24.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Kuntastrategiatyötä jatkettiin perjantai-iltana Kintaudella, ja tällä kertaa mietittiin porukalla Kintauden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita. Nähtävillä oli myös Palvalahti – Kintaus osayleiskaavan kaavaehdotus.
– Kintauden alue on Petäjäveden keihäänkärki elinvoiman näkökulmasta. Tällä hetkellä Kintauden koulun ja päiväkodin kapasiteetista läheskään kaikki ei ole käytössä, olisi Kintaudenkin etu, että tänne saataisiin uusia asukkaita. Siksi vetoankin nyt maanomistajiin, suhtautukaa myönteisesti uuteen kaavaan, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi illan aluksi. Kaavassa on osoitettu Kintaudelle lähes 300 uutta rakennuspaikkaa, joista valtaosa on yksityisten maanomistajien mailla, kunnan omistuksessa tonteista on 16.
Kintauden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita sekä identiteettiä ja vahvuuksia mietittiin ryhmissä. Esiin nousi samanlaisia teemoja kuin aiemmissakin kuntastrategiatyöpajoissa, eli yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Kintauden vahvuutena nähdään etenkin luonto.
Kintauden todettiin olevan Petäjäveden toinen keskusta, ja lähellä Jyväskylää olevana Kintaus on sopiva paikka houkutella uusia veronmaksajia. Valokuituverkosta tilaisuudessa myös puhuttiin, ja todettiin, että Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kannattaisi markkinoida valokuituliittymiään esimerkiksi uuteen kaavan merkityille uusille asuinalueille.
– Jos koululle tulee tyhjää tilaa, voisi sinne varmaankin harkita myös jonkinlaista etätyöpistettä tai vuokrattavaa toimistotilaa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto totesi.
Etätöille Kintauden todettiin olevan loistava paikka, kun lounastunnilla pääsee vaikkapa hiihtämään.
Kyselyyn vastasivat myös lapset ja nuoret
Toiveina ja ideoina tuotiin esille muun muassa toimiva ilmoitustaulu, toimintaa nuorisolle, vieraslajien torjuntaa, kyläpäällikkö, yhteisiä tapahtumia vauvasta vaariin ja junapysäkki. Myös isompaa kauppaliikettä kaipailtiin tien varteen, ja Palvalahteenkin toivottiin löytyvän tulijoita, se ruokkisi myös Kintauden kehitystä. Lähiruoka ja organisoitu lähiruoan myynti nostettiin myös esille.
Kuntalaisille suunnattuun kuntastrategiakyselyyn saatiin lopulta yli 300 vastausta, kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulaisen mukaan peräti kolmasosa vastauksista tuli lapsilta ja nuorilta. Kuntastrategiatyö jatkuu nyt strategian kirjoittamisella saadun aineiston pohjalta, alustavan strategiapaperin käyvät läpi ensin kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto, sitten sitä pääsevät käsittelemään vielä petäjävetiset järjestöt. Lopullisesti strategian hyväksyy kunnanvaltuusto.
– Kunnanvaltuustohan tekee jokaiselle valtuustokaudelle strategian, jonka toteutumista myös seurataan. Monesti meillä on ollut ulkopuolinen konsultti tekemässä strategiaa, nyt halusimme osallistaa kuntalaisia strategiatyöhön, Mikko Tiirola kertoo.
24.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Osana Petäjäveden kunnan talouden tervehdyttämistä käydään läpi kaikki kunnan sopimukset. Yksi näistä on kunnan ja ruokapalveluita Petäjäveden koululle ja päiväkodeille tuottavan Keurusseudun ateria- ja tukipalvelut Kateria Oy:n välinen sopimus.
– Kun tervehdytämme kunnan taloutta, joudumme kääntämään kaikki kivet. Kunnalla on lukuisia sopimuksia ja nyt ne kaikki käydään läpi ja niiden sisältöjä tarkastellaan, vt. kunnanjohtaja Teppo Sirniö toteaa.
