23.05.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kintauden koululla keskusteltiin viime viikon tiistai-iltana Kintauden kehittämisestä, kunnan virkamiehiä oli paikalla iso joukko kuuntelemassa toiveita. Ulkokuntosalia ja muita ulkoliikuntapaikkoja sekä leikkipaikkoja päätettiinkin ruveta kehittämään leader-hankkeen turvin; kunta vastaa hankkeen vetämisestä, suunnitteluun otetaan mukaan alueen asukkaat.
– Kunnalla ei ole kovin paljon maata Kintaudella, mutta esimerkiksi virikepuistoon, uimarannalle tai koulun kentän päätyyn voidaan suunnitella jotain uutta. Hankesuunnitelma on mietittävä yhdessä, te tiedätte täällä, mitä te tarvitsette ja haluatte. Kunta hoitaa sitten hankehakemukset ja hankkeen viemisen maaliin, yhdyskuntatekniikan päällikkö Reija Laamanen lupasi. Kunnanjohtaja Arto Kummala totesi, että tärkeää on samalla miettiä myös uusien välineiden kunnossapitoon liittyviä asioita.
Virikepuisto tuli esille monessa puheenvuorossa, esimerkiksi koululaiset olivat toivoneet lisää välineitä virikepuistoon.
– Liikunta on meidän koulussa iso juttu, täällä on liikunnallisesti aktiivista porukkaa. Kaikki uudet liikuntapaikat olisivat meille plussaa, Kintauden koulun johtaja Riikka Pellinen sanoi.
Virikepuistossa ilkivaltaa
Tällä hetkellä virikepuistossa huolestuttaa ilkivalta. Etenkin virikepuistossa olevaa kotaa on kohdeltu kaltoin.
– Kota on joutunut ilkivallan kohteeksi usein, ja sen oveakin on korjattu useasti. Töherrysten tekijät ovat nyt tiedossa, ja heitä odottaa maalausurakka, Reija Laamanen kertoi ja totesi, että virikepuistoon on tulossa uusi leikkiteline sieltä pois viedyn tilalle.
– Alun perin virikepuiston oli tarkoitus olla kolmen sukupolven yhteinen olohuone. Olisi ihanaa, jos se vielä sellaisena nähtäisiin, Nina Hirsiaho totesi.
Tilaisuudessa toivotiin myös muun muassa lyhyttä luontoreittiä, jonka varrella voisi olla kuntoiluvälineitä, kuularinkiä, pituushyppypaikkaa, uimarannalle esteetöntä vessaa, kaislikon raivaamista uimarannalta ja uimaranta-alueen suurentamista.
– Uimarannalle tulijat pitäisi saada jättämään autonsa parkkialueelle, parkkialueen pitäisi olla tarpeeksi iso. Jokavuotinen riesa on se, että uimarannalle rikotaan lasipulloja. Se on hyvä, että lasinsiruja on nyt sukellettu pois, Nina Hirsiaho sanoi.
Mopoilu puhuttaa
Ilkivallan lisäksi Kintaudella on puhuttanut mopoilu.
– Poliisille on mennyt viestiä ja mopoja on ruvettu tarkastamaan. Tulemme myös lisäämään liikenneturvallisuustietoutta, etsivä nuorisotyöntekijä Tuulimaria Saarinen sanoi.
Saariselta kysyttiin, voisiko nuorisotyöntekijät käydä juttelemassa Kintaudella nuorten kanssa perjantai- ja lauantai-iltaisin esimerkiksi virikepuistossa, josta on tullut nuorison illanviettopaikka ja ilkivallan kohde.
– Pyrimme jalkautumaan resurssien mukaan, jalkautuminen vaatii aina työparin. Ilkivaltaa voisi pyrkiä vähentämään myös innostamalla nuoria kunnostamaan paikkoja; nuorten itse tekemää nuoret arvostavat, Tuulimaria Saarinen totesi.
Tilaisuudessa epäiltiin, tietävätkö nuoret edes, mitä talkoot ovat, kun nykyään siihen ei näe kovin paljon esimerkkejä. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että kyllä nuoret tekevät, kun heille annetaan mahdollisuus.
– Kyllä Kintaudella on nuoria, jotka haluavat tehdä yhdessä, varsinkin kavereiden kanssa, vakuutettiin ja Tuulimaria Saarinen totesi, että monesti tekemiseen ryhtyminen vaatii alkuinnostuksen, sitten, kun jotain tehdään yhdessä, se tuntuukin hyvältä.
