Väyrynen kuntakierroksella Toivakassa

Väyrynen kuntakierroksella Toivakassa

Muuramelainen kansanedustaja Ville Väyrynen (kok) on kuntakierroksella vaalipiirissään Keski-Suomessa. Viime torstaina hän vieraili Toivakassa. Yksi kohde oli Toivakan terveysasema, jossa hänen kanssaan vierailivat vs kunnanjohtaja Touko Aalto, kunnanvaltuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen.
– Meillä on täällä tällä hetkellä etälääkäri ja erittäin pätevät sairaanhoitajat paikan päällä, se on yllättävän toimiva yhdistelmä, Sinikka Jäntti kuvaili terveysaseman tilannetta.
Hyvinvointialue hakee vielä olomuotoaan, Ville Väyrynen on toiminut Keski-Suomen aluevaltuustossa, mutta juuri luopunut siitä, koska kansanedustajuuden seurauksena aikataulujen yhteensovittaminen tehtävien välillä on käynyt mahdottomaksi.
– Oli mielenkiintoista olla mukana rakennusvaiheessa ja uskon että tämä kevät on jännittävä, kun palveluverkon ja palvelustrategian rakentaminen kunnolla käynnistyy taloudellisesti hyvin haastavassa tilanteessa, hän toteaa.
Hyvinvointialueella on valmisteilla tilaverkkoselvitys, joka kertoo kiinteistöjen toiminnallisen ja teknisen kunnon ja niiden vaikutukset tilojen käytettävyyteen ja mahdollisiin investointitarpeisiin. Fyysisten toimipisteiden taloudelliset vaikutukset ja muutokset arvioidaan vuosille 2025–2030. Hyvinvointialueen palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille.
– Toivakan viesti hyvinvointialueen suuntaan on, että me ei kaivata kuuta taivaalta, vain hyvät, toimivat ja saavutettavat peruspalvelut. Olen luottavaisin mielin, että ne meillä säilyvät, Touko Aalto sanoo.
Toivakalla on myös jo pian kuuden vuoden kokemus yksityisestä sektorista palveluntuottajana. Esperi hoitokoti Soivakka on täyttänyt odotukset ja ylikin, vaikka ennakkoon pelättiin uutta vaihtoehtoa.
– Työssäni seurakunnassa saan usein kuulla, miten hyvin Soivakassa hoidetaan ihminen hänen elämänsä loppuun saakka ja kuinka kauniisti myös omaiset huomioidaan, Sinikka Jäntti kertoo.
– Hoivapuolella ei Suomessa ole mitään mahdollisuutta toimia ilman yksityissektoria, siksi hyvien ja toimivien kumppanuuksien löytäminen on tärkeää, Ville Väyrynen lisää.

Toivakan tulevaisuus näyttää kokonaisuudessaan nyt valoisalta.
– Meidän väestörakenne on tosi nuorekas, paljon lapsiperheitä ja uskon, että kun teemme tätä uuden kasvun ohjelmaa, niin entistä useampi lapsiperhe valitsee Toivakan kotikunnakseen. Meillä on tarjota toimivat peruspalvelut, kruununjalokivenä koulupalvelut, paljon harrastusmahdollisuuksia, sekä pienen kunnan yhteisöllisyys, Touko Aalto luettelee.
– Kasvu Keski-Suomessa pitääkin tapahtua nykytilanteessa muuttoliikkeen kautta. Syntyvyys on maakunnassa vuodesta 2009 laskenut noin 40 prosenttia, Ville Väyrynen lisää.
Kasvu tuo mukanaan toki myös positiivisia haasteita. – Päiväkodit on jo nyt ihan täynnä, Heidi Hakkarainen kertoo.
Nykyistä kansanedustaja Väyrystä ja entistä kansanedustaja Touko Aaltoa yhdistää tapa tehdä työtä jalkautumalla.
– Itse tykkäsin kiertää kaikki kesätapahtumat ja kunnat ja Ville tekee nyt sitä ihan samaa, Aalto on huomannut.
– Kiertäminen ja ihmisten tapaaminen on paitsi mukavaa, myös äärimmäisen hyödyllistä. En oikein ymmärrä, miten tätä työtä muuten voisi tehdäkään. Voi lukea sivutolkulla muistioita ja silti ei saa aitoa kuvaa alueen todellisuudesta, Väyrynen toteaa ja lisää, että hänelle on tärkeää myös toimia yhä kirurgina sairaala Novassa.
– Saan valtavan määrän tietoa suoraan työelämästä, jonka voin suoraan välittää esimerkiksi eduskunnan sotevaliokuntaan. Se on minusta paljon hyödyllisempää, kuin että menisin puku päällä keskussairaalaan juomaan posliinikupista kahvia ja kuuntelemaan miten sairaalassa menee, hän toteaa.
Touko Aalto näkee, että kansanedustajuustausta antaa hänelle itselleen tiettyjä edellytyksiä käydä oikeanlaista dialogia valtiovallan suuntaan. – Iso hyöty on siitäkin, että Touko on toiminut luottamushenkilönä, hän osaa sanoittaa asiat meille hyvin, Heidi Hakkarainen lisää.

