23.05.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Pengerjoen valuma-alueselvitys on käynnistetty, valmista pitäisi olla marraskuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on löytää kohteet, joihin saataisiin tehtyä kustannustehokkaasti toimenpiteitä, jotta veden laatu vesistössä paranisi.
Vesistöä kuormittavat sekä turvetuotantoalueet, että metsätalouden hajakuormitus. Turvetuotantoa Pengerjoen valuma-alueella on sekä Multian että Petäjäveden puolella, Petäjävedellä ovat vielä toiminnassa Kurkisuon ja Palosuon turvetuotantoalueet, Hyttisuolla turpeen otto on lopetettu reilut kymmenen vuotta sitten.
– Turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus on pistemäistä, mutta metsätalouden hajakuormitusta tulee koko alueelta. Pengerjoen valuma-alue on soista maastoa ja se on raskaasti ojitettua. Alueella on paikkoja, joissa ojituksesta huolimatta metsä ei kasva kunnolla, ja juuri ne kohdat ovat sellaisia, joille olisi mahdollista tehdä toimenpiteitä kustannustehokkaasti, ympäristösihteeri Niina Koivula kertoo.
Meneillään olevassa selvityksessä on tarkoitus etsiä sellaiset paikat, joissa metsä kasvaa kituliaasti ojituksesta huolimatta, eli jotka eivät ole tuottavaa metsätalousmaata. Niitä voitaisiin ennallistaa joko tukkimalla kaivettuja ojia tai tekemällä kosteikoita.
– Ojien tukkiminen on helpoin ja kustannustehokkain tapa, se vaatii vain pientä konetyötä. Kosteikkojen tekeminen vaatii enemmän suunnittelua ja enemmän rahaa, Koivula toteaa.
– Jatkohanketta ajatellen etsimme nyt paljon tällaisia alueita, jotka eivät ole hyötykäytössä metsätaloudessa. Niillä tehtävillä toimenpiteillä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä kustannustehokkaasti. Turvetuotantoalueet ovat pistemäisiä, joten uskon, että jatkohanke keskittyy enemmän metsämaille, mutta tarkempia vastauksia jatkohanketta varten saamme nyt tehtävässä selvityksessä.
Myös kosket tarkasteluun
Pengerjokea on aikoinaan käytetty puiden uittoon, joten joen kiviset kosket on raivattu. Virtakutuisten kalojen, kuten taimenen, tai harjuksen, palauttaminen tai niiden määrän kasvattaminen vaatisi veden laadun parantamisen lisäksi fyysistä vesistökunnostusta.
– Selvityksessä tarkastellaan myös koskia, mukana on kolmisen kohdetta Pengerjoen alueella. Varsinaisia koskienkunnostussuunnitelmia ei nyt kuitenkaan tehdä. Voi olla, että vesi on sen verran hapanta, etteivät kalat viihtyisi, vaikka koskiin saataisiin rakennettua hyvät alustat, Niina Koivula toteaa.
Valuma-alueselvityksen tekijäksi on valikoitunut kilpailutuksen perusteella Sweco Finland Oy.
– Alue on laaja, selvitys tehdään pääosin paikkatietoanalytiikan ja mallinnuksen avulla. Pengerjoen koskipaikkojen kartoitukseen liittyy myös maastokartoitusta, samassa yhteydessä käydään mahdollisesti jossain valuma-alueen kohteessakin, joka on noussut esiin. Lisäksi käytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa, esimerkiksi veden laadun seurantaraportteja. Ja toki myös syksyllä pidettävässä yleisötilaisuudessa esiin tulevia asioita hyödynnetään lopullisessa suunnitelmassa, vesiluontotiimin tiimipäällikkö Janne Tolonen Sweco Oy:ltä kertoo.
– Tässä vaiheessahan ollaan tekemässä yleissuunnitelmaa, millekään kohteelle ei tehdä vielä tarkkoja toimenpidesuunnitelmia. Tässä vaiheessa osoitetaan alueet, joilla toimenpiteitä voisi tehdä, toimenpiteiden tekiminenhän sitten vaatii aina maanomistajien luvan, Tolonen sanoo.
Yleisötilaisuus loppusyksystä
Pengerjoen valuma-alue sijoittuu Petäjäveden ja Multian sekä pieneltä osalta myös Uuraisten, Keuruun ja Jyväskylän alueille. Pinta-alaltaan alue on noin 410 neliökilometriä. Pengerjoki laskee Jämsänveteen, tärkeimmät Pengerjoen sivujoet ovat Kulhajoki, Ohrajoki sekä Merovenjoki. Valuma-alueen suurimmat järvet ovat Kolu-Meronen, Naula-Meronen, Ala-Meronen, Kaijanjärvi, Sakarinjärvi, Haarajärvi sekä Lauttajärvi.
