21.12.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Petäjävesi
Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtajalle Eevi Määtälle (o.s. Raivio) Päijänteen rantamaisemat Korpilahden Hyrkkölässä ovat tuttuja. Hänen syntymäkotinsa Vinnin tila sijaitsee perheen nykyisen vapaa-ajan asunnon naapurissa. Määttä on käynyt Korpilahdella koulunsa aina ylioppilaslakkiin saakka. Määttä sanoo, että lapsuus- ja nuoruusvuosista Korpilahdella on jäänyt hyvät muistot ja vahva pohja elämälle.
– En osannut vielä lukea, mutta osasin lausua runoja. Äitini oli töissä vanhainkodilla ja siellä esiinnyin erilaisissa juhlissa pienestä saakka. Olin aktiivinen lapsi ja nuori. Olin mukana seurakunnan toiminnassa, kuorossa ja sitä harrastan edelleen. Vähän harrastin yleisurheilua ja olin kokkikerhossa. Lukioaikaan meillä oli oma bändi, jossa lauloin. Hyrkkölässä oli aktiivista kylätoimintaa ja täällä järjestettiin tupailtoja. Kyläyhdistys alkoi järjestää tuohon aikaan katiskakalastuksen MM-kisoja ja oli myös kesäkisoja. Korpilahti oli hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.
Määttä sanoo, että maaseudulla kasvaminen on tuonut tietynlaista juurevuutta ja käytännönläheisyyttä, mistä on ollut työelämässä hyötyä. Lapsuuden ja nuoruuden harrastukset toivat puolestaan sosiaalisuutta ja esiintymiskokemusta.
Lukion jälkeen Määtän tie vei ensin Jyväskylän ammattikorkeakouluun vuodeksi ja siitä yliopistoon.
– Opiskelin Jyväskylän yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi pääaineena laskentatoimi. Valmistuin yliopistosta vuonna 2005.
Aviomiehensä Eevi Määttä tapasi Korpilahdella S-marketissa kesätyöpestin aikana. Sami Määttä oli juuri valmistunut S-ryhmän kenttäkoulutuksesta ja tuli marketpäälliköksi Korpilahdelle.
– Sami ei minua kesätyöntekijäksi valinnut, vaan edeltäjänsä, Eevi Määttä lisää.
Pariskunnan asuinpaikat vaihtuivat pitkään Sami Määtän työpaikkojen mukaan; Keski-Suomesta tie vei ensin Poriin. Sieltä löytyi Määtän ensimmäinen työpaikka OP-ryhmästä eli Porin seudun osuuspankista. Seuraavaksi perhe muutti Tampereen seudulle, missä Määttä työskenteli aluksi osuuspankin eri asiantuntijatehtävässä ja myöhemmin konttorinjohtajana kahdessa eri konttorissa. Vuonna 2010 tuli muutto Helsinkiin ja Määtät rakensivat talon Tuusulan Jokelaan.
– Siellä olin töissä Keski-Uudenmaan osuuspankissa, missä sain liiketoimintajohtajan vastuita. Kahden fuusion kautta päädyin nykyiseen Uudenmaan osuuspankkiin, mikä on valtavan kokoinen pankki. Siellä toimin liiketoimintajohtajana. Kun Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, ajattelin, että tämä voisi olla hieno mahdollisuus. Tulin valituksi ja olen ollut siitä hyvin onnellinen. Lapsille muutto oli tietysti iso asia, eikä peukku kääntynyt heti ylöspäin.
Aviopuoliso on nykyisin Postin palveluksessa ja tekee työtään pääosin etätöinä. Perheen asuinpaikaksi valikoitui Muurame.
Eevi Määttä sanoo, että perheen perustaminen ei ole ollut hänen urallaan este. – Olen saanut jopa ylennyksen äitiyslomani aikana.
Suurena apuna perheen arjessa on ollut isovanhempien tuoma turvaverkko.
– Muistan joskus, kun isommat lapset olivat kipeinä ja soitimme tänne Korpilahdelle viiden aikaan aamulla. Äiti vastasi, että joo, lähdemme heti ajamaan. Minun viestini kaikille nuorille naisille on se, että lapsia kannattaa tehdä ajallaan. Kyllähän lapsilta tulee myös suoraa palautetta meidän vanhempien ajankäytöstä, jos tarve vaatii.
