13.06.2024 | Korpilahti
Korpilahden Ratsastajat Ry ja Jyvässeudun Ratsukot Ry järjestävät tulevana viikonloppuna 14.-16.6.2016 alue- ja kansallisen tason kouluratsastuskilpailut Korpilahdella Suojakallion ratsastuskentällä. Jo perinteeksi muodostunut Päijänne Dressage Days on Keski-Suomen suurin kouluratsastustapahtuma. Kolmelle kisapäivälle on ilmoittautunut mukaan yli 160 ratsukkoa ja lähtöjä on yli 250.
Kilpailuissa ratsastetaan luokkia alue- ja kansallisella tasolla, vaativuudeltaan aina helpoimmista Helppo B -luokista jo hyvin korkean tason vaativiin luokkiin. Lauantain vaativin luokka ratsastetaan tasolla Prix St Georges (PSG) ja sunnuntain Intermediaire I ( Inter I). Kumpaankin luokkaan olemme saaneet ilahduttavasti useita ratsukoita ympäri Suomen, ja mukana vaativimmissa luokissa on myös keskisuomalaista edustusta. Lauantaina päivän avaa pararatsastusluokka. Sunnuntaina kilpaillaan myös kahdessa valtakunnallisessa Ratsastajainliiton järjestämässä cup-sarjassa, junioricupissa sekä ponicupissa.
Keski-Suomen kaksi suurinta ratsastusseuraa, vuonna 1974 perustettu KoRa ja vuonna 1994 perustettu JsR juhlivat molemmat tänä vuonna pyöreitä vuosia. Seurojen yhteisponnistuksena järjestettävä Päijänne Dressage Days on tärkeä tapahtuma alueen kouluratsastuskulttuurille ja hieno osoitus seurojen välisestä yhteistyöstä ja talkootyön voimasta. Kilpailuviikonlopun aikana järjestetään myös matalamman tason helpompia luokkia, joihin onkin ollut kova kiinnostus alueemme ratsukoiden keskuudessa ja osa luokista täyttyi jo reilusti ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Perjantaina kilpailut alkavat klo 14 ja kestävät klo 19.30 asti. Lauantaina kilpaillaan noin klo 9-18.15 ja sunnuntaina noin klo 10-17.
Suojakallion hevosurheilukeskukseen on vapaa pääsy.
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Ihan heti ei kaikkia tunnistanut, ja vaikka moni näytti tutulta, nimi ei muistunut mieleen, Eeva Hirvijoki totesi 50 vuotta sitten Korpilahden yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittaneiden tapaamisessa seurakuntatalolla kesäkuun alussa. Paikalla oli 14 riemuylioppilasta, 50 vuotta sitten valkolakin painoi päähänsä 26 Korpilahden yhteiskoulusta valmistunutta.
– Keväällä rupesimme puuhaamaan luokkakokousta. Salapoliisityötä vaadittiin paljon, että kaikille saatiin kutsut, Seija Pennanen kertoo.
Osa paikalla olleista oli tavannut toisiaan jonkun kerran ylioppilaspäivän jälkeenkin, osa ei. Puheensorina oli melko moinen, kun yhdessä muisteltiin kouluaikoja.
– Pääsimme heti juttuun kiinni, mitään alkukankeutta ei ollut. Tuntui kuin tässä ei olisi ollutkaan vuosia edellisestä tapaamisesta, Seija Kailaanmäki ja Terttu-Elina Wainio kertoivat.
– Emmekä ole vielä edes päässeet siihen, mitä kenestäkin on tullut. Kuinkahan myöhään meillä vielä juttua riittää, naiset naurahtivat, kun yhdessä oli oltu parisen tuntia. Seija Kailaanmäen mielestä ihmiset olivat muuttuneet yllättävän vähän, kun vain osasi katsoa tuttuja piirteitä.
– Nyt voi Palvipäivilläkin tavata tuttuja, kun tunnistaa ihmiset, Sirkka Laukkala sanoi. Terttu-Elina Wainio tunnusti ajatelleensa, että luokkakokouksessa olisi paikalla vain vanhoja akkoja.
– Mutta olin väärässä, eihän täällä vanhoja olla, Wainio naurahti.