Pengerjoen ekologinen tila on tällä hetkellä tyydyttävä. Selvityshankkeen valmistuttua haetaan rahoitusta uuteen hankkeeseen, jossa toteutetaan suunniteltuja toimenpiteitä.
– Tavoitteena on tietenkin saada vesistön ekologinen tila paremmaksi. Jotta se onnistuisi, pitäisi pieniä toimenpiteitä tehdä isolla alueella, ja mukana on monta muuttujaa. Valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä on kuitenkin pitkäaikaisempia vaikutuksia kuin esimerkiksi Jämsänvedessä tehdyillä niitoilla, Niina Koivula toteaa.
Selvityshanketta esitellään yleisölle loka-marraskuussa. Hanke on Petäjäveden ja Multian kuntien vetämä, yhteistyökumppanina on Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry. Rahoitusta hanke on saanut EU:lta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.
Tiina Lamminaho
23.05.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kintauden koululla keskusteltiin viime viikon tiistai-iltana Kintauden kehittämisestä, kunnan virkamiehiä oli paikalla iso joukko kuuntelemassa toiveita. Ulkokuntosalia ja muita ulkoliikuntapaikkoja sekä leikkipaikkoja päätettiinkin ruveta kehittämään leader-hankkeen turvin; kunta vastaa hankkeen vetämisestä, suunnitteluun otetaan mukaan alueen asukkaat.
– Kunnalla ei ole kovin paljon maata Kintaudella, mutta esimerkiksi virikepuistoon, uimarannalle tai koulun kentän päätyyn voidaan suunnitella jotain uutta. Hankesuunnitelma on mietittävä yhdessä, te tiedätte täällä, mitä te tarvitsette ja haluatte. Kunta hoitaa sitten hankehakemukset ja hankkeen viemisen maaliin, yhdyskuntatekniikan päällikkö Reija Laamanen lupasi. Kunnanjohtaja Arto Kummala totesi, että tärkeää on samalla miettiä myös uusien välineiden kunnossapitoon liittyviä asioita.
Virikepuisto tuli esille monessa puheenvuorossa, esimerkiksi koululaiset olivat toivoneet lisää välineitä virikepuistoon.
– Liikunta on meidän koulussa iso juttu, täällä on liikunnallisesti aktiivista porukkaa. Kaikki uudet liikuntapaikat olisivat meille plussaa, Kintauden koulun johtaja Riikka Pellinen sanoi.
Virikepuistossa ilkivaltaa
Tällä hetkellä virikepuistossa huolestuttaa ilkivalta. Etenkin virikepuistossa olevaa kotaa on kohdeltu kaltoin.
– Kota on joutunut ilkivallan kohteeksi usein, ja sen oveakin on korjattu useasti. Töherrysten tekijät ovat nyt tiedossa, ja heitä odottaa maalausurakka, Reija Laamanen kertoi ja totesi, että virikepuistoon on tulossa uusi leikkiteline sieltä pois viedyn tilalle.
– Alun perin virikepuiston oli tarkoitus olla kolmen sukupolven yhteinen olohuone. Olisi ihanaa, jos se vielä sellaisena nähtäisiin, Nina Hirsiaho totesi.
Tilaisuudessa toivotiin myös muun muassa lyhyttä luontoreittiä, jonka varrella voisi olla kuntoiluvälineitä, kuularinkiä, pituushyppypaikkaa, uimarannalle esteetöntä vessaa, kaislikon raivaamista uimarannalta ja uimaranta-alueen suurentamista.
– Uimarannalle tulijat pitäisi saada jättämään autonsa parkkialueelle, parkkialueen pitäisi olla tarpeeksi iso. Jokavuotinen riesa on se, että uimarannalle rikotaan lasipulloja. Se on hyvä, että lasinsiruja on nyt sukellettu pois, Nina Hirsiaho sanoi.
Mopoilu puhuttaa
Ilkivallan lisäksi Kintaudella on puhuttanut mopoilu.
– Poliisille on mennyt viestiä ja mopoja on ruvettu tarkastamaan. Tulemme myös lisäämään liikenneturvallisuustietoutta, etsivä nuorisotyöntekijä Tuulimaria Saarinen sanoi.
