03.09.2024 | Lue ilmaiseksi, Lukijalta, Tätä mieltä, Toivakka
Myrsky Energia on jättänyt Toivakan kunnalle kaavoitusaloitteen noin viiden tuulimyllyn tuuliteollisuusalueesta, jonka nimellisteho olisi 6-10 MW voimalaa kohden. Kaavoitusaloitteesta ilmenee, että Myrsky suunnittelee paikalle myös aurinkovoimaa, jota ei ole mainittu aiemmin, mm. Myrskyn tilaisuudessa sanallakaan. Tuulimyllyjen korkeus on kasvanut jo, kun virallinen hankeprosessi ei ollut vielä edes käynnissä, kymmenellä metrillä 250 metriin. Mikä olisikaan lopputulos?
Voittajia ja todellisia taloudellisia hyötyjiä hankkeessa olisivat todennäköisesti vain ne neljä yksityistä maanomistajaa, joista yksikään ei asu haitta-alueella, kenen maalle tuulimyllyt on luvattu rakentaa. Tällaisen hankkeen kiinteistöverotuotolla ei vielä kuntaan päiväkoteja rakenneta, vaikka Myrskyn edustajat sellaisia mielikuvia mielellään maalailevatkin.
Häviäjiä olisi rutkasti enemmän. Lähimmät vakituisen ja vapaa-ajan asunnot sijaitsisivat vain kilometrin päässä tuulimyllyistä. Maisemahaitta-alue olisi todella laaja perustamiskorkeuden ollessa n. 90 m Päijänteen pinnan yläpuolella. Siihen kuuluisi koko Pohjois-Päijänne, Etelä-Leppävesi, Leivonmäen kansallispuisto, Saarisen ja Maunosen pohjois- ja länsipuoli ja niin edelleen. Sähkönsiirtolinjojen alle maitaan pilkkahinnalla menettävät maanomistajat eivät ole vielä edes tiedossa.
Toivakassa ja Nisulassa upein asia on luonto ja luonnonrauha.
Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunta lopetti Salola Wind Park-tuulivoimayleiskaavan valmistelun kaksi vuotta sitten yksimielisesti. Kaavan toteuttaminen olisi ”haitannut alueen virkistyskäyttöä, ympäristö- ja maisema-arvoja ja olisi aiheuttanut haittaa maakunnallisesti selvitetylle hiljaiselle alueelle”. Samat perustelut kaava-aloitteen hylkäämiselle pätevät myös Päijänteen tällä puolella.
Läntisen alueen rantaosayleiskaavan ja Nisulan kylän osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa kyläalueen kehittäminen, ”kylän elinvoiman parantaminen ja ranta-alueiden, vesistöjen sekä luonto- ja maisema-arvon turvaaminen”. Kunnalla on myös omia tontteja myynnissä Nisulan kylän alueella. Tuuliteollisuusalue romauttaisi alueen vetovoiman.
Kunnan ainoa kokonaan Toivakassa sijaitseva hiljainen alue sijaitsee Nisulan ja Haukanmaan rajalla. Jylhät Pohjois-Päijänteen maisemat mainitaan Keski-Suomen kotiseutulaulussakin. Toivottavasti kuntapäättäjät ymmärtävät, että jos hiljaisuuden ja luonnonrauhan kerran menettää, ei sitä enää saa takaisin. Useat Nisulaan lähiaikoina muuttaneet ovat olleet valtavan ihastuneita kyläämme, täältä löytyvään luonnonrauhaan ja monipuoliseen luontoon. Keski-Suomessa tavattiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa lintuharvinaisuus, tulipäähippiäinen, juuri meillä Nisulassa.
Nelostien länsipuolinen Toivakka muodostaa selkeästi kunnan alueelta erottuvan monimuotoisen alueen, jossa on runsaasti todennettuja luontoarvoja. Kunnan pinta-alasta vt. 4 länsipuolella sijaitsee noin kolmannes (n. 30 %), mutta luonnonsuojelualueista täällä sijaitsee kolme neljäsosaa (n. 75 %)!
Kunnan elinvoimaa ja tulevaisuutta tulisi kehittää rakentavasti eikä repivästi. Pidettäisiin niitä kuntalaisia ja vapaa-ajan asukkaita tärkeinä, jotka ovat jo kasvattaneet juurensa tänne, asuneet Toivakassa useiden sukupolvien ajan tai jo hankkineet omistukseensa vapaa-ajan asunnon.