Ensi vuosi tuo yhdistymisen
Korpilahden ja Petäjäveden osuuspankit ovat yhdistymässä kolmen muun pankin kanssa ensi vuonna. Määttä kuvaa neuvotteluja yhteistyökykyisiksi ja hyviksi.
– Suurin kysymys on ollut konttoreiden säilyminen, jonka hyvin ymmärrän lähipalveluiden kannalta. Konttoriverkosto on tarkoitus säilyttää ennallaan seuraavan kymmenen vuoden ajan, mikäli mitään suuria muutoksia ei tapahdu. Konttoreita tarvitaan myös työntekijöille työn tekemisen paikoiksi. Tämä on hieno hanke ja erityisen hienoa on se, että pankista kehittyy maakunnallinen toimija.
Määttä sanoo, että pankin tilastojen valossa Keski-Suomella ja keskisuomalaisilla ihmisillä sekä suurella osalla yrityksistä menee ihan hyvin tällä hetkellä.
– Kun katsotaan maakuntien bruttokansantuotteita, sijoitumme keskiväliin. Eli ei olla heikoimmasta päästä. Varsinkin puolustusteollisuuden investoinnit alkavat näkyä. Uhkakuviakin on, kuten metsäsektorilla. Keski-Suomelle on luvassa hyvää kasvua tulevaisuudessa, vaikka nyt onkin haastavampi taitekohta.
Määttä sanoo, että isossa kuvassa pankin asiakkaillakin menee hyvin.
– Esimerkiksi asuntolainojen lyhennysvapaapyynnöt ovat alhaisella tasolla ja asiakkaat lyhentävät asuntolainojaan säntillisesti ja jopa etuajassa. Säästämisaste on historiallisen korkea ja talletukset korkeimmillaan sekä kuluttajilla että yritysasiakkailla. Asiakkaiden keskuudessa nähdään ostovoimaa. Yksityisillä kuluttajilla tämä on mielialakysymys. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsisi sitä, että lähdettäisiin kuluttamaan ja nimenomaan Suomessa.
Maarit Nurminen
18.12.2025 | Lue ilmaiseksi, Petäjävesi
saari vietti marraskuussa kolmevuotissynttäreitä – Huhtisaari sai uuden sydämen 19. marraskuuta 2022.
– Se antoi minulle jatkoaikaa, pituutta elämään. Ilman sydämensiirtoa minulla olisi ollut elinaikaa jäljellä vain puolesta vuodesta vuoteen, Huhtisaari kertoo.
– Olin pikku hiljaa luopunut monesta asiasta, joita olin ennen tehnyt. Sydämensiirron ansiosta olen saanut ne kaikki takaisin. Saan tehdä kaikkea, uskallan ajaa autolla yksikseni ja uskallan mennä useamman tunnin marjaretkelle yksikseni, eikä vaimoni tarvitse olla huolissaan, pystyn myös liikkumaan ja tekemään kotitöitä. En sinänsä haikaillut asioita, joista olin joutunut luopumaan, olin hyväksynyt oman tilanteeni, mutta onhan se aivan uskomaton asia, että nyt taas saan ja voin tehdä kaikkea.
Huhtisaari kertoo olleensa liikunnallisesti aktiivinen aina.
– Olen ollut aina liikkeellä, ja todella paljon ulkona. Liikunta hoitaa pääkoppaa tehokkaasti, isotkin asiat asettuvat mittakaavaansa. Liikunta on ollut minulle tärkeää aina, Huhtisaari toteaa.
Sydänvaivat pakottivat Huhtisaaren vähentämään liikkumistaan.
– Kyllä minä yritin, mutta veto loppui. Matkat, jotka jaksoin kävellä, lyhenivät koko ajan, sitä mukaa kun sydämeni hiipui. Lihakset eivät saaneet tarpeeksi happea, Huhtisaari kertoo.
– Ennen sydämensiirtoa minulla oli lihaksia, mutta ei tarpeeksi happea, sydämensiirron jälkeen minulla oli happea, mutta ei lihaksia. Jouduin opettelemaan uudestaan kävelemisenkin.
Liikunta palasi elämään
Sydämensiirron jälkeen liikunta palasi Pekka Huhtisaaren elämään.
– Ensin minun piti saada lihaksia. Ensimmäinen iso tavoite oli, että pääsen kävelemään välillä lepäämättä kilometrin päässä olevalle postilaatikollemme, Huhtisaari kertoo.
