Keskellä metsää Kangashäkissä sijaitsee uuden kiiltävä talli, josta ei öljytahraa, ei edes pölyhiukkasta löydy. Paraatipaikalla komeilevat Joni Oksasen ja Tommi Rädyn jääratapyörät. Step2Racing on kaverusten vuonna 2018 perustama oma tiimi. Molemmat nousivat tulevaksi kaudeksi nopeimpaan suomenmestaruudesta ajettavaan A-luokkaan. Oksanen ja Räty innostuivat crossipyöräilystä jo pieninä poikina, mutta kilpatoiminta tuli mukaan vasta aikuisiällä, kun rahaa ja aikaa löytyi enemmän. Jääratapyöräily ei ole halpa harrastus, mutta ei toki aivan yhtä kallis kuin ralli olisi SM-tasolla. Lajiliitto päättää, ketkä B-sarjasta nousevat A-luokkaan ja viime vuonna molempien näytöt olivat sen verran vakuuttavat, että sarjanousu onnistui. Keskenään he eivät kisaa, sillä he ajavat eri kokoluokissa, Räty ajaa 250- ja Oksanen 450-kuutioisten luokissa. Kisoja on Keski-Suomessakin, kuten Konnevedellä, Saarijärvellä ja Pihtiputaalla, myös harrastajia löytyy eniten Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta. – Ollaan ajettu muitakin lajeja, motocrossia, supermotoa ja enduroa, mutta kilpailemaan on keskitytty eniten jäällä, Joni Oksanen sanoo. Tommi Räty ajaa vielä kesäisinkin motocrossia. Joni Oksanen pitää kesällä kuntoa yllä juoksemalla ja salilla. – Jäällä ajamisessa viehättää kova vauhti ja se että se on niin tekninen laji. Se on myös hyvin monipuolinen laji, monenlaisella tekniikalla voi pärjätä, Tommi Räty jatkaa. Pyörän pitää olla hyvä, mutta eniten lajissa kuitenkin ratkaisevat kuskin taidot. SM-kisoja kaudessa on 2-4, paljon riippuen keliolosuhteista. Itse kisassa ensin ajetaan aika-ajot ja niiden jälkeen on varsinaiset kilpalähdöt. Jääratapyörä on perusmotocrosspyörä, joissa tärkein muutos ovat tietenkin renkaat, joiden piikit takaavat pidon jäällä. Myös iskunvaimennus rakennetaan jäälle sopivaksi ja joitain muita pieniä säätöjä tehdään Kun ajetaan kovilla nopeuksilla, enimmillään 160-170 kilometriä tunnissa, kovalla jäällä, on tietysti olemassa myös onnettomuusriski. Eniten onnettomuuksia tapahtuu lähtötilanteissa, kun samalla viivalla on paljon pyöriä. Piikkirenkaat voivat tehdä kolaritilanteissa pahaa jälkeä. Tommi Räty ja Joni Oksanen eivät ole koskaan onnekseen kolaroineet pahasti. Vaikka pääosassa on jäällä kilpaa ajaminen, niin Step2Racing on osannut myös tuotteistaa itsensä hyvällä tavalla. Niin pyörät, asusteet kuin tallikin näyttävät todella hyviltä. Heille on tärkeää antaa sponsorieurojen vastineeksi taidokasta ja tyylikästä näkyvyyttä. Miehet ovat pitäneet myös yhteistyökumppaneille ajopäivän, jossa halukkaat pääsivät kokeilemaan jääratapyöriä. Myös kotikuntaa muistetaan, Joni Oksanen näyttää hupparin hihasta löytyvää Uuraisten kunnan logoa.
– Mietittiin miten pystyttäisiin erottumaan joukosta ja saamaan tukijoita, keksittiin sitten Step2Racing ja se on toiminut ihan hyvin ja sponsoreiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, Räty sanoo. Käytännössä kyse on yhdistyspohjaisesta urheilujoukkueesta. Step2Racingin talli sijaitsee Joni Oksasen kodin pihapiirissä, Tommi Räty asuu tällä hetkellä Jyväskylässä. Ensimmäinen kausi A-luokassa alkaa kun keliolosuhteet ovat suotuisat, todennäköisesti joulun jälkeen. – Tavoitteena molemmilla ajaa ehjä kausi hyvällä mielellä ja kehittyä lajissa, tulokset on tietenkin plussaa, Joni Oksanen ja Tommi Räty sanovat.
