03.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Maarit Nurminen
Valtuustokausittain uusiutuva kuntastrategia etenee Petäjäveden kunnanvaltuuston käsittelyyn. Kunnanhallitus hyväksyi sen kokouksessaan yksimielisesti.Strategiassa katsotaan vuoteen 2030, jolloin kunnasta halutaan kasvava, elinvoimainen ja omiin juuriinsa tukeutuva Keski-Suomen helmi. Strategiassa Petäjävedestä halutaan turvallinen, viihtyisä ja yhteisöllinen
kotipaikka.
Niin sanotuiksi strategisiksi järjiksi on muotoiltu kolme teemaa. Niistä ensimmäinen on elinvoimainen ja tasapainoinen kasvukunta.
Tavoitteeseen pyritään kehittämllä kuntataloutta pitkäjänteisesti, hyödyntämällä vihreän siirtymän mahdollisuuksia sekä tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. ”Elinvoima rakentuu sekä vastuullisesta taloudenpidosta että aktiivisesta kunnan kehittämisestä”, strategiassa nähdään.
Toisena kärkenä on hyvinvoiva yhteisö. Yhteisöä rakentavat strategiassa arjen turvalliset palvelut, yhteisöllisyys ja kulttuuri. Myös luonto on tärkeä tekijä arjessa sekä paikalliset kohtaamiset.Strategiassa katsotaan, että yhdessä tekeminen vahvistaa koko kunnan identiteettiä.
Konkreettisia toimia voisivat olla esimerkiksi vuosittaiset kyselyt asukkaille ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Näitä voivat olla erilaiset kuntalaiskuulemiset, työpajat ja sähköiset kyselyt.
Kolmannen strategisen kärjen muodostavat kestävä ympäristö ja mutkaton arki.
Strategiassa kuvataan, että ”Petäjävedellä arjen sujuvuus rakentuu toimivista palveluista, helposti lähestyttävästä kunta-asioinnista sekä ympäristöstä, josta pidetään yhdessä huolta. Kestävä kehittäminen, maaseutuympäristön ja luonnon arvostaminen sekä käytännönläheiset ratkaisut ohjaavat kunnan toimintaa ja luovat puitteet viihtyisälle ja turvalliselle asuinympäristölle.”
Toimenpiteinä on muun muassa ajantasaisen tonttilistauksen laatiminen vuosittain ja sen pitäminen helposti löydettävissä kunnan verkkosivuilla. Strategiassa esitetään myös asumisen innovaatioiden pilotoimista esimerkiksi autiotalomessuilla ja/tai virtuaalisella omakotitalonäyttelyllä.
Jokaiselle kärjelle on kuntastrategiassa luotu mittaristo, jolla strategian toteutumista voi mitata.
Kuntastrategia menee vielä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.
Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, joka on lakisääteinen.
Suunnitelmassa selvitetään lasten ja nuorten kasvuolosuhteita. Se sisältää myös kuvauksen hyvinvoinnin tilasta.
Suunnitelmassa esitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet valtuustokaudelle 2026-2029.
Suunnitelma toimii yhteisenä työkaluna, joka tukee päätöksentekoa ja varmistaa, että lasten ja nuorten hyvinvointi huomioidaan systemaattisesti kunnan kaikessa toiminnassa.
03.03.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Petäjäveden Petäjäisten puurojuhlassa joulun alla Susanna ja Juho sekä Vivian, Ellen ja Jasmin Asunta palkittiin vuoden urheiluperheenä, Susanna Asunta sai myös vuoden valmentaja -tunnustuksen.
– Olin kyllä hyvin hämmästynyt kunniasta, Susanna Asunta toteaa. Asunta valmentaa PetPetin E-tyttöjen lentopallojoukkuetta, viime vuoden Powercupissa Asunnan valmentama joukkue voitti kultaa.
Susanna Asunta on valmentanut juniorilentopalloilijoita PetPetissä kuutisen vuotta.
– Päiväkodin pihassa minua joku houkutteli valmentamaan, Asunta muistelee ja kertoo pelaavansa nyt itsekin lentopalloa PetPetin naisten joukkueessa.