– Minulle kerrottiin, että toipumiseen menee yleensä noin vuosi. Minulla meni 11 kuukautta, sitten voitiin todeta, että olen terve.
Nyt Pekka Huhtisaaren elämään kuuluu jumppaa ja venyttelyjä päivittäin, kuntosalilla käynti kaksi tai kolme kertaa viikossa, kävelyä, soutua ja talvisin hiihtoa, piha- ja lumitöitä, metsän raivausta, marjastusta ja kalastusta.
– Ei voi sanoa, että harrastan liikuntaa, kyllä se on minulle enemmänkin elämäntapa, Huhtisaari toteaa.
Petäjävedelle Pekka ja Taina Huhtisaari muuttivat marraskuussa 2022, juuri ennen sydämensiirtoa.
– Olimme suunnitelleet muuttavamme tänne sitten, kun olemme eläkkeellä, talon rakensimme kotipaikkani viereen Ala-Merosen rannalle 2006 – 2008, Pekka Huhtisaari kertoo.
– Aikataulut eivät olisi paremmin voineet mennä; meillä alkoi todella uusi elämä Petäjävedellä.
Ennen sydämensiirtoa Pekka Huhtisaaren kunto meni niin heikoksi, ettei hän jaksanut tehdä oikein mitään.
– Kotityöt niin sisällä kuin ulkona jäivät Tainalle, ja lisäksi hänellä oli kova huoli minusta, Pekka Huhtisaari toteaa.
– Kyllä minä yöllä jokaiseen pieneen ääneen heräsin ja tarkistin, että Pekalla on kaikki hyvin. Ja töistä oli kova kiire kotiin, Taina Huhtisaari sanoo ja kertoo jääneensä eläkkeelle samoihin aikoihin, kun Pekalle tehtiin sydämensiirto.
Vertaisryhmästä paljon tukea
Vertaistukea Pekka Huhtisaari kertoo saaneensa Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry:ltä heti operaation jälkeen.
– Kun minut oli siirretty teho-osastolta tavalliselle osastolle, minulle tultiin kertomaan vertaistukitoiminnasta. Kun tulin kotiin, liityin SYKE ry:n Teams-ryhmään, joka kokoontuu netin välityksellä kahden viikon välein, Huhtisaari kertoo.
– Suosittelen vertaistukea muillekin. Toki jotkut haluavat puhua asioista vain läheistensä kanssa, mutta minulle vertaistukiryhmä on antanut paljon, niin tukea kuin neuvojakin. Tietenkään toisten kokemukset eivät välttämättä ole samanlaisia kuin itsellä, eikä esimerkiksi sama lääkitys sovi kaikille, mutta kun ryhmässä on iso porukka, sieltä tulee paljon sellaista, mikä osuu omalle kohdalle. Sain esimerkiksi kuulla vertaistukiryhmässä, että kun kortisoni lopetetaan, siitä voi tulla vieroitusoireita, joten en hätkähtänyt, kun niitä minulle tuli.
Sosiaalisia kontakteja Huhtisaari on hakenut myös Eläkeliiton Petäjäveden paikallisyhdistyksestä ja PetPetin liikkuvista eläkeläisistä.
– Liikkuvissa eläkeläisissä vastaanotto oli todella positiivinen. Se on porukka, jossa me nauramme paljon, Huhtisaari toteaa.
Huhtisaari on myös kertonut sydämensiirrostaan julkisesti.
– Kun menin mukaan Eläkeliiton toimintaan, minulta pyydettiin juttua Enemmän elämää -lehteen, ET-lehteen haastattelupyyntö tuli SYKE ry:n kautta. Olen suostunut juttupyyntöihin, koska haluan tuoda esille vertaistukitoimintaa ja elinsiirtoja. Haluan myös kertoa, että Suomessa erikoissairaanhoidon taso on aivan huikea, minulla ei ole pienintäkään moittimisen aihetta, Huhtisaari toteaa.
Tiina Lamminaho
10.12.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Seppp Pänkäläinen
Kyläsepän liiketoimintaa Petäjävedellä harjoittava JaakMar Oy laajentaa toimintaansa Keuruulle. Keuruulla Megamarket-kaupan yhteydessä toimivan kahvila-ravintola Megacafen liiketoiminta siirtyy JaakMar Oy:n tytäryhtiölle 1. tammikuuta 2026. Ravintolan nimeksi tulee Kyläseppä Keuruu.
