17.02.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Maarit Nurminen
Jyväskylän kaupungin kaavoittajat jalkautuivat karttoineen ja muine aineistoineen Korpilahden yhtenäiskoulun ruokasaliin viime keskiviikkona. Esittelyssä oli monta kaavoituskohdetta. Asukkaat pääsivät katselemaan aineistoja, esittämään kysymyksiä ja huomioita suoraan kaavoittajille.
Esillä oli Jyväskylän kaupungin yleiskaava 2050, joka ei tuo suuria muutoksia Korpilahden alueelle.
-Saadun palautteen perusteella Raspio-Iloniemen kaava säilyy kokonaan voimassa entisellään. Teollisuusalue Petäjävedentien varressa palautettiin yleiskaavaluonnoksen toisessa ehdotuksessa saman laajuiseksi kuin mitä se on ollutkin. Oittila lisättiin kylähelmeksi saadun palautteen perusteella, yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen kertoi.
Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaavan muutos on tullut vireille.
-Tarkoituksena on muuttaa Päijänteen rantaosayleiskaavaa ja tarkastella samalla Iloniemen ranta-alueita. Kaavoituksessa Iloniemen osalta tutkitaan, onko sinne mahdollista osoittaa yksittäisiä rakennuspaikkoja. Muutoin kaavamuutoksen tarkoituksena on se, että voitaisiin muuttaa loma-asuntoja vakituisiksi asunnoiksi kyseisellä alueella.
Uusia rakennuspaikkoja kaava ei ole todennäköisesti mahdollistamassa Kärkisten pohjoisrannalle, koska alue on jo rakennettua.
-Kaavoituksessa määritetään ne ehdot, joilla vapaa-ajanasunto on muutettavissa pysyväksi asunnoksi, Outi Toikkanen sanoi.
-Tavoitteena on, että ehdotus yleiskaavasta 2050 valmistuisi tämän vuoden aikana. Parhaillaan uudistetaan alueiden käyttölakia ja odotamme sen valmistumista, jotta uusi yleiskaava olisi sen mukainen, Mäkäräinen totesi.
Jyväskylän yleiskaava 2050 toisen luonnoksen nähtävilläoloaika päättyi maanantaina.
Entisen Teletalon ja päiväkodin Teletiellä sijaitsevan tontin kaavaa ollaan myös muuttamassa. Kaavamuutoksella alueelle halutaan asumisen lisäksi mahdollistaa palveluasumista. Asiasta ei ole käyty neuvotteluja hyvinvointialueen kanssa ja kaavoitus lähti käyntiin kaupungin aloitteesta. Kaavoitusillassa todettiin kuitenkin, että palveluasumisen mahdollistavalle kaavalle voisi olla kysyntää tulevaisuudessa.
Pinta-alaltaan yhteensä noin 2,7 hehtaarin kokoinen suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Teletien kaavamuutoksesta on laadittu jo osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siinä todetaan muun muassa, että maisema tulisi pitää avoimena ja suosia puurakentamista.
Kiinteistö Oy Riikankulma on hakenut kaavamuutosta, joka mahdollistaisi myös palveluasumista. Kaavamuutos ei ole tullut vielä vireille. Kaavoitusillassa kerrottiin, että kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan Postitien kohtaloa. Yksi mahdollisuus on sulkea tie moottoriliikenteeltä ja tehdä tiestä kevyenliikenteenväylä.
Päivänvarjontielle suunnitellaan kaavamuutosta, jolla myynnissä olevien omakotitonttien lukumäärä puolittuisi. Tonteista halutaan suurempia, jotta niille olisi helpompi rakentaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös esimerkiksi lisärakentamisen mahdollisuutta Tähtiniemen pihapiiriin.
Reiviläntiellä on alkanut asemakaavamuutos valtatie 9:lle suunniteltujen ohituskaistojen parantamisen vuoksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa rinnakkaistielinjaus tiesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti sekä muuttaa ympäröivää asemakaava tarvittavilta osin.