– Oma pelaaminen on ollut minulle iso asia ja hyvää vastapainoa työlle. Ensin ajattelin, ettei pelaaminen enää onnistu yli kymmenen vuoden tauon jälkeen, mutta Juho sai minut kokeilemaan, Susanna Asunta kertoo.
– Lentopalloa olen pelannut kuusivuotiaasta lähtien, ensin Korpilahden Pyrinnössä ja sitten Vilppulan Tähdessä ja Muuramen Lentopallossa. MuurLessa olin mukana naisten ykkössarjajoukkueessa, se on korkein sarjataso, jolla olen pelannut.
PetPetissä on tällä hetkellä naisten lentopallojoukkueen lisäksi B-tyttöjen, C-tyttöjen, kaksi D-tyttöjen ja E-tyttöjen lentopallojoukkueet.
– Eli lentopallotyttöjä meillä on ihan hyvin. Lisäksi meillä on lentopallokoulu syksyisin ja keväisin, ja siellä on mukana poikiakin, mutta jalkapallo vetää poikia enemmän kuin lentopallo, Susanna Asunta sanoo.
Koko perhe harrastaa urheilua
Kun kuuntelee Susanna ja Juho Asunnan selvitystä omista ja perheen tyttärien urheiluharrastuksista, vakuuttuu siitä, että PetPetin vuoden urheiluperhe -tunnustus meni oikeaan osoitteeseen. Susanna Asunta on pelannut lentopallon lisäksi jalkapalloa pari kesää PetPetin naisten joukkueessa, Juho Asunta pelaa jääkiekkoa harrasteporukoissa Jyväskylässä ja Keuruulla, jalkapalloa PetPetissä, höntsälentopalloa ja sählyä sekä osallistuu PetPetin lentopallojunioreiden valmennukseen, seitsemänvuotias Jasmin on PetPetin lentopallokoulussa, ihan kohta yhdeksän vuotta täyttävä Ellen pelaa sekä lentopalloa PetPetin E-tytöissä että jalkapalloa jyväskyläläisessä FC Blackbirdissa ja yksitoistavuotias Vivian pelaa lentopalloa PetPetin D-tytöissä.
– Lisäksi Juho käy tyttöjen kanssa luistelemassa, ja lasten kanssa leikitään ulkona ihan muuten vain, lapset pelailevat kavereidensa kanssa ja kesällä mökillä uiminen on tärkeää, Susanna Asunta sanoo.
– Eli meidän lapsemme ovat kyllä paljon liikkeellä ja se on hyvä asia. Itse olen vähän huolissani siitä, että nykyään lapset eivät liiku samalla tavalla kuin ennen, kun pelailtiin kavereiden kanssa, leikittiin kaikenlaista ja kiipeiltiin puissa. Nyt harrastaminen on yksipuolistunut, peruskoordinaatiossa ja motoriikassa on isoja eroja ja harjoituksia joutuu suunnittelemaan tarkasti. Minä kannustan harrastamaan useita lajeja, eri lajit tukevat toisiaan.
Asunnan perheessä ei ole kovin usein vapaata viikonloppua; kun lentopallokausi loppuu, alkaa jalkapallokausi, ja pelit ovat yleensä viikonloppuisin.
– Teemme molemmat reissutyötä, sekin hankaloittaa aikataulutusta, mutta onneksi meidän molempien vanhemmat ovat isona apuna niin kuljettamisessa kuin muussakin huollossa, Susanna ja Juho Asunta toteavat.
– Tyttöjen harrastukset ovat etusijalla, mutta hyvin meille vanhemmillekin on jäänyt aikaa urheilla. Ja osaamme kyllä myös laiskotella. Nautimme siitä, että käymme liikkumassa, mutta tarkkojen aikataulujen vastapainoksi on hyvä olla ihan aikataulutontakin oleilua.
Pienikin apu olisi tervetullutta
Pihapelikulttuurin ja lasten vapaamuotoisen liikkumisen ja ulkoilun eteen myös PetPet voisi Susanna Asunnan mukaan ehkä tehdä jotain.
– Olemme miettineet, miten saisimme lisättyä matalan kynnyksen liikuntaa, ja ideoitakin siihen olisi, mutta toiminta vaatisi vetäjiä, Susanna Asunta sanoo ja toteaa, että jos vetäjiä löytyisi, voitaisiin pitää esimerkiksi ohjattuja pihapelivuoroja eri leikkikentillä.