Hanna Lahtinen

Toivakka liittyi virallisesti Linkki-liikenteen toimialueeseen

Toivakka liittyi virallisesti Linkki-liikenteen toimialueeseen

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen Linkki-paikallisliikenteen matkat jatkoivat vuonna 2023 reipasta nousuaan.
Joukkoliikenteellä tehtyjä matkoja tilastoitiin yhteensä 8,74 miljoonaa. Linkin ovi kävi siis 1,47 miljoonaa kertaa ja noin 20 prosenttia edellisvuotta useammin.
Tämä vuosi laajentaa toimintaaluetta huomattavasti. Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski päättivät MAL-neuvottelujen pohjalta liittyä Linkki-liikenteen toimialueeseen vuoden 2024 alusta alkaen.

Koko reitistö löytyy täältä. Toivakkaan liikennoi linja numero 38.
Linkin palveluiden piirissä on nyt seitsemän kuntaa ja yli 200 000 asukasta. Aluelaajennuksen myötä Linkki-joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet, lipputuotteet ja hinnat tulevat kevään aikana tarkasteluun. Uusien alueiden asukkaiden näkökulmasta ensimmäiset konkreettiset muutokset liikenteeseen tulevat kesällä 2024, kun matkustaminen mahdollistuu koko alueella Linkin Waltti-lipuilla, -maksuvyöhykkeillä ja -hinnoilla. Myös Linkki-liikenteen digitaaliset palvelut saadaan käyttöön koko laajentuvalla alueella tulevana kesänä.
Linkin linjastouudistus käynnistyy kesäliikenteessä 2024 ja tuo muutoksia linjanumeroihin, reitteihin sekä vuorotarjontaan. Linkki-liikenteen runkolinjareiteille otetaan käyttöön parhaan palvelutason Super-Linkit. Linkki-liikenne on jatkossa myös entistä puhtaampaa, kun 3.6. alkaen kaikissa Linkeissä käytetään kestävää käyttövoimaa. Uusia, sähkökäyttöisiä Linkkejä tulee liikenteeseen 64 kappaletta.
Paikallisliikenteen pääpysäkit Jyväskylän Vapaudenkadulla ovat parin vuoden ajan toimineet väliaikaisesti Asemakadulta käsin. Pysäkkitilaa on Asemakadulla ollut niukasti, eivätkä olosuhteet ole palvelun toimivuuden kannalta olleet kehuttavat. Tästä huolimatta on jo kaksi talvea selvitty tilapäisjärjestelyjen keskellä. Linkki kiittää kaikkia asiakkaita, kuljettajia ja alueen toimijoita kärsivällisyydestä ja joustavuudesta. Toiveissa on päästä palaamaan Vapaudenkadun vakituisille, paremmin toimiville pysäkkipaikoille vuoden 2024 aikana.
Viime vuonna suosituin matkustuskuukausi oli marraskuu ja eniten väkeä oli liikenteessä keskiviikkona 1.11., jolloin matkoja tehtiin yhteensä 42 390 kappaletta. Kokonaisuudessaan matkoja tehtiin marraskuussa 985 411. Suosituimmalla Linkki-linjalla 25 tehtiin yhteensä 1 259 459 matkaa. Toiseksi suosituin linja oli 27, jolla matkustettiin 849 242 kertaa. Kolmannelle sijalle tuli linja 18, jolla viime vuonna tehtiin matkoja kaikkiaan 819 824.
Eniten käytetty lipputuote oli aikuisen 30 vrk kausilippu, jolla tehtiin 1 356 506 matkaa. Sovelluksesta älypuhelimeen ostettavan mobiililipun suosio jatkui ja sillä tehtiin 731 645 matkaa. Lähimaksamisen ongelmat autoissa saatiin selätettyä alkuvuodesta 2023. Sen jälkeen maksutapa lähti nopeasti yleistymään, ja lähimaksulla maksettuja matkoja tilastoitiin yhteensä 378 810. – HL

