Huikon käsityöpiiriläiset nostavat mahlamaljat keväälle. Huikon käsityöpiiriläiset haluavat lämpimästi kiittää kyläseuraa, joka on mahdollistanut kokoontumisemme kylätalolla rakkaan harrastuksemme ja yhdessäolon merkeissä.
Kuvan otti Leena Lahtinen
Päijänteenkin jää on alkanut kevätauringossa jo ohenemaan. Kotimaisemat Nisulassa kuvasi Helena Järvenpää.
Vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön kriisistä puhutaan ja syyttävä sormi osoittaa usein nuoria ja vähän vanhempiakin aikuisia, jotka oravanpyörässä vipeltäessään eivät ehdi sivuilleen vilkuilla. Vaan toisin on Uuraisilla, jossa vapaaehtoistoiminta ei lepää pelkästään eläkeläisten varassa, vaan intoa ja innovatiivisuutta löytyy myös nuoremmista sukupolvista laajalla rintamalla.
Tästä osoituksena tämän kuun lopussa 27.4. vietetään Uuraisten koulukeskuksella HuhtiHulinoita.
Idean isänä voi pitää yrittäjä ja autourheiluharrastaja Ville Tannermäkeä, joka sai nopeasti samanhenkisen porukan innostumaan mukaan ja sitten alkoi tapahtua.
– Olen jonkun aikaa pohtinut hyväntekeväisyystapahtumaa ja sen toteuttamisesta. Jostakin idea tuli haastaa Uuraisten salibandyjoukkueet heidän omassa lajissaan. Sain Uuraisten Autourheilijoilta valtavasti tukea ja se lähti siitä etenemään.
Perustimme ryhmän HuhtiHulinoille, jossa osallisena ovat Satu Pitkänen, Pasi Haarala, Tommi Neuvonen, Niko ja Tiina Virtanen, Jarkko Viinikainen ja Birgitta Hintikka. Pasi ja Satu ovat olleet isossa roolissa tätä tapahtumaa tehdessä, sillä heillä on aiempaa kokemusta tämän kaltaisten tapahtumien järjestämisestä. Nyt voisin kiteyttää tapahtuman ainutlaatuiseksi. Onko vastaavanlaista ennen järjestettykään Uuraisilla? Tällä porukalla on ollut helppo toteuttaa ja viedä projektia eteenpäin, Ville kertoo.
HuhtiHulinat on pitkä ja tapahtumarikas päivä. Koko päivän ajan pelataan salibandyä paikallisten joukkueiden kesken ja turnaus huipentuu otteluun julkkikset vastaan Uurainen All stars.
– Savukoneet on hankittu ja valoshow rakenteilla pelaajaesittelyä varten, joten luvassa on vähän näyttävämpää salibandyviihdettä, lupaa Pasi Haarala, joka on kerännyt varsin mielenkiintoisen ja monilla eri aloilla ansioituneen julkkiskattauksen. Kentälle astelevat ainakin kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo ja Ville Väyrynen, alamäkiluistelun maailmanmestari Arttu Pihlainen, mediapersoona Oskari Joutsen, kirjailija Vanha Myrkky eli huumepoliisi evp Timo Lehtonen, kumparelaskija Arttu Kiramo, ralliautoilija Mikko Hirvonen, tubettajat Onkka ja Leevi Ikävalko, salibandyn Suomen mestari Petri Kauko ja maailmanmestari Jonne Junkkarinen, jääkiekkoilija Mikko Kalteva, Putous-näyttelijät Antti Tuomas Heikkinen ja Joonas Kääriäinen, sekä kunnan oma julkimo Juha Valkama.
Uuraisten Urheiluautoilijat ja Uuraisten Urheilijoiden salibandyjaosto yhdistivät voimansa nuorten puolesta ja saivat mukaan monta muutakin yhdistystä, kuten Martat, MLL:n, VPK:n, Partion, 4H:n, Eläkeliiton ja Höytiän kyläyhdistyksen. Uuraisten kunta tarjoaa tilaksi loistavan liikuntasalin ja lukuisat sponsorit tukevat hanketta. Kuvaan asettuivat useammin rattia pyörittävä Ville Tannermäki ja Kuumissa pelaava Mila Turunen.
Julkkisottelun jälkeen pelikenttä muuttuu Liinojen kevätnäytöksen näyttämöksi. Uuraisten Liinoilla on tänäkin vuonna toiminut seitsemän eri lasten ja nuorten voimisteluryhmää ja heille treenikauden huipennus on päästä liihottelemaan yleisön eteen.
– Tapahtuma sopii kaiken ikäisille. Tapahtumapaikalla on paljon muutakin nähtävää, kuten yritysesittelyjä, kirjaesittely, ralliautoja, paloauto, pomppulinna ja kasvomaalausta. Onnenpyörääkin kannattaa pyöritellä kovasti. Näitä ihmetellessä on hyvä nauttia kahvia, leivonnaista ja makkaraa. Samalla kannattaa varoa, ettei tapahtuman oma Pasi-koira syö rapsuttelun yhteydessä makkaraasi, Ville Tannermäki vinkkaa.
Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta halutessaan voi myös kartuttaa hyväntekeväisyyspottia vapaaehtoisella maksulla. Tapahtuman tuotto tullaan käyttämään Uuraisten nuorisotilan nuorten hyväksi heidän toiveitaan ja ajatuksiaan kuunnellen.