Saariselta kysyttiin, voisiko nuorisotyöntekijät käydä juttelemassa Kintaudella nuorten kanssa perjantai- ja lauantai-iltaisin esimerkiksi virikepuistossa, josta on tullut nuorison illanviettopaikka ja ilkivallan kohde.
– Pyrimme jalkautumaan resurssien mukaan, jalkautuminen vaatii aina työparin. Ilkivaltaa voisi pyrkiä vähentämään myös innostamalla nuoria kunnostamaan paikkoja; nuorten itse tekemää nuoret arvostavat, Tuulimaria Saarinen totesi.
Tilaisuudessa epäiltiin, tietävätkö nuoret edes, mitä talkoot ovat, kun nykyään siihen ei näe kovin paljon esimerkkejä. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että kyllä nuoret tekevät, kun heille annetaan mahdollisuus.
– Kyllä Kintaudella on nuoria, jotka haluavat tehdä yhdessä, varsinkin kavereiden kanssa, vakuutettiin ja Tuulimaria Saarinen totesi, että monesti tekemiseen ryhtyminen vaatii alkuinnostuksen, sitten, kun jotain tehdään yhdessä, se tuntuukin hyvältä.
Kuntosalia ja kirjastoa koululle
Sivistystoimenjohtaja Timo Holm kertoi, että kun koulun oppilasmäärä laskee, on ylimääräiseksi jääville tiloille mietitty käyttöä. Kintauden oppilasmäärä on ollut laskemaan päin, päättyvänä lukuvuonna oppilaita on ollut 91, ensi vuonna oppilaita on näillä näkymin 85.
– Esimerkiksi Seurayhtymä olisi valmis siirtämään kuntosalilaitteita Kintauden koululle, samoin kirjaston kanssa ollaan puhuttu jonkinlaisesta etäkirjastosta, Holm kertoi. Vielä ensi vuodeksi kuntosalia tai kirjastoa ei Holmin mukaan kuitenkaan Kintaudelle ole tulossa, mutta asia voisi olla ajankohtainen vuoden tai parin päästä.
Keskustelutilaisuudessa toivottiin myös nykyistä enemmän kansalaisopiston piirejä Kintauden koululle. Nuorisoseurantalonkin käytöstä puhuttiin, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä mietti, että siellä voisi järjestää esimerkiksi konsertteja.
Aluearkkitehti Päivi Muhosen mukaan Palvalahti – Kintaus -osayleiskaavaa tarkastellaan vielä kesän aikana ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville syksyllä. Reija Laamanen kertoi, että Vehkasuon lähteestä ollaan laatimassa sopimusta kunnan ja Ely-keskuksen kesken ja lähdettä kunnostetaan. Tilaisuudessa kyseltiin myös, mihin on kadonnut Kintauden kyläyhdistys ja sen toiminnan virittämistä toivottiin. Kaksituntisessa tilausuudessa keskusteltiin vilkkaasti ja kintauslaiset käyttivät paljon puheenvuoroja.
Tiina Lamminaho
04.04.2025 | Petäjävesi
Hanna Niinilampi, Leena Sivula ja Johanna Korpivaara kohtaavat perheitä Nepsy-pysäkeillä.
Niina Kelloniemi
Petäjäveden perhekeskuksella kevään aikana järjestettävät Nepsy-pysäkit tarjoavat lapsiperheille varhaisen tuen ennaltaehkäisevänä palveluna keskusteluapua neuropsykiatristen erityispiirteiden mukanaan tuomiin arjen haasteisiin. Keskustelun tarkoituksena on antaa ohjausta lapsiperheen jäsenen keskittymisvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden, toiminnanohjauksen tai aistisäätelyn haasteisiin.
– Työssäni huomaan, että vanhemmuus on suoritteista ja omaan vanhemmuuteen suhtaudutaan vaativasti. Nepsy-pysäkillä tarjoamme perheille yksilöllisten tarpeiden mukaan vinkkejä arjen hallintaan. Joskus pienilläkin muutoksilla voi olla arjessa iso vaikutus, kertoo nepsy-pysäkillä ja avoimessa päiväkodissa paikallisia perheitä kohtaava Petäjäveden kunnan perhekeskuskoordinaattori ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Johanna Korpivaara.
Nepsy-pysäkillä vertaistuellisessa keskustelussa Korpivaaran kanssa perheitä kohtaavat lisäksi Petäjäveden kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja nepsy-valmentaja Leena Sivula sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen läntisen alueen perhekeskuskoordinaattori Hanna Niinilampi.