Savonlinnan kaupunki on 4.10.2023 lähettänyt Toivakan kunnalle ostotarjouksen Suur-Savon Sähkön Oy:n osakkeista. Savonlinnan kaupunginhallitus esittää Toivakan kunnalle ehdollisen ostotarjouksen sen kaikista omistamista Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeista 6000 euron osakekohtaisella kauppahinnalla. Kyseessä on noin 500 osakkeesta, joista enintään 150 kappaletta Toivakan kunta on viime vuosina yrittänyt myydä 8000 euron kappalehintaan tuloksetta. Aiemmin tänä vuonna hintaa laskettiin 6000 euroon, mikä aiheuttikin kiinnostuksen lisääntymisen. Toivakan kunnanvaltuusto päätti kunnanhallituksen esityksestä maanantaina hyväksyä osakkeiden myynnin Savonlinnan kaupungille. Kaupat vaativat vielä toteutuakseen Savonlinnan kaupunginvaltuuston siunauksen 3 050 000 euron lisämäärärahalle vuoden 2023 talousarvioon Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden hankkimiseksi. Suur-Savon sähkö on perustettu vuonna 1946 ja Toivakan kunta on omistanut sen osakkeita 1950-luvulta alkaen. Osakkeiden myynnistä on käyty keskustelua puolesta ja vastaan vuosikymmeniä. Myynnin kannattajat ovat perustelleeta asiaa osakkeiden heikolla tuotolla, kun tas puolustajat pitävät Toivakankin sähköistäneen yhtiön osakkeiden omistamista suorastaan kunnia-asiana. Suur-Savon Sähkö omistaa Kissakosken ja Vaajakosken vesivoimalaitokset. Lisäksi yhtiö omistaa sähkön tuotantoa muualla Suomessa sekä Ruotsissa Toivakan kunnalla on noin 1,6 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää, joka pitää talouden tasapainottamissuunnitelman mukaan kattaa vuoden 2024 loppuun mennessä. Kunnassa on käynnissä myös yt-neuvottelut. Kolmen miljoonan potti toisi ainakin hetken helpotuksen talouteen ja vähentäisi pelkoa kriisikunnaksi ajautumisesta. Valtuutettu Marja-Liisa Paljakka (kd) toi esille toiveen, että raha sijoitetaan järkevästi, eikä hassata pelkästään käyttötalouteen.
Kautta aikain ensimmäinen Viivin Cup pelattiin Uuraisten tekonurmikentällä 14.10. Uuraisten Raikun jalkapallojunnuvalmentaja Viivi Rautiaisen mukaan nimetty turnaus osoitti, että tekonurmea ei rakennettu turhaan, vaan erityisesti nuoret sukupolvet ovat todella löytäneet futispalloharastuksen pariin. Viivin valmentamassa 10-12- syntyneiden yhdistelmäjoukkueessa pelaa tällä hetkellä yli 20 lasta. Ajatuksen Viivin cupista heitti ilmolle kukapa muukaan kuin kunniaraikulainen Kauko Kivelä. Hänen mielestään myös junnut tarvitsivat oman turnauksen, koska aikuisille on jo Ekin Kuppi Uuraisten viikolla. Viivi Rautiainen ei aluksi omaa nimeä kantavalle tapahtumalle lämmennyt, mutta koska kyse on nimenomaan junnutoiminnan esille tuomisesta, niin hän oli ylipuhuttavissa. – Silloin kun Koskisen Asko oli vielä kanssani mukana valmennustoiminassa, niin turnaushan olisi ollut tietysti täysi Viasko, hän heittää. Valmentaja Rautiainen kutsui joukkuettaan tällä kertaa nimellä Black Diamonds, koska tilatut peliasut eivät ehtineet turnaukseen, vaan joukkue joutui esiintymään poikkeuksellisesti omissa mustissa asuissa. – Mun mustat timantit osoittivat olevansa tosi kovia ja säihkyivät hienosti, vaikka peliasuissa ei lukenut Raikua eikä sukunimiä.