Toivon kuntapäättäjille rohkeutta arvostaa sitä mitä meillä jo on, ja sanoa ei tuulivoimateollisuudelle. Keski-Suomen kotiseutulaulun sanoin ”täällä on kaikki mi kallista on”.
Henna Järvenpää, Nisula
28.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Lukijalta, Tätä mieltä, Uurainen
Uurainen haluaa lakkauttaa Kyynämöisten kyläkoulun. Kyynämöisten koululla, kuten muillakin kyläkouluilla, käydään koulua niin ainutlaatuisissa ja elämänläheisissä olosuhteissa, että etenkin nykypäivänä tämä ainutlaatuisuus tulisi ymmärtää ja säilyttää.
Kyläkoulujen puolestapuhuja, Jyväskylän Yliopiston kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori Eira Korpinen on koonnut tutkimustietoa kyläkouluista toimittamaansa Eläköön kyläkoulut -kirjaan (2010). Hän on esimerkiksi tutkinut 30 vuoden ajan peruskoululaisten minäkäsitystä ja terveen itsetunnon kehittymisedellytyksiä. Korpinen kirjoittaa, että kyläkoulujen etuihin kuuluvat läheiset ihmissuhteet ja jokainen tuntee toisensa. Oppilas pystyy luomaan henkilökohtaisia suhteita kouluyhteisön jäseniin ja sosiaalistua yhteisössä, jossa on eri-ikäisiä lapsia ja aikuisia. Pienessä koulussa oppilas kokee olevansa tärkeä henkilö ja keskeisessä asemassa. Pienessä ryhmässä erilaisille oppijoille voidaan sallia enemmän tilaa ja vapautta toimia yhteisössä ja toteuttaa omia toiveitaan, harrastuksiaan ja lahjakkuuttaan. Tämä kokemus edistää lapsen elämisen perusmotivaatiota, jonka taustalla on itsensä hyväksyvä ja itseään arvostava henkilö.
Meidän mielestämme juuri tämä itsetunnon myönteinen kehittyminen on yksi pienten kyläkoulujen tärkeimpiä valttikortteja nykyajan somekeskeisessä maailmassa. Kyläkouluilla rakennetaan välituntisin majaa lähimetsikössä ja kaikki oppilaat voivat halutessaan pelata jalkapalloa, koska kaikki mahtuvat samalle kentälle ja pihalle. Mikä itsetunnon kohotus onkaan, kun iso ylemmän luokan oppilas antaa syötön pienelle ekaluokkalaiselle! Näillä kokemuksilla voi olla valtavan suuri merkitys lapsen tulevaisuudelle.
Mielestämme lapsen itsetunnon kehityksen tukeminen elämänmakuisessa kyläkoulussa on satsaus tulevaan. Kyläkoulu ei ole asia joka vain nielee kunnan rahoja, vaan se voi tuoda myös säästöä tulevaisuudessa hyvinvointina. Pienen koulun yhteisöllisyys on huikeaa, voimme sen kokemuksesta kertoa. Yhteistyö eri-ikäisten lasten kanssa on arkipäivää, yhdysluokissa vanhempi oppilas voi auttaa pienempää ja opetuksen eriyttäminen ja oppilaan henkilökohtainen tukeminen on sujuvaa pienissä opetusryhmissä.
Oma lukunsa on myös kyläkoulujen puolivillit pihat metsikköineen, jotka luovat motoriselle kehitykselle tutkitusti loistavat edellytykset.
Kyynämöisten koulussa on erittäin aktiivisesti toimiva vanhempaintoimikunta ja pieni koulu aidossa maalaismiljöössä on se, mitä moni perhe lapselleen haluaa. Pienessä koulussa lapsi saa olla lapsi ja vanhemman on luontevaa piipahtaa pienen koulun pihalla.
Tuleeko lakkautuksesta sitten oikeasti sitä kaivattua säästöä? Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut koululakkautusten vaikutuksia maaseutu- ja saaristoalueilla vuonna 2022. Arvioinnin tilastollinen analyysi on antanut viitteitä koulujen lakkauttamisen negatiivisista elinvoimavaikutuksista kuten lisääntyvästä lähtömuutosta, heikommasta työllisyys- ja työpaikkakehityksestä sekä koulutusmenojen odotettua heikommasta kehityksestä. Karvin arvioinnin johtopäätöksissä kerrotaan kuntien haastavan taloudellisen tilanteen pakottavan kuntia koulujen lakkauttamiseen. Seuraavassa virkkeessä sanotaan, että kouluverkkomuutokset eivät kuitenkaan näytä ratkaisevan elinvoiman haastavaa tilaa vaan pahimmillaan heikentävän tätä entisestään!