– Joskus vanhemmat kokevat lapsensa nepsy-haasteiden edessä, että ovat epäonnistuneet kasvattajana. Se ei ole kuitenkaan kasvatuskysymys, sillä neurokirjolla oleville lapsille ei välttämättä sovi samanlainen kasvatustyyli kuin lapsille, joilla näitä erityispiirteitä ei ole. Kasvatusta voidaan muokata lapselle sopivammaksi lapsen erityistarpeet huomioiden. Meillä kaikilla nepsy-pysäkin ohjaajilla on myös omakohtaista kokemusta näistä asioista omien lastemme kautta, Sivula kertoo.
– Paljon on kiinni kasvattajan suhtautumisesta. Kaikkea ei tarvitse yrittää tehdä samalla tavalla kuin ympärillä olevat, vaan voi valita, mikä toimii omassa perheessä. Olemme täällä antamassa vinkkejä siihen, miten muokata kasvatusta niin, että arki on sujuvaa ja mielekästä, eikä kukaan perheessä kuormitu liiaksi, Niinilampi sanoo.
– Kannattaa myös muistaa, että haastaviksi mielletyillä piirteillä on myös kääntöpuoli, eivätkä kaikki piirteet suinkaan ole pelkästään haasteita, vaan ne voidaan nähdä myös neutraaleina tai positiivisina ominaisuuksina, Korpivaara lisää.
Huomio arjen perusasioihin
Tapaamisella keskustelu aloitetaan lapsen kasvuympäristön tarkastelusta.
– Perheen tilanteen ymmärtämiseksi on tarpeen selvittää, miten arki perheessä sujuu, silloin osaamme paremmin auttaa perhettä heille sopivalla tavalla, Korpivaara kertoo.
– Keskustelussa palataan arjen perusasioihin, joita ovat esimerkiksi uni, ravinto, ruutuaika ja vanhemman rooli kasvatuksessa. Jos jokin näistä osa-alueista ei ole tasapainossa, se voi aiheuttaa nepsypiirteiden ilmenemistä kaikissa lapsissa. Yleisesti esimerkiksi runsas ruutuaika, riittämätön lepo tai rajattomuus kasvatuksessa aiheuttavat levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja turvattomuutta. Kiinnittämällä näihin huomiota, arki voi parantua jo paljon, Sivula jatkaa.
Nepsy-pysäkin ohjaajat kannustavat ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Omaan vanhemmuuteen on mahdollista saada tukea myös Vanhemmuuden tukipysäkiltä, jos nepsy-haasteita ei ole.
– Sanoisin, että keskustelemaan kannattaa hakeutua, jos tuntee vanhemmuudessaan riittämättömyyttä, neuvottomuutta, väsymystä tai että oma jaksaminen on koetuksella ja on tunne, että kaikki keinot on käytetty. Usein omat tavoitteet ja odotukset vanhempana on vain asetettu saavuttamattomiksi ja asiat korjaantuvat olemalla armollisempi ja pysähtymällä oman lapsen äärelle kuuntelemaan hänen tarpeitaan aidosti läsnäollen, Korpivaara täsmentää.
– Tunnetaidot ja tunteiden kanssasäätely ovatkin usein asioita, joissa vanhemmat kokevat riittämättömyyttä, sillä näitä taitoja ei ole välttämättä omassa lapsuudessa opittu ja ne pitäisi oman lapsen kanssa hallita. Tästäkään ei kannata vanhempana ottaa paineita, vaan ajatella, että näitä taitoja opetellaan yhdessä lapsen kanssa. Keskustelun lisäksi tarjolla on paljon erilaista arkea sujuvoittavaa tukimateriaalia, joihin voi tutustua ja valita sopivat perheen tarpeiden ja lapsen iän mukaan, Sivula lisää.
– Keskustelemaan kannattaa ehdottomasti hakeutua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, sillä muutosten tekeminen vaatii vanhemmalta voimavaroja, Niinilampi muistuttaa.
Maksuton nepsy-pysäkkien keskustelumahdollisuus on kaikille avoin ja tapaamiseen voi ottaa myös lapsen mukaan. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia ja vanhempi voi tulla myös keskustelemaan, jos kokee haasteita olevan lapsen sijaan itsellään. Tapaamisiin voi tulla monenlaisten pulmien kanssa, joita ratkotaan rakentavasti keskustellen.