Megacafen työntekijöistä siirtyy Kyläsepän palvelukseen kuusi. Kyläseppä Keuruun palveluvalikoimana tulee olemaan lounas, kahvio sekä Rolls-ketjun hampurilaistuotteet. Myöhemmin on mahdollista, että tarjontaan kuuluu myös Kotipizza, kuten on Kyläsepässä. Rolls-pikaruokaravintolan tulon myötä (6. helmikuuta) Hesburger lähtee Megamarketin tiloista 31. joulukuuta.
Kyläseppä Keuruu Oy:n ravintolapäälliköksi on nimitetty Mari Tiilikainen, joka aiemmin on toiminut Kyläsepässä ollen myös sen osaomistaja. Samassa yhteydessä Petäjäveden Kyläsepän liikenneaseman päälliköksi on nimitetty yhtiön pitkäaikainen työntekijä Paula Rinteelä ja vuoropäälliköksi Sanna Lampinen.
Keuruu on läntisen Keski-Suomen kaupallinen keskus, jonne tullaan asioimaan yli maakuntarajojen Mänttä-Vilppulasta, Virroilta, Ähtäristä, Multialta ja Petäjävedeltä.
-Näemme sekä Keuruulla että valtatie 23:n varrella olevan toimitilan Megamarketin yhteydessä erittäin potentiaalisena kaupallisena paikkana. Paikan ohi ajaa 3 500-4 000 autoa vuorokaudessa. Kuljettajat ja matkustajat ovat potentiaalisia asiakkaita, JaakMar Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ylitalo sanoo.
Mistä idea moiseen?
-On asuttu Keuruulla 20 vuotta ajatuksella, että jos jotain mielenkiintoista tulee eteen. Megamarketin omistaja Kari Ketola kävi Kyläsepässä ja kysyi kiinnostaako Megacafe, kun Petri Jousa on luopumassa paikasta. Muutama kuukausi sitä pohdittiin ja päädyttiin tähän ratkaisuun. Kaupat tehdään vielä tässä kuussa, Ylitalo sanoo.
Kyläseppä Keuruu jatkaa pitkälti samoilla linjoilla kuin Megacafe, kahvilana ja lounaspaikkana. Lisäksi tulossa on a la carte -vaihtoehto ruokailuun, kun Keuruulla ei oikein enää ole ruokapaikkaa iltaisin. Tähän liittyen Ylitalo ja Tiilikainen miettivät, voisiko Kyläseppä Keuruun aukioloaikaa venyttää yli kaupan aukiolon.
Kyläseppä Keuruun sijainti on hyvä ja parkkitilaa on hyvin.
Vetovastuun Keuruulla ottava Mari Tiilikainen sanoo, että alkuunsa ei ole tulossa varsinaisia muutoksia, kun Megacafen pohjat ovat hyvät.
Sekä Jaakko Ylitalo että Mari Tiilikainen asuvat Keuruun Asunnalla. Asuinpaikan mukaan yksi nimivaihto kahvila-ravintolalle olikin paikallisen urheiluseuran mukaan Asunnan Vetelys.
Tiilikainen on siis aiemmin vastannut Petäjäveden Kyläsepästä, Ylitalo toimii pankinjohtajana Kyyjärvellä ja Karstulassa.
Ylitalon mukaan Petäjäveden Kyläsepällä menee hyvin. Kyläseppä tuottaa muun muassa ruokailun KeuPa HT:n kotiotteluihin vierasjoukkueille. Kuskina toimii Ylitalo itse. Kyläseppä Keuruun aloittaessa tähän ei kuulemma tule muutosta.
19.11.2025 | Lue ilmaiseksi, Petäjävesi, Tätä mieltä, Uurainen
Petäjäveden lukio on näytellyt aika isoa osaa perheeni elämässä. Minulla on kaksi sisarta ja olemme kaikki käyneet Petäjäveden lukion. Varsinkin kirvesmiesisälleni oli hyvin tärkeää, että lapset kouluttautuvat, koska hänellä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta. Petäjävesi oli luonteva suunta Höytiän kylältä. Nyt vuosikymmenten jälkeen koulu on taas tullut tutuksi, kun oma nuorimmaiseni aloitti sen tänä syksynä.
Vanhin siskoni Eija Lahtinen aloitti lukion Petäjävedellä 60-luvun lopulla, kun koulu oli vielä varsin nuori.
