05.06.2024 | Toivakka
Joutsan ja Toivakan seurakunnat liitetään Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa. Kirkkohallitus päätti seurakuntaliitoksesta täysistunnossaan 5. kesäkuuta. Pohjaesityksenä oli, että Jyväskylän seurakuntaan olisi liitetty Joutsan ja Toivakan lisäksi Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat.
Päätös otettiin hämmentyneenä vastaan niin Lapuan hiippakunnan tuomikapitulissa kuin Jyväskylän seurakunnassa.
– Se, että kirkkohallituksen täysistunto päätyi tämän tyyppiseen ratkaisuun, oli yllätys. On poikkeuksellista, että päätös oli merkittävästi erilainen kuin päätösehdotus, tuomiokapitulin lakimiesasessori Tuomas Hemminki kommentoi.
– Toisaalta ratkaisu herätti huolen siitä, miten Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat tulevat pärjäämään.
Myös Jyväskylän seurakunnan kirkkoherran Arto Viitalan mielestä oli yllättävää, että vain osa päätösesityksestä toteutui.
– Elämme Jyväskylän seurakunnassa sen mukaan, mitä kirkkohallituksen täysistunto on päättänyt, ja jatkamme valmisteluja uudelta pohjalta Joutsan ja Toivakan kanssa.
Kirkkohallituksen täysistunnossa tehtiin asiasta kaksi muutosesitystä, joista ensimmäisessä ehdotettiin, että Hankasalmi jätetään päätöksen ulkopuolelle ja toisessa, että sekä Hankasalmi että Petäjävesi jätetään päätöksen ulkopuolelle. Jälkimmäinen ehdotus voitti äänestyksen yhdellä äänellä, 6–7. Toisessa äänestyksessä esitys jättää Hankasalmi ja Petäjävesi lakkauttamis- ja liittämispäätöksen ulkopuolelle voitti alkuperäisen esityksen äänin 2–11.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli teki keväällä aloitteen Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien liittämisestä Jyväskylän seurakuntaan. Tuomiokapitulin näkemyksen mukaan seurakuntajaon uudistaminen on välttämätöntä seurakuntien toimintakyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa. Joutsan ja Toivakan kirkkovaltuustot puolsivat liitosta, mutta Hankasalmi ja Petäjävesi vetosivat seurakuntien itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin on tarkoitus nimetä 19. kesäkuuta järjestelytoimikunta, joka ryhtyy valmistelemaan liitosta. Järjestelytoimikunta koostuu 15 jäsenestä – 14 seurakuntien luottamushenkilöstä ja puheenjohtajana toimivasta Jyväskylän seurakunnan kirkkoherrasta Arto Viitalasta. Järjestelytoimikunta hyväksyy muun muassa laajenevan seurakunnan ensi vuoden veroprosentin. Laajentuvan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto muodostetaan vuoden 2022 seurakuntavaalien tuloksen perusteella
29.05.2024 | Korpilahti
Kirkkovaltuusto hyväksyi Mutasen leirikeskuksen myynnin tiistaina. Leirikeskus myytiin 142 000 euron kauppahinnalla Tiia Levánille ja Ari Ristaselle. Mutasen rukoushuone jäi kaupan ulkopuolelle ja säilyy seurakunnan käytössä nykyisellä paikallaan sadan vuoden maanvuokrasopimuksen turvin.
Kirkkovaltuusto päätti tiistaisessa kokouksessaan myydä Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsevan Koivuniemen leirikeskuksen 420 000 eurolla LaFonda Group Oy:lle kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti.
Myynnistä käytiin vilkas keskustelu, ja Aimo Asikainen esitti usean valtuutetun kannattamana, että Koivuniemeä ei myydä. Markku Ikkala esitti myyntipäätöksen lykkäämistä vuoden loppuun, jotta voidaan ottaa huomioon Jyväskylän seurakuntaan mahdollisesti liitettävien seurakuntien kiinteistötoiminta. Tätä esitystä ei kannatettu.