Kuntosalia ja kirjastoa koululle
Sivistystoimenjohtaja Timo Holm kertoi, että kun koulun oppilasmäärä laskee, on ylimääräiseksi jääville tiloille mietitty käyttöä. Kintauden oppilasmäärä on ollut laskemaan päin, päättyvänä lukuvuonna oppilaita on ollut 91, ensi vuonna oppilaita on näillä näkymin 85.
– Esimerkiksi Seurayhtymä olisi valmis siirtämään kuntosalilaitteita Kintauden koululle, samoin kirjaston kanssa ollaan puhuttu jonkinlaisesta etäkirjastosta, Holm kertoi. Vielä ensi vuodeksi kuntosalia tai kirjastoa ei Holmin mukaan kuitenkaan Kintaudelle ole tulossa, mutta asia voisi olla ajankohtainen vuoden tai parin päästä.
Keskustelutilaisuudessa toivottiin myös nykyistä enemmän kansalaisopiston piirejä Kintauden koululle. Nuorisoseurantalonkin käytöstä puhuttiin, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä mietti, että siellä voisi järjestää esimerkiksi konsertteja.
Aluearkkitehti Päivi Muhosen mukaan Palvalahti – Kintaus -osayleiskaavaa tarkastellaan vielä kesän aikana ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville syksyllä. Reija Laamanen kertoi, että Vehkasuon lähteestä ollaan laatimassa sopimusta kunnan ja Ely-keskuksen kesken ja lähdettä kunnostetaan. Tilaisuudessa kyseltiin myös, mihin on kadonnut Kintauden kyläyhdistys ja sen toiminnan virittämistä toivottiin. Kaksituntisessa tilausuudessa keskusteltiin vilkkaasti ja kintauslaiset käyttivät paljon puheenvuoroja.
Tiina Lamminaho
19.05.2025 | Lukijalta, Tätä mieltä
Taiteilijat olivat sotienjälkeisinä kesinä tuttu näky Putkilahdessa, mistä voidaan kiittää kuvankauniita maisemia, kulttuuria arvostavia kyläläisiä ja kuvataideleirien tulisieluista primus motoria Helmer Seliniä. Putkilahdessa syntyneitä töitä löytyy pitkin Suomea ja varmasti laajemminkin, ja jokainen niistä voisi kertoa oman tarinansa.
Virpi Sirén lahjoitti 16.5.2025 Putkilahden kyläseuralle Elsa Pelttarin maalauksen, jonka takana on merkintä ”Sirpalle” ja ”Korpilahti, Putkilahti 1954”. Harmonisin värein toteutetussa työssä maatilan rakennukset asettuvat seesteiseen maisemaan. Lieneekö kylällä vielä tietäjiä, jotka osaisivat täydentää tarinaa muistoilla tai perimätiedoilla maalauksen syntypaikasta?
Tamperelaisen Virpin äidin puolen suku on kotoisin Tornion Yli-Vojakkalan kylästä, joka sijaitsee jokivarressa noin viisi kilometriä maankuuluista Kukkolan koskista etelään. Sieltä oli kotoisin myös Elsa Pelttari, joka aikanaan lahjoitti taulun Virpin äidille Sirpa Koskenniemelle.
Nettitiedot osaavat kertoa Elsasta sen verran, että hän opiskeli 1950-luvun alkupuolella Taideteollisessa oppilaitoksessa, eli eräässä Aalto Yliopiston edeltäjistä. Kansallisgallerian mukaan hän osallistui vuonna 1964 yhteisnäyttelyyn Helsingin Puotilassa.
Kyläseura on kiitollinen taidelahjoituksesta!
Martti Perttula
19.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
MTK Korpilahti-Muurame lahjoitti polkutraktoreita korpilahtelaisille ja muuramelaisille päiväkodeille osana yhdistyksen panostusta lasten hyvinvointiin ja maaseudun tunnettuuden lisäämiseen. Päiväkotien väki haki traktorit lasten käyttöön viime perjantaina Syrjälän tilalta Muuramesta.
