Liimatainen ovat todenneet, että tätä vaatimusta on pienen pankin mahdoton täyttää. Henkilökuntaa jouduttaisiin palkkaamaan lisää vähintään kymmenen henkilöä, mikä puolestaan söisi pankin tulosta. Toimitusjohtajat ovat todenneet myös, etteivät pankit todennäköisesti onnistuisi rekrytoimaan sellaista määrää henkilökuntaa.
Luottohallinnon ja riskienhallinnan vaatimus on OP Pohjolassa, kuten muissakin Euroopan keskuspankin valvonnan alaisissa pankeissa, ehdoton. Mikäli jokin osuuspankki ei täytä vaatimuksia ensi vuoden alussa, sen luokitus OP Pohjolan sisäisessä luokituksessa laskee alimmalle tasolle.
OP Pohjolan liiketoimintajohtaja Harri Nummelan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kyseisessä tilanteessa keskusyhteisö olisi velvollinen ottamaan pankin niin sanottuun pankkikohtaiseen ohjaukseen ja pankin omaa päätösvaltaa muun muassa luottojen myönnössä jouduttaisiin rajoittamaan. Nummela kuvaa, että mikäli esitys pankkien yhdistymisestä hylättäisiin, olisi se hyppy tuntemattomaan.
Nummela toteaa, että viranomaisten valvontavaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina niin paljon, että lukuisat muutkin osuuspankit ovat yhdistyneet. Osuuspankkien määrä on vähentynyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana 167 pankista 38 osuuspankkiin. Luvut ovat vuosilta 2017 ja viime syksyltä lokakuuhun mennessä julkistettujen yhdistymishankkeiden tilanteessa.
Petäjävedellä liittymisaikeet ovat nostaneet vastustusta yleisönosastokirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa. Joukko pankin asiakasomistajia haluaisi vaihtaa pankkiryhmää. Petäjäveden osuuspankin eroaminen OP Pohjolasta olisi ennakkotapaus. Yksikään pankki ei ole eronnut ryhmästä vuoden 1997 jälkeen eli sen jälkeen, kun yhteenliittymälaki tuli voimaan.
Nummela toteaa, että tilanne olisi epävarma ja mutkikas. Hän sanoo eroamisen olevan pitkä ja monimutkainen prosessi. Yhteenliittymälain mukaan pankki olisi vastuussa yhteisvastuujärjestelmän velvoitteista vielä viisi vuotta eroamisen jälkeen.
Yhdistymisen vastustajat ovat olleet huolissaan siitä, että pankille kertynyt varallisuus, noin 20 miljoonaa euroa katoaisi, eikä olisi enää käytettävissä petäjävetisten hyväksi tulevaisuudessa.
Nummela sanoo, että pankin omat varat on kerrytetty sen varmistamiseksi, että osuuspankin omistaja-asiakkailla on tarjolla heidän tarvitsemansa pankkipalvelut.
Nummela huomauttaa, että Petäjäveden osuuspankin asiakaskunnasta lähes 60 prosenttia on muualta kuin Petäjävedeltä.
Toiseen pankkiryhmään siirtymistä halutaan myös siksi, että Finanssivalvonnan alaisissa pankeissa sääntelyn vaatimukset ovat vähäisemmät kuin Euroopan keskuspankin alaisissa pankeissa. Toisaalta myös Finanssivalvonta on kiristänyt sääntelyä. Yhdistymisiä on tapahtunut myös esimerkiksi POP-pankkien keskuudessa; niiden lukumäärä oli alun perin 44 pankkia, nyt lukumäärä on 18.