Kirkkovaltuusto hyväksyi kaupat äänestyksen jälkeen äänin 31– 6, 1 tyhjä.
Tulevan kesän Koivuniemi on vielä seurakunnan käytössä.
Kummassakin tarjouskilpailussa hyväksyttiin korkein tarjous. Leirikeskusten myynti toteuttaa seurakunnan kiinteistöstrategiaa. Yhden leirikeskuksen mallissa toiminta keskitetään jatkossa uuteen Vesalan leiri- ja toimintakeskukseen.
Kirkkovaltuusto hyväksyi Jyväskylän seurakunnan vuoden 2023 tilinpäätöksen. Seurakunnan tilikauden tulos oli 399 203 euroa, ja koko tilikausi oli 727 375 euroa ylijäämäinen.
Talousarviossa tulos oli arvioitu 534 800 euroa negatiiviseksi. Arvioitua parempi tulos oli seurausta ennakoitua suuremmista kirkollisverotuotoista, mihin vaikutti palkankorotusten lisäksi veropohjan laajeneminen hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuoden alussa.
Seurakunta sai toimintatuottoja 4,78 miljoonaa euroa eli noin 1,21 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviovuodelle oli budjetoitu. Myös seurakunnan yhteensä 26,7 miljoonan euron toimintakulut olivat arvioita suuremmat. Yhteisenä syynä tähän oli inflaatio, joka heijastui myös henkilöstökulujen ylittymiseen.
Seurakunnan vuosikate oli 3,03 miljoonaa euroa, ja se riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, joita oli yhteensä 2,63 miljoonaa euroa. Seurakunnan rakennusinvestoinnit alittivat niille varatun määrärahan, ja toteutuma oli yhteensä 10,33 miljoonaa euroa. Suurimpia valmistuneita kohteita olivat Vesalan leiri- ja toimintakeskus, Vaajakosken ja Keltinmäen kirkkojen peruskorjaukset sekä Mäntykankaan hautausmaan huoltorakennus. Myös Säynätsalon kirkon peruskorjaus ja Tikkakosken kirkon tilojen uudistaminen aloitettiin. Niiden odotetaan valmistuvan kesällä 2024.
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue on antanut esityksensä tulevasta palveluverkosta ja asiasta päätetään kesäkuussa. Keskiviikkoiltana Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön asukasillassa puhuttiin tulevasta.
Palveluverkkoesityksessä Korpilahdella säilyy niin sanottu paikallinen sote-asema. Esityksen ja keskiviikkoiltana kuullun aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan puheen mukaan palvelut tulevat säilymään entisellä tasollaan.
Ympärivuorokautisen asumisen yksikkö, Iltatähti on sen sijaan lakkautettavien yksiköiden listalla. Eniten asiassa tuntuu painavan rakennuksen puutteet. Tätä kritisoitiin kovin keskiviikon asukasillassa.
Päivi Ikkala kertoi tehneensä kuukausikaupalla tiedusteluja siitä, mihin kuntoisuusluokitukset perustuvat. Kunnollisia vastauksia hän ei ole saanut, sillä rakennusten kartoitukset ovat salassapidettävää tietoa.
Ikkala kertoi Iltatähden henkilökunnalta saamastaan tilojen kuvauksesta, jonka mukaan henkilökunta ei tunnista esimerkiksi toiminnallisia puutteita Iltatähden tiloissa. Tiloja kuvaillaan avariksi, valoisiksi, käytäviä leveiksi. Kaikissa asukashuoneissa on tilavat ja toimivat wc- ja suihkutilat. Yhteistä toimintaa varten on olemassa myös tilat.
Iltatähteä ei tosin voida noin vain lakkauttaa, koska asukkaille pitää olla tiedossa korvaavat tilat.