17.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Petäjävesi-Seuran ja Petäjäveden Luonto ry:n yhteinen kirjahanke on saatu valmiiksi; ”Metsokiveltä Pirunkivelle – Petäjäveden albumi II” tuli painosta tammikuussa. Kirja esittelee monipuolisesti Petäjäveden luontoa ja siinä tapahtuneita muutoksia, kuvia teoksessa on paljon.
– Petäjävesi-Seura on tehnyt aina silloin tällöin painettuja julkaisuja, ”Petäjäveden albumi 1 – Karhunahtaalta Karikkoselälle” ilmestyi viitisentoista vuotta sitten. Selvittelimme, mitä maksaisi, jos ottaisimme siitä uusintapainoksen, ja totesimme, että se olisi tullut melkein samoihin hintoihin uuden kirjan kanssa, joten ajattelimme tehdä kokonaan uuden julkaisun, Petäjävesi-Seuran puheenjohtaja Eija Wilmi ja kirjatyöryhmässä mukana ollut Pentti Valkeajärvi Petäjäveden Luonto ry:stä kertovat.
– Petäjäveden albumi 1:ssä esiteltiin Petäjävettä kylien näkökulmasta ja siinä on enemmän kulttuuripainotusta ja rakennettua ympäristöä kuin tässä uudessa kirjassa. Nyt halusimme keskittyä luontoon. Luontohan on osa ihmisten elämää ja luonnon käytöllä on oma historiansa, Wilmi toteaa.
Lisää tarinoita nettisivuilla
Kirjan teksteistä, ja pääosin kuvistakin, vastaavat Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi Petäjäveden Luonto ry:stä.
– Kirjaa varten tehtiin paljon haastatteluja ja kerättiin tarinoita ja kuvia ihmisiltä. Yksi tuen myöntämisen perustekin oli yhteisöllisyys, eli petäjävetiset osallistuivat kirjan tekoon, Eija Wilmi ja Lauri Ijäs kertovat.
Kuvia kirjaan haluttiin monipuolisesti.
– Halusimme kirjaan monenlaisia lähiluonnon käyttöön liittyviä kuvia. Kävimme läpi varmaan tuhansia valokuvia, joista valitsimme noin 800, jotka esittelimme työryhmälle. Kirjaan valittiin noin 160 kuvaa, Pentti Valkeajärvi ja Lauri Ijäs toteavat. Ijäksen, Valkeajärven ja Wilmin lisäksi kirjatyöryhmään kuuluivat Annaleena Aira ja Päivi Koskenranta, englanninkieliset käännökset kirjaan on tehnyt Saana Ylinen.
Kirjassa on maisemakuvien lisäksi paljon kuvia, joissa on ihmisiä. Lajikuvia linnuista, perhosista, sudenkorennoista, nisäkkäistä ja kasveista on Valkeajärven ja Ijäksen mukaan nelisenkymmentä.
– Mukana on myös kahdeksan Jere Malilan droonilla ottamaa kuvaa. Yksittäisiä kuvia saimme lähes kahdeltakymmeneltä ihmiseltä, vanhoja kuvia on muun muassa Petäjävesi-lehden arkistosta, Lauri Ijäs kertoo.
Kirjassa esitellään kuvin ja tekstein parikymmentä petäjävetisen lähiluonnon aihepiiriä, yksittäisiä kohteita mainitaan 70 – 80, muutamista kerrotaan enemmän.
– Mukana on hieman muistelujakin, muun muassa Majaniemen leirielämästä sekä uimapaikoista ja uimakouluista. Kaikki tarinat, tieto ja kuvat eivät mahtuneet kirjaan, niitä on jo laitettu ja laitetaan lisää sekä Petäjäveden Luonto ry:n että Petäjävesi-Seuran nettisivuille, Lauri Ijäs kertoo.
– Me olisimme halunneet Laurin kanssa tehdä paljon isomman kirjan, mutta siihen eivät rahat riittäneet. Nettisivuille aineistoa mahtuu paljon, Pentti Valkeajärvi toteaa.
Eija Wilmin mukaan kaikki kirjanteossa hankittu aineisto on tallessa Petäjävesi-Seuran digitaalisessa arkistossa.