– On tosi ihana nähdä entisiä koulukavereita. Tapaamiset ovat jääneet vähiin, mutta nyt en osaa sanoin kuvata, kuinka ihanaa oli nähdä täällä, Seija Kailaanmäki totesi.
Viidessäkymmenessä vuodessa koulunmäki ja koko Korpilahti on muuttunut todella paljon. Vanhasta koulusta ei ole jäljellä kuin muistot.
– En ole käynyt Korpilahdella vuosikausiin. Uusi koulurakennus on todella hieno, samoin sataman alue. En ollut tunnistaa kylää, Pirjo Hallipelto kehui.
– Vanhassa koulussa meillä oli oma pesä vintillä, sinne oli oma sisäänkäyntikin. Siinä oli jotain hienoa, se kiinteytti porukkaa, Arto Rajala kertoi ja kehui Korpilahden yhteiskoulussa saamaansa hyvää opetusta.
– Meillä oli pieni luokka, saimme yksilöllistä opetusta. Jos meillä olisi ollut isompi luokka, minusta ei olisi varmaan tullutkaan ylioppilasta. Matematiikanopettajamme Keijo Rönkkö esimerkiksi antoi minulle tukiopetusta kotonaan. Koulussa pidettiin huolta kaikista oppilaista, Rajala sanoi.
Ilpo Turkkila muisteli, että oppilaille annettiin myös valtaa tehdä itseään koskevia päätöksiä.
– Tuntui, että opettajat kuuntelivat, ja me koimme, että pystymme vaikuttamaan. Se oli merkittävää itsetunnolle, Turkkila totesi.
Moni asia viidenkymmenen vuoden takaisessa koulumaailmassa olisi vieras nykykoululaiselle.
– Joka aamu me marssimme aamuhartauteen juhlasaliin, Maritta Röman muisteli.
– Siihen aikaan opettajia teititeltiin. Jotkut tietyt opettajat sanoivat, että heitä saa sinutella, mutta joitakin ei olisi edes osannut sinutella, Helena Aro kertoi ja Arto Rajala totesi, että siihen aikaan opettajia oikeasti arvostettiin ja kunnioitettiin.
Vuonna 1974 ylioppilaaksi kirjoittaneet olivat Korpilahden yhteiskoulun yhdennettoista ylioppilaat, ensimmäiset valmistuivat keväällä 1964. Samalla keväällä 1974 valmistunut ikäluokka oli viimeinen yhteiskoulun käynyt ikäluokka, peruskouluun siirryttiin Korpilahdella syksyllä 1974.
Tiina Lamminaho
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden uusi S-market avautuu asiakkaille tulevana perjantaina. Viime viikolla uuden myymälän hyllyjä täytettiin tohinalla.
-Uudessa marketissa on noin 1400 tuotenimikettä enemmän kuin mitä entisessä oli, ryhmäpäällikkö Jarno Minkkinen Keskimaalta kertoi.
Myymälä pinta-ala on uudessa myymälässä noin puolitoistakertainen entiseen verrattuna.
Uudessa myymälässä on toteutettu asiakkaiden esittämiä toiveita. Kaupasta löytyvät itsepalvelukassat sekä asiakas-WC.
Uudessa myymälässä on myös paistopiste, jossa paistetaan sekä makeita että suolaisia leivonnaisia.
Myymälän suunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa energiatehokkuuteen niin talotekniikan kuin myymäläkalusteidenkin osalta.
Kaupan henkilökunta pyöritti vanhaa että uutta myymälää yhtä aikaa. Avuksi saatiin työntekijöitä muista yksiköistä. Minkkinen laskeskeli, että uuden myymälän rakentamiseen menee noin tuhat työtuntia.
S-market Korpilahden myymäläpäällikkö Johanna Kupari sanoi, että työntekijöillekin on nyt asianmukaiset sosiaaliset tilat.
-Kyllähän entisissä tiloissa aika jo näkyy.
Keskimaa osti uuden myymälän paikalla sijainneen kiinteistön reilut kaksi vuotta sitten ja tontilla ollut kiinteistö purettiin.
Uuden S-marketin investointi kustantaa kokonaisuudessaan noin 5,65 miljoonaa euroa.