Kullasta kamppailivat lopulta Uuraisten Raiku ja Äänekosken Huima. Raikulaiset olivat kohteliaita isäntiä ja Huima vei turnauksen voiton lukemin 3-1. Laukaa ja Saarijärvi saivat tyytyä 3. ja 4. sijoihin. – Kiitos myös aktiivisista vanhemmista, jotka olivat todella isoksi avuksi turnauksen järjestelyissä. Toivottavasti olemme aloittaneet perinteen ja vuoden päästä pelataan taas Viivin Cup, Viivi Rautiainen toteaa. -HL
Nuorten Suomi valitsi nepsy-kasvatusohjaaja Johanna Oksasen vuoden toivakkalaiseksi aikuiseksi. Oksanen työskentelee pääasiassa yläkouluikäisten nuorten kanssa. – Työhöni sisältyy arjen hallinnan-, toiminnanohjauksen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä oppimisen tukemista eri tavoin toteutettuna. Tärkeää on tukea oppilaan hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Oppilaiden kanssa työskennellään suunnitelmallisesti, mutta myös nopeasti reagoiden. Ohjaan heitä tarvittaessa oppilashuollon tuen piiriin, esimerkiksi mielialahaasteet ovat tällaisia asioita. Yksilöllisen avun lisäksi Toivakan yhtenäiskoululla toimivat esimerkiksi Sohva-ryhmät ja KaMu-toiminta. – Sohva-ryhmään valitaan noin viisi nuorta, joiden kanssa halutaan käsitellä jotain teemaa. Porukka kasataan tarvelähtöisesti ja mietitään, kuka hyötyisi mistäkin. Sohva-ryhmässä on mukana saman luokka-asteen oppilaita. Sohva- ryhmässä voidaan käsitellä esimerkiksi hyvinvointi- ja kaveritaitoja. Joskus tapetilla ovat olleet mediassa paljon esillä olleet sähkötupakat ja käytöstavat. Oksanen sanoo nuorten lähtevän mielellään mukaan Sohva-ryhmiin. Opettajien kanssa sovitaan siitä, miltä tunneilta oppilaat voivat olla pois toimintaa varten. – Sohva-ryhmissä ollaan yhdessä, kohdataan toisemme ja käsitellään asioita keskustelemalla. Sohva-ryhmissä minulla on työparina koulun apulaisjohtaja ja opinto-ohjaaja Marita Hintsa-Sillgren. KaMu -ryhmä eli kaikki mukaan on kiusaamiseen ja sen ehkäisyyn liittyvää toimintaa. – Sosiaalisen median hyvät ja huonot puolet ovat läsnä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Näitä asioita käsittelemme myös KaMu-työssä. Seuraan itse eri some-alustoja ja toisinaan mietin, että ehkä kaikki siellä kirjoitetut asiat eivät tulisi sanottua kasvotusten toiselle. Tämä pätee niin aikuisiin kuin nuoriinkin.
Marita Hintsa-Sillgren, Johanna Oksanen ja Sirpa Orell-Pohjola palkintogaalassa.
– Rehtori Sirpa Orell-Pohjola kuvasi, että NEPSY-kasvatusohjaajana olen ainoa kunnan omia opiskeluhuoltopalveluita tarjoava työntekijä muiden eli koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitaja siirryttyä hyvinvointialueelle. Kun olen mukana koulun arjessa, saan luotua nuoriin luottamussuhteita ja pystyn auttamaan nopeasti. Oppilaat ottavat itsekin minuun suoraan yhteyttä. Teen myös tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Toivakan yhtenäiskoululla on työskennellyt myös kaksi seurakuntien nuorisotyöntekijää kahtena päivänä viikossa valtakunnallisen SKY-hankkeen kautta. Hanke päättyy vuoden vaihteessa. Oksanen on toiminut aikaisemmin muun muassa koulunkäynnin ohjaajana. – Olen kouluttautunut jatkuvasti ja tällä hetkelläkin opiskelen kuntoutuksen ohjaajaksi ammattikorkeakoulussa. Nämä vuodet lasten ja nuorten kanssa ovat opettaneet enemmän kuin mikään muu ja iloitsen jokaisesta kohtaamisesta. Olen saanut kokea niin iloja kuin surujakin ja työssäni nautin myös haasteista ja ihanista työkavereistani. Huumori on yksi tärkeistä työkaluistani. – Meillä on täällä avointa ja kivaa nuorisoa, joka osaa itsekin hakea tarvittaessa apua. He osaavat todella hyvin kertoa tunteistaan ja ovat avoimia tuelle. Se näkyy, että asumme pienessä kylässä, missä on luottavaisuutta ja turvaa. Pääasiassa nuoret voivat Toivakassa hyvin. Nuoruus ja kasvaminen voi välillä ottaa koville, mutta meidän aikuisten tehtävä on tarjota silloin tukea. Aito läsnäolo nuorten arjessa on todella tärkeää.
