Elämänura Uuraisten kunnassa

Elämänura Uuraisten kunnassa

Tarja Mustonen, silloinen Hokka tuli Uuraisten kunnan palvelukseen vuonna 1979 vastavalmistuneena merkonomina ja tänä keväänä hän jää eläkkeelle ainoasta työpaikastaan. Työpaikastaan irti hän on ollut ainoastaan kolmen äitiysvapaan verran. Ura on ainutlaatuinen ja on erittäin epätodennäköistä, että missään työpaikassa, missä nykypäivän 19-vuotias aloittaa olisi tarjolla eläkeikään kestävä ura.
45 vuoteen mahtuu melkoinen muutos. Kaikkein suurin muutos on tietotekniikan tuleminen osaksi arkea.
– Muistan kun ensimmäisenä työpäivänä menin vanhaan kuntalaan. Ruut Aaltonen oli jäänyt kesälomalle ja jättänyt työpöydälle kortiston ja ohjeita, siitä se sitten lähti. Hyvärisen Maija oli tullut vähän aiemmin ja Nojosen Jussi oli kunnaninsinöörinä, Tarja Mustonen kertoo. Hän aloitti nimekkeellä toimistoapulainen ja nyt hän jää eläkkeelle toimistosihteerinä. Vuotta myöhemmin rakennettiin uusi monumentaalinen kunnanvirasto. Aivan alkuaikoja lukuun ottamatta hän on työskennellyt teknisessä toimessa, jota aikaisemmin kutsuttiin rakennustoimistoksi.
– Joskus mietin opiskelemista tai työpaikan vaihtoa, mutta tänne jäin. Suurimmat muutoksen vuodet alkoivat 90-luvulla ja siitä vauhti on vain kiihtynyt. Uuden oppiminen on ollut haastavaa, mutta toisaalta se on myös pitänyt työn mielekkäänä ja tuonut vaihtelua. Aivan viime vuosina on tullut olo, että jospa hetken saisi olla opettelematta uutta, Tarja Mustonen kertoo.
Kun Mustosen eläkeikä alkoi lähestymään, kunnassa huomattiin, että nyt on kyse aika erityislaatuisen tehtävän täyttämisestä. Viime syksynä tekninen lautakunta kirjasi pöytäkirjaansa näin: Valtaosa toimistosihteerin työstä on yksin tehtävää asiantuntijatyötä. Osa työtehtävistä on sellaisia, joiden tekemiseksi tarvittava tietotaito on tällä hetkellä ainoastaan toimistosihteerillä. Näiden työtehtävien väliaikaiseen hoitamiseen ei löydy resurssia tekniseltä toimelta, vaan tehtävät tulee opettaa suoraan työhön rekrytoitavalle henkilölle.
Näin myös toimittiin ja työhön tuli rekrytoiduksi saarijärveläinen Maarit Auvinen. Kun Tarja aikoinaan aloitti, Maarit oli 2-vuotias taapero. Nyt nämä kaksi naista ovat työskennelleet yhdessä joulukuusta alkaen.
Myös Maarit Auvinen on pitkien työsuhteiden nainen, aikaisempia työpaikkoja hänellä on kaksi, RTA-Metalli ja Saarijärven kaupunki.
– Tosi hyvä, että saamme työskennellä rinnakkain muutaman kuukauden ajan, Tarjalla on niin valtavasti tietoa ja osaamista, että asioita ei hetkessä sisäistetä. Toimistotyö kyllä sopii minulle, olen luonteeltani aika tarkka, pilkunviilaajaksin on lähipiiri kutsunut. Uurainen on ainakin alkuunsa näyttäytynyt minulle hyvin lämminhenkisenä työpaikkana, Auvinen sanoo.
– Myös asiakkaina uuraislaiset ovat mukavia ja kanssakäyminen on sellaista epävirallisen oloista, Tarja Mustonen vahvistaa.
Työtehtäväkokonaisuus, joka siirtyy Tarjalta Maaritille sisältää esimerkiksi vesilaskutusta, myynti- ja ostoreskontraa, tilapalvelun vuokra-asioita, talousarvio- ja tilinpäätösasioita, vähän palkkoja ja erilaisia päivityksiä. Siis sellaista työtä, joka ei kauheasti näy kunnasta ulospäin silloin kun se tehdään hyvin, mutta jos työ tehtäisiin hutiloiden, niin vaikutukset olisivat isot ja monia koskettavat.
– Kyllä me saataisiin kunnan talous aika sekaisin, jos väärin kirjattaisiin.
Se, mitä Tarja uskoo eniten jäävänsä työajoista kaipaamaan, on mukava työyhteisö, jonka kanssa on koettu monenlaista. Meillä on teknisellä osastolla tosi hyvä yhdessä tekemisen meininki. Lisääntyvä vapaa-aika puolestaan tarjoaa mahdollisuuden olla enemmän esimerkiksi kahden lapsenlapsen kanssa.