Uusi S-market avataan perjantaina 14.6. kello 9.
04.06.2024 | Alueelta, Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Elinvoima on sana, jota kuntien johtohenkilöt mielellään toistavat. Elinvoimainen kunta on tavoitetila, joka ei synny itsestään, vaan jonka eteen on tehtävä hartiavoimin töitä, mutta ehdottomasti hymyssä suin.
Uutta todellisuutta sote-uudistuksen jälkeen on eletty nyt puolitoista vuotta. Hyvinvointialueiden valtavista alijäämistä ja toiminnan käynnistämisen vaikeuksista on puhuttu paljon, mutta helppoa uuteen tilanteeseen sopeutuminen ei ole ollut kunnillakaan.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman. 202 kuntaa päätyi nostamaan ja 97 laskemaan veroprosenttejaan.
Korotusten taustalla vaikuttivat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen myös jatkuu ja kiihtyy entisestään.
Uusi uudistus on aivan nurkan takana. Suomen työllisyysuudistus 2025 on merkittävä muutos, joka vaikuttaa työllisyyspalveluihin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirretään kunnille. Tämä tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja mahdollistaa kohdennettujen ja paikallisten tarpeiden mukaisten palvelujen tarjoamisen. Kunnille luodaan myös rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi.
Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Kielelliset oikeudet ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut turvataan.
Keski-Suomeen toteutuu kolme työllisyysaluetta. Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalue sekä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue. Keski-Suomen eteläisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Jämsä ja Keski-Suomen pohjoisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Äänekoski. Jyväskylän toimii vastuukuntana yhteisellä työllisyysalueella Muuramen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat 13 kuntaa: Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat Joutsa, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Toivakka ja Jämsä.
Työllisyys- ja elinkeinopalveluita järjestetään jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa työllisyysalueilla ja osa palveluista voidaan toteuttaa myös maakunnallisina yhteispalveluina. Työnhakija- ja yritysasiakkaille suunnatut palvelut tulevat esille oman kunnan verkkosivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori on korvannut TE-toimistojen verkkosivut. Työllisyysalueilla uudistusta valmistellaan tällä hetkellä esimerkiksi tulevaisuuden palveluhankintojen, tietojärjestelmäasioiden ja henkilöstön muutosjohtamisen osalta. Työllisyysalueet aloittavat toimintansa 1.1.2025.
Keski-Suomen kuntien yritysneuvojat ja elinvoima-asioista vastaavat kokoontuivat kesäisenä päivänä Toivakan Teema Hostelliin verkostoitumaan ja pohtimaan uudistuksen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Varsinainen aihe tällä kertaa oli Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI.
– Elämme isojen muutosten aikaa ja itse olen varsin odottavaisella mielellä. Toivon ja uskon, että uudistus tuo lisää mahdollisuuksia elinvoiman kehittämiseen, totesi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Pirkko Melville. Hän mainitsi myös erityissuhteensa Toivakkaan, jossa hän on viettänyt mökkikesiä lapsuudestaan saakka.
Myös valtionhallinnossa vain muutos on pysyvä olotila ja palettia ollaan taas pistämässä uusiksi vuoden 2026 alusta. Osin syynä on työllisyysasioiden siirtyminen kunnille. Nykyiset kirjainlyhenteet AVI, ELY ja TE-toimistot jäävät historiaan.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon, jonka nimeksi tullee Lupa- ja valvontavirasto, eli LVV. Uudistuksessa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät yhdistetään.
Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat siis yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. ELY-toimistot lakkaavat ja muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua.
Uudistuksessa luvataan turvata kattavat palvelut eri puolilla Suomea, ja erityistä huomiota kiinnitetään varautumistehtävien aukottomaan toteutumiseen. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026.
Valmistelua tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä, ja uudistuksessa on mukana työ- ja elinkeino-, oikeus-, sisä, opetus- ja kulttuuri-, maa- ja metsätalous-, liikenne- ja viestintä-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, aluehallintovirasto, ELY-keskus sekä ELY-keskusten, TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.