– Erittäin hyvät muistot on koulusta jäänyt ja aina kun luokkakavereita vaikka kaupan hyllyn välissä tapaa, niin lämmöllä koulua muistellaan. Rehtorina toimi Lauri Natri, hän oli ketterä liikkeissään, helposti punastuva ja nosti aina etusormen ylös, kun halusi jotakin oikein korostaa. Uskonnonopettajana oli legendaarinen Veikko Turunen, mittava persoona, vaikka olikin lyhyt. Erityisellä lämmöllä muistan Anneli Vähäpassia, aivan upea äidinkielen opettaja, Eija kertoo.
Petäjäveden lukiolla oli jo tuolloin tarjota jotain spesiaalia, nimittäin latina.
– Latinaa opetti hento ja pieni opettaja Myllys. Latinan opiskelusta on ollut valtavasti hyötyä monessa asiassa ja vieläkin joskus yöllä muistelen latinan lauseita.
Kulkuyhteydet eivät tuolloin olleet niin hyvät kuin nykyään, vaan oli tapana hankkia kortteeri kylältä. Eijalle se löytyi aivan paraatipaikalta, Toini-tädin paperikaupan – nykyisen taidetila Toinilan – takahuoneesta.
– Se oli mukava pieni huone, jota pönttöuuni lämmitti ja jossa pankinjohtaja Tauno Lailio kävi paistamassa kalastamiann kaloja. Myöhemmin asuin myös hetken aikaa Saharisen talossa.
Muutamaan vuotta myöhemmin koulun aloittanut Riitta Kovanen (Lahtinen) asui Lyyli Valkeajärven keltaisessa talossa Multiantien varressa, kuten myös minä ja Sarisen Elina (Veijonen) 80-luvulla. Lyyli oli kerrassaan mainio vuokraemäntä.
– Nukuin ensimmäisen vuoden Lyylin kanssa samassa huoneessa ja illalla jopa jumpattiin yhdessä ennen nukkumaan menoa, Riitta muistaa.
Opettajista Riitan mieleen ovat jääneet erityisesti kielten opettajat, Pirkko Lemmetty, Raili Patrikainen ja Anja Forsberg.
– Parasta koulussa kuitenkin oli ja on, hyvä ystävä Riitta Vänskä (Tomperi). Välissä oli kymmeniä vuosia, jolloin emme oikein edes tienneet missä toinen menee, mutta nyt seitsemänkymppisinä olemme löytäneet ystävyytemme uudelleen ja olemme yhteyksissä viikoittain, Riitta päättää.
Kun itse kävin lukiota 80-luvulla, oli ehkä aavistuksen noloa lähteä Petäjävedelle. Siistimmät tyypit ja parempi väki meni Lyseoon. Koin kuitenkin, että minulle pieni lukio oli oikein passeli. Luokallani oli pari lahjakasta kirjoittajaa Satu Kakkori ja Mikko Hannula, joista jo tuolloin arvasi, että heistä tulee toimittajia. Itse eksyin näihin hommiin vasta ammatinvaihtajana.
Nyt vuonna 2025 Petäjäveden lukio ei ole ensinkään nolo, vaan monelle uuraislaiselle ykkösvaihtoehto myös monien etujensa vuoksi. Juuri nyt tyttäreni Nelli Lehtonen tekee äidinkielen tehtävää koulusta saamallaan tietokoneella ja miettii, joko ensi keväänä uskaltaisia aloittaa ajo-opetuksen.
Kuva: Vuonna -85 vietimme vanhojenpäivää, joka ei ollut silloin nykyisen kaltainen puku- ja tanssijuhla, vaan ylle kaivettiin jotain aidosti vanhaa. Etualalla patsastelevat Uuraisten tytöt Elina Saarinen (Veijonen) ja Hanna Lahtinen, taustalta voi bongata tulevan professorin Marja Tiirolan (Kauppi) ja puolustusvoimissa uran luoneen Timo Kytölehdon.
Hanna Lahtinen
11.11.2025 | Petäjävesi, Tilaajille, Uurainen
– Monet lähtevät Uuraisilta lukioon kaupunkiin, mutta meitä kiinnostaa Petäjäveden lukio. Täällä on kuulemma hyvää opetusta, ja tämä on lähellä, sanoivat yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettuun Petäjäveden lukion tutustumispäivään Uuraisilta tulleet Viela Laitinen ja Alisa Rajala.
Lukioon tutustui päivän aikana Petäjäveden yläasteen noin 50 yhdeksäsluokkalaisen lisäksi muutama yhdeksäsluokkalainen Uuraisilta ja yksi Jyväskylästä.