Hanna Lahtinen

Elinvoimaisen keskustan reseptiä etsimässä

Elinvoimaisen keskustan reseptiä etsimässä

Helmikuun alussa aloittanut Tulevaisuuden kuntakeskusta -hanke on Saarijärven kaupungin ja Uuraisten kunnan yhteinen kahdeksan kuukautta kestävä hanke, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto. Hankkeessa innostetaan ja osallistetaan sidosryhmät mukaan kehittämiseen sekä haetaan ratkaisuja kauaskantoisesti ja innovatiivisesti. Hankevetäjäksi on saatu todellinen hanketoiminnan konkari, sosiologi Outi Raatikainen.
– Äänestin aikoinaan EU:hun liittymistä vastaan, mutta heti kohta olin hankevetäjänä maaseudun kehittämishankkeessa ja niitä on riittänyt. Hanketyö on valtavan monipuolista ja kun hankkeet vaihtuvat, ei pääse kyllästymäänkään, Raatikainen summaa.
– Hankkeesta 60 prosenttia on suunnattu Saarijärvelle ja 40 Uuraisille. Saarijärven ongelmana ovat erityisesti tyhjät liiketilat, Uuraisilla taas aika ankea yleisilme. Uurainen on kasvava ja kehittyvä kunta, jossa on paljon lapsia, mutta se ei oikein välity ainakaan torin ympäristöstä, Outi Raatikainen sanoo.
Uuraisten kuntakeskustan painopiste on siirtynyt pohjoisen suuntaan viime vuosina ja muutoksen sinetöi uusi S-Market ja uusi tie Keskisenraitti. Jo aikaisemmin uusi seurakuntakoti, Leinikinpuisto ja uusi urheilukenttä ovat muovanneet maisemaa hyvällä tavalla. Se, että Uuraisten kirkko ei sijaitse aivan kylän keskellä vaan kirkkolaaksossa on myös melko poikkeuksellista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat keskustan käyttäjät, pääsääntöisesti alueen asukkaat, kuntakeskustoissa toimivat yrittäjät ja keskustojen kiinteistöjen omistajat.
– Kunta yksin ei voi keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi muuttaa, vaan tarvitaan yhteistyötä. Muutos voi alkaa niinkin pienestä kuin roskien viemisestä roskikseen. Yksi roska on vain yksi roska, mutta jos niitä on enemmän, se synnyttää välinpitämättömyyttä ja pian vain harva jaksaa viedä roskan roskikseen. Jo tänä lyhyenä aikana olen huomannut, että uuraislaiset ovat hyvin kiinnostuneita ympäristöstään ja heillä on myös paljon ideoita.