Tunnettuja ja tuntemattomampia kohteita
Kirjan nimi ”Metsokiveltä Pirunkivelle” kuvaa sitä, että kirjassa on käyty läpi koko Petäjävesi. Metsokivi on Petäjäveden, Multian ja Uuraisten rajakivi aivan Petäjäveden pohjoisimmassa kolkassa, Pirunkivi taas on pitäjän etelälaidalla.
– Kirjassa esitellään jo tunnettuja luontokohteita ja nostetaan esille tuntemattomampia kohteita, Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi sanovat.
Kirjan tekemiseen on saatu avustusta sekä Petäjäveden Osuuspankilta että Vesuri-ryhmän kautta EU:n maaseudun kehittämisrahastosta.
– Osuuspankilta saamamme 1000 euron avustus siivitti meitä miettimään kirjahanketta tarkemmin ja selvittelemään, saisimmeko siihen avustusta Vesuri-ryhmän kautta. EU:n maaseudun kehittämisrahastosta saatu noin 7000 euron avustus oli ratkaisevan tärkeä siinä, että saimme kirjan tehtyä tällä aikataululla, Wilmi sanoo ja kertoo, että omarahoitusosuutena kirjan tekoon laskettiin muun muassa noin 800 tuntia talkootyötä.
– Talkootyötä tehtiin varmasti paljon enemmänkin, Wilmi toteaa.
Kirjan julkaisua juhlitaan kakkukahveilla Lemettilän tilalla torstaina 19. helmikuuta, tilaisuudessa esitellään kirjan syntyä ja kerrotaan sen tekemisestä.
17.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Palvalahti-Kintauden osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä viime keväänä. Ehdotuksesta saadun palautteen perusteella on teetetty lisäselvityksiä koskien rakennusten ja alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja, liikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää sekä luontoarvoja.
Aineistosta saatiin seitsemän palautetta viranomaisilta ja 46 palautetta yksityisiltä. Kunnanhallitus asetti kaavaehdotuksen nähtäville kokouksessaan maanantaina.
Rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia ja sijainteja on tarkistettu. Useita rakennuspaikkoja on poistettu kaavakartalta maanomistajatoiveiden mukaisesti.
Kaava-alueen rajausta on supistettu siten, että Varvikon alue kaavan länsiosassa valtatien eteläpuolella jää kaava-alueen ulkopuolelle.
Kaava-aineistoa on päivitetty uusien laadittujen maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristön selvitysten ja inventointien perusteella.
Kunnan uimarannan alueelle on osoitettu myös venevalkama-merkintä, mikä mahdollistaa alueen kehittämisen myös venevalkama-alueena.
Pihlajaniemen aluetta on muutettu siten, että alueelle voidaan sijoittaa loma-asuntojen sijasta erillisiä saunarakennuksia. Lisäksi Pihlajaniemi ja Paloniemi nimiset tiet on yhdistetty olemassa olevalla ohjeellisella ulkoilu- ja virkistysreitillä.
Kintauden kalakerhon omistamalle kiinteistölle osoitettu venevalkama-alue on muutettu paremmin todellisuutta ja tulevaisuuden toiveita kuvaavaksi vapaa-ajan ja matkailun alueeksi.
Ranta-alueelle on osoitettu sekä loma-asumisen että vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Erityisesti ydinkylävyöhykkeellä rannoilla on käytetty kaavamerkintää, joka mahdollistaa joko vakituisen tai loma-asunnon rakentamisen. Ranta-alueiden ulkopuolelle on osoitettu rakennuspaikkoja vain vakituiseen asumiseen
Liki 300 rakennuspaikkaa
Kaava-alueella olemassa olevia rakennuspaikkoja on tällä hetkellä 327. Uusia rakennuspaikkoja muodostuu kaavalla 299, joista ranta-alueelle 62.
Määräykset rakennuspaikkojen rakennusoikeuden määrästä ja uusien rakennuspaikkojen pinta-alasta noudattavat pääosin kunnan nykyisiä rakennusjärjestyksen mukaisia määräyksiä.