Maria Kaisa Aula totesi saaneensa virkamiehiltä vastauksen, että alueella eli Jämsän, Korpilahden ja Muuramen alueilla olisi tarvetta uudelle ympärivuorokautisen asumisen yksikölle. Korpilahti-lehden tietojen mukaan alueen asumisyksiköstä on käyty alustavia keskusteluita yksityisten toimijoiden kanssa.
Puheenvuoroja Iltatähden puolesta käyttivät myös asukkaat, joiden omaisia on ollut tai on paraikaa Iltatähdessä. Olosuhteita ja hoitoa kuvailtiin moitteettomaksi.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä ikääntyneiden toimintaa ollaan palveluverkkoesityksessä lisäämässä. Aula kuvaili, että perhekeskustoimintaa olisi tulossa Korpilahdellekin lisää. Ikääntyneiden kuntouttava päivätoiminta Korpihovissa jatkuu ja toimintaa kehitetään edelleen.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtaja, korpilahtelainen Matias Lahti totesi, että hyvinvointialueella on saatu aikaiseksi myös hyvää.
-Vuoden aikana on valmisteltu alueellisia mielenterveyspalveluita. Nuorisopsykiatrian puolella on lisätty osastopaikkoja. Lasten ja perheiden palvelut pysyvät hyvinvointialueella ennallaan tai jopa paranevat.
Aula kertasi syitä, joiden vuoksi palveluverkkoa on lähdetty hyvinvointialueella rukkaamaan. Henkilöstön riittävyys ja taloudellinen niukkuus ovat päätekijöitä. Aula totesi, että palveluverkkomuutoksessa suurimmat säästöt syntyvät erikoissairaanhoidosta, kun Jämsän sairaalatoiminnot nykyisellään lakkaavat. Säästöjä syntyy noin 10 miljoonaa euroa, kun erikoissairaanhoito keskittyy Novaan.
Myös kiirevastaanottotoiminnan uudistaminen tuo miljoonan säästöt. Jatkossa ilta-ja viikonloppujen päivystystä on Äänekoskella, Jämsässä ja Novassa. Korpilahtelaiset voivat ilta-aikaan ja viikonloppuisin mennä joko Novaan tai Jämsään.
Illassa keskusteltiin myös perhehoidosta ja omaishoitajien tilanteesta.
Kiertävää perhehoitoa Jämsässä ja Korpilahdella tekevä Eija Kankainen totesi, ettei omaishoitajien lakisääteiset kolmen vuorokauden vapaat toteudu tällä hetkellä.
-Saatan kyllä käydä omaishoitajan sijaisena kolmena päivä, mutta vain joitakin tunteja, Kankainen kertoi.
Hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee palveluverkkoesitystä kokouksessaan 4.6. ja aluevaltuusto tekee lopulliset päätökset 11.6.
Maarit Nurminen
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden yhtenäiskoulu osallistui toukokuussa järjestettyihin koululippupallon SM-kisoihin Helsingin Velodromilla. Pientä joukkuetta vastassa oli viisi muuta koulua pääkaupunki seudulta. Peli pelattiin 5 vs. 5 muodossa ja pelaajien piti olla iältään korkeintaan yhdeksäsluokkalaisia. Tasaisessa ja tiukassa väännössä, Korpilahti nappasi lopulta toisen sijan ja hopeamitalit kaulaansa. Joukkueessa pelasivat Joni Josefsson (9.lk), Onni Heinonen (9.lk), Aaro Lepoaho (8.lk), Eetu Jokinen (8.lk), Oskari Tuovinen (8.lk) sekä joukkueen kapteenina toiminut Otso Tuovinen (5.lk). Joukkuetta valmensivat Eemeli sekä Tero Tuovinen.