Ruokapalveluiden osalta Petäjävesi haluaa hintaa alaspäin.
– Vuonna 2024 kunta maksoi päiväkotien ja koulujen aterioista yhteensä noin 837 000 euroa, viime vuonna maksoimme noin 830 000 euroa. Se on merkittävä kuluerä kunnan taloudessa, sivistyspalvelujen johtaja Ville Metsäpelto sanoo ja kertoo, että Opetushallituksen raporttien perusteella moni keskisuomalainen kunta saa kouluruokansa halvemmalla.
– Kouluaterian hinta jää huomattavasti halvemmaksi esimerkiksi Uuraisilla, meihin verrattuna säästöä on pelkästään perusopetuksen ruokapalvelujen osalta lähes 130 000 euroa, Metsäpelto kertoo.
Uuraisilla ruokaa tehdään kouluille ja päiväkodeille ilman yhteistyötä muiden kuntien kanssa; yhdessä keskuskeittiössä Uuraisten koulukeskuksella tehdään ruoka yhtenäiskoululle, kolmelle kyläkoululle ja kolmeen päiväkotiin. Koulu- ja päiväkotiruoan laatuun Uuraisilla ollaan tyytyväisiä.
– Oleellista on saada laadukasta ruokaa, mutta vertailu osoittaa, että sitä on mahdollista saada nykyistä halvemmalla. Kateria Oy päättää osakeyhtiönä sille kuuluvista asioista, eli muun muassa siitä, miten ja missä se ateriat valmistaa, mutta me asiakkaana olemme kiinnittäneet huomiota hintoihin, Metsäpelto toteaa.
Vaihtoehtoja mietitään
Kateria Oy:n toimitusjohtajan Ulla Luoman mukaan Kateriassa selvitellään nyt, miten ateriahintaa saataisiin alemmaksi. Kintauden koululla ollut tuotantokeittiö muutettiin vuodenvaihteessa jakelukeittiöksi.
– Kintaudella oppilasmäärät ovat pudonneet, mutta kun tuotantokustannuksemme eivät laskeneet, hinta ateriaa kohden nousi, joten tuotantokustannuksia oli pakko saada alennettua, Ulla Luoma toteaa.
– Oppilasmäärien laskuhan on todellisuutta muuallakin. Elintarvikkeiden hinnat taas ovat nousseet. Nyt laskemme eri vaihtoehtoja, miten saisimme aterian hinnan sellaiseksi, että Petäjäveden kunta olisi sen valmis maksamaan. Kintauden tuotantokeittiön muuttamisella jakelukeittiöksi saimme stabiloitua tilannetta, mutta se ei luultavasti vielä riitä, Luoma sanoo ja kertoo, että Kateriassa käydään läpi myös ruokalistat.
– Muutokset haluamme tehdä niin, että ruoan laatu säilyy. Ruokalistoihin saatamme tehdä pieniä muutoksia, tarkoitus on kuitenkin miettiä sellaisia vaihtoehtoja, joissa pystymme säilyttämään ruokalistan tason, Luoma sanoo.
Luoman mukaan päätöksiä Petäjävedellä olevien tuotantokeittiöiden jatkosta ei ole tehty. Tällä hetkellä Petäjävedellä tehdään ruokaa yläasteen ja lukion keittiössä Masuunissa sekä Petäjäkodilla. Masuunissa tehdään ruokaa yläkoululaisille ja lukiolaisille, kirkonkylän alakoululaisille sekä Kintauden alakoululaisille ja päiväkotilaisille, Petäjäkodilta ruokaa toimitetaan hyvinvointialueen vanhuspalveluaterioiden lisäksi kirkonkylän päiväkotiin. Yhteensä Petäjävedellä tehdään noin 800 ateriaa päivässä.