– Naapurissa asuva tuttavani on käynyt Petäjäveden lukiota ja hän on tykännyt siitä. Etenkin se, että lukiossa pystyy suorittamaan ajokortin, oli naapurini mielestä hyvä juttu, ja se kiinnostaa myös minua, totesi kaupungista Petäjäveden lukion tutustumispäivään tullut Ronja Autioniemi.
Uuraisilla asuvat Viela Laitinen ja Alisa Rajala ovat kiinnostuneita tulemaan Petäjävedelle lukioon.
Kulttuuria ja paljon muuta
Päivän aikana yhdeksäsluokkalaisille kerrottiin muun muassa Petäjäveden lukion painopistealueista kulttuurista, kansainvälisyydestä, yrittäjyydestä sekä DI-opinnosta ja ajokortista, myös lukion liikunnasta kerrottiin, samoin opiskelijakunnasta ja tutoreiden toiminnasta.
– Me olemme tykänneet tosi paljon lukion kansainvälisestä toiminnasta. Lukion kohokohtia on, kun pääsee ulkomaille ja saa tutustua eri kulttuureihin, totesivat lukion kolmannella opiskelevat Silja Nikonen ja Emmeliina Moilanen. Nuoret naiset kertoivat käyneensä Ranskassa keväällä, Itävallan-matka on vielä edessä.
– Meillä Erasmus-vaihtoon pääsevät kaikki halukkaat, lukion saksan ja ruotsin opettaja Marjut Liljavirta kertoi.
Yrittäjyysopintoja esitteli yrittäjyyttä opettava Heli Vuoriniemi, kulttuuria äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ilmaisutaidon opettaja Johanna Tilus.
– Kulttuuri on meillä monella tavalla esillä, teemme muun muassa joka toinen vuosi näytelmän. Kaikille pakollisten kurssien lisäksi meillä voi opiskella syventäviä kursseja niin musiikissa, draamassa kuin kuvataiteessakin, niissä voi tehdä myös lukiodiplomin, Tilus kertoi ja lisäsi, että ohjelmaan kuuluu myös muun muassa museovierailuja ja teatteriretkiä.
Yrittäjyys ja työelämävalmiudet -kursseja Petäjäveden lukiossa on tarjolla kaksi, kursseilla muun muassa tutustutaan eri ammatteihin ammattilaisten itsenä kertomana.
DI-linja, jonka yhteydessä suoritetaan yliopisto-opintoja ja josta pääsee tietyin ehdoin suoraan Jyväskylän yliopiston tieto- ja ohjelmistotekniikan DI-kulutukseen, on nyt Petäjäveden lukiossa neljättä vuotta.
– Tänä syksynä DI-linjalla aloitti neljä opiskelijaa, aloituspaikkoja meillä on ollut viisi. Olemme vielä käynnistelyvaiheessa, joten aloituspaikkoja emme ole laittaneet enempää, mutta aloituspaikkamäärä voi mahdollisesti myöhemmin kasvaa. Todennäköisesti ensi syksynä meillä on kuitenkin vielä viisi aloituspaikkaa DI-linjalla, matemaattisten aineiden opettajat Joonas Soininen ja Tuomas Torkki kertoivat.
Liikunnassa Petäjäveden lukion valtteja ovat muun muassa monipuoliset liikuntatilat ja seurayhteistyö, Petäjäveden lukion opiskelijat saavat myös halutessaan kuntosalikortin ilmaiseksi.
– Meillä on myös hankittu erilaisia liikunnallisuutta edistäviä välineitä sekä yläkoulun Liikkuva koulu- ja lukion Liikkuva lukio -hankkeissa, liikunnanopettaja Kati Huotari kertoi.
Pienessä lukiossa monia etuja
Yhdeksäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan myös lukiolaisten omaan tilaan, Pajaan.
– Tämä on erittäin suosittu hyppytuntien ja välituntien viettopaikka, täällä hengaillaan, opiskellaan, pelataan ja keitetään kahvia, opinto-ohjaaja Suvi Munnukka kertoi.
– Täällä on kahvinkeittimen lisäksi vedenkeitin, mikrouuni ja jääkaappi, joten täällä voi säilyttää ja syödä eväitä, jos on pitkiä koulupäiviä. Täällä on myös lautapelejä.