Maantieteilijä ja filosofian tohtori Sami Tantarimäki kirjoittaa Korpisen kirjassa, että koulun lakkauttamisessa esimerkiksi palkoissa ja kiinteistökuluissa varmasti säästöjä saadaan, mutta uudelleenjärjestely voikin tuoda odottamattomia kuluja, jolloin säästäminen voi tulla kalliiksi. Tantarimäki kirjoittaa myös, että lakkautuksen ja julkisen kiistelyn kerrannaisvaikutuksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset niin lapsiin, aikuisiin, kylän ja kunnan vetovoimaisuuteen, muuttoliikkeeseen, palveluihin, aluekehitykseen kuin verotuloihinkin.
Korpinen kirjoittaa, että monet kyläkoululakkautukset on tehty hätiköidysti, hallinnollisesti epämääräisen perustein ja vastoin uusinta tutkimustietoa sekä kustannuksista ja vaikutuksista välittämättä. Korpinen kirjoittaa, että on myös kuntia, joissa kyläkoulut on rauhoitettu ja lakkautuspäätöksiä on peruttu: kunta on profiloitunut lapsiystävälliseksi tulevaisuuskunnaksi. Koulun lakkautukseen liittyvissä laskelmissa tulisi huomioida myös vaikeasti arvioitavia aineettomia seikkoja kuten mm. lasten todellista turvallisuutta, vanhempien turvallisuudentunnetta ja koko yhteisön elämänlaatua. Näitä ei yleensä konsulttien laskelmissa näy, Korpinen kirjoittaa.
Kouluverkkomuutokset ovat lasten kannalta merkittäviä päätöksiä ja lapsivaikutusten arviointi tulisi tehdä erityisen huolella. Lapsia pitää oikeasti kuunnella heidän omaa koulua koskevassa asiassa. Silmiin pistävä huomio Karvin raportissa on se, että kunnissa tehtävien muutosten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin melko vähän. Raportin mukaan merkittävien este on se, että kuntien henkilöstöllä ei ole aikaa perehtyä lapsivaikutusten arviointeihin eikä toteuttaa niitä.
Me näemme Kyynämöisten kyläkoulun säilyttämisen mahdollisuutena katsoa tulevaisuuteen uusin silmin. Uuraisten kunnan valttikortti on ollut tähän saakka turvalliset ja kodinomaiset pienet kyläkoulut. Kyläkoulun lakkauttaminen on ajautumista valtavirran massaan.
Kyynämöisten koulun vanhempaintoimikunta,
30 Kyynämöisten koulun oppilaan vanhempaa,
joukko kyläläisiä, kuntalaisia ja entisiä Kyynämöisten koulun oppilaita
26.08.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Ensi viikon perjantaina, 6.9. Korpilahden kirkon odotetaan täyttyvän eri puolilta Keski-Suomea tulevista miehistä, kun perinteinen Miesten ilta starttaa kello 18.30. Kirkkoon mahtuu noin 750 ihmistä.
Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupapin Antti Koiviston mukaan tapahtuman valmistelut ovat sujuneet hyvin. Hän toivoo, että mahdollisimman monet hyödyntäisivät yhteiskuljetuksia, joita järjestetään seurakunnista eri puolilta maakuntaa. Kirkon läheisyydessä pysäköintipaikkoja on rajoitetusti.
‒ Ohjaamme autolla tulijat läheisille pysäköintialueille ja uskon, että kaikille kyllä löytyy parkkipaikka. Mutta yhteiskuljetuksella pääsee kirkonmäelle lähimmäksi kirkon ovea, Antti Koivisto toteaa. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi Korpilahden kauniiseen kirkkoon.
Perintöä välittämässä -otsikoidussa Miesten illassa puhuvat historioitsija ja kansanedustaja Teemu Keskisarja, piispa Jukka Keskitalo ja kotiseutuneuvos Markku Lahti. Poikakuoro Pojan ääntä johtaa Matias Lahti, urkuja soittaa Sakari Torkki ja saksofonia Keijo Vättö. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Makkaraa ja munkkikahveja on tarjoilla alkaen kello 17.