Toivakan Touko, eli kunnanjohtaja Touko Aalto ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä ja piti voimakkaan ja innostavan puheenvuoron Toivakan veto- ja pitovoimatekijoistä. Hän kannusti jyväskyläläisiä etelänmatkalle puolen tunnin päähän Toivakkaa, jossa moni asia on helpompaa, halvempaa ja ketterämpää.
– Toivakassa on paljon myös kausi- ja vuoroasumista. Meillä on vapaa-ajan asukkaita yli 1500 ja moni heistä tekee myös etätöitä, minkä valokuitu monelle mahdollistaa.
Tulevana kesänä Toivakassa myös tapahtuu. Kesän aloittaa Toivakan Kamarimusiikkifestivaali juhannuksen alla. Heinäkuun alussa on luvassa lisää.
– Laittakaa kalenteriin 6.7., silloin on Toivakan Kesämarkkinat ja illalla VakkaFest, jossa Arja Korisevan lisäksi Sun Toiveessa esiintyy myös Movetron, Aalto muistutti.
Touko Aalto, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija, työkykykoordinaattori Arja Marjonen ja viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen ovat viime aikoina jalkautuneet Toivakan yrityksiin ja saaneet suoraan tietoa, millaisia yrityksiä Toivakassa toimii ja millaista yhteistoimintaa he toivovat kunnan kanssa.
– On tavattoman tärkeää, että yrittäjä kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Tässä pieni kunta pystyy toimimaan ketterästi, Aalto painotti.
Toivakan kunnan talous on pitkästä aikaa siinä kunnossa, että on mahdollisuus myös laittaa ”tasetta töihin”, eli hakea kasvua erilaisten porkkanoiden muodossa. Tänä vuonna on lanseerattu sekä Raksa- että Muksuraha, jotka yhdessä tai erikseen lisäävät Toivakan houkuttavuutta huomattavasti.
Biokaasulaitos ja minitaloja – toivakkalaista pellepelottomuutta
Yritysneuvojatapaamisessa esittäytyi kaksi toivakkalaista yrittäjää. Vaikka toinen oli perinteisen maatalouselinkeinon edustaja ja toinen taas alalta toiselle ketterästi hyppelevä monialayrittäjä, niin yhdistäviä ominaisuuksiakin löytyi. Esimerkiksi rohkeus ja ennakkoluulottomuus.
Lauri Jaatinen investoi Mäntyniemen tilallaan biokaasulaitokseen ja on päätökseen tyytyväinen. Mitä epävarmemmiksi ajat muuttuvat, sitä turvallisempi vaihtoehto on omavarainen energiantuotanto.
– Koko viime talvi mentiin käytännössä hukkalämmön avulla, hän kertoo tyytyväisenä. Myös hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa biokaasun hyödyntäminen on merkittävässä roolissa. Suomessa maatilan biokaasulaitoksia oli viime vuoden lopussa toiminnassa noin 30 ja rakenteilla kymmenkunta lisää. Mäntyniemeen lisäksi Keski-Suomesta löytyy laitos Kalmarin tilalta Laukaasta.
– Kiinnostusta on selvästi, on käynyt porukkaa tutustumassa ja myös puheenvuoropyyntöjä minulle on tullut aika paljon. Investointi on kuitenkin niin suuri, että kovin nopeasti ne eivät lisäänny, Jaatinen kertoo.
Matti Tiaisen yritysura on edennyt osin myös kantapään kautta. Rohkeana nuorena yrittäjänä hän kehitti lastenkalusteet, joissa on erikoisen kätevä puukierrejalka, ja hankki valmistukseen tarvittavan laitteiston. Pian hän sai kuitenkin huomata lastenkalustemarkkinoiden rajallisuuden ja maksoi innovatiivisuuden laskua 10 vuotta.
Onneksi Tiainen ei lannistunut, vaan perusti sittemmin varsin menestyksekkääksi osoittautuneen keittiöfirman. Sen myynnistä saaduilla rahoilla hän osti kohtuullisen halvalla Toivakan vanhan palvelutalokokonaisuuden ja ryhtyi kunnostamaan sitä monikäyttötilaksi.