Ohjaajilla on palveluohjausvelvollisuus perheen tarpeiden mukaan, mutta käyntejä ei kirjata, eikä niistä synny asiakkuutta. Mahdollisista jatkotoimista keskustellaan aina perheen kanssa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamalle Nepsy-pysäkille voi varata ajan puhelimitse perhekeskuskoordinaattorilta 040 4858 792 tai varhaiskasvatuksen erityisopettajalta 040 5003 404. Kevään aikana tapaamisia järjestetään vielä torstaisin 10.4. ja. 15.5. kello 13–15. Nepsy-pysäkkejä järjestetään hyvinvointialueella myös etäyhteydellä. Etätapaamiseen ajanvaraus puhelimitse 040 351 80 62.
07.03.2025 | Petäjävesi
Petäjäveden kunnassa kesäkuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen.
Tiina Lamminaho
Petäjäveden kunnanhallitus hyväksyi kunnan yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksen kokouksessaan 3. maaliskuuta ja totesi kesäkuussa aloitetut YT-neuvottelut päättyneeksi. Yhteistyötoimikunnan päätöksen mukaisesti sekä varhaiskasvatuksessa että sivistystoimessa tehdään johtamisjärjestelyjä; järjestelyt koskevat nyt vain johtoporrasta, työntekijöiden määrää tai tehtäviä ei muuteta, myöskään lomautuksia ei nyt päättyneiden YT-neuvottelujen tuloksena ole tulossa.
Johtamisjärjestelyillä on tarkoitus säästää yhteensä 100 000 euroa vuodessa, puolet summasta tulee varhaiskasvatuksen, puolet sivistystoimen johtamisjärjestelyistä.
– Vielä tänä vuonna säästö ei toteudu, tämä on tarkoitettu tuleville vuosille. Kunnan taloudellinen tilanne on heikko, sopeutustoimia tarvitaan. Nämä nyt esillä olevat toimet ovat mukana myös kunnanvaltuuston hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa, kunnanjohtaja Arto Kummala sanoo.
Ensisijaisesti sisäisillä järjestelyillä
Kunnanhallituksen hyväksymän yhteistyötoimikunnan päätöksen mukaan varhaiskasvatuksen johtajan hallinnollinen virka lakkautetaan ja toinen nykyisistä päiväkodinjohtajan viroista muutetaan apulaisjohtajan viraksi. Varhaiskasvatusjohtajan hallinnolliset tehtävät sulautetaan päiväkodinjohtajan tehtäviin, päiväkodinjohtajan ja apulaisjohtajan viran toimenkuvia tarkennetaan vielä. Sekä päiväkodinjohtajan että apulaisjohtajan toimipisteet säilyvät päiväkodilla. Järjestelyjen tavoitteena on yhden henkilötyövuoden säästö, noin 50 000 euroa vuodessa.
Varhaiskasvatusjohtajan virkaan kuuluvat työhyvinvointipäällikön tehtävät siirretään hallintojohtajan tehtäviin, hallintojohtajan tehtävänkuvaa tarkastellaan kevään aikana sisäisin järjestelyin.
Sivistystoimenjohtaja jää eläkkeelle tämän vuoden lopussa. Sivistystoimen johtamisjärjestelyistä ei ole vielä päätetty tarkemmin, mutta tavoitteena sivistystoimenkin johtamisjärjestelyissä on yhden henkilötyövuoden eli noin 50 000 euron säästö.
Sekä varhaiskasvatuksen että sivistystoimen johtamisjärjestelyt toteutetaan ensisijaisesti tehtävien sisäisillä järjestelyillä muun muassa tulevat eläköitymiset huomioiden, mutta mikäli sisäiset järjestelyt eivät toteudu, ei suoria irtisanomisia voida täysin sulkea pois. Johtamisjärjestelyjen muutokset olisi tavoitteena saada tehtyä elokuun alkuun mennessä, sivistystoimen osalta viimeistään vuoden vaihteeseen mennessä.
– Irtisanomisia on tehty jo aiemmin, esimerkiksi viime vuonnahan kunnasta lakkautettiin teknisen johtajan virka, Kummala toteaa.
Henkilöstö tarvitsee johtajaa
Kunnanhallituksen päätös yhteistyöneuvottelujen lopputuloksesta oli yksimielinen, sen sijaan yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä. Henkilöstöjärjestöjen vastaesityksessä esitys olisi haluttu palauttaa vielä valmisteluun. Vastaesityksessä todettiin, että henkilöstöä ei ole otettu riittävällä tavalla mukaan muutoksen suunnitteluun ja kaivattiin työtä suorittavien asiantuntijoiden kuulemista, myös päätösten vaikutusten ennakkoarviointia kaivattiin ja todettiin, ettei nyt ole huomioitu lainkaan kuntalaisvaikutuksia, eikä henkilöstövaikutuksia muutoin kuin johtajien osalta. Myös aikataulua kritisoitiin kireäksi.