– Jos ateriat kuljetetaan yhdestä keskuskeittiöstä, kustannukset jäävät paljon pienemmiksi kuin useamman tuotantokeittiön mallissa. Ruokakuljetuksiin olemme nyt tammikuusta lähtien käyttäneet lämpö- ja kylmäelementeillä varustettuja vaunuja, jotka ovat sähköpistokkeessa kuljetuksen lähtöön asti ja heti taas kuljetuksen saavuttua perille, Luoma kertoo.
Päätöksiä tuotantokeittiöiden jatkosta Kateria Oy:ssä tehdään Ulla Luoman mukaan keväällä, mahdolliset muutokset tehdään aikaisintaan elokuussa.
Kateria Oy on reilut kolme vuotta sitten perustettu osakeyhtiö, jonka omistavat Keuruun, Petäjäveden ja Multian kunnat sekä Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvinvointialueen omistusosuus on hyvin pieni. Multian kunta päätti marraskuussa irtisanoa sopimuksensa aterioiden ostosta Kateria Oy:ltä ja myydä omistamansa Kateria Oy:n osakkeet. Petäjäveden keittiöiden lisäksi Katerialla on tuotantokeittiö Keuruulla, Multialla olleen tuotantokeittiön Kateria Oy:n yhtiökokous päätti sulkea viime vuonna.
Vanhemmat huolissaan ruoan maistuvuudesta
Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys on ollut yhteydessä Petäjäveden kunnan päättäjiin ja esittänyt huolensa mahdollisesta kouluruoan valmistuksen keskittämisestä Keuruulle.
”Keskittäminen suurella todennäköisyydellä johtaa siihen, että ruoka muuttuu vähemmän houkuttelevaksi ja tunnistettavaksi, mikä voi vähentää lasten ruokahalua ja heikentää ruokailukokemusta. Tämä taas vaikuttaa suuresti koulupäiviin. Nälkäisenä lapset oppivat huonommin ja energiaa saatetaan hakea muista nopeista lähteistä kuten energiajuomista tai paistopisteiltä”, kirkonkylän vanhempainyhdistyksen kannanotossa todetaan.
Vanhempainyhdistys tähdentää myös, että se ei vastusta tehokkuutta tai vastuullista taloudenpitoa, mutta se ei myöskään hyväksy lasten ruokailun ja hyvinvoinnin heikentämistä säästöjen nimissä ja pyytääkin kuntaa etsimään ratkaisuja, jotka turvaisivat Petäjäveden lasten terveyden ja kouluruoan korkean laadun myös tulevaisuudessa.
– Ymmärrämme, että jostain pitää säästää, mutta onko lasten ruoka oikea säästökohde. Petäjävedellä kouluruokaa syödään paljon paremmin kuin Keuruulla; jos koululaiset eivät syö kouluruokaa, sitä menee hävikkiin, eli siinä heitetään rahaa roskiin, kirkonkylän vanhempainyhdistyksen varapuheenjohtaja Eija Savela toteaa.
Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan Petäjäveden yläkoululaisista 72 prosenttia syö koululounasta päivittäin, vastaava luku oli Keuruulla 54 prosenttia, Uuraisilla 82 prosenttia ja koko maassa 56 prosenttia. Kahden vuoden takaisesta ollaan tultu alaspäin niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin; vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä petäjävetisistä yläkoululaisista koululounaan söi päivittäin 89 prosenttia, Keuruulla vastaava luku oli 60 prosenttia, Uuraisilla 89 prosenttia ja koko maassa 62 prosenttia.
Pitkä kuljetusmatka mietityttää
Myös MLL:n Petäjäveden yhdistyksessä ollaan huolissaan siitä, miten ruoanvalmistuksen siirtäminen 30 – 40 kilometrin päähän vaikuttaisi päiväkotilaisiin, koululaisiin ja vanhuksiin, jotka Katerian valmistamia aterioita syövät.