Kuva: Toivakan kunta

Toivakan erähenkilö vuonna 2023 on Matti Ilmonen

Toivakan erähenkilö vuonna 2023 on Matti Ilmonen

Toivakassa vuodenvaihteen erätulet sytytettiin Nisulan kylällä Toivolan tilan pihapiirissä.
Erätulille saapui noin 70 eräkäynninharrastajaa tai muuten vain erätulista nauttivaa vierasta.


Erätulilla paistettiin grillimakkaraa ja nautittiin nokipannukahvia sekä glögiä. Komeitten revontulien loistaessa kilpaa rakovalkean kanssa julkistettiin vuoden erähenkilö. Erähenkilötittelin ja tunnustuksena annettavan kuksan sai vastaanottaa Matti Ilmonen. Matti on harrastanut metsästystä jo vuodesta 1981 alkaen.


– Aloitin metsästyksen heti kun sain metsästäjätutkinnon suoritettua. Siitä asti olen riistan perässä metsiä samoillut, kertoo Matti.
Hirviporukassa hän on ollut mukana aluksi ajomiehen roolissa pikkupojasta alkaen.
– Ajoporukassa kapuloita yhteen paukuteltiin hirvien liikkeelle saamiseksi. Hirvet tai hirvi, yritettiin ajaa passiketjun ulottuville. Vuodesta 1986 alkaen olen ollut hirviporukassa mukana aseen kanssa.
Reilut kuusikymmentä hirveä on Matti tähän mennessä ampunut. Hyvänä metsästyskaverina hänellä on ollut karjalankarhukoira.
– Vuonna 1992 hankin Häkkisen Tapanilta ensimmäisen karjalankarhukoirani, Serin. Siitä lähtien on kaverina metsällä ollut karjalankarhukoira. Nykyinen koira, Remu on neljäs samaa rotua oleva koira. Karjalankarhukoira soveltuu hyvin hirven, karhun ja myös pienpetojen pyyntiin.


Riistanpyynnin lisäksi karjalankarhukoira soveltuu hyvin seurakoiraksi. Ne viihtyvät hyvin myös sisällä ja ovat koko perheen ystäviä. Riistanpyynnin lisäksi Nisulan metsästysseurassa tehdään aktiivista riistanhoitotyötä.
– Riistapellot, ruokintakatokset ja nuolukivet ovat tärkeitä riistanhoitomuotoja. Pienpetojen pyynnillä on myös merkittävä osuus riistanhoitotyössämme. Mm. supikoirien lisäksi pyydämme kettuja, näätiä ja minkkejä. Pyydetyistä eläimistä laitamme tiedot Omariista-palveluun. Sinne voi tallentaa myös kuvia pyydetystä saaliista.
Matti on ollut Nisulan Metsästysseuran sihteerinä vuodesta 1993 alkaen. Riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa hän on ollut vuodesta 1992 ja lisäksi alueellisessa riistaneuvostossa maanomistajien edustajana vuodesta 2011. Monipuolisen riistaharrastuksen myötä Matti on ansainnut vuoden 2023 erähenkilötittelin.