– Ymmärrämme hyvin, että säästöjä täytyy tehdä. Toiveena kuitenkin olisi, että henkilöstöä koskevat ratkaisut suunniteltaisiin etukäteen hyvin ja henkilöstöä kuunnellen. Tässä ei nyt ihan toteutunut se, että asiat olisi pureskeltu etukäteen valmiiksi, pääluottamusmies Riikka Rahikainen JUKO ry:stä toteaa ja peräänkuuluttaa avointa viestintää myös valmisteluvaiheessa.
– Huolena meillä on tietenkin henkilöstön jaksaminen. Työryhmän on nyt suunniteltava huolellisesti tehtävien järjestelyt siten, että johtajat sekä varhaiskasvatuksessa että sivistystoimessa jaksavat hoitaa työtaakkaansa ja resursseja jää myös henkilöstön johtamiseen. Monen ihmisen hyvinvointi on johtajien käsissä. Mikäli esimerkiksi päiväkodinjohtajalla ei riitä aikaa päiväkodin arjen johtamiseen, se heijastuu myös asiakkaille eli perheiden arkeen. Sivistystoimessa on ihan samat huolenaiheet; sekä sivistystoimi että varhaiskasvatus ovat isoja aloja, joissa on paljon johdettavia, ja se vaatii resursseja. Henkilöstö tarvitsee johtajan, joka on paikan päällä ja läsnä, Riikka Rahikainen sanoo.
– Toki toivomme myös, ettei irtisanomisia tarvita, vaan jokaiselle löytyisi paikka, Rahikainen lisää.
Laadun pelätään kärsivän
Kunnanjohtajan yhteistoimintaneuvottelujen päätösesitykseen tuli yhteensä viisi lausuntoa. Työsuojeluvaltuutetut toivovat omassa lausunnossaan, että työsuojelupäällikön tehtävään varataan riittävästi resurssia. OAJ:n Petäjäveden paikallisyhdistys muistuttaa, että sivistys- ja hyvinvointitehtävän toteuttaminen vaatii asiantuntevaa johtamista ja päätöksentekoa ja toteaa myös, että sivistystoimenjohtajan tehtävien siirtäminen rehtorille tai koulunjohtajille esitetyllä aikataululla on hankalaa, koska ensi lukuvuoden suunnittelu on jo aloitettu kouluilla.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön palautteessa ollaan huolissaan muutosten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen laatuun ja toimivuuteen sekä todetaan, että varhaiskasvatuksessa tarvitaan jatkossakin läsnä olevaa johtajaa, jolla on aikaa henkilöstölle, lapsille ja perheiden arjelle. Palautekirjeen on allekirjoittanut 33 varhaiskasvatuksen työntekijää.
Pääluottamusmies Riikka Rahikaisen allekirjoittamassa kannanotossa todetaan, että varhaiskasvatuksen nykyinen johtamismalli on ollut onnistunut ja korostetaan lähiesimiehen konkreettisen läsnäolon tärkeyttä. Kannanotossa todetaan myös, että Petäjäveden varhaiskasvatus on todettu laadukkaaksi ja tänne on saatu töihin toistaiseksi pätevää henkilöstöä, mutta vetovoimatekijän säilyminen vaatii johtamiseen panostamista.
Sivistystoimenjohtajan viran lakkauttaminen vaatii vielä valtuuston päätöksen, varhaiskasvatuksen puolella johtamisjärjestelyt tehdään kunnanhallituksen päätöksellä. Arto Kummalan mukaan päätöksiä on tarkoitus tehdä maalis–huhtikuun aikana.
20.02.2025 | Petäjävesi
Petäjäveden lukiota käyvä Aleksi Metsäpelto on opintojensa loppusuoralla. Lukulomaa viettävä abiturientti kirjoittaa itsensä kevään kirjoituksissa ylioppilaaksi ja suuntaa sen jälkeen jatkamaan jo aloittamiaan diplomi-insinööriopintoja Jyväskylän yliopistoon.
Petäjäveden lukiosta ponnistaneet -juttusarjan viimeinen osa, julkaistu Petäjävesi-lehdessä 19.2.2025.