Korpilahti voitti ensimmäisen pelinsä Pakilaa vastaan selvin numeroin, mutta joutui taipumaan toisessa pelissä Lauttasaarelle viimesekunnin epäonnistuneen lisäpisteen verran eli yhdellä pisteellä. Ensimmäinen voitto kuitenkin takasi pääsyn välieriin, jossa Puistopolun koulu voitettiin jälleen selkein numeroin. Finaaliin Pohjois-Haagan yhtenäiskoulua (PHYK) vastaan asettuikin sitten jo melkoisen kulunut Korpilahden joukkue. Yhden vaihtopelaajan varassa ja ilman suurempia taukoja pelinsä putkeen pelannut Korpilahti alkoi olla aurinkoisella Velodromilla silmin nähden kypsä joukkue. Pelillisesti Korpilahti osasi säännöt ja pelitekniikan paremmin, mutta fyysinen nopeus ja pituus olivat vahvasti PHYK:n puolella, ja se rullasikin käytännössä juoksemalla kuljettaen selkeään Suomen mestaruuteen. Hopea oli kuitenkin Korpilahden ensimmäinen lippupallomitali ikinä ja sitä juhlittiin asiankuuluvin menoin kotimatkalla läheisessä burger-paikassa.
Lippupallo on tällä hetkellä Suomessa vahvasti kehittyvä laji. Nostetta lajille antaa sen valinta vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisiin uudeksi lajiksi. Lippupallo on kuin kontaktitonta amerikkalaista jalkapalloa, jossa taklaamisen sijaan repäistään vastustajalta vyötäröllä oleva lippu irti ja peli katkeaa siihen. Laji siis on turvallinen myös hyvin eri kokoisille pelaajille. Pienempien ja ketterämpien pelaajien etu on siinä, että heitä on vaikea saada liputettua. Pitkiä pelaajia vastaan on taas vaikea puolustaa korkeuksiin suuntautuvissa heitoissa. Pisteet lajissa tehdään joko kuljettamalla tai heittämällä soikiopallo kopiksi maalialueelle. Laji on äärimmäisen nopea ja taktinen, joten sitä on mukava seurata myös katsomosta. Mikäli lajista innostuu enemmänkin, huipputason lippupalloa pääsee katsomaan Suomessa 26.-31.8.2024 jolloin Pajulahdessa järjestetään lippupallon maailmanmestaruus kisat https://jenkkifutis.fi/flag2024/
Mikäli kiinnostut pelaamaan itse lippupalloa tai amerikkalaista jalkapalloa, Jyväskylän Jaguars järjestää sekä lapsille että aikuisille siihen mahdollisuuden Jyväskylän seudulla. Kesälle suunnitteilla on ainakin lippupallon perhe-flag sekä amerikkalaisen jalkapallon Jefuliiga (alle 12-vuotiaille). Tietoja ilmoittautumisesta ja yhteystiedot löytyvät Jaguarsin nettisivuilta. https://jkljaguars.fi
Tero Tuovinen
28.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Niemelän päärakennus Putkilahdessa on seissyt paikoillaan jo 166 vuotta, kivijalasta löytyy rakennusvuosi 1858. Putkilahden kyläkirjan ”Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja” mukaan talon rakensivat Pohjanmaan miehet ruokapalkalla. Hirret veistettiin ja talo pystytettiin ensin kehälle metsässä noin puolentoista kilometrin päässä, sitten kehä purettiin, hirret ajettiin talon paikalle ja talo pystytettiin.
Aumakattoinen, tuvan ja kuusi muuta huonetta käsittävä rakennus on arvioitu rakennushistoriallisesti maakunnallisesti arvokkaaksi, Keski-Suomen museon rakennusinventoinnissa sen tyyliksi on Putkilahden kyläkirjan mukaan määritelty ”pohjalainen talonpoikaisempire”.
– Nyt talo on ollut asumattomana noin kymmenen vuotta, talon nykyinen omistaja Kalle Liikanen kertoo.
– Talon remontoinnissa asumiskuntoon olisi niin iso työ, ettei siihen normaalin ihmisen rahat tai aika riitä.