– Voidaan miettiä, miten sellainen kuljetusmatka vaikuttaa ruoan laatuun, tai saatavuuteen. Miten ruokaa saadaan lisää, jos se loppuu kesken, tai mitä tapahtuu, jos Keuruun ja Petäjäveden välinen tie on tukossa vaikkapa liikenneonnettomuuden takia, MLL:n Petäjäveden yhdistyksen puheenjohtaja Emmi Huovinen toteaa.
– Nyt keittiöhenkilökunta on oppilaille tuttuja ja esimerkiksi erityisruokavalioiden osalta yhteistyö keittiön kanssa on sujunut hyvin. Sekin mietityttää, miten yhteistyö sujuu, jos ruoanvalmistus keskitetään kauemmaksi, yhteen isoon yksikköön, Emmi Huovinen sanoo ja toteaa, että nykytilanteessa on kivaa se, että tietää, mistä ruoka tulee.
Kintaudella lapset kaipaavat entistä ruokaa
Kintauden koululla tuotantokeittiön muuttuminen jakelukeittiöksi on saanut koululaiset jättämään palautelaatikkoon viestejä, joissa toivotaan entisiä ruokia takaisin.
– Koululaisilla on ilmeisesti ollut jonkinlainen kampanja, että he jättävät viestejä palautelaatikkoon. Joidenkin mielestä ruoka on edelleen hyvää, mutta enemmistö mielipiteistä on ollut sellaisia, että nyt ruoka on huonontunut, Kintauden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Antila kertoo.
– Vanhemmilta on tullut ymmärrystäkin säästöille, mutta toisaalta kysellään, onko tämä oikea paikka säästää. Monet ovat huolissaan huoltovarmuudesta, jos ruoanvalmistus ulkoistetaan kokonaan kunnan ulkopuolella, myös siitä ollaan huolissaan, että lasten kosketus ruoanvalmistukseen häviää ja valmistuskeittiön lopettamisen myötä koetaan, että tietynlainen yhteisöllisyys, jota Kintaudella on pidetty arvossaan, on vaarassa, Antila kertoo ja lisää vanhempien muistuttavan myös, että keittiötyöntekijät tuovat verotuloja kunnalle.
– Myös Kintauden houkuttelevuudesta ja vetovoimasta ollaan huolissaan, kun koulun oppilasmäärät ovat vähentyneet. Nyt, kun valmistuskeittiö lopetettiin, täällä mietitään, että mitähän täältä karsitaan seuraavaksi. Lapsiperheet olisivat kuitenkin tärkeä kohderyhmä, mikäli Kintaudelle halutaan lisää asukkaita, Antila sanoo.
Kintauden koulunjohtajan Riikka Pellisen mukaan ruoan menekissä tuotantokeittiön muuttuminen jakelukeittiöksi ei ole juuri näkynyt.
– Kintaudella ollaan kouluterveyskyselyn mukaan oltu hyvin tyytyväisiä kouluruoan laatuun, viime vuoden kyselyssä 72 prosenttia oppilaista oli sitä miltä, että koululounas maistuu hyvältä. Toivottavasti kouluruoka maistuu oppilaille edelleen, se on tärkeä osa lasten hyvinvointia ja tärkeä tekijä myös koulussa jaksamisen ja oppimisen kannalta, Riikka Pellinen sanoo.
17.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Petäjävesi-Seuran ja Petäjäveden Luonto ry:n yhteinen kirjahanke on saatu valmiiksi; ”Metsokiveltä Pirunkivelle – Petäjäveden albumi II” tuli painosta tammikuussa. Kirja esittelee monipuolisesti Petäjäveden luontoa ja siinä tapahtuneita muutoksia, kuvia teoksessa on paljon.