Vuoden urheiluperhe -tunnustuksen perusteluissa todettiin, että Asunnan perhe edistää sekä liikunnallisuutta että yhteisöllisyyttä Petäjävedellä. Yhteisöllisyydestä kertoo esimerkiksi se, että Susanna ja Juho Asunta avustavat myös junioripelaajien kuljetuksissa turnauksiin.
– Huolehdimme, että kaikille on kyyti ja kaikki pääsevät mukaan, Asunnat toteavat.
– Sitä toivoisin, että useammat vanhemmat ymmärtäisivät, että pienikin apu olisi tervetullut. Lasten urheilujoukkueen toimintaan mukaan lähtemisen ei tarvitse tarkoittaa ihan näin isoa panostusta kuin me olemme antaneet, yhdestä mokkapalapellillisestäkin on apua. Jos kaikki tekisivät vähän, se helpottaisi muita, Susanna Asunta toteaa.
24.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Kuntastrategiatyötä jatkettiin perjantai-iltana Kintaudella, ja tällä kertaa mietittiin porukalla Kintauden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita. Nähtävillä oli myös Palvalahti – Kintaus osayleiskaavan kaavaehdotus.
– Kintauden alue on Petäjäveden keihäänkärki elinvoiman näkökulmasta. Tällä hetkellä Kintauden koulun ja päiväkodin kapasiteetista läheskään kaikki ei ole käytössä, olisi Kintaudenkin etu, että tänne saataisiin uusia asukkaita. Siksi vetoankin nyt maanomistajiin, suhtautukaa myönteisesti uuteen kaavaan, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi illan aluksi. Kaavassa on osoitettu Kintaudelle lähes 300 uutta rakennuspaikkaa, joista valtaosa on yksityisten maanomistajien mailla, kunnan omistuksessa tonteista on 16.
Kintauden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita sekä identiteettiä ja vahvuuksia mietittiin ryhmissä. Esiin nousi samanlaisia teemoja kuin aiemmissakin kuntastrategiatyöpajoissa, eli yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Kintauden vahvuutena nähdään etenkin luonto.
Kintauden todettiin olevan Petäjäveden toinen keskusta, ja lähellä Jyväskylää olevana Kintaus on sopiva paikka houkutella uusia veronmaksajia. Valokuituverkosta tilaisuudessa myös puhuttiin, ja todettiin, että Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kannattaisi markkinoida valokuituliittymiään esimerkiksi uuteen kaavan merkityille uusille asuinalueille.
– Jos koululle tulee tyhjää tilaa, voisi sinne varmaankin harkita myös jonkinlaista etätyöpistettä tai vuokrattavaa toimistotilaa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto totesi.
Etätöille Kintauden todettiin olevan loistava paikka, kun lounastunnilla pääsee vaikkapa hiihtämään.
Kyselyyn vastasivat myös lapset ja nuoret
Toiveina ja ideoina tuotiin esille muun muassa toimiva ilmoitustaulu, toimintaa nuorisolle, vieraslajien torjuntaa, kyläpäällikkö, yhteisiä tapahtumia vauvasta vaariin ja junapysäkki. Myös isompaa kauppaliikettä kaipailtiin tien varteen, ja Palvalahteenkin toivottiin löytyvän tulijoita, se ruokkisi myös Kintauden kehitystä. Lähiruoka ja organisoitu lähiruoan myynti nostettiin myös esille.
Kuntalaisille suunnattuun kuntastrategiakyselyyn saatiin lopulta yli 300 vastausta, kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulaisen mukaan peräti kolmasosa vastauksista tuli lapsilta ja nuorilta. Kuntastrategiatyö jatkuu nyt strategian kirjoittamisella saadun aineiston pohjalta, alustavan strategiapaperin käyvät läpi ensin kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto, sitten sitä pääsevät käsittelemään vielä petäjävetiset järjestöt. Lopullisesti strategian hyväksyy kunnanvaltuusto.
– Kunnanvaltuustohan tekee jokaiselle valtuustokaudelle strategian, jonka toteutumista myös seurataan. Monesti meillä on ollut ulkopuolinen konsultti tekemässä strategiaa, nyt halusimme osallistaa kuntalaisia strategiatyöhön, Mikko Tiirola kertoo.