Pajassa yhdeksäsluokkalaiset saivat perustietoa Petäjäveden lukiosta sekä oppilaskunnan ja tutoreiden toiminnasta.
– Petäjäveden lukiossa on tällä hetkellä 87 opiskelijaa, lukion etuna ovat pienet ryhmät. Opiskelijat eivät pääse hukkumaan massaan, vaan me opettajat tunnemme opiskelijat ja pystymme tarvittaessa auttamaan heitä. Apua saa heti, kun sitä tarvitsee, Suvi Munnukka sanoi ja totesi, että joidenkin mielestä etu on myös se, että käytössä on oikeat, paperiset kirjat.
Tänä syksynä Petäjäveden lukiossa aloitti 34 uutta opiskelijaa, rehtori Ville Metsäpellon mukaan ensi syksynä opiskelijoita voidaan ottaa korkeintaan 30, sillä isoja tiloja ei ole isommille opiskelijamäärille.
– Lukioon tulevien määrä vaihtelee ikäluokittain. Esimerkiksi yläkoulun opiskeluilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, tullaanko lukioon vai ei. Me pyrimme kertomaan lukiosta vaihtoehtona omille ysiluokkalaisillemme, ja korostamme sitä, että vaikka lukio ja yläkoulu ovat samassa rakennuksessa, lukio on kuitenkin ihan eri koulu, Metsäpelto sanoo.
– Olen käynyt kertomassa Petäjäveden lukiosta vanhempainillassa myös Uuraisilla, ja meillä onkin ollut jatkuvasti uuraislaisia opiskelijoita. Petäjävetiset lukion valitsevat jäävät yleensä lukioon meille, jonkin verran täältä mennään kaupunkiin, etenkin erikoislinjoille. Toisaalta meillä on opiskelijoita Jyväskylästä, joskus on ollut Keuruultakin, lisäksi meillä on ollut kansainvälisiä opiskelijoita, Metsäpelto kertoo.
Tiina Lamminaho
23.10.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Positiivisuutta, näkyvyyttä ja tunnettavuutta, kiinnostavia tontteja, halvempia ja parempikuntoisia vuokra-asuntoja, minitalonäyttely, lisää tapahtumia, datakeskus… Kunnan ja Petäjäveden Yrittäjät ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa nostettiin esille monenlaisia ideoita, joilla Petäjäveden elinvoimaa saataisiin parannettua.
Elinvoimaryhmän puheenjohtajan Teppo Sirniön johdolla pohdittiin, millainen on Petäjäveden elinvoimaisuuden nykytila ja mitä pitäisi tehdä elinvoimaisuuden parantamiseksi. Keskustelutilaisuudessa esiin tulleet asiat on tarkoitus viedä eteenpäin, joko osaksi kunnan strategiaa tai jo nopeammin toteutettavaksi.
Yhteistyötä ja kehumista
– Petäjäveden vanhalla kirkolla on ollut hyvä kesä, ryhmiä on ollut paljon. Yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa sekä toimet, joita olemme tehneet, ovat olleet oikeansuuntaisia, Hanna Hautamäki totesi nykytilanteesta. Keskustelussa tuotiin esille myös vanhan kirkon vielä nykyistä suuremmat mahdollisuudet. Tyytymättömyyttä nykytilanteessa herättävät muun muassa huonot linja-autoyhteydet iltaisin ja viikonloppuisin.
– Nykytila on erittäin haastava, väkimäärä putoaa ja se haastaa paikallistasolla tehtävää liiketoimintaa. Täällä on myös tietynlaista kuppikuntaisuutta, tuntuu, että me yrittäjät välillä potkimme toisiamme, vaikka meidän pitäisi toimia kaikkien yhdessä, Jere Malila totesi.
Elinvoimaryhmään kuuluvan Petäjäveden Yrittäjät ry:n puheenjohtajan Mirkka Lampisen mukaan kuppikuntaisuuden esilletuominen on hyvä asia.
– Minäkin olen kuullut, että täällä olisi kateutta ilmassa. Kuulostaisi hyvältä, jos saataisiin yrittäjät yhteisen pöydän ääreen tutustumaan toisiinsa ja virittelemään yhteistyötäkin. Siinä yrittäjäyhdistys voisi olla mukana, Lampinen sanoi ja totesi, että hänen mielestään kaikki Petäjävedellä ovat kuitenkin hyviä tyyppejä.
Kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulainen antoi vinkin kaikille petäjävetisille.
