24.12.2025 | Lue ilmaiseksi, Uutinen
Huutosen sisaruksista puolet on viettänyt pyöreitä synttäreitä tänä syksynä. Asta Huutonen täytti 60 elo-syyskuun vaihteessa ja Matti Huutonen saavutti kunniakkaan puolen vuosisadan iän lokakuussa. Sveitsissä asuva esikoinen Sari vietti kuusikymppisiään viime vuonna ja kolmen vuoden kuluttua niin tekee Tanja.
Ilmassa on siis rajapyykkien esiin nostamaa nostalgiaa, ja kahvipöydän ääressä jutustelu kääntyy luontevasti aikaan ennen kuin Matista tuli yksi Suomen luotetuimmista tv-kasvoista, joka ilta illan jälkeen vakuuttaa, että ilmoja riittää jatkossakin.
Tai aikaan ennen kuin Astasta tuli taiteiden tohtori ja hän eli elämäänsä San Diegossa Kaliforniassa ja hetken myös Kanadassa. Viime vuodet Asta on asunut Jyväskylässä. Aikuisista lapsistakin toinen, Jasper, asuu ja opiskelee nyt Jyväskylässä, Tuuli suorittaa opintojaan San Diegossa.
Tanjakin on palannut Suomeen pitkäaikaisen työnantajansa palvelukseen. Hän työskentelee nyt MTV Uutisten kotimaan toimituksen päällikkönä. Viiden vuoden määräaikainen jakso Suomen Berliinin-suurlähetystön lehdistövirkamiehenä päättyi vuonna 2023.
Myös Sari on palannut Suomeen 28 Zürichissä vietetyn vuoden jälkeen.
Ennen kuin siskot lähtivät valloittamaan maailmaa ja pikkuveli sääkarttoja, oli tavallinen Huutosen nelilapsinen perhe.
Kymmenettuhannet suomalaiset muuttivat 1960- ja 1970-luvuilla töiden perässä Ruotsiin, niin myös nuoripari Seija ja Tauno Huutonen. Tauno oli Höytiän poikia Kaijalta, mutta Seija oli syntynyt ja kasvanut Nurmeksessa. Tästä taas johtuu, että kaikilla sisaruksilla on taito leipoa karjalanpiirakoita.
Seija ja Tauno eivät olleet syntyneet kultalusikka suussa, eikä koulujakaan ollut varaa paljoa käydä, mutta heitä yhdisti ennakkoluuloton ja yritteliäs asenne kaikkeen, mihin he ryhtyivät, sekä penninvenytyksen taito.
Sari ja Asta syntyivät Ruotsissa, mutta muuttivat takaisin Suomeen niin pieninä, että muistoja siirtolaisuudesta ei ole. Sari muistaa hämärästi Kuikan talon, jonne perhe ensin muutti, mutta varsinaisesti lapsuus alkoi Nappulassa.
Pieni talo kylän keskellä oli virikkeellinen kasvuympäristö, sillä Höytiän kylään mahtui monenlaista persoonaa. Kylän keskustassa toimi tuolloin koulu, kaksi kauppaa, posti, oli työväentalo Moskova ja ihan vieressä kioski, jota Tauno ja Seija pitivät.
– Oli tosi hienoa, jos pääsi isän mukana tukkuun ostamaan kioskitarpeita, Tanja muistaa.
– Pikatukussa tarjottiin ilmaista kahvia, maistan sen maun vieläkin, siinä oli kitkerää kahvia ja oikein paksua kermaa, Sari lisää.
Sitten oli tietysti puhelinkeskus, jonka hoitajana Seija toimi ja Sarikin välillä.
– Jos soitettiin Höytiältä, piti vastata ”keskus”, jos soitettiin vaikkapa Uuraisilta, niin piti vastata ”Höytiä”. Jokaisesta puhelusta täytettiin keltainen pahvinen lappu, Sari kertoo.
– Asta ja Sari nukkuivat kerrossängyssä ja minä sohvalla pärisevän puhelinkeskuksen vieressä, ja silti saatoin myöhästyä koulusta, jonne oli matkaa vain parikymmentä metriä, Tanja kertoo.
Höytiän koulu tuli Tanjalle tutuksi jo paljon ennen kouluikää, sillä hyvä kaveri Virpi Kovanen (nyk. Lähteenmäki) asui koululla ja usein tytöt notkuivat keittäjä-Lempin (Heinäaho) hellan ääressä.
– Lempin jauhelihamakaroonimössö oli ihanaa, huokaisee Tanja ja palaa makumuistoissaan puolen vuosisadan taa.
Nappulan ajasta mieleen on jäänyt myös kolmen pukin joulu, joka aavistuksen rapautti lasten uskoa aitoon joulupukkiin.