24.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Osana Petäjäveden kunnan talouden tervehdyttämistä käydään läpi kaikki kunnan sopimukset. Yksi näistä on kunnan ja ruokapalveluita Petäjäveden koululle ja päiväkodeille tuottavan Keurusseudun ateria- ja tukipalvelut Kateria Oy:n välinen sopimus.
– Kun tervehdytämme kunnan taloutta, joudumme kääntämään kaikki kivet. Kunnalla on lukuisia sopimuksia ja nyt ne kaikki käydään läpi ja niiden sisältöjä tarkastellaan, vt. kunnanjohtaja Teppo Sirniö toteaa.
Ruokapalveluiden osalta Petäjävesi haluaa hintaa alaspäin.
– Vuonna 2024 kunta maksoi päiväkotien ja koulujen aterioista yhteensä noin 837 000 euroa, viime vuonna maksoimme noin 830 000 euroa. Se on merkittävä kuluerä kunnan taloudessa, sivistyspalvelujen johtaja Ville Metsäpelto sanoo ja kertoo, että Opetushallituksen raporttien perusteella moni keskisuomalainen kunta saa kouluruokansa halvemmalla.
– Kouluaterian hinta jää huomattavasti halvemmaksi esimerkiksi Uuraisilla, meihin verrattuna säästöä on pelkästään perusopetuksen ruokapalvelujen osalta lähes 130 000 euroa, Metsäpelto kertoo.
Uuraisilla ruokaa tehdään kouluille ja päiväkodeille ilman yhteistyötä muiden kuntien kanssa; yhdessä keskuskeittiössä Uuraisten koulukeskuksella tehdään ruoka yhtenäiskoululle, kolmelle kyläkoululle ja kolmeen päiväkotiin. Koulu- ja päiväkotiruoan laatuun Uuraisilla ollaan tyytyväisiä.
– Oleellista on saada laadukasta ruokaa, mutta vertailu osoittaa, että sitä on mahdollista saada nykyistä halvemmalla. Kateria Oy päättää osakeyhtiönä sille kuuluvista asioista, eli muun muassa siitä, miten ja missä se ateriat valmistaa, mutta me asiakkaana olemme kiinnittäneet huomiota hintoihin, Metsäpelto toteaa.
Vaihtoehtoja mietitään
Kateria Oy:n toimitusjohtajan Ulla Luoman mukaan Kateriassa selvitellään nyt, miten ateriahintaa saataisiin alemmaksi. Kintauden koululla ollut tuotantokeittiö muutettiin vuodenvaihteessa jakelukeittiöksi.
– Kintaudella oppilasmäärät ovat pudonneet, mutta kun tuotantokustannuksemme eivät laskeneet, hinta ateriaa kohden nousi, joten tuotantokustannuksia oli pakko saada alennettua, Ulla Luoma toteaa.
– Oppilasmäärien laskuhan on todellisuutta muuallakin. Elintarvikkeiden hinnat taas ovat nousseet. Nyt laskemme eri vaihtoehtoja, miten saisimme aterian hinnan sellaiseksi, että Petäjäveden kunta olisi sen valmis maksamaan. Kintauden tuotantokeittiön muuttamisella jakelukeittiöksi saimme stabiloitua tilannetta, mutta se ei luultavasti vielä riitä, Luoma sanoo ja kertoo, että Kateriassa käydään läpi myös ruokalistat.
– Muutokset haluamme tehdä niin, että ruoan laatu säilyy. Ruokalistoihin saatamme tehdä pieniä muutoksia, tarkoitus on kuitenkin miettiä sellaisia vaihtoehtoja, joissa pystymme säilyttämään ruokalistan tason, Luoma sanoo.
Luoman mukaan päätöksiä Petäjävedellä olevien tuotantokeittiöiden jatkosta ei ole tehty. Tällä hetkellä Petäjävedellä tehdään ruokaa yläasteen ja lukion keittiössä Masuunissa sekä Petäjäkodilla. Masuunissa tehdään ruokaa yläkoululaisille ja lukiolaisille, kirkonkylän alakoululaisille sekä Kintauden alakoululaisille ja päiväkotilaisille, Petäjäkodilta ruokaa toimitetaan hyvinvointialueen vanhuspalveluaterioiden lisäksi kirkonkylän päiväkotiin. Yhteensä Petäjävedellä tehdään noin 800 ateriaa päivässä.