– Petäjävesi-Seura on tehnyt aina silloin tällöin painettuja julkaisuja, ”Petäjäveden albumi 1 – Karhunahtaalta Karikkoselälle” ilmestyi viitisentoista vuotta sitten. Selvittelimme, mitä maksaisi, jos ottaisimme siitä uusintapainoksen, ja totesimme, että se olisi tullut melkein samoihin hintoihin uuden kirjan kanssa, joten ajattelimme tehdä kokonaan uuden julkaisun, Petäjävesi-Seuran puheenjohtaja Eija Wilmi ja kirjatyöryhmässä mukana ollut Pentti Valkeajärvi Petäjäveden Luonto ry:stä kertovat.
– Petäjäveden albumi 1:ssä esiteltiin Petäjävettä kylien näkökulmasta ja siinä on enemmän kulttuuripainotusta ja rakennettua ympäristöä kuin tässä uudessa kirjassa. Nyt halusimme keskittyä luontoon. Luontohan on osa ihmisten elämää ja luonnon käytöllä on oma historiansa, Wilmi toteaa.
Lisää tarinoita nettisivuilla
Kirjan teksteistä, ja pääosin kuvistakin, vastaavat Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi Petäjäveden Luonto ry:stä.
– Kirjaa varten tehtiin paljon haastatteluja ja kerättiin tarinoita ja kuvia ihmisiltä. Yksi tuen myöntämisen perustekin oli yhteisöllisyys, eli petäjävetiset osallistuivat kirjan tekoon, Eija Wilmi ja Lauri Ijäs kertovat.
Kuvia kirjaan haluttiin monipuolisesti.
– Halusimme kirjaan monenlaisia lähiluonnon käyttöön liittyviä kuvia. Kävimme läpi varmaan tuhansia valokuvia, joista valitsimme noin 800, jotka esittelimme työryhmälle. Kirjaan valittiin noin 160 kuvaa, Pentti Valkeajärvi ja Lauri Ijäs toteavat. Ijäksen, Valkeajärven ja Wilmin lisäksi kirjatyöryhmään kuuluivat Annaleena Aira ja Päivi Koskenranta, englanninkieliset käännökset kirjaan on tehnyt Saana Ylinen.
Kirjassa on maisemakuvien lisäksi paljon kuvia, joissa on ihmisiä. Lajikuvia linnuista, perhosista, sudenkorennoista, nisäkkäistä ja kasveista on Valkeajärven ja Ijäksen mukaan nelisenkymmentä.
– Mukana on myös kahdeksan Jere Malilan droonilla ottamaa kuvaa. Yksittäisiä kuvia saimme lähes kahdeltakymmeneltä ihmiseltä, vanhoja kuvia on muun muassa Petäjävesi-lehden arkistosta, Lauri Ijäs kertoo.
Kirjassa esitellään kuvin ja tekstein parikymmentä petäjävetisen lähiluonnon aihepiiriä, yksittäisiä kohteita mainitaan 70 – 80, muutamista kerrotaan enemmän.
– Mukana on hieman muistelujakin, muun muassa Majaniemen leirielämästä sekä uimapaikoista ja uimakouluista. Kaikki tarinat, tieto ja kuvat eivät mahtuneet kirjaan, niitä on jo laitettu ja laitetaan lisää sekä Petäjäveden Luonto ry:n että Petäjävesi-Seuran nettisivuille, Lauri Ijäs kertoo.
– Me olisimme halunneet Laurin kanssa tehdä paljon isomman kirjan, mutta siihen eivät rahat riittäneet. Nettisivuille aineistoa mahtuu paljon, Pentti Valkeajärvi toteaa.
Eija Wilmin mukaan kaikki kirjanteossa hankittu aineisto on tallessa Petäjävesi-Seuran digitaalisessa arkistossa.
Tunnettuja ja tuntemattomampia kohteita
Kirjan nimi ”Metsokiveltä Pirunkivelle” kuvaa sitä, että kirjassa on käyty läpi koko Petäjävesi. Metsokivi on Petäjäveden, Multian ja Uuraisten rajakivi aivan Petäjäveden pohjoisimmassa kolkassa, Pirunkivi taas on pitäjän etelälaidalla.