teksti Veikko Ripatti
kuvat Matti Ilmonen

Kova pakkanen työllistää yrityksiä

Kova pakkanen työllistää yrityksiä

Kova ja varsin pitkä pakkaskausinäkyy joidenkin yritysten työtilanteessa. Toivakkalaisessa LVI-Palvelu Mainio Oy:ssä se näkyy jopa paineistavana toimintana. Pakkanen on laittanut yrityksen asentajille vipinää kinttuihin. Lämmitysjärjestelmiä on ns. kyykännyt ja putkia on jäätynyt. Myös huoltotöitä on ollut ja niissä on jouduttu tekemään tilapäisiä korjauksia.
– Olemme olleet koko menneen viikon hätäaputöissä, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Petteri Pölkki.
– Vesijohtoja on saatu sulatella koko viikon ajan, kertoi firman asentaja Otto Bågman.
– On jouduttu vaihtamaan vesipumppujakin jäätyneen ja haljenneen tilalle, sanoo yrityksen asentajana myös toimiva Vesa Hokkanen.
Miehet tietävät kokemuksesta, että työt tämänkin pakkasjakson osalta tulevat jatkumaan vielä jonkun aikaa. Pakkasten hellittäessä putkirikkoja alkaa esiintyä yhä enemmän, kun kylmä hiipii syvempään maahan. Tähän putkien rikkoutumiseen liittyvä selitys on aineen lämpölaajeneminen. Lämpötilan vaihdellessa vesiputken ja sen sisällä olevan jään tilavuus supistuu ja laajenee. Kun pakkanen hellittää, sulaa vettä pääsee jäätymiskohtaan lisää. Siinä jäätyessään se rikkoo ympärillä olevan putken. Routa etenee pitkin talvea myös pakkasten lauhtuessa, jolloin tuntuu siltä, että jäätymisongelmat alkavat oikeastaan vasta keväällä ilmojen lämmetessä. Sulatusmiehille tämä tarkoittaa hommien jatkumista myös pitkälle kevääseen.

Toinen pakkasen kohderyhmä ovat kulkuneuvot. Autojen korjaustoimintaa harjoittava Tommi Virtanen Toivakan Rengas- ja Autohuollosta on kohdannut monia pakkasen puremia autoilijoita.
– Ensinnäkin olen itsekin kokenut sen, että tämä työtilani on nyt varsin kylmä, mutta vaatetusta lisäämällä tarkenee. Asiakkailleni kova pakkanen on merkinnyt ajoneuvojen hyytymistä. Ongelmia ovat tuottaneet autojen akut ja niitä olenkin saanut vaihtaa enemmän kuin aiempina vuosina. Akut on syytä ladata täyteen ja tärkeätä on välttää lyhyitä ajomatkoja ja niiden välissä tapahtuvaa auton sammuttamista. Joskus olisi parempi rikkoa lakia ja antaa auton käydä lyhyiden kaupassakäyntien ajan, toteaa Virtanen.
Yksi huolenaihe autoissa on pakkaskaudella moottorin huohottimen jäätyminen. – Jos se jäätyy, moottoriin syntyy paine joka sylkee öljyt pihalle vaikkapa öljytikun reiästä. Näin tapahtuu, kun moottorikaasujen sisältämä vesihöyry muuttuu ongelmaksi. Vesihöyry jäähtyy ja tiivistyy kampikammiosta imusarjaan johtavassa letkussa vedeksi. Kovalla pakkasella vettä saattaa kertyä huohotinletkuun niin paljon, että se tukkeutuu. Moottorin sisään syntyy kova paine, jonka seurauksena moottoriöljyt ajautuvat pihalle. Välttämättä öljynpainevalo ei sitä tunnista ja ilman öljyä moottori ei kestä vaan vaurioituu, kertoo Virtanen.
Lisäksi auton polttoainesuodatin saattaa jäätyä jolloin matka keskeytyy.
Virtanen toteaakin, että tällaisilla pakkasilla olisi hyvä antaa auton seistä tai jos pitää ajaa, antaa sen seistessä käydä tyhjäkäynnillä.

Veikko Ripatti

Hyviä talousuutisia Toivakasta – osakekauppa ratkaisee kunnan taseongelman etuajassa

Hyviä talousuutisia Toivakasta – osakekauppa ratkaisee kunnan taseongelman etuajassa