Jaakko Heikkinen
Juttusarjan päättävässä haastattelussa omista lukioajoistaan kertoo tänä keväänä Petäjäveden lukiosta itsensä ylioppilaaksi kirjoittava abiturientti, Aleksi Metsäpelto, 18.
– Mietin yläkoulun lopussa lähtemistä johonkin lukioon Jyväskylässä, johon kilpauintikaverinikin pyrkivät, mutta lopulta lähelle kotia jääminen tuntui fiksuimmalta ratkaisulta, Metsäpelto aloittaa.
Syksyllä 2022 oman lukiotaipaleensa aloittanut Metsäpelto on kolmen vuoden aikana ehtinyt nauttia Petäjäveden lukion opiskelijoilleen tarjoamista eduista sekä lukion vuosikelloon kuuluvista kohokohdista. Metsäpelto muun muassa hankki itsellensä ajokortin lukion liikennekasvatuskurssin kautta ja otti toissaviikolla osaa populaarikulttuuriteemaiseen penkkaripäivään.
– Kirjoitan tänä keväänä kaikki viisi ainetta kerralla: äidinkielen, englannin, pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian. Olen aloittanut lukemisen hyvissä ajoin ja ainakin preliminäärikokeet, joissa harjoitellaan ylioppilaskirjoituksiin, menivät kohdallani hyvin, Metsäpelto mainitsee.
Pilottioppilaana korkeakouluyhteistyössä
Metsäpelto on toiminut ikään kuin pilottioppilaana vuonna 2023 käynnistyneessä Petäjäveden lukion ja Jyväskylän yliopiston välisessä yhteistyössä. Korkeakouluyhteistyön myötä lukiolaisille on tarjoutunut mahdollisuus opiskella yliopiston diplomi-insinööriopintoja, räätälöidyllä diplomi-insinöörilinjalla.
– Opintojen suorittaminen lukioaikana tuntui minusta järkevältä valinnalta. Minua kiinnosti esimerkiksi pelien ohjelmoiminen ja olin tehnyt sitä jo nuorempana, Metsäpelto muistelee.
Diplomi-insinöörilinjan kuudentoista opintopisteen laajuiset opinnot pitävät sisällään kolme suurempaa kokonaisuutta tietoteknisiä ja matemaattisia opintoja. Hyvin suoritetut opinnot takaavat opiskelijalle automaattisen sisäänpääsyn Jyväskylän yliopistoon. Korkeakoulupaikka ja stressitön siirtymä opintoasteelta toiselle ovat kovia kannustimia.
– Diplomi-insinööriopintojen keskiarvosanan tulee olla kolme, asteikolla yhdestä viiteen ja tämän lisäksi pitkästä matematiikasta edellytetään keskiarvosanaa kahdeksan. Näiden opintojen yhdistäminen muiden lukio-opintojen kanssa on sujunut hyvin. Tämä on tuntunut ikään kuin valinnaisaineelta, mutta tietysti yliopistotasoiset kurssit ovat tarjonneet myös haastetta, Metsäpelto toteaa.
Ensimmäinen laatuaan
Valmistuttuaan Metsäpellosta tulee ensimmäinen ylioppilas, joka valmistuu diplomi-insinöörilinjalta, niin Petäjävedellä kuin koko Suomessa. Yliopisto-opintonsa Metsäpelto pyrkii aloittamaan mahdollisimman pian.
– Tietysti minulla on selvä etumatka niihin opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa vasta yliopistoon tultaessa, olen kuitenkin suorittanut opintoja arviolta jo noin puolen vuoden ajalta. Myös vuodentakainen kesätyöni Jyväskylän yliopistossa kvanttiohjelmoinnin parissa oli arvokas kokemus, Metsäpelto listaa.
Valmiina diplomi-insinöörinä Metsäpelto voi työllistyä lukuisiin alati kasvavan ja kehittyvän IT-alan tehtäviin. Tietotekniikan erilaisia suuntautumisaloja ovat muun muassa tekoäly ja kyberturvallisuus.
– Diplomi-insinöörilinjalle lähteminen vaatii opiskelijalta tietynlaista itsekuria ja aitoa kiinnostusta tietotekniikkaa kohtaan. Vaikka toisaalta ihan jokainen hyötyisi ja sivistyisi näistä perusopinnoista, tulee silti olla motivoitunut ja halukas oppimaan, Metsäpelto ajattelee.