Asuinrakentamiseen osoitetuille paikoilla rakentamisluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella.
Palveluiden alueena kaavassa on osoitettu valtatien varrella Kipposen rannalla sijaitsevasta niemestä osa. Alueella sijaitsee nykyisin Route 23 Grill. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös uutta palvelujen rakentamista.
Julkisten palvelujen ja hallinnon alueena on osoitettu Kintauden keskustan alueella sijaitseva koulun, päiväkodin, museon ja nuorisoseurantalon alue.
Teollisuusalueeksi on käytännössä osoitettu suunnittelualueella olemassa oleva pienteollisuustoiminta eli Koskensaaren naulatehtaan alue, autokorjaamotoimintaa Pellonpään – Tuomiston alueella, vedenpullotustoimintaa Riihelässä sekä teollisuustoimintaa Liisalantien varrella.
TY-1 merkinnällä on osoitettu Palvalahden asemakaavoitettu teollisuusalue sekä sen yhteydessä oleva uusi teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Uusi teollisuusalue määrätään suunnittelutarvealueeksi, kunnes alue on asemakaavoitettu.
10.02.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Saku Koistinen perusti viime keväänä toiminimiyrityksen Perinnekorjaus Koistinen. Yrityksen toimialaan kuuluu muun muassa vanhojen hirsitalojen korjaaminen.
– Koen, että vanhojen rakennusten korjaaminen on tärkeää työtä. Vanhat rakennukset ovat iso osa suomalaista kulttuuriperintöä, olisi tärkeää, että taloista pidettäisiin huolta, Koistinen sanoo ja toteaa, että suomalainen hirsitalo on loistava keksintö, joka on satojen vuosien ajan hioutunut juuri Suomen ilmastoon sopivaksi.
– Arvostan vanhoja taloja. Olemme itsekin asuneet pitkään vanhoissa taloissa, ja se on myös opettanut, Koistinen toteaa.
Ennen yrityksensä perustamista Koistinen työskenteli kulttuurin alalla monipuolisesti.
– Pari vuotta sitten rupesin miettimään, että jotain uutta pitäisi keksiä. Rakentaminen on ollut minulle tuttua pienestä pitäen, isäni rakensi paljon ja minä olin hänen mukanaan talonrakennustyömaalla jo pienenä poikana, Koistinen kertoo.
– Kun sitten sain tietää, että hirsikorjaajista on pulaa, totesin, että tämä on minun juttuni.
Koistinen opiskeli perinnekorjauksen linjalla Keski-Uudenmaan ammattiopistossa.
– Rakentamiseen liittyviä taitoja minulla oli ennestään, opinnot toivat lisää tietoa perinnekorjaamisesta. Tein koulutussopimuksen Hirsityö Heikkilän kanssa ja siellä pääsin todella hyvään oppiin. He ovat kovan luokan hirsiammattilaisia ja minä pääsin tekemään paljon, ja myös opin paljon, Koistinen kertoo.
– Yhteistyömme Hirsityö Heikkilän kanssa on jatkunut edelleen, olen tehnyt heille töitä alihankkijana.
Koistinen on tehnyt perinnekorjaustöitä Keski-Suomen alueella, lähinnä Jyväskylän eteläpuolella.
– En ole tehnyt tarkkaa rajausta, mihin lähden ja mihin en lähde, kesällä on helpompi tehdä keikkatyötä vähän kauempanakin. Tässä lähitienoilla olen tehnyt kylätimpurin hommia, esimerkiksi koira-aitaa, portteja ja omakotitalon saneerausta, mitä ihmiset ovat tarvinneet. Minua ei haittaa yhtään, että saan tehdä monipuolisesti kaikenlaista, päinvastoin vaihtelu tuo mielekkyyttä työhön, Koistinen toteaa.
Perinnekorjauspuolella Koistinen kertoo muun muassa korjanneensa vanhaa hirsitaloa, joka tulee kesämökkikäyttöön.
– Siihen vaihdettiin vanhojen, huonojen hirsien tilalle uutta hirttä noin 70 metriä, Koistinen kertoo.