– Kirjassa esitellään jo tunnettuja luontokohteita ja nostetaan esille tuntemattomampia kohteita, Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi sanovat.
Kirjan tekemiseen on saatu avustusta sekä Petäjäveden Osuuspankilta että Vesuri-ryhmän kautta EU:n maaseudun kehittämisrahastosta.
– Osuuspankilta saamamme 1000 euron avustus siivitti meitä miettimään kirjahanketta tarkemmin ja selvittelemään, saisimmeko siihen avustusta Vesuri-ryhmän kautta. EU:n maaseudun kehittämisrahastosta saatu noin 7000 euron avustus oli ratkaisevan tärkeä siinä, että saimme kirjan tehtyä tällä aikataululla, Wilmi sanoo ja kertoo, että omarahoitusosuutena kirjan tekoon laskettiin muun muassa noin 800 tuntia talkootyötä.
– Talkootyötä tehtiin varmasti paljon enemmänkin, Wilmi toteaa.
Kirjan julkaisua juhlitaan kakkukahveilla Lemettilän tilalla torstaina 19. helmikuuta, tilaisuudessa esitellään kirjan syntyä ja kerrotaan sen tekemisestä.
17.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Palvalahti-Kintauden osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä viime keväänä. Ehdotuksesta saadun palautteen perusteella on teetetty lisäselvityksiä koskien rakennusten ja alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja, liikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää sekä luontoarvoja.
Aineistosta saatiin seitsemän palautetta viranomaisilta ja 46 palautetta yksityisiltä. Kunnanhallitus asetti kaavaehdotuksen nähtäville kokouksessaan maanantaina.
Rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia ja sijainteja on tarkistettu. Useita rakennuspaikkoja on poistettu kaavakartalta maanomistajatoiveiden mukaisesti.
Kaava-alueen rajausta on supistettu siten, että Varvikon alue kaavan länsiosassa valtatien eteläpuolella jää kaava-alueen ulkopuolelle.
Kaava-aineistoa on päivitetty uusien laadittujen maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristön selvitysten ja inventointien perusteella.
Kunnan uimarannan alueelle on osoitettu myös venevalkama-merkintä, mikä mahdollistaa alueen kehittämisen myös venevalkama-alueena.
Pihlajaniemen aluetta on muutettu siten, että alueelle voidaan sijoittaa loma-asuntojen sijasta erillisiä saunarakennuksia. Lisäksi Pihlajaniemi ja Paloniemi nimiset tiet on yhdistetty olemassa olevalla ohjeellisella ulkoilu- ja virkistysreitillä.
Kintauden kalakerhon omistamalle kiinteistölle osoitettu venevalkama-alue on muutettu paremmin todellisuutta ja tulevaisuuden toiveita kuvaavaksi vapaa-ajan ja matkailun alueeksi.
Ranta-alueelle on osoitettu sekä loma-asumisen että vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Erityisesti ydinkylävyöhykkeellä rannoilla on käytetty kaavamerkintää, joka mahdollistaa joko vakituisen tai loma-asunnon rakentamisen. Ranta-alueiden ulkopuolelle on osoitettu rakennuspaikkoja vain vakituiseen asumiseen
Liki 300 rakennuspaikkaa
Kaava-alueella olemassa olevia rakennuspaikkoja on tällä hetkellä 327. Uusia rakennuspaikkoja muodostuu kaavalla 299, joista ranta-alueelle 62.
Määräykset rakennuspaikkojen rakennusoikeuden määrästä ja uusien rakennuspaikkojen pinta-alasta noudattavat pääosin kunnan nykyisiä rakennusjärjestyksen mukaisia määräyksiä.
Asuinrakentamiseen osoitetuille paikoilla rakentamisluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella.
Palveluiden alueena kaavassa on osoitettu valtatien varrella Kipposen rannalla sijaitsevasta niemestä osa. Alueella sijaitsee nykyisin Route 23 Grill. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös uutta palvelujen rakentamista.