-Lahjoituksen taustalla on ajatus maatalouden ja maaseudun myönteisen mielikuvan tukemisesta jo varhaisessa iässä. Polkutraktorit kannustavat lapsia ulkoiluun, liikuntaan ja leikin kautta oppimiseen – sekä herättelevät kiinnostusta maatilojen maailmaan, Minna Häkkinen, MTK Korpilahti-Muuramen puheenjohtaja kertoi.
Korpilahdelle traktorit saatiin kirkonkylän ja Tikkalan päiväkotiin.
– Haluamme tuoda maataloutta ja maaseudun arvoja tutuksi lapsille hauskalla ja konkreettisella tavalla. Leikkiessä polkutraktorilla lapset voivat eläytyä viljelijän rooliin ja oppia arvostamaan ruoan alkuperää ja luonnon merkitystä.
Lahjoitus tukee myös liikunnallista elämäntapaa sekä varhaiskasvatuksen tavoitteita motoristen taitojen kehittämisessä. Polkutraktorit ovat kestäviä ja monipuolisia ulkoleikkeihin, jotka innostavat luovaan toimintaan.
-Tavoitteena on ilahduttaa päiväkotilapsia, lisätä positiivista näkyvyyttä maataloudelle ja rakentaa siltaa sukupolvien välillä. MTK Korpilahti-Muurame toivoo, että hanke voi toimia esimerkkinä muillekin paikallisjärjestöille.
MTK-Korpilahti-Muurame on myös useana vuonna hankkinut sponsorit niin että 8 -luokkalaiset kotitalousopiskelijat voivat tehdä Kokkaa kotimaista yhden aterian sekä alakoululaiset ovat saaneet mahdollisuuden päästä tutustumaan maatiloilla.
Heinäkuussa järjestetään Niittyahon tilalla kaikille avoin tapahtuma klo 11-15, jossa lapset ja aikuiset pääsevät tutustumaan oikeisiin traktoreihin työkoneineen sekä kohtaamaan paikallisia viljelijöitä. Tapahtuma on Jyväs-riihen rahoittama Leader -rahoitteinen Siemenestä sadoksi -hanke, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maataloudesta ja sen merkityksestä arjessa.
19.05.2025 | Lukijalta, Tätä mieltä
Valtatien 9 parantaminen välillä Painaa–Keljonkangas on erittäin kannatettava, koska nykyisellään valtatien liikenne jonoutuu usein ja nopeudet alenevat selvästi alle suurimman sallitun. Korpilahden alueella on paljon maatalouteen liittyvää hidasta liikennettä, eikä turvallisia ohitusmahdollisuuksia ole, koska vastaantulevaa liikennettä on runsaasti. Hankealueella on sattunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vakavia onnettomuuksia, myös kuolemaan johtaneita. Lisäksi on lukematon määrä vaaratilanteita, jotka eivät päädy mihinkään tilastoon. Vaaratilanteita on erityisesti risteyksissä, kun väistämisvelvollinen menee liian läheltä etuajo-oikeutetun edestä. Vaaralliset ohitukset vastaantulevien kaistaa käyttäen ovat myös yleisiä. Polkupyöräily vilkasliikenteisellä valtatiellä ei ole miellyttävää eikä turvallista.
Edellä kuvatut liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat korjataan parhaiten rakentamalla valtatie 9 keskikaiteelliseksi 2+2-kaistaiseksi moottori- tai moottoriliikennetieksi, jossa ajoneuvon vähimmäisnopeus on 80 km/h. Paikalliselle liikenteelle sekä hitaalle ja kevyelle liikenteelle rakennetaan rinnakkaistie koko hankealueelle. Eritasoliittymiä pitää olla tarpeeksi tiheästi, jotta valtatielle haluavat eivät joudu ajamaan kovin pitkää matkaa alhaisen nopeuden rinnakkaistietä.
YVA-ohjelman karttojen mukaan rinnakkaistie tulisi pitkälti olemassa olevien teiden kohdalle. Nämä tiet ovat osin kapeita ja mutkaisia, ja niiden varsilla on paljon asutusta (esimerkiksi Kemppaisentie). Lisäksi asuintalot ovat lähellä tietä. Rinnakkaistien linjausta suunniteltaessa on huomioitava, että tien varrella asuvat saattavat kokea lisääntyvän liikenteen häiritsevänä ja asumismukavuutta heikentävänä seikkana, vaikka rinnakkaistien nopeusrajoitus olisikin alhainen. Erityisesti yksityisteiden varrella asuville muutos on iso, jos nykyisiä yksityisteitä, esimerkiksi Piinuntie ja Punamäentie, muutetaan maanteiksi.