– Jos ateriat kuljetetaan yhdestä keskuskeittiöstä, kustannukset jäävät paljon pienemmiksi kuin useamman tuotantokeittiön mallissa. Ruokakuljetuksiin olemme nyt tammikuusta lähtien käyttäneet lämpö- ja kylmäelementeillä varustettuja vaunuja, jotka ovat sähköpistokkeessa kuljetuksen lähtöön asti ja heti taas kuljetuksen saavuttua perille, Luoma kertoo.
Päätöksiä tuotantokeittiöiden jatkosta Kateria Oy:ssä tehdään Ulla Luoman mukaan keväällä, mahdolliset muutokset tehdään aikaisintaan elokuussa.
Kateria Oy on reilut kolme vuotta sitten perustettu osakeyhtiö, jonka omistavat Keuruun, Petäjäveden ja Multian kunnat sekä Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvinvointialueen omistusosuus on hyvin pieni. Multian kunta päätti marraskuussa irtisanoa sopimuksensa aterioiden ostosta Kateria Oy:ltä ja myydä omistamansa Kateria Oy:n osakkeet. Petäjäveden keittiöiden lisäksi Katerialla on tuotantokeittiö Keuruulla, Multialla olleen tuotantokeittiön Kateria Oy:n yhtiökokous päätti sulkea viime vuonna.
Vanhemmat huolissaan ruoan maistuvuudesta
Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys on ollut yhteydessä Petäjäveden kunnan päättäjiin ja esittänyt huolensa mahdollisesta kouluruoan valmistuksen keskittämisestä Keuruulle.
”Keskittäminen suurella todennäköisyydellä johtaa siihen, että ruoka muuttuu vähemmän houkuttelevaksi ja tunnistettavaksi, mikä voi vähentää lasten ruokahalua ja heikentää ruokailukokemusta. Tämä taas vaikuttaa suuresti koulupäiviin. Nälkäisenä lapset oppivat huonommin ja energiaa saatetaan hakea muista nopeista lähteistä kuten energiajuomista tai paistopisteiltä”, kirkonkylän vanhempainyhdistyksen kannanotossa todetaan.
Vanhempainyhdistys tähdentää myös, että se ei vastusta tehokkuutta tai vastuullista taloudenpitoa, mutta se ei myöskään hyväksy lasten ruokailun ja hyvinvoinnin heikentämistä säästöjen nimissä ja pyytääkin kuntaa etsimään ratkaisuja, jotka turvaisivat Petäjäveden lasten terveyden ja kouluruoan korkean laadun myös tulevaisuudessa.
– Ymmärrämme, että jostain pitää säästää, mutta onko lasten ruoka oikea säästökohde. Petäjävedellä kouluruokaa syödään paljon paremmin kuin Keuruulla; jos koululaiset eivät syö kouluruokaa, sitä menee hävikkiin, eli siinä heitetään rahaa roskiin, kirkonkylän vanhempainyhdistyksen varapuheenjohtaja Eija Savela toteaa.
Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan Petäjäveden yläkoululaisista 72 prosenttia syö koululounasta päivittäin, vastaava luku oli Keuruulla 54 prosenttia, Uuraisilla 82 prosenttia ja koko maassa 56 prosenttia. Kahden vuoden takaisesta ollaan tultu alaspäin niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin; vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä petäjävetisistä yläkoululaisista koululounaan söi päivittäin 89 prosenttia, Keuruulla vastaava luku oli 60 prosenttia, Uuraisilla 89 prosenttia ja koko maassa 62 prosenttia.
Pitkä kuljetusmatka mietityttää
Myös MLL:n Petäjäveden yhdistyksessä ollaan huolissaan siitä, miten ruoanvalmistuksen siirtäminen 30 – 40 kilometrin päähän vaikuttaisi päiväkotilaisiin, koululaisiin ja vanhuksiin, jotka Katerian valmistamia aterioita syövät.