20.08.2024 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Satama-blues….. Satamakapteenin ja Korpilahden kesä huipentuu ensi lauantaina , 24.8. järjestettävään Satama-bluesiin. Tapahtuma on järjestyksessään yhdeksästoista.
Bluesissa esiintyvät tänä vuonna Lumberjacks, Jussi Syren & Groundbreakers ja Put One Band. Bändit aloittavat kello 19.
Lumberjacks on lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta ja sekoittaa tyylejä musiikissaan. Jussi Syren & Groundbreakers on paljon Suomessa sekä ulkomailla keikkaillut bändi. Put One Band puolestaan on jyväskyläläinen pitkän linjan blues- ja rockbändi. Put One Band on perustettu 2000-luvun alussa ja nykyisellä kokoonpanolla se on soitellut noin vuoden päivät.
Satama-bluesin järjestää korpilahtelainen Musary yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Tapahtumaan on pääsymaksu.
Korpilahden Toimintakeskuksen syksyn ensimmäinen Musta Pannu -kahvila on avoinna torstaina 5.9.
Tarjolla on kukka-asetelmien sidontaa Kaukapellon Miian opastuksella. Opetustuokioon on tarvikemaksu. Kukka-asetelmien tekoon tulisi myös ilmoittautua, sillä paikkoja on tarjolla rajallinen määrä.
Toimintakeskuksella on myös kirpputori ja myyjiä pyydetään ilmoittamaan tulostaan edellisenä päivänä. Kirpputorille ei ole pöytämaksua.
Musta Pannu -kahvila avautuu kello 17.
15.08.2024 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Ilmoittautuminen Jyväskylän kansalaisopiston uuden lukuvuoden kursseille alkaa maanantaina 19.8. kello 9. Ilmoittautumisohjeet ja tiedot kursseista löytyvät verkkosivulta.
Ilmoittautuminen tapahtuu verkossa, mutta sen voi hoitaa myös kansalaisopiston neuvonnassa paikan päällä tai puhelimitse. Viikolla 34 neuvonta on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–14.
Ilmoittautuminen avataan päivittäin kello 9.00 aineryhmittäin; maanantaina ilmoittaudutaan esimerkiksi tanssin, liikunnan sekä terveyden ja hyvinvoinnin ryhmiin. Tiistaina ovat vuorossa kielet ja tietotekniikka.
Kursseille voi ilmoittautua niin kauan kuin niillä on vapaita paikkoja, myös myöhemmin lukuvuoden aikana. Kansalaisopiston opetus alkaa maanantaina 2.9.
Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksessa 0–18-vuotiaat voivat harrastaa sanataidetta, teatteritaidetta, musiikkia, arkkitehtuuria ja kuvataidetta. Vapaille oppilaspaikoille voi ilmoittautua jo nyt sekä läpi lukuvuoden. Ilmoittautumislinkit löytyvät osoitteesta https://peda.net/jklkansalaisopisto/taiteen-perusopetus. Taiteen perusopetuksen opetus alkaa maanantaina 19.8.
Kansalaisopisto kuuluu Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, mutta se järjestää kursseja myös Luhangan, Muuramen ja Uuraisten kunnissa, jotka ostavat kansalaisopistopalvelut Jyväskylän kaupungilta.
13.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Miisa Lappalainen on pian 23-vuotias nuori nainen. Hän on syntynyt ja kasvanut Uuraisilla ja asuu tällä hetkellä Helsingissä.
Juuri nyt Miisaa jännittää, että pääseekö hän kisaamaan Suomen kauneimman tittelistä legendaariseen Miss Suomi -kilpailuun. Semifinaaliin hän on tiensä jo selvittänyt.
– Huhtikuussa hain mukaan, toukokuussa oli casting ja kesäkuussa vasta julkistettiin semifinalistit. Kuukausi piti pitää asiaa salassa, paitsi nyt perheelle tietenkin sai kertoa, Miisa kertaa kesän tapahtumia.
Kesään on mahtunut myös paljon koulutuksia ja haastatteluja ja Miisa kokee, että on jo nyt saanut paljon eväitä elämään. Tavoite on silti kirkas ja selkeä, tulla kruunatuksi seuraavaksi Miss Suomeksi.
Mallin työ on Miisa Lappalaiselle jo tuttua. Mallikuvissa hymyillään paljon vähemmän kuin missiposeerauksissa. kuva Ellina Noronen.