Viime viikolla Outi Raatikainen vieraili Uuraisten Marttojen vieraana kässäillassa ja puikkojen kilistessä myös ideat ja toiveet sinkoilivat. Esille nousi monia ehdotuksia, joilla keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta saataisiin lisättyä melko pienelläkin määrällä euroja, kuten siistit ilmoitustaulut ja infokyltit sekä merkattu kävelyreitti, josta myös esteetön versio ja kuntoportaat.
– Esiin on nostettu myös ympärivuotisen kahvilan ja kokoontumistilojen tarve, Outi Raatikainen lisää.
Kahvilayrittäjälle Uuraisten keskustan markkinat saattavat olla liian pienet, mutta yhdistyspohjaisesti kahvilatoimintaa on mahdollista pitää. Esimerkiksi Sesonkipuoti Selman kesäkahvila on hyvin suosittu. Selma Ry ja nuoret 4H-yrittäjät pitävät uuraislaiset kahvissa ja pullassa kesä-, heinä ja joulukuun. Löytyisikö yhdeksälle muulle kuukaudellekin järjestötoimijoita? Selma-tilan remontti valmistuu tänä keväänä ja Uuraspostin vieressä säilyy kahvilalle tilat ja kalusteet.Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen päätavoite on selvittää, millainen Uuraisten ja Saarijärven keskustojen tulisi olla, jotta ne olisivat elinvoimaisia. Tavoitteena on selvittää, mitä asukkaat tarvitsevat tulevaisuudessa keskustalta, mitä yrittäjät kaipaavat sinne ja mikä kiinnostaa matkailijoita. Hankkeessa kartoitetaan, millä toimenpiteillä tuetaan keskustojen elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa ja miten kunnat voivat edesauttaa kehityksessä.
Kevään edetessä Raatikainen järjestää aiheesta kirjallisen kyselyn ja mahdollisesti myös kyläkävelyn, jolloin voidaan ideoida ihan livenä.
– Elokuussa pitäisi olla syntynyt kokonaisnäkemys ja konkreettisia ehdotuksia, joita voidaan lähteä toteuttamaan, Outi Raatikainen päättää.

Hanna Lahtinen

 

Osuuskunta-aate elää

Osuuskunta-aate elää

Tuskin arvasivat englantilaisen Rochdalen kylän kankurit 1840 -luvun alussa, millaisen liikkeen pistivät alulle perustaessaan ensimmäisen kuluttajaosuuskunnan. Kankurit olivat kyllästyneet yksityiskauppiaiden toimintaan. Tavaratarjonta oli heikkoa ja tuotteiden hinnoittelu mielivaltaista.
Kankurit laittoivat vähät rahansa yhteen ja ostivat suurempia tuote-eriä kerralla. Jos tilikauden päättyessä oli rahaa kassassa, voitto jaettiin käytön suhteessa. Kankurien yhteistyön seurauksena alettiin puhua Rochdalen periaatteista, jotka ovat osuustoiminnalle tärkeitä tänäkin päivänä. Periaatteisiin kuuluvat demokraattinen päätöksenteko eli jäsen per ääni, ylijäämän jako käytön mukaan ja osuuspääomalle maksettava korko.
Ensimmäinen osuustoimintalaki säädettiin Suomessa autonomian aikana 1900-luvun alussa. Osuuskuntien yhteistoimintaa ja osuustoimintavalistusta edistämään perustettiin jo vuonna 1899 Pellervo-Seura. Tässä hankkeessa oli vahvasti mukana Hannes Gebhard, jota pidetään suomalaisen osuustoiminnan isänä. Alettiin puhua pellervolaisesta osuustoiminnasta.
Osuustoiminta oli tärkeässä osassa, kun nuori tasavalta ryhtyi rakentamaan tulevaisuuttaan. Suomi oli köyhä maa ja siksi taloudellinen yhteistoiminta oli tärkeää.
Osuuskuntia perustettiin paljon heti 1900-luvun alussa. Maatalouden alkutuotantoa on jalostettu osuuskuntien omistamissa meijereissä ja lihataloissa toista sataa vuotta. Osuuspankkeja ja osuuskauppoja syntyi samaan aikaan tuottajaosuuskuntien kanssa. On selvää, että niin pankit kuin kaupatkin joutuivat kamppailemaan markkinoista.
Vähittäiskaupassa osuuskaupat ovat olleet haastajia. Yksityiskauppiaiden kanssa kisattiin takavuosina maaseudun asiakkaista. Nyt kaupalliset kilpailijat ovat vetäytyneet maakuntakeskuksiin ja etelän väkirikkaille asuinalueille. Osuuskaupat ovat jääneet yksin kantamaan yhteiskuntavastuuta ruokahuollosta.
Osuuskauppa Keskimaa teki viime vuonna hyvän tuloksen. Ruokakauppa on osuuskaupalle tärkeä toiminta-alue. Hyvä tulos viestii siitä, että omistajat luottavat omaan osuuskuntaansa, joka investoi myös maaseudulle.
Uuraisten juuri avattu uusi S-market ja kesällä valmistuva Multian uusi Sale-myymälä ovat hyvä esimerkki maakuntakaupan toiminnasta. Osuuskaupan tehtävä on tuottaa etuja ja palveluita jäsenilleen kilpailukykyiseen hintaan.