– Voidaan miettiä, miten sellainen kuljetusmatka vaikuttaa ruoan laatuun, tai saatavuuteen. Miten ruokaa saadaan lisää, jos se loppuu kesken, tai mitä tapahtuu, jos Keuruun ja Petäjäveden välinen tie on tukossa vaikkapa liikenneonnettomuuden takia, MLL:n Petäjäveden yhdistyksen puheenjohtaja Emmi Huovinen toteaa.
– Nyt keittiöhenkilökunta on oppilaille tuttuja ja esimerkiksi erityisruokavalioiden osalta yhteistyö keittiön kanssa on sujunut hyvin. Sekin mietityttää, miten yhteistyö sujuu, jos ruoanvalmistus keskitetään kauemmaksi, yhteen isoon yksikköön, Emmi Huovinen sanoo ja toteaa, että nykytilanteessa on kivaa se, että tietää, mistä ruoka tulee.
Kintaudella lapset kaipaavat entistä ruokaa
Kintauden koululla tuotantokeittiön muuttuminen jakelukeittiöksi on saanut koululaiset jättämään palautelaatikkoon viestejä, joissa toivotaan entisiä ruokia takaisin.
– Koululaisilla on ilmeisesti ollut jonkinlainen kampanja, että he jättävät viestejä palautelaatikkoon. Joidenkin mielestä ruoka on edelleen hyvää, mutta enemmistö mielipiteistä on ollut sellaisia, että nyt ruoka on huonontunut, Kintauden koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Antila kertoo.
– Vanhemmilta on tullut ymmärrystäkin säästöille, mutta toisaalta kysellään, onko tämä oikea paikka säästää. Monet ovat huolissaan huoltovarmuudesta, jos ruoanvalmistus ulkoistetaan kokonaan kunnan ulkopuolella, myös siitä ollaan huolissaan, että lasten kosketus ruoanvalmistukseen häviää ja valmistuskeittiön lopettamisen myötä koetaan, että tietynlainen yhteisöllisyys, jota Kintaudella on pidetty arvossaan, on vaarassa, Antila kertoo ja lisää vanhempien muistuttavan myös, että keittiötyöntekijät tuovat verotuloja kunnalle.
– Myös Kintauden houkuttelevuudesta ja vetovoimasta ollaan huolissaan, kun koulun oppilasmäärät ovat vähentyneet. Nyt, kun valmistuskeittiö lopetettiin, täällä mietitään, että mitähän täältä karsitaan seuraavaksi. Lapsiperheet olisivat kuitenkin tärkeä kohderyhmä, mikäli Kintaudelle halutaan lisää asukkaita, Antila sanoo.
Kintauden koulunjohtajan Riikka Pellisen mukaan ruoan menekissä tuotantokeittiön muuttuminen jakelukeittiöksi ei ole juuri näkynyt.
– Kintaudella ollaan kouluterveyskyselyn mukaan oltu hyvin tyytyväisiä kouluruoan laatuun, viime vuoden kyselyssä 72 prosenttia oppilaista oli sitä miltä, että koululounas maistuu hyvältä. Toivottavasti kouluruoka maistuu oppilaille edelleen, se on tärkeä osa lasten hyvinvointia ja tärkeä tekijä myös koulussa jaksamisen ja oppimisen kannalta, Riikka Pellinen sanoo.
17.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Petäjävesi-Seuran ja Petäjäveden Luonto ry:n yhteinen kirjahanke on saatu valmiiksi; ”Metsokiveltä Pirunkivelle – Petäjäveden albumi II” tuli painosta tammikuussa. Kirja esittelee monipuolisesti Petäjäveden luontoa ja siinä tapahtuneita muutoksia, kuvia teoksessa on paljon.
– Petäjävesi-Seura on tehnyt aina silloin tällöin painettuja julkaisuja, ”Petäjäveden albumi 1 – Karhunahtaalta Karikkoselälle” ilmestyi viitisentoista vuotta sitten. Selvittelimme, mitä maksaisi, jos ottaisimme siitä uusintapainoksen, ja totesimme, että se olisi tullut melkein samoihin hintoihin uuden kirjan kanssa, joten ajattelimme tehdä kokonaan uuden julkaisun, Petäjävesi-Seuran puheenjohtaja Eija Wilmi ja kirjatyöryhmässä mukana ollut Pentti Valkeajärvi Petäjäveden Luonto ry:stä kertovat.