Toivakassa puisteltiin päitä, mutta eipä ollutkaan Teema Hostel ja sen ympärille muodostunut kahdeksan yrityksen yrityskylä ja vuokra-asunnot hullun homma, vaan kerrassaan menestystarina. Tosin paljon työtä ja sinnikkyyttä vaatinut sellainen, mutta nyt viiden vuoden jälkeen kompleksi on oikea Toivakan ylpeys.
– Tässä kiinteistössä on yleensä ainakin 45 henkilöä. Hostellista työmiehet lähtivät aamulla töihin, 18 asunnossa asutaan ja muutenkin koko ajan on hyvä pöhinä päällä, Matti Tiainen kertoo.
Seuraavaksi Matti suuntaa noin 300 metrin päähän rivitalotontille, jonne hänellä on aikomus toteuttaa minitalohanke. Trendikkäät, neliöiltään kompaktit minitalot edustavat tulevaisuuden asumista.
Hanna Lahtinen
29.05.2024 | Korpilahti
Kirkkovaltuusto hyväksyi Mutasen leirikeskuksen myynnin tiistaina. Leirikeskus myytiin 142 000 euron kauppahinnalla Tiia Levánille ja Ari Ristaselle. Mutasen rukoushuone jäi kaupan ulkopuolelle ja säilyy seurakunnan käytössä nykyisellä paikallaan sadan vuoden maanvuokrasopimuksen turvin.
Kirkkovaltuusto päätti tiistaisessa kokouksessaan myydä Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsevan Koivuniemen leirikeskuksen 420 000 eurolla LaFonda Group Oy:lle kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti.
Myynnistä käytiin vilkas keskustelu, ja Aimo Asikainen esitti usean valtuutetun kannattamana, että Koivuniemeä ei myydä. Markku Ikkala esitti myyntipäätöksen lykkäämistä vuoden loppuun, jotta voidaan ottaa huomioon Jyväskylän seurakuntaan mahdollisesti liitettävien seurakuntien kiinteistötoiminta. Tätä esitystä ei kannatettu.
Kirkkovaltuusto hyväksyi kaupat äänestyksen jälkeen äänin 31– 6, 1 tyhjä.
Tulevan kesän Koivuniemi on vielä seurakunnan käytössä.
Kummassakin tarjouskilpailussa hyväksyttiin korkein tarjous. Leirikeskusten myynti toteuttaa seurakunnan kiinteistöstrategiaa. Yhden leirikeskuksen mallissa toiminta keskitetään jatkossa uuteen Vesalan leiri- ja toimintakeskukseen.
Kirkkovaltuusto hyväksyi Jyväskylän seurakunnan vuoden 2023 tilinpäätöksen. Seurakunnan tilikauden tulos oli 399 203 euroa, ja koko tilikausi oli 727 375 euroa ylijäämäinen.
Talousarviossa tulos oli arvioitu 534 800 euroa negatiiviseksi. Arvioitua parempi tulos oli seurausta ennakoitua suuremmista kirkollisverotuotoista, mihin vaikutti palkankorotusten lisäksi veropohjan laajeneminen hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuoden alussa.
Seurakunta sai toimintatuottoja 4,78 miljoonaa euroa eli noin 1,21 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviovuodelle oli budjetoitu. Myös seurakunnan yhteensä 26,7 miljoonan euron toimintakulut olivat arvioita suuremmat. Yhteisenä syynä tähän oli inflaatio, joka heijastui myös henkilöstökulujen ylittymiseen.
Seurakunnan vuosikate oli 3,03 miljoonaa euroa, ja se riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, joita oli yhteensä 2,63 miljoonaa euroa. Seurakunnan rakennusinvestoinnit alittivat niille varatun määrärahan, ja toteutuma oli yhteensä 10,33 miljoonaa euroa. Suurimpia valmistuneita kohteita olivat Vesalan leiri- ja toimintakeskus, Vaajakosken ja Keltinmäen kirkkojen peruskorjaukset sekä Mäntykankaan hautausmaan huoltorakennus. Myös Säynätsalon kirkon peruskorjaus ja Tikkakosken kirkon tilojen uudistaminen aloitettiin. Niiden odotetaan valmistuvan kesällä 2024.
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue on antanut esityksensä tulevasta palveluverkosta ja asiasta päätetään kesäkuussa. Keskiviikkoiltana Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön asukasillassa puhuttiin tulevasta.