Niemelä on aika lailla 1800-luvun asussaan. Kun astuu sisään isoon tupaan, tuntuu kuin tulisi museoon. Tuvan seinät ovat tummunutta, paksua hirttä, katon kurkihirsi on todella massiivista puuta, nurkassa on leivinuuni ja iso avotakka, johon Liikasen mukaan menevät metriset halot pystyyn. Seiniä kiertävät penkkilaverit ja myös huonekalut näyttävät vanhalta.
– Täällä on aika paljon talon alkuperäisiä kalusteita, esimerkiksi pirtinpöytä on suurin piirtein yhtä vanha kuin talokin, Kalle Liikanen kertoo.
Vanhoilta näyttävät myös keinutuoli, puinen sohva ja sänky, joissa on koristeena puukaiverruksia. Valurautaisesta mankelista Kalle Liikanen ei ole löytänyt vuosilukua, mutta vanha sekin on.
– Täältä on löytynyt paljon vanhoja esineitä ja myös valokuvia ja tilanpitoon liittyviä papereita, Liikanen kertoo.
– Sähköt tänne on vedetty kahteen kertaan, vanhemmat johdot ovat varmasti siltä ajalta, kun Putkilahteen on tullut sähköt, uudemmatkin ovat olleet seinässä vuosikymmeniä. Vesijohtoa täällä ei ole. Jossain vaiheessa pihassa olevasta kaivosta on johdettu vesi sisälle, täällä on putkenpää ja yksi allas, mutta nyt vettä ei tule, eikä viemärikään ole käytössä.
Tuvassa ei ole juuri remontteja tehty, jossain vaiheessa keittiö on siirretty tuvan seinustalle. Muissa huoneissa hirsiseinät on päällystetty pinkopahvilla.
– Alun perin tässä on ollut pärekatto. Se on vaihdettu konesaumattuun peltikattoon joskus 1970 – 1980-luvulla. Katto on kunnossa vieläkin, eikä vuoda mistään. Se on tehty aikoinaan paksusta materiaalista hyvin, Liikanen kertoo.
Talon pihapiirissä on kaksi vanhaa aittaa, jotka ovat 1800-luvulta. Navetta sen sijaan on rakennettu 1990-luvulla, palaneen vanhan navetan paikalle.
Kalle Liikaselle Niemelä päätyi yllätysperintönä pari vuotta sitten.
– Taloa pitivät viimeksi veljekset, joilla ei ollut lapsia. Viimeinen isäntä asui tässä parikymmentä vuotta yksinään. Hän halusi testamentata tilan jollekin, ettei se mene valtiolle, mutta ei kuulemma halunnut antaa tätä tuttavilleen, jotka kaikki olivat iäkkäitä, vaan valitsi mieluummin nuoremman perinnönsaajan, Kalle Liikanen sanoo ja kertoo itse olevansa alle 30-vuotias.
– Olen tuntenut talon viimeisen isännän koko ikäni ja kävin häntä täällä katsomassakin. Isovanhempani rakensivat kesämökin tämän tilan maille ja myöhemmin isänikin teki tänne mökin, eli meidän sukua on mökkeillyt täällä 50 vuotta, Liikanen kertoo.
Niemelän tila on perustettu vuonna 1826, Kalle Liikasen tietojen mukaan siihen on kuulunut aikoinaan 200 hehtaaria maata.
– Sen jälkeen kun lehmät laitettiin pois, täällä oli lampaita, kaneja, kanoja, kalkkunoita ja fasaaneja. Viimeinen isäntä viljeli tilaa vielä 2000-luvun alussa, ja pellot ovat edelleen viljelyksessä, Liikanen kertoo.
– Tilaan kuuluu edelleen puolet Viljamensaaresta; sinne tilan omistaneet veljekset perustivat luonnonsuojelualueen. Tilalla on myös muutama pienempi suojelualue.
Tiina Lamminaho