Toivakan kunnan tulevaisuus näyttää pitkästä aikaa myös talouslukujen osalta valoisalta.
Toivakan kunnan ja Savonlinnan kaupungin välinen Suur-Savon Sähkön osakekauppa sai lainvoiman 28.12.2023. Kaupassa Toivakan kunta myi 491 kappaletta Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita Savonlinnan kaupungille 6000 euron osakekohtaiseen hintaan. Kauppahinnaksi muodostui näin ollen noin 2,95 miljoonaa euroa.
Toivakan kunnan ja Savonlinnan kaupungin välinen osakekauppa varmistaa, että Toivakan kunta pystyy kattamaan taseessa olevan 1,6 miljoonan euron alijäämän etuajassa. Suurin syy alijäämän syntymiseen vuonna 2019 oli Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n lainatakausten realisoituminen, yhteensä yli 3,3 miljoonaa euroa.
Toivakan kunta ei jättänyt alijäämän kattamisvelvoitetta osakekaupan toteutumisen varaan vaan Toivakan valtuusto hyväksyi vuodelle 2024 924 000 euroa ylijäämäisen talousarvion. Lisäksi Toivakan kunta haki ja sai valtiovarainministeriöltä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuodelle 2023 yhteensä 150 000 euroa.
Ilman osakekauppaa alijäämän kattamisvelvoitteen täyttäminen tämän vuoden loppuun mennessä olisi kuitenkin ollut epävarmaa, sillä käyttötalouden kautta kumulatiivisesta alijäämästä olisi jäänyt yhä kattamatta noin 240 000 euroa.
– Osakekauppa ratkaisee kunnan taseongelman etuajassa ja varmistaa sen, että alijäämän kattaminen ei mene yliajalle, kiteyttää Toivakan kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen.
– Osakekauppa mahdollistaa alijäämän kattamisen ohella sen, että kunta pystyy toteuttamaan kuntastrategian mukaisia kehittämis- ja uudistamistoimenpiteitä, joilla tuetaan kunnan kasvu- ja elinvoimatekijöitä, lisää Toivakan vt. kunnanjohtaja Touko Aalto.
Hakkarainen ja Aalto painottavat, että osakekauppa on osa Toivakan kunnan talouden ja toiminnan uudelleenjärjestelyä, jolla varmistetaan kunnan itsenäisyys ja vahvistetaan kunnan rahoitusasemaa tulevia haasteellisia vuosia varten, jotka ravistelevat koko suomalaista kuntakenttää.
He alleviivaavat sitä, että kunnan pitää käynnistää talous ja toiminta ikään kuin uudelleen, jotta vältetään alijäämän kertyminen taseeseen uudestaan ja eurot riittävät soten jälkeiseen sivistys- ja elinvoimatehtävään.
Kun Toivakan kunta laittaa samanaikaisesti taseen töihin, uudistaa toimintatapojaan ja välttää alijäämäisiätuloksia tiukalla talouden suunnittelulla, on mahdollista sekä vahvistaa kunnan rahoitusasemaa että rahoittaa uuden kasvun toimenpiteitä kuntastrategian ja valtuuston osoittamalla tavalla, Hakkarainen ja Aalto kertovat.

Joulun alla julkaistiin FCG Finnish Consulting Group ja konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittämään Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksiin perustuva tutkimustulos. Sen avulla voi vertailla kuntien kehitystä yhdellä luvulla, johon on yhdistetty 20 eri muuttujaa.
Tämäkin mittari lupaa Toivakalle toivoa. Kunta on viidenneksi korkeimmalla sijalla Keski-Suomessa. Toivakan edelle kiilaavat vain Jyväskylä, Muurame, Laukaa ja Luhanka. Kaikkien Suomen kuntien joukossa sijoitus on 145., esimerkiksi Uurainen löytyy sijalta 201.
Vetovoima ei Toivakassa kuitenkaan ainakaan vielä ole realisoitunut väestönkasvuksi. Mikäli joulukuussa ei ole tapahtunut yllätyksiä, niin muutaman posititiivisen vuoden jälkeen väki vähenee tänä vuonna. Marraskuun lopussa toivakkalaisia oli 2375, eli 32 henkilöä vähemmän kuin vuoden alussa.
Uuraisilla erityisesti luonnollinen väestönkasvu on edelleen vahvaa, mikä taannee plussan puolelle päätymisen. Marraskuun lopussa uuraislaisia oli 26 enemmän kuin vuoden alussa, eli 3618. Uuraisilla on Keski-Suomessa suhteellisesti eniten alle 15-vuotiaita, lähes neljännes väestöstä. Myös Toivakassa lasten osuus on suuri.

Hanna Lahtinen