Tiina Lamminaho
Keski-Suomen metsäneuvosto on myöntänyt tämän vuoden Pro metsä -palkinnon Päijänteen metsänhoitoyhdistykselle. Metsäneuvoston perustelujen mukaan palkinnon myöntämiseen vaikutti etenkin Päijänteen mhy:n uudistushenkinen ja kehitysmyönteinen toiminta talousmetsien luonnonhoidon turvaamiseksi ja lisäämiseksi. Perusteluissa kehuttiin Päijänteen mhy:tä myös metsänomistajille suunnatun ympäristötukipalvelun käynnistämisestä sekä puulajien sekaviljelyn edistämisestä talousmetsissä.
– Meille on tärkeää, että meiltä löytyy koko ajan metsänomistajien omien tavoitteiden mukaiset palvelut, haluamme palvella myös luontopainotteisia metsänomistajia, Päijänteen mhy:n toimitusjohtaja Petri Takalo toteaa.
Ympäristötukipalvelun Päijänteen mhy otti käyttöön nelisen vuotta sitten.
– Jos metsänomistajalla on jokin arvokas luontokohde, esimerkiksi erityisen tärkeä elinympäristö, me valmistelemme ja haemme metsänomistajalle Metka-tukea. Metsänomistajalle palvelu on maksuton; ainoastaan arvonlisävero jää metsänomistajan maksettavaksi, me saamme valmistelukorvauksen Metka-tuesta, Takalo kertoo.
– Aiemminhan Metsäkeskus teki ympäristötukihakemuksia, mutta nyt se on siitä luopunut. Me aloitimme palvelun ensimmäisten metsänhoitoyhdistysten joukossa, jo silloin, kun Metsäkeskuskin vielä teki hakemuksia. Useampana vuonna olemme olleet eniten ympäristötukihakemuksia toimittanut organisaatio.
Tällä hetkellä valtion ympäristötukeen varatut rahat on jo käytetty, loppuvuodesta lähetetyt hakemukset käsitellään ensi vuonna.
– Olemme valmistelleet kohteita myös pysyvään Metso-suojeluun, mutta sitä emme ole pitäneet kovin paljon esillä, sillä myös siihen varatut rahat ovat vähissä ja siihen on Keski-Suomessa pitkät jonot. Tämä kymmenen vuoden määräaikainen Metka-tuella suojelu on ollut hyvä välivaihe, kun metsänomistaja on halunnut suojella metsäänsä ja saada siitä myös jotain korvausta, Takalo sanoo.
Sekaviljelymalli talousmetsissä Päijänteen mhy:llä on ollut käytössä vuodesta 2023.
– Malli otettiin hyvin vastaan ja nykyään se on valtamenetelmä havupuiden viljelyssä, Takalo toteaa.
– Meidän toimialueellammehan valtaosa metsistä on rehevillä maapohjilla, eli ne ovat kuusivaltaisia. Uudessa mallissa istutusmäärä laskettiin 1800 taimesta hehtaarilla 1500 taimeen hehtaarilla ja siitä kaksi kolmasosaa on kuusen taimia ja yksi kolmasosa männyntaimia. Lisäksi jätetään tilaa luontaisesti leviävälle lehtipuulle. Kun istutettavat havupuun taimet ovat jalostettuja, ne pärjäävät luontaisesti lisääntyvälle lehtipuulle ja ottavat sen kasvussa kiinni muutamassa vuodessa. Näin syntyy ilmastokestävämpiä useiden puulajien sekametsiköitä. Ne kestävät paremmin sekä ääreviä sääolosuhteita, että ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia hyönteistuhoja ja kasvitauteja, Takalo selvittää ja toteaa mallin perustuvat useampiin tutkimushankkeisiin.
Takalon mukaan sekaviljelymalli on kymmenkertaistanut männyt viljelymäärän Päijänteen mhy:n alueella.
– Sekaviljelymalli myös kohtuullistaa metsäomistajan kustannuksia, kun taimia istutetaan vähemmän, Takalo toteaa.
Ympäristötukipalvelun ja sekaviljelymallin käyttöönoton lisäksi Päijänteen mhy haluaa Takalon mukaan tuoda luonnonhoidon puolta entistä enemmän esille.
– Luonnonhoito terminä kattaa todella paljon. Se tarkoittaa toimia, joilla pyritään turvaamaan ja parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja esimerkiksi minimoimaan talousmetsäkäytön aiheuttamia haittoja luonnolle. Monia asioita, esimerkiksi säästöpuiden jättämistä ja riistatiheikköjä edellytetään jo metsäsertifikaateissa. Meidän toimemme ovat sellaisia, joilla metsänomistaja pystyy saamaan lisätuloa luonnonhoidosta eli tuloa metsästä hakkaamatta puita, Takalo sanoo.
– Ympäristötukipalvelu on suosituin kehittämistämme luontopalveluista. Lisäksi meillä on kehitteillä luontolähtöinen metsäsuunnitelma, jossa huomioidaan enemmän luonnonhoitoa. Kehitämme myös ennallistamisen keinoja ja luontoarvokauppaa, luontoarvokaupassa haluaisimme toimia välittäjänä. Markkinoilla tarvittaisiin nyt ostajia, jolloin markkinat saataisiin käynnistettyä.
Päijänteen mhy on mukana myös ”Ennallistaminen houkuttelevaksi ja toteutettavaksi Keski-Suomessa ” -hankkeessa.
– Seuraamme toimialan muutosta ja aikaa niin, että palveluvalikoimamme pysyy ajan mukana. Seuraamme myös tuoreinta tutkimustietoa ja kehitämme toimintaamme sen mukaan, Takalo sanoo.