Julkisten palvelujen ja hallinnon alueena on osoitettu Kintauden keskustan alueella sijaitseva koulun, päiväkodin, museon ja nuorisoseurantalon alue.
Teollisuusalueeksi on käytännössä osoitettu suunnittelualueella olemassa oleva pienteollisuustoiminta eli Koskensaaren naulatehtaan alue, autokorjaamotoimintaa Pellonpään – Tuomiston alueella, vedenpullotustoimintaa Riihelässä sekä teollisuustoimintaa Liisalantien varrella.
TY-1 merkinnällä on osoitettu Palvalahden asemakaavoitettu teollisuusalue sekä sen yhteydessä oleva uusi teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Uusi teollisuusalue määrätään suunnittelutarvealueeksi, kunnes alue on asemakaavoitettu.
10.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille, Uurainen
Tiina Lamminaho
Pasi Lievonen aloitti Petäjäveden kunnan talouspäällikkönä helmikuun alussa. Ennen Petäjävedelle tuloaan Lievonen työskenteli kuusi vuotta Uuraisilla, ensin talous- ja hallintopäällikkönä ja sitten hallinto- ja HR-asiantuntijana.
– Yhteensä minulla on kokemusta kunta-alalta 23 vuotta, siitä suurimman osan olen ollut Vesannon kunnan palveluksessa, kunnansihteerinä ja yksitoista vuotta kunnanjohtajana, Lievonen kertoo.
– Neljä vuotta kävin Vesannolla töissä Palokasta, jossa perheemme asuu. Lähempänä oleva Uurainen oli parempi työkunta perhetilanteen kannalta, samoin on Petäjävesi, Lievonen toteaa.
– Petäjäveden talouspäällikön virkaa hain saadakseni uusia haasteita.
Koulutukseltaan Lievonen on yo-merkonomi ja hallintotieteiden maisteri. Hallintotieteiden maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1997.
– Petäjävedellä työhöni kuuluu myös yleishallinnon pyörittämistä, ei pelkkiä talousasioita. Uskon, että yhteistyö ja työnjako uuden kunnanjohtajan kanssa löytyy luontevasti. Pienessä kunnassa on pienet resurssit ja paljon asioita, joten työnjakoa tarvitaan, Lievonen sanoo.
– Petäjäveden hallinnon organisaatio näyttää minusta tällä hetkellä hyvältä.
Petäjäveden talouspäälliköksi Lievonen tuli kesken kunnan talouden tervehdyttämistä.
– Yksi ihminen ei pysty kunnan taloudellista tilannetta muuttamaan, mutta yhteistyössä viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa meillä on hyviä mahdollisuuksia kääntää taloustilannetta parempaan suuntaan. Suunnitelmallisella työllä saadaan taloutta tervehdytettyä, Lievonen sanoo ja lisää, että elinvoima-asioissa toki varmaankin löytyy aina kehitettävää.
– Kunnat eivät ole yksin, vaan osa yhteiskuntaa. Kuntatalouteen vaikuttaa paljon se, miten yleinen taloudellinen tilanne kehittyy, omilla toimillaan kunta ei voi kaikkea ratkaista. Jos valtion taloudellinen tilanne jatkuu huonona, vaarana on valtionosuuksien leikkaus. Myös työttömyys vaikuttaa kuntatalouteen, Lievonen toteaa.
– Petäjävedellä on kuitenkin vahvuutena sijaintinsa Jyväskylän naapurikuntana. Maakuntakeskukset kasvavat, ja Petäjäveden sijainti on erinomainen.