Toivakkalaiset eivät purematta niele hyvinvointialueen suunnitelmia

Toivakkalaiset eivät purematta niele hyvinvointialueen suunnitelmia

Sote oli susi syntyessään. – Miksi se tehtiin, kun kaikki toimi aiemmin paremmin? Ennen Toivakassa on ollut lääkäriasiatkin hyvin, Vappu Viinikainen ihmetteli Toivakan kirjastolla viime torstaina, kun Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäinen yleisötilaisuus palveluverkkoselvityksestä oli alkamassa.
Toivakan terveysasema on ollut jo jonkin aikaa ilman omaa lääkäriä. Paikkakunnalla käy lääkäri Joutsasta kerran viikossa. Viinikaisella ja Raili Mäkelällä on jo kokemusta siitä, millaista lääkärissä käyminen on, kun palvelua ei löydy omalta kylältä. Lääkärissä on käyty Joutsassa ja Laukaassa ja palvelusetelin turvin muun muassa magneettikuvassa.
Lääkäriin on kuljettu ystävien kyydeillä.
– Meillä kummallakaan ei ole edes ajokorttia. Linja-autot eivät täältä kulje. Kela-takseista ei tiedä, tulevatko ne ajallaan. Kyllä nämä suunnitelmat hurjilta kuulostavat, naiset toteavat.
Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuujohtajan sijainen Jari Raudasoja esitteli yleisötilaisuudessa suunnitelmia terveysasemien tulevaisuudesta. Hyvinvointialueella niitä sanotaan sote-keskuksiksi.
Raudasoja totesi, ettei palveluverkkoselvitys tuo juuri muutosta toivakkalaiseen kurjuuteen. Raudasoja totesi, että erityisesti pienille terveysasemille on vaikea rekrytoida sekä lääkäreitä että hoitajia. Ripoteltu ja hajanainen palveluverkko on rekrytoinnin kannalta hankala.
– Uudet lääkärit eivät taivu työskentelemään yksin pienellä terveysasemalla. Lääkäreiden puute aiheuttaa rajoituksia aukioloihin. Terveysasemien toiminta on näin ollen epävarmaa. Ostopalvelulääkärit tulevat kalliiksi.
Raudasoja totesi, että suuremmassa sote-keskuksessa asiakkaan asiat saadaan hoidettua kerralla enemmän kuntoon, vaikka matka sinne olisikin pidempi.
Palveluverkkoselvityksessä niin kutsuttujen kivijalkapalveluiden tilalle tarjotaan muun muassa digitaalisia ja liikkuvia palveluita. – Toivakkalaiset ovat osanneet jo nyt käyttää hyvin etälääkärin vastaanottoa.
Liikkuvan terveysbussin on kaavailtu kulkevan paikkakunnilla, joissa kivijalkavastaanottoa ei ole, kerrasta kahteen viikossa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa.
Raudasojan mukaan laboratorionäytteitä voisi mahdollisesti jatkossa ottaa edelleen Toivakassa. Toivakkalaisten päiväkiirevastaanotto ja muut sote-keskuspalvelut saisi jatkossa Joutsasta tai Vaajakoskelta. Ilta- ja yökiirevastaanotto on Novassa.
Toivakan vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Markus Tattari sai puheenvuorostaan illan ensimmäiset aplodit ja hän kiteytti monen paikallaolijan tunnot.
– Käykö tässä niin, että toivakkalaisten palvelut siirretään naapurikuntiin, nettiin ja sitten bussiin? Vai miten se meni?
Tattari ihmetteli sitä, miksi terveysasemia suljetaan, koska asiakkaiden ja potilaiden määrä ei ole kuitenkaan muuttunut. Hän totesi, ettei Toivakan terveysasemaa pidä lakkauttaa, koska vastaavia palveluita ei pysty varmistamaan. Hän sanoi myös, että Joutsan vuodeosaston lakkautus olisi aikamoinen pommi.
Tattari myös epäili säästöjen suuruutta. – Päinvastoin uskomme, että säästöt lisäävät pahoinvointia ja kustannuksia.
Toivakan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti (kesk.) sanoi, että miettikää nyt tarkkaan mitä vähennätte meiltä ja mitä tuotte tänne. Terkkari on meille välttämätön, samoin kuin hammashoito. Toivakka on laaja kunta, mistä ei puolessa tunnissa ehdi minnekään.
Toivakan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tilda Hämäläinen sanoi, että palveluiden karkaaminen kauas tuo turvattomuutta myös nuorten elämään.
– Perustason palveluiden säilyttäminen lähellä on tärkeää, hän totesi.
Hyvinvointialueen johtavilla virkamiehillä oli esittää myös asioita, jotka ehkä laimeasti lämmittivät huolen keskellä.
Esperi Hoivakoti Soivakan toiminta jatkuu ennallaan, senioreiden päivätoimintaa kehitetään. Toivakkaan on luvassa myös enemmän matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille perhekeskustoiminnan myötä. Myös seniorikeskusten perustamista jokaiseen kuntaan suunnitellaan.