– Petäjäveden albumi 1:ssä esiteltiin Petäjävettä kylien näkökulmasta ja siinä on enemmän kulttuuripainotusta ja rakennettua ympäristöä kuin tässä uudessa kirjassa. Nyt halusimme keskittyä luontoon. Luontohan on osa ihmisten elämää ja luonnon käytöllä on oma historiansa, Wilmi toteaa.
Lisää tarinoita nettisivuilla
Kirjan teksteistä, ja pääosin kuvistakin, vastaavat Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi Petäjäveden Luonto ry:stä.
– Kirjaa varten tehtiin paljon haastatteluja ja kerättiin tarinoita ja kuvia ihmisiltä. Yksi tuen myöntämisen perustekin oli yhteisöllisyys, eli petäjävetiset osallistuivat kirjan tekoon, Eija Wilmi ja Lauri Ijäs kertovat.
Kuvia kirjaan haluttiin monipuolisesti.
– Halusimme kirjaan monenlaisia lähiluonnon käyttöön liittyviä kuvia. Kävimme läpi varmaan tuhansia valokuvia, joista valitsimme noin 800, jotka esittelimme työryhmälle. Kirjaan valittiin noin 160 kuvaa, Pentti Valkeajärvi ja Lauri Ijäs toteavat. Ijäksen, Valkeajärven ja Wilmin lisäksi kirjatyöryhmään kuuluivat Annaleena Aira ja Päivi Koskenranta, englanninkieliset käännökset kirjaan on tehnyt Saana Ylinen.
Kirjassa on maisemakuvien lisäksi paljon kuvia, joissa on ihmisiä. Lajikuvia linnuista, perhosista, sudenkorennoista, nisäkkäistä ja kasveista on Valkeajärven ja Ijäksen mukaan nelisenkymmentä.
– Mukana on myös kahdeksan Jere Malilan droonilla ottamaa kuvaa. Yksittäisiä kuvia saimme lähes kahdeltakymmeneltä ihmiseltä, vanhoja kuvia on muun muassa Petäjävesi-lehden arkistosta, Lauri Ijäs kertoo.
Kirjassa esitellään kuvin ja tekstein parikymmentä petäjävetisen lähiluonnon aihepiiriä, yksittäisiä kohteita mainitaan 70 – 80, muutamista kerrotaan enemmän.
– Mukana on hieman muistelujakin, muun muassa Majaniemen leirielämästä sekä uimapaikoista ja uimakouluista. Kaikki tarinat, tieto ja kuvat eivät mahtuneet kirjaan, niitä on jo laitettu ja laitetaan lisää sekä Petäjäveden Luonto ry:n että Petäjävesi-Seuran nettisivuille, Lauri Ijäs kertoo.
– Me olisimme halunneet Laurin kanssa tehdä paljon isomman kirjan, mutta siihen eivät rahat riittäneet. Nettisivuille aineistoa mahtuu paljon, Pentti Valkeajärvi toteaa.
Eija Wilmin mukaan kaikki kirjanteossa hankittu aineisto on tallessa Petäjävesi-Seuran digitaalisessa arkistossa.
Tunnettuja ja tuntemattomampia kohteita
Kirjan nimi ”Metsokiveltä Pirunkivelle” kuvaa sitä, että kirjassa on käyty läpi koko Petäjävesi. Metsokivi on Petäjäveden, Multian ja Uuraisten rajakivi aivan Petäjäveden pohjoisimmassa kolkassa, Pirunkivi taas on pitäjän etelälaidalla.
– Kirjassa esitellään jo tunnettuja luontokohteita ja nostetaan esille tuntemattomampia kohteita, Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi sanovat.
Kirjan tekemiseen on saatu avustusta sekä Petäjäveden Osuuspankilta että Vesuri-ryhmän kautta EU:n maaseudun kehittämisrahastosta.