20.02.2025 | Petäjävesi
Luukas Saulio muistaa Petäjäveden lukiosta sen monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Valmistumisensa jälkeen Saulio on suorittanut varusmiespalveluksen sekä aloittanut opinnot kadettikoulussa. Opiskelu vaatii fyysistä kuntoa, jota Saulio ylläpitää treenaten salilla, sekä juosten, pyöräillen ja uiden.
Petäjäveden lukiosta ponnistaneet -juttusarjan viides osa, julkaistu Petäjävesi-lehdessä 12.2.2025.
Jaakko Heikkinen
Päätös hakea Petäjäveden lukioon oli aikanaan Luukas Sauliolle, 21, helppo. Lukio oli lähellä kotia ja yläkouluajoilta entuudestaan tuttu, eikä Sauliolla ollut suurta halua tai tarvetta vaihtaa maisemaa.
– Myös se, että osa yläkouluaikaisista kavereistani jatkoi Petäjäveden lukioon, vaikutti päätökseeni. Lukiovuodet olivat mukavaa aikaa ja opetuksen laatu oli hyvää, opettajat olivat erittäin asiansa osaavia, Luukas Saulio kertaa.
Sauliolle koulunkäynti ei tuottanut haasteita, mutta hän kokee silti tehneensä töitä hyvien arvosanojen eteen haluamallensa tasolle päästäkseen. Ylioppilaskirjoituksiin Saulio valmistautui perusteellisesti.
– Kirjoitin yhteensä viisi ainetta, äidinkielen, englannin, pitkän matematiikan, biologian ja fysiikan. Tulokset harmittivat vähän, sillä esimerkiksi äidinkieli ja biologia jäivät vain pisteen päähän seuraavasta, paremmasta arvosanasta, mutta en kuitenkaan lähtenyt korottamaan niitä, Saulio toteaa.
Petäjäveden lukio saa Saulion pisteet erityisesti sen panostuksesta liikuntaan. Sauliosta on hienoa, että lukiolaisilla on käytössään niin hyvät mahdollisuudet ja tilat liikkumiseen.
– Kesällä on jalkapallomahdollisuus tekonurmella ja talvella jääkiekkomahdollisuus jäädytetyssä kaukalossa. Lukiolaiset pääsevät myös kuntosalille ja vieläpä aika hyvälle sellaiselle. Hyödynnän näitä palveluita itse yhä, kun vietän aikaa vanhempieni luona Kintaudella, Saulio mainitsee.
Isänsä jalanjäljissä
Syksyllä 2019 lukiotaipaleensa aloittanut Saulio valmistui keväällä 2022. Samana kesänä Saulio astui jo varusmiespalvelukseen Tikkakosken ilmasotakoulussa. Saulio suoritti palveluksensa aikana reserviupseerikoulun ja haki sen loppupuolella maanpuolustuskorkeakouluun.
– Aloitin kadettikoulun syksyllä 2023 ja tällä hetkellä opintoni ovat jotakuinkin puolivälissä. Opintojeni alussa opiskelin Santahaminassa yhdessä maa- ja merivoimien opiskelijoiden kanssa, jonka jälkeen siirryin ilmavoimien puolustushaarakoululle Tikkakosken ilmasotakouluun, Saulio avaa.
Kadettikoulusta valmistuttuaan Saulio on sotilasarvoltaan luutnantti. Tämän jälkeen hän jatkaa opintojaan sotatieteen kandidaatista maisteriksi työnsä ohella. Puolustusvoimat ovat kiinnostaneet Sauliota aina.
– Isäni on myös käynyt kadettikoulun ja kai isän jalanjäljissä kulkeminen on aina ollut jonkinlainen haave. Polku, jota tällä hetkellä käyn, on minulle sivustaseuraajana tuttu, sillä myös serkkuni suoritti aikanaan varusmiespalveluksensa Tikkakoskella samassa koulutushaarassa ja jatkoi sieltä kadettikouluun, Saulio kertoo.
Saulio suosittelee kadettikoulua niille, jotka kokevat olevansa isänmaallisia ja maanpuolustushenkisiä. Saulion mukaan koulu vaatii opiskelijaltaan pientä omistautumista ja intohimoa sotilasuraa kohtaan.
– Maanpuolustuskorkeakoulu eroaa muista yliopistoista käytännönläheisyydellään. Teorian lisäksi on paljon käytäntöä, esimerkiksi maastoharjoituksia. Sellainen vaatii luonnetta. Kadettikouluun päästäkseen hakijalla tulee olla suoritettuna varusmiespalvelus sekä reserviupseerikoulu tai joukkueenjohtajakurssi. Myös fyysistä kuntoa vaaditaan, Saulio listaa.