Historian lehti on kääntynyt Uuraisilla ja se käännettiin tällä kertaa upeilta taideteoksilta näyttävillä kynsillä. Ensimmäinen ukrainanuuraislaisen yritys on syntynyt. Studio Alona aloitti samoissa tiloissa, missä Kauneushoitola Sievä lopetti elokuussa. Jonna Pasasen Sievä ei suinkaan lopettanut asiakkaiden vähyyden vuoksi, vaan sairaus pisti yritystoiminnalle stopin. Siksipä yrittäjä Alona Asanova on toiveikas tulevaisuuden suhteen. Jo ensimmäisinä viikkoina liikkeen ovi on käynyt tiuhaan, kun tieto uudesta yrittäjästä on esimerkiksi Facebookin kautta kiirinyt. Jos kantasuomalaistakin yrityksen perustaminen mietityttää siihen liittyvän byrokratian vuoksi, on ulkomaalaisella vielä useampia mutkia matkassa. Onneksi apua on saatavilla. Uuraisilla on oma työnsuunnittelija ja Gradian K-S Yritysidea Jyväskylässä. – Oli se aika vaikeaa ja minullekin varsin opettavaista. Jo se, että henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada verkkopankkitunnuksia, joilla nykyään tunnistaudutaan todella moneen paikkaan, vaikeuttaa asioiden hoitoa. Ihan perinteisiä papereita ja lomakkeita täytettiin paljon, ennen kuin päästiin avajaisia viettämään. Onneksi Alona oli itse niin aktiivinen ja hänellä oli vahva tahto perustaa oma yritys, Ari Pekka Pasanen kertoo. Pasanen on ollut Ukrainasta Uuraisille muuttaneiden yhteyshenkilö ja sellaisena myös jatkaa, vaikka nimike muuttuu työnsuunittelijasta elinkeinoneuvojaksi. Yrittäjän ammattitaidosta asia ei ollut kiinni. Alonalla on useita manikyyri- ja pedikyyritutkintoja, sertifikaatteja ja työkokemusta jo Ukrainasta. Hän on käynyt sertifikaatin myös Suomessa, mikä ei ole edes pakollista. – Kurssilla opettaja ihmetteli, miksi olin mukana, kun osasin jo kaiken, mutta halusin varmistua, että pätevyyteni riittää myös Suomessa, Alona kertoo.
Haastatteluhetkellä ukrainalaisten kotouttaja ja rinnallakulkija Hyvän Tuulen Pajan Tiia Poikonen istui Alonalla hoidettavana. Hänellä on kokemusta monista jalkahoitajista. – Alona on todella tarkka desifioinin suhteen, Tiia on huomannut. Desifointiin Alonalla onkin omat laitteet. – Kaikki instrumentit desinfioidaan ja steriloidaan useissa vaiheissa, minkä jälkeen ne varastoidaan erityisissä säilytyspusseissa, Alona Asanova kertoo. Hän on vuodessa oppinut suomen kieltä todella hyvin ja puhuu lisäksi hyvää englantia. – Ei tarvitse pelätä kielimuuria, varmasti ymmärrämme toisiamme, tervetuloa asiakkaaksi, Alona sanoo. Nail Art Studio Alonan palvelut tukevat sekä kauneutta, että hyvinvointia. Alonan Facebook-sivut ovat täynnä toinen toistaan upeampia näytteitä kynsistä, mutta aivan yhtä tärkeä osa työtä on kaiken ikäisten jalkojen hoito. Jalkahoitajalle Uuraisilla vaikuttaisikin olevan paljon tarvetta, niin naisilla kuin miehillä.Studio Alonasta saa ostaa myös lahjakortteja.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