Palveluverkkoesityksessä Korpilahdella säilyy niin sanottu paikallinen sote-asema. Esityksen ja keskiviikkoiltana kuullun aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan puheen mukaan palvelut tulevat säilymään entisellä tasollaan.
Ympärivuorokautisen asumisen yksikkö, Iltatähti on sen sijaan lakkautettavien yksiköiden listalla. Eniten asiassa tuntuu painavan rakennuksen puutteet. Tätä kritisoitiin kovin keskiviikon asukasillassa.
Päivi Ikkala kertoi tehneensä kuukausikaupalla tiedusteluja siitä, mihin kuntoisuusluokitukset perustuvat. Kunnollisia vastauksia hän ei ole saanut, sillä rakennusten kartoitukset ovat salassapidettävää tietoa.
Ikkala kertoi Iltatähden henkilökunnalta saamastaan tilojen kuvauksesta, jonka mukaan henkilökunta ei tunnista esimerkiksi toiminnallisia puutteita Iltatähden tiloissa. Tiloja kuvaillaan avariksi, valoisiksi, käytäviä leveiksi. Kaikissa asukashuoneissa on tilavat ja toimivat wc- ja suihkutilat. Yhteistä toimintaa varten on olemassa myös tilat.
Iltatähteä ei tosin voida noin vain lakkauttaa, koska asukkaille pitää olla tiedossa korvaavat tilat.
Maria Kaisa Aula totesi saaneensa virkamiehiltä vastauksen, että alueella eli Jämsän, Korpilahden ja Muuramen alueilla olisi tarvetta uudelle ympärivuorokautisen asumisen yksikölle. Korpilahti-lehden tietojen mukaan alueen asumisyksiköstä on käyty alustavia keskusteluita yksityisten toimijoiden kanssa.
Puheenvuoroja Iltatähden puolesta käyttivät myös asukkaat, joiden omaisia on ollut tai on paraikaa Iltatähdessä. Olosuhteita ja hoitoa kuvailtiin moitteettomaksi.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä ikääntyneiden toimintaa ollaan palveluverkkoesityksessä lisäämässä. Aula kuvaili, että perhekeskustoimintaa olisi tulossa Korpilahdellekin lisää. Ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta Korpihovissa jatkuu ja toimintaa kehitetään edelleen.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtaja, korpilahtelainen Matias Lahti totesi, että hyvinvointialueella on saatu aikaiseksi myös hyvää.
-Vuoden aikana on valmisteltu alueellisia mielenterveyspalveluita. Nuorisopsykiatrian puolella on lisätty osastopaikkoja. Lasten ja perheiden palvelut pysyvät hyvinvointialueella ennallaan tai jopa paranevat.
Aula kertasi syitä, joiden vuoksi palveluverkkoa on lähdetty hyvinvointialueella rukkaamaan. Henkilöstön riittävyys ja taloudellinen niukkuus ovat päätekijöitä. Aula totesi, että palveluverkkomuutoksessa suurimmat säästöt syntyvät erikoissairaanhoidosta, kun Jämsän sairaalatoiminnot nykyisellään lakkaavat. Säästöjä syntyy noin 10 miljoonaa euroa, kun erikoissairaanhoito keskittyy Novaan.
Myös kiirevastaanottotoiminnan uudistaminen tuo miljoonan säästöt. Jatkossa ilta-ja viikonloppujen päivystystä on Äänekoskella, Jämsässä ja Novassa. Korpilahtelaiset voivat ilta-aikaan ja viikonloppuisin mennä joko Novaan tai Jämsään.
Illassa keskusteltiin myös perhehoidosta ja omaishoitajien tilanteesta.
Kiertävää perhehoitoa Jämsässä ja Korpilahdella tekevä Eija Kankainen totesi, ettei omaishoitajien lakisääteiset kolmen vuorokauden vapaat toteudu tällä hetkellä.
-Saatan kyllä käydä omaishoitajan sijaisena kolmena päivä, mutta vain joitakin tunteja, Kankainen kertoi.
Hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee palveluverkkoesitystä kokouksessaan 4.6. ja aluevaltuusto tekee lopulliset päätökset 11.6.
Maarit Nurminen