10.02.2026 | Alueelta, Korpilahti, Petäjävesi
Maarit Nurminen
Petäjäveden Vanhan kirkon säätiön kehityspäällikkö Katriina Koponen sanoo, että käsillä on Petäjävedelle sijoittuvan vierailukeskuksen kohtalon vuosi. Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun maailmanperintökohteiden yhteisen vierailukeskuksen rakentamisen aloittamisesta on tarkoitus päättää tänä keväänä. Ensi maanantaina Petäjäveden kunnanvaltuusto käsittelee Petäjäveden Vanhan kirkon säätiölle pankin myöntämän lainan 215.000€ omavelkaista määräaikaista takausta.
-Säätiö hakee elinvoimakeskukselta hankkeelle tukea, joka kattaa 65 prosenttia vierailukeskuksen rakentamisen kustannuksista. Elinvoimakeskus maksaa tuen toteutuneita kuluja vastaan, joten tarvitsemme hankkeeseen välirahoituksen. Omavastuuosuus alkaa olla kasassa, mutta mukaan toki pääsee vielä, Koponen kertoo.
Museovirasto puoltaa vierailukeskusta Unescon vastuuviranomaisena Suomessa. Museoviraston mukaan vierailukeskuksen suunnitelmat tukevat Petäjäveden vanhan kirkon ja sen arvojen säilymistä laajassa merkityksessä.
Vierailukeskuksen toteutuessa Petäjäveden vanhalla kirkolla voi vierailla ympärivuotisesti. Tällä hetkellä Petäjäveden vanhalla kirkolla on vuosittain noin 13 000 kävijää, joista valtaosa käy maailmanperintökohteessa kesällä, mutta kiinnostus talvikaudella vierailuihin kasvaa koko ajan.
-Tänä talvena on ollut selvästi aiempaa vilkkaampaa. Talvella vanhassa kirkossa on voinut vierailla etukäteisvarauksella. Olemme tehneet sopimuksen yhden kansainvälisen matkanjärjestäjän kanssa ja tänä talvena ryhmien vierailuja on ollut viikoittain.
Koponen sanoo, että mikäli Aalto-kohteista tulee Unesco-kohteita, se lisännee kiinnostusta myös jo olemassa oleviin maailmanperintökohteisiin Keski-Suomessa.
-Nähtävissä on matkailijoiden lisääntyvä kiinnostus kulttuuriperintöä kohtaan.
Koponen sanoo, että tällä hetkellä kirkon autenttisuus kärsii asianmukaisten tilojen puutteesta.
-Tällä hetkellä tuotteita myydään vanhojen ruumispöytien päällä, ja kirkon tiloissa myydään pääsylippuja. Vierailukeskus toisi lisäksi oppaille asianmukaiset sosiaalitilat.
Vuosina 1763 – 1765 rakennettu vanha kirkko on luonnontilassa eikä siellä ole koskaan ollut lämmitystä. Vierailukeskukseen suunnitellaan maailmanperinnöstä kertovaa näyttelyä osaksi keskuksen toimintaa. Näyttelyn suunnitelmaa on tarkoitus päivittää tänä keväänä. Näyttelyssä on esillä Petäjäveden vanhan kirkon lisäksi Struven kolmiomittausketjun piste Korpilahden Oravivuoressa.
– Vierailukeskuksen myötä voimme tarjota tulevaisuudessa tuhansille kävijöillemme ympäri maailman entistä monipuolisemmin tietoa siitä, miksi yhteistä maailmanperintöämme kannattaa vaalia. Unescon maailmanperintökohteet tarvitsevat arvoisensa vierailukeskuksen, Koponen toteaa.
Petäjäveden Vanhan kirkon säätiö sr rekisteröitiin 31.1.2001, joten säätiö täytti juuri 25 vuotta. Säätiön perustehtävänä on järjestää Petäjäveden vanhan kirkon opastustoimintaa ja kehittää sitä. Säätiö edistää Petäjäveden vanhan kirkon saavutettavuutta ja tunnettuutta. Myös kirkkoon liittyvä kulttuuritoiminta, Suomen maailmanperintökohteiden välinen yhteistyö ja kirkon matkailupalveluiden kehittäminen kuuluvat säätiölle.