Maarit Nurminen

Uuraisten helluntaiseurakunnassa viestikapulan vaihto

Uuraisten helluntaiseurakunnassa viestikapulan vaihto

Uuraisten helluntaiseurakunnassa vietettiin viime sunnuntaina Jyväskylään siirtyvän pastori Timo Koiviston läksiäisiä kiitosjuhlan muodossa. Mukana oli myös hänen seuraajansa Jyrki Hakonen.
Timo Koivisto on valittu Jyväskylän vapaaseurakunnan seurakunnanjohtajaksi, jossa tehtävässä hän aloittaa huhtikuussa. Seurakunta on hänelle tuttu, sillä sieltä pastorin virasta hän myös kuusi ja puoli vuotta sitten tuli Uuraisille. Uurainen on puoliso Hilkka Koiviston (os. Lahtinen) lapsuuden kotikunta, joten yhteydet tuskin Uuraisille katkeavat, varsinkin kun loma-asuntokin sijaitsee Uuraisilla.
Sinä aikana kun Koivistot ovat toimineet Uuraisilla, heidän omaan elämäänsä on mahtunut suuri määrä menetyksiä, mutta myös ilon hetkiä. – Toiminta täällä Uuraisilla on käytännönläheistä ja hyvällä tavalla yksinkertaista, mutta ehkä juuri siksi vaikeinakin hetkinä hyvin lohdullista, totesi Hilkka Koivisto puheenvuorossaan.
– Koen, että oli johdatusta, että tulin valituksi tänne ja sain kokea tämän ajan täällä. Uuraisista tulen aina muistamaan, että täällä puhalletaan yhteen hiileen. Vahvimmin se tuli esille, kun pari vuotta sitten tänne alkoi saapua sotaa pakenevia ukrainalaisia. Yhteisvoimin me seurakunnat, kunta, yhdistykset ja kuntalaiset autoimme heidät uuden elämän alkuun. Viime aikoina meillä on pidetty Alfa-kurssia, hieno kokemus sekin, Timo Koivisto miettii.
Matalimmillaan helluntaiseurakunnan kynnys on torstaisin, jolloin monipuolinen ja siisti kirpputori on auki ja kahvipöydän ääressä parannetaan maailmaa hyvinkin eri lähtökohdista olevien ihmisten voimin.
Yhteisöllisyydestä kertoi myös kiitosjuhlan vieraat. Oman tervehdyksensä toi kirkkoherra Antti Toivio ja koulukeskuksen muistamiset Laura Kankaanniemi.


Koivistoja seuraavat pastoripariskuntana Jyrki ja Mari Hakonen. Vaikka vain toinen on seurakunnan palkkalistoilla, työtä tehdään usein yhdessä.
– Asumme tällä hetkellä Jyväskylässä, mutta Viitasaarelta olen kotoisin. Aikaisemmin olen toiminut vapaaehtoisena seurakunnanjohtajana Viitasaaren vapaaseurakunnassa, mutta nyt ryhdyn ensimmäistä kertaa pastoriksi. Toiselta ammatiltani olen kiinteistönhoitaja, Jyrki Hakonen kertoo. – HL