Misseys on ollut Miisa Lappalaisen mielessä jo lapsena, mutta iän myötä haave on jalostunut kruunu päässä hymyilevästä kaunokaisesta paljon enemmäksi. Liikunnallisen elämäntavan mallin hän sai kotoa, sillä äiti Tanja Peränen on Uuraisten Liinojen pitkäaikaisimpia aktiiveja.
– Lukiossa ehkä aloin ymmärtämään, että missinä saa aseman, jota voi käyttää hyväksi omien uratavoitteiden, mutta myös tärkeäksi kokemiensa asioiden edistämiseen, hän kertoo.
Tärkeäksi Miisa kokee esimerkiksi lasten ja nuorten asiat. hän on valmentanut pitkään joukkuevoimistelua Vaajakosken Illusionissa ja saanut olla varhaisnuorten tyttöjen kanssa tekemisessä ja tukemassa heidän kasvuaan. Miss Suomen hakuprosessiin liittyy jokin hyväntekeväisyysprojekti ja Miisa tekee omansa luontevasti Illusionin kanssa, kohteena on erityisesti lapsiperheköyhyyttä vastaan taisteleva Hope ry. Syksyllä on tulossa hyväntekeväisyystapahtuma, mutta jo nyt pystyy tekemään vaate- tai voimisteluväline- sekä rahalahjoituksia. Tarvittavat tiedot löytyvät esimerkiksi Instagramista, josta Miisa löytyy nimellä Miisamelinda.
– Aikuiseksi kasvaminen ja oman itsensä löytäminen ei nykymaailmassa ole ihan helppoa. On valtavasti paineita ja epärealistisiakin odotuksia. Itsellänikin on syömishäiriötausta ja siksikin haluan toimia esikuvana ja kertoa, että kaikesta voi selvitä ja että elämässä on myös paljon hyvää tarjolla, hän kertoo.
Esikuvana olemisesta Miisalla on ennestäänkin paljon kokemusta ja hän tiedostaa vastuunsa, sillä voimistelijat katsovat valmentajaansa todellakin ylöspäin, imevät vaikutteita ja ovat valmiita tekemään lähes kaiken, mitä ihailtu esikuva pyytää.
Miss Suomeksi pyrkiminen eri vaiheineen on nykyään pitkä ja perusteellinen työhönhakuprosessi, jossa kauneus on vain yksi osa-alue. Mallin työ on Miisalle jo entuudestaan tuttua, mutta misseys on paljon enemmän kuin vaatteiden esittelyä. Missikandidaattien esiintymistaitoja petrataan monin tavoin, harjoitellaan hissipuhetta, kävelyä, sekä hymyä.
– Miss Suomi edustaa aina kulloisenkin aikakauden naista ja naisen asemaa laajemminkin. Enää ei missillä ole esimerkiksi ulkonäöllisesti mitään rajoituksia, ei pituus- tai painorajoja. Miss Suomi voi myös olla naimisissa tai äiti. Koko matkan ajan on selkeästi pitänyt tuoda haastatteluissa esille, että on valmis tekemään työtä missiorganisaatiolle ja toimimaan tehtävässä parhaalla mahdollisella tavalla. Isoin yllätys on ollut, miten paljon olen oppinut itsestäni. Koulutukset ovat tosi laajat ja monipuoliset ja meistä pidetään myös aidosti huolta. Olen jo nyt saanut luotua tärkeitä kontakteja ja oman tulevaisuuden suunta on selkiytynyt, hän kertoo.
Miss Suomen kruunu on Miisalle vain välitavoite, hän haluaa luoda itselleen pitkän ja monipuolisen uran. Hän haluaa toimia esimerkiksi juontajana ja esiintyjänä. Hyväntekeväisyys kiinnostaa häntä myös pidemmällä tähtäimellä, hän haluaa tehdä konkreettista hyvää.
Miisalla on moniakin esikuvia missimaailmassa, mutta lähimenneisyyden misseistä hän arvostaa esimerkiksi Essi Unkuria.
– Haluan olla sellainen missi, joka jää mieleen. Että vuosienkin päästä muistetaan, että se vuoden 2024 Miss Suomi Miisa Lappalainen hoiti hommansa hyvin.
Miisa Lappalaista voi käydä äänestämässä sivulla missuomi.fi. Semifinaali käydään 17.8.2024
Hanna Lahtinen