– Perinnekorjauksessa tarvitaan paljon luovaa ongelmanratkaisua, kaikki korjauskohteet ovat erilaisia ja jokaisen kohdalla on mietittävä erikseen alusta asti, miten juuri tämä kohde korjataan. Tämä on myös vastuullista työtä, tässä täytyy miettiä koko ajan. mitä on tekemässä niin, ettei remontti aiheuta ongelmia myöhemmin. Onneksi ihmiset ovat nykyään hyvin tietoisia esimerkiksi hirsitalon hengittävyyden merkityksestä, eikä enää laiteta hirsiseinään siihen sopimattomia materiaaleja.
Töitä Koistisella on riittänyt.
– Ensimmäiset puoli vuotta meni oikeastaan yli odotusten. Talvella on vähän hiljaisempaa. Yllättävän monia asioita pystyisi tekemään talvellakin, mutta ihmiset suunnittelevat remontteja kesälle. Rakennusalallahan on nyt todella hiljaista, mutta siitä huolimatta minulla on ollut hyvin töitä ja toivon, että niitä riittää jatkossakin. Nyt alalla alkaa jo ehkä olla patoutunutta kysyntää, joten nyt olisi hyvä aika teettää rakennusalan töitä, Koistinen toteaa.
10.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille, Uurainen
Tiina Lamminaho
Pasi Lievonen aloitti Petäjäveden kunnan talouspäällikkönä helmikuun alussa. Ennen Petäjävedelle tuloaan Lievonen työskenteli kuusi vuotta Uuraisilla, ensin talous- ja hallintopäällikkönä ja sitten hallinto- ja HR-asiantuntijana.
– Yhteensä minulla on kokemusta kunta-alalta 23 vuotta, siitä suurimman osan olen ollut Vesannon kunnan palveluksessa, kunnansihteerinä ja yksitoista vuotta kunnanjohtajana, Lievonen kertoo.
– Neljä vuotta kävin Vesannolla töissä Palokasta, jossa perheemme asuu. Lähempänä oleva Uurainen oli parempi työkunta perhetilanteen kannalta, samoin on Petäjävesi, Lievonen toteaa.
– Petäjäveden talouspäällikön virkaa hain saadakseni uusia haasteita.
Koulutukseltaan Lievonen on yo-merkonomi ja hallintotieteiden maisteri. Hallintotieteiden maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1997.
– Petäjävedellä työhöni kuuluu myös yleishallinnon pyörittämistä, ei pelkkiä talousasioita. Uskon, että yhteistyö ja työnjako uuden kunnanjohtajan kanssa löytyy luontevasti. Pienessä kunnassa on pienet resurssit ja paljon asioita, joten työnjakoa tarvitaan, Lievonen sanoo.
– Petäjäveden hallinnon organisaatio näyttää minusta tällä hetkellä hyvältä.
Petäjäveden talouspäälliköksi Lievonen tuli kesken kunnan talouden tervehdyttämistä.
– Yksi ihminen ei pysty kunnan taloudellista tilannetta muuttamaan, mutta yhteistyössä viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa meillä on hyviä mahdollisuuksia kääntää taloustilannetta parempaan suuntaan. Suunnitelmallisella työllä saadaan taloutta tervehdytettyä, Lievonen sanoo ja lisää, että elinvoima-asioissa toki varmaankin löytyy aina kehitettävää.
– Kunnat eivät ole yksin, vaan osa yhteiskuntaa. Kuntatalouteen vaikuttaa paljon se, miten yleinen taloudellinen tilanne kehittyy, omilla toimillaan kunta ei voi kaikkea ratkaista. Jos valtion taloudellinen tilanne jatkuu huonona, vaarana on valtionosuuksien leikkaus. Myös työttömyys vaikuttaa kuntatalouteen, Lievonen toteaa.
– Petäjävedellä on kuitenkin vahvuutena sijaintinsa Jyväskylän naapurikuntana. Maakuntakeskukset kasvavat, ja Petäjäveden sijainti on erinomainen.