Maaliskuisena torstaiaamuna Uuraisten kunnanviraston pihaan kurvasi monta eri yritysten logoilla varustettua autoa ja eri alojen yrittäjia saapui hyvin pitkan tauon jälkeen järjestetyille yrittäjien aamukahveille yli kaikkien odotusten, osallistujia oli kolmisenkymmentä.
Jo kahvijonossa keskustelu kävi vilkkaana. Reilun tunnin mittaisessa tapaamisessa ehdittiin esittäytyä ja vähän raapaista huolenaiheita, joista nousi selkeästi esille kolme.
Kuljetusalan yrityksen Karlogin Timo Karjalainen toi esiin huolensa nelostien rampista Hirvaskylän kohdalla.
– Olisi tärkeä turvata, että nykyisen alikulun kohdalle rakennetaan kunnon ramppi kun tie aikanaan remontoidaan moottoritieksi. Pahin vaihtoehto olisi, että ramppi häviää kokonaan ja kulku kunnan yritystonteille ja myös raskas liikenne siirtyisi Vanhalle Hirvasentielle, jossa on paljon asutusta, Karjalainen totesi.
Toinen esille noussut asia oli lounasravintolan ja ympärivuotisen kahvilan puute keskustassa ja kolmas hieman tähän liittyen torin ympäristön hiljeneminen ja tyhjät toimitilat.
Uuraisten Yrittäjät Ry:n melko tuoreen puheenjohtajan Mattilan Hoivapalvelujen Samuli Mattilan tärkein tavoite oli luoda uuraislaisille yrittäjille ja elinkeinoelämälle kuukausittainen verkostoitumistilaisuus. Ilo ensimmäisen kerran suosiosta on suuri ja osoitus myös siitä, että tarvetta ja kiinnostusta livetapaamisiin on.
– Varovasti haaveilin 20 osallistujasta, mutta pidin sitä aika utopistisena, suosio ylitti kaikki odotukset ja tapasin monta minullekin aivan uutta yrittäjää. Tiedän myös, että diilejäkin tapaamisessa solmittiin, Mattila iloitsee.
– Toivon, että perinne jatkuu yhtä suosittuna ja piristää Uuraisten elinkeinoelämää laajemminkin. Uskon, että Uuraisista on kaikki mahdollisuudet tulla Muuramen kaltainen menestystarina, täällä on etuna lisäksi nuori ikärakenne.
Seuraavat yrittäjäkahvit kunnanvirastolla juodaan perjantaina 19. huhtikuuta aamukahdeksalta.
– Silloin teemana on rahoitus ja uskon sen kiinnostavan kaikkia yrittäjiä, tervetuloa mukaan, Samuli Mattila toivottaa.
Hanna Lahtinen
Windows 95 pisti sormen suuhun
Tiedon lisääntyessä ihmiset ylikuormittuvat. Apina selässä saa kaverikseen muulin, joka muuttaa alivuokralaiseksi pääkoppaan. Enää ei riitä, että muistetaan mennä töihin tai lähteä sieltä pois. Pitää jättää jälki menemisistään bittiavaruuteen. Aikamme menee erilaisten numerosarjojen muistamiseen ja teknologian tuomaan tuskaan.
Yksinkertaisista toiminnoista on tehty kovin monimutkaisia. Ainahan meitä uusavuttomia on ollut, jotka eivät osaa perunoita keitellä tai lamppuja vaihdella. Tämän päivän uusavuttomina pidetään heitä, jotka vetävät töpselin seinästä tietokoneen tiltatessa.
Teknologian myötä ihmisten elämästä on tullut helpompaa, mutta tekoälyllä varustetut robotit kavereina kuulostavat kovin kylmiltä, mieluummin vaikka se naurava marakatti olalla.
Tiedon ”applet” roikkuvat raskaina omenapuun oksilla, mutta kerääjien korit ovat täyttyneet jo aika päiviä sitten. Enää ei mahdu vaikka kuinka tunkisi. Omenoita tipahtelee koreista polun varsille ja jäävät maahan lojumaan käyttämättöminä.
Nykynuoriso on syntynyt digiaikaan ja hallitsevat tietoliikenteen, mutta meille vanhoille koirille on paha mennä opettamaan uusia temppuja. Pääsemme helpommalla, kun vain tuhahdamme kaikelle uudelle, sen sijaan, että alkaisimme ruokkia aivoriihessä kiertävää muulia rutikuivilla tiedon paaleilla.
Hiljaista tietoa ei ole enää olemassakaan, eikä tiivistynyttä tyhmyyttä. Jokainen pelaa yksilötasolla ja huutaa kaiken julki somealustoilla. Sinisenä värisevä ”Pandoran lipas” kämmenellä ohjaa tietämme ja samalla sokaisee kaiken ympäriltämme.
Aikoinaan jo Windows 95 pisti monella sormen suuhun, mutta nykyteknologian kyydissä alkaa meillä repaleisiin puolifarkkuihin pukeutuneilla ”ysiviis-miehillä” olla koko nyrkki suussa.
Älyä on sullottu vaatteisiin enemmän, mitä sitä löytyy keskivero kansalaisella korvien välistä. Monen muistitikku lyö tyhjää ja korvissa soi titityy. Ajatus junnaa peltitölkin tavoin edes takaisin pullonpalautuskoneessa etsiessään haalistunutta enariaan. Isokorvaisen muulin kerran pysähdyttyä sitä on vaikea saada liikkeelle.
Ken tiedon aasilla liian pitkään ratsastaa törmää lopulta muurari Rabbiinin palomuuriin ja matka tyssää siihen. Apina olkapäällä mutustelee happamen makuista omenan puolikasta ja puistelee päätänsä.
Markku Koskinen