Nähtävillä olevasta YVA-ohjelmasta huomasin, että Korpilahden eteläinen liittymä muutettaisiin suuntaisliittymäksi, josta ei voisi kääntyä Jyväskylän suuntaan, eikä Jyväskylän suunnasta tuleva voisi kääntyä pois valtatieltä. Tämä on huono asia, koska se lisäisi autoliikennettä Korpilahden keskustassa Korpilahdentiellä. Jyväskylän suuntaan menevät autoilijat, jotka tulevat Kotamäen alueelta, Korpiahontieltä (mt. 16588) ja Tähtiniemen alueelta, joutuisivat ajamaan Korpilahden keskustan läpi, kun nykyisin he pääsevät valtatielle Korpilahden eteläisestä liittymästä. Autoliikenteen merkittävä lisääntyminen Korpilahden keskustassa huonontaisi viihtyisyyttä, sekä heikentäisi jalankulkijoiden, erityisesti lasten ja iäkkäiden turvallisuutta.
Mielestäni Korpilahden eteläinen liittymä tulee toteuttaa siten, että kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia.
Juha Hyvärinen
Korpilahti
19.05.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Niin kauan kuin olen näissä paikallislehtihommissa ollut, Posti on ilmoittanut yksipuolisesti hinnankorotuksistaan naismuistin mukaan joka vuosi. Parhaimpina vuosina viime aikoina muutamaan kertaan. Voisi sanoa, että entisinä hyvinä aikoina hintojen korotukset olivat tiedossa ennen vuodenvaihdetta; siihen mennessä, kun pienissäkin lehdissä pruukataan laskea seuraavan vuoden talousarviota. Postin edustaja tuli vieraisille toimitukseen ja hyvien tapojen vuoksi hänelle keitettiin pullakahvit, vaikka hänen tuomansa uutiset tiedettiin. Kysymys oli lähinnä siitä, kuinka monen prosentin korotus olisi luvassa.
Toisin on nykyisin; viime vuonna Posti nosti hintoja keskimäärin 17 prosenttia ja nostot ilmoitettiin kesken vuotta. Lehdissä on ollut tapana tehdä päätökset vuosikertojen ja kestotilausten hinnoiksi vuodeksi kerrallaan, joten tällaiset kesken vuotta tulevat ja tuntuvat jakeluhintojen korotukset panevat budjetit paukkumaan.
Viime viikon lopulla Posti ilmoitti nostavansa niin sanotun perusjakelun hintoja 12 prosentilla kesäkuun 16. päivä lähtien. Tämä sai aikaan älähdyksen paikallislehtien päätoimittajissa ja tuota pikaa somessa päätettiin, että tarttis tehdä jotain. Päätimme nyt ensi alkuun ottaa yhteyttä kansanedustajiin. Heistä muutamat aiheeseen aiheellisesti tarttuivatkin.
Kansanedustaja Anne Kalmari otti kantaa näkyvästi tiedotteessaan. Hän totesi, että lehtien jakeluhintojen korotus tietää irtisanomisia ja vaikeuksia lehtien toimituksissa. -Useiden paikallislehtien ja maakuntalehtien on pakko siirtää kustannus suoraan tilaajahintoihin, sillä toimituksissa ollaan jo minimimitoituksessa ennestäänkin. Tämä tarkoittaa kallistuvia lehtiä. Monilla asiakkailla ylittyy kynnys lehden tilaamiseen.
Kansanedustaja Anne Kalmari vaatii, että Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan Oskari Valtolan (kok.) tulee estää jakeluhintojen nosto. Puheenjohtajan tehtävä ei ole vain levitellä käsiään, kun suomalaista mediakenttää ajetaan alas
Kannattavuuden näkökulmasta Postin ei tarvitsisi nostaa hintojaan millään osa-alueella. Valtion lypsylehmä jakoi viime vuonna jopa ylimääräisiä osinkoja. Kaleva Median Risto Hämäläinen totesi, että haja-asutusalueiden jakelussa Postilla on monopoliasema ja tätä se käyttää härskisti hyväkseen. Postin hintojen korotukset eivät koske sellaisia toimintoja, joilla on kilpailua. Reilua vai mitä?
Maarit Nurminen