– Kehukaa Petäjävettä, petäjävetisiä yrittäjiä ja täällä tarjottavia palveluita joka paikassa. Jos jossain palvelussa on jotain marmatettavaa, sanokaa siitä suoraan asianomaiselle palvelun tuottajalle sen sijaan, että kirjoittaisitte siitä someen. Se ei maksa euroakaan, että puhuu hyvää, Kumpulainen totesi.
Vuokra-asuntojakin tarvitaan
Kunnan näkymättömyyttä tuotiin esille useammassakin puheenvuorossa, esimerkiksi Kintaudelle muuttanut Eija-Kaisa Klinga totesi, että kun hän kertoi tuttavilleen muuttavansa Petäjävedelle, harva tiesi Petäjävedestä mitään.
– Moni Jyväskylästä pois haluava valitsee jonkin muun kunnan, joka näkyy enemmän. Petäjäveden kunnan sivuille pitäisi saada esimerkiksi tarjolla olevat tontit näkyviin, Kimmo Ijäs totesi.
Näkyvyyttä voisi keskustelussa mukana olleiden mukaan lisätä erimerkiksi kaikenlaisilla tapahtumilla tai minitalonäyttelyllä aikoinaan pidetyn omakotitalonäyttelyn tapaan. Myös kalliit rantatontit mainittiin näkyvyyden ja asukkaiden tuojina.
Matti Lahtinen otti puheeksi vuokra-asunnot.
– Jos saa täältä työpaikan, ei välttämättä rupea rakentamaan uutta taloa. Täällä on kalliita ja huonokuntoisia vuokra-asuntoja, sille pitäisi tehdä jotain. Jossain vaiheessa puhuttiin paljon kunnallisveroprosentista, mutta ei se kiinnosta ihmistä, joka on saanut kunnasta työpaikan. Päätöksessä muuttaako Petäjävedelle vai naapurikuntaan vaikuttaa paljon enemmän se, millaisia ja minkä hintaisia asuntoja on tarjolla, Lahtinen sanoi.
Isoja kaloja kannattaa pyytää
Kalevi Laajisto nosti esiin myös lainansaannin vaikeuden uusien talojen rakentamisen esteenä; maaseudulla talojen vakuusarvot laskevat. Jaakko Ylitalo peräänkuulutti ratkaisukeskeisyyttä niin kohtaamisissa kunnan virkamiesten kanssa kuin pankkiasioinnissakin.
– Pitää miettiä, miten asia saadaan tapauskohtaisesti ratkaistua. Petäjävedellä talojen vakuusarvojen suhteen on vielä hyvä tilanne, Ylitalo totesi.
– Meillä on 400 kilometriä rantaviivaa ja aika paljon asukkaita, jotka asuvat käytännössä Petäjävedellä mutta maksavat veronsa muualle. Petäjävedellä vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ei ole torpattu; kannattaisi lähestyä näitä vapaa-ajan asunnossaan asuvia suoraan, sieltä voisi saada uusia asukkaita ja sitä kautta verotuloja, Mikko Tiirola ehdotti.
Tapio Kokkonen totesi, että kuntaan pitäisi saada työpaikkoja.
– Teollisuustyöpaikkoja voi olla vaikea saada, mutta esimerkiksi etätyöpisteitä kannattaisi miettiä, Kokkonen totesi.
– Myös isompia kaloja kannattaa pyytää. Me olemme sähkönsiirron solmukohdassa, tämä olisi yksi parhaista paikoista datakeskukselle, samoin Petäjävesi on yksi Keski-Suomen parhaita paikkoja vetytalouden investoijien kannalta. Niissä peleissä meidän pitää olla mukana, kun saamme uuden kunnanjohtajan, Mikko Tiirola sanoi.
Tilaisuudessa esitettiin myös toiveita päättäjille.
– Toivottavaa olisi, ettei hyviä hankkeita torpattasi, vaikka uudet hankkeet tulisivat lähelle omaa alaa. Kateuden ei pitäisi vaikuttaa päätöksenteossa, Simo Sarava totesi.
Keskustelussa toivottiin myös sitä, ettei päätöksiä siirrettäisi seuraavalle vaalikaudelle, eikä annettasi puoluepolitiikan vaikuttaa päätöksentekoon.
– Senhän me olemme jo päättäneet, että meillä on vain yksi puolue eli Petäjävesi-puolue, Teppo Sirniö totesi.
Tiina Lamminaho