– Osuuspankilta saamamme 1000 euron avustus siivitti meitä miettimään kirjahanketta tarkemmin ja selvittelemään, saisimmeko siihen avustusta Vesuri-ryhmän kautta. EU:n maaseudun kehittämisrahastosta saatu noin 7000 euron avustus oli ratkaisevan tärkeä siinä, että saimme kirjan tehtyä tällä aikataululla, Wilmi sanoo ja kertoo, että omarahoitusosuutena kirjan tekoon laskettiin muun muassa noin 800 tuntia talkootyötä.
– Talkootyötä tehtiin varmasti paljon enemmänkin, Wilmi toteaa.
Kirjan julkaisua juhlitaan kakkukahveilla Lemettilän tilalla torstaina 19. helmikuuta, tilaisuudessa esitellään kirjan syntyä ja kerrotaan sen tekemisestä.
17.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Palvalahti-Kintauden osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä viime keväänä. Ehdotuksesta saadun palautteen perusteella on teetetty lisäselvityksiä koskien rakennusten ja alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja, liikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää sekä luontoarvoja.
Aineistosta saatiin seitsemän palautetta viranomaisilta ja 46 palautetta yksityisiltä. Kunnanhallitus asetti kaavaehdotuksen nähtäville kokouksessaan maanantaina.
Rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia ja sijainteja on tarkistettu. Useita rakennuspaikkoja on poistettu kaavakartalta maanomistajatoiveiden mukaisesti.
Kaava-alueen rajausta on supistettu siten, että Varvikon alue kaavan länsiosassa valtatien eteläpuolella jää kaava-alueen ulkopuolelle.
Kaava-aineistoa on päivitetty uusien laadittujen maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristön selvitysten ja inventointien perusteella.
Kunnan uimarannan alueelle on osoitettu myös venevalkama-merkintä, mikä mahdollistaa alueen kehittämisen myös venevalkama-alueena.
Pihlajaniemen aluetta on muutettu siten, että alueelle voidaan sijoittaa loma-asuntojen sijasta erillisiä saunarakennuksia. Lisäksi Pihlajaniemi ja Paloniemi nimiset tiet on yhdistetty olemassa olevalla ohjeellisella ulkoilu- ja virkistysreitillä.
Kintauden kalakerhon omistamalle kiinteistölle osoitettu venevalkama-alue on muutettu paremmin todellisuutta ja tulevaisuuden toiveita kuvaavaksi vapaa-ajan ja matkailun alueeksi.
Ranta-alueelle on osoitettu sekä loma-asumisen että vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Erityisesti ydinkylävyöhykkeellä rannoilla on käytetty kaavamerkintää, joka mahdollistaa joko vakituisen tai loma-asunnon rakentamisen. Ranta-alueiden ulkopuolelle on osoitettu rakennuspaikkoja vain vakituiseen asumiseen
Liki 300 rakennuspaikkaa
Kaava-alueella olemassa olevia rakennuspaikkoja on tällä hetkellä 327. Uusia rakennuspaikkoja muodostuu kaavalla 299, joista ranta-alueelle 62.
Määräykset rakennuspaikkojen rakennusoikeuden määrästä ja uusien rakennuspaikkojen pinta-alasta noudattavat pääosin kunnan nykyisiä rakennusjärjestyksen mukaisia määräyksiä.
Asuinrakentamiseen osoitetuille paikoilla rakentamisluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella.
Palveluiden alueena kaavassa on osoitettu valtatien varrella Kipposen rannalla sijaitsevasta niemestä osa. Alueella sijaitsee nykyisin Route 23 Grill. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös uutta palvelujen rakentamista.
Julkisten palvelujen ja hallinnon alueena on osoitettu Kintauden keskustan alueella sijaitseva koulun, päiväkodin, museon ja nuorisoseurantalon alue.
Teollisuusalueeksi on käytännössä osoitettu suunnittelualueella olemassa oleva pienteollisuustoiminta eli Koskensaaren naulatehtaan alue, autokorjaamotoimintaa Pellonpään – Tuomiston alueella, vedenpullotustoimintaa Riihelässä sekä teollisuustoimintaa Liisalantien varrella.
TY-1 merkinnällä on osoitettu Palvalahden asemakaavoitettu teollisuusalue sekä sen yhteydessä oleva uusi teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Uusi teollisuusalue määrätään suunnittelutarvealueeksi, kunnes alue on asemakaavoitettu.