– Luultavasti isä oli pyytänyt varmuuden vuoksi useampaa veljeään toimimaan pukkeina, ja pukkeja tulikin sitten peräti kolmin kappalein, Asta arvelee.
Huoneita Nappulassa oli kaksi ja aitan takana ulkovessa, jonne meneminen pelotti Saria. Asta nautti ympäristön leikkipaikoista, Karhukorvesta ja tierummuista.
Nappulassa asui tiiviisti viisihenkinen perhe, ja kun kuopus Matti syntyi vuonna 1975, alkoi olla jo ahdasta.
– Muistan kyllä sen isän muikean ilmeen ja äänensävyn, kun hän kuuli sairaalasta, että poika oli syntynyt. Isän veljellä Pulterilla (Terho Huutonen) oli ambulanssi, ja äiti ja Matti tulivatkin ambulanssin kyydillä kotiin. Näin tämän koulun ikkunasta ja sitten piti äkkiä välitunnilla juosta kotiin vauvaa katsomaan. Siellä se nukkui keltaisen päiväpeiton päällä punaisessa villapuvussaan, Sari kertoo.
Tuleva tv-ammattilainen Tanja puolestaan tunsi paloa media-alalle jo tuolloin ja kadehti pikkuveljeään.
– Minä olin kamalan kateellinen, kun Matti sai isän ja äidin kanssa katsoa Simpauttajaa, kun se meiltä muilta kiellettiin. Avaimenreiästä yritettiin vähän kurkkia kuitenkin. Matti oli noihin aikoihin alle vuoden ikäinen ja autuaan tietämätön etuoikeudestaan.
Tanja pääsi kuitenkin toteuttamaan taiteellisuuttaan esimerkiksi Vesaisten näytelmäkerhoon, jota piti Peltoahon Sanni Vääränen. Kuolemattomin muisto noilta ajoilta on oksentaminen Mauri Pekkarisen autoon, jopa merkittävämpi kuin se, että tuleva tv-kasvo keksittiin Hannele Huovin lastenohjelmaan puita halailemaan ja lausumaan runoja jo hyvin nuorena.
Noin vuosi sen jälkeen, kun Matti syntyi vuonna 1975, tapahtui hurjia ja muutettiin uuteen Paja-ahon taloon, siihen samaan, jonka keittiön pöydän ääressä nyt menneitä muistellaan.
– Kyllä uusi talo oli hieno, sisävessakin, vaikka valonappula oli ärsyttävästi oven ulkopuolella. Isän pikkuveli Markku asui aika pitkään myös täällä, ennen kuin rakensi oman talon, tytöt muistavat.
Paja-aho sai nimensä Pajasta, eli Autokorjaamo Veljekset Huutosen korjaamosta. Yritystä oli vuonna 1974 perustamassa Tauno ja Markku Huutonen, josta tulikin sitten varsinainen Pajan sielu aina vuonna 2023 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.
– Kun pajaa rakennettiin, niin vietiin potkurilla rakentajille kahvia. Matti taas oli pikkupoikana kertomassa korjaajille, milloin vilkku palaa ja milloin ei, Asta muistaa.
– Suutarin lapsella ei ole kenkiä, ja meillä oli aina huonoimmat autot, Tanja muistaa. Toisaalta pikkuvioistaan huolimatta esimerkiksi Plymouth Valiant oli aika komea kärry.
– Valiantilla piti ajaa alamäet vapaalla, kun se vei niin kamalasti bensaa, Asta lisää.
Oli myös vaaleansininen pieni kuorma-auto Ford Transit, joka oli erityisen tarpeen silloin, kun Tauno ja Seija ryhtyivät harjoittamaan maaseudun uutta elinkeinoa, kettutarhausta. Transitin lavalla kulki ketuille ruokaa, kuten kevyesti turvonneita lehmänruhoja.
Matin lapsuuden joulumuistot sijoittuvat Paja-aholle.
– Kai se pukki yleensä oli Pertti (Huutonen) haalari väärinpäin päällään, Matti arvelee.
– Kerran pukilla oli myös pahvilaatikosta askarreltu neliön muotoinen naamari, jossa oli jotain pumpulia partana, Tanja muistaa.
– Aattoaamuna äiti teki joulupuuron, sen jälkeen lähdettiin hakemaan kuusi. Haudoilla käytiin ja sauna oli tärkeä. Ruuan jälkeen tuli pukki. Jouluna oli myös paljon hyvää ruokaa ja joulupöydässä ehdottomasti herneitä, se oli isän juttu, Matti kertoo.
– Ensimmäisenä jouluna Ruotsissa äiti ei tästä tiennyt ja herneet puuttuivat, mutta eivät enää koskaan sen jälkeen, Sari lisää.
Jokaisen sisaruksen joulupöydästäkin löytyy aina ainakin herneitä, karjalanpiirakoita ja karjalanpaistia.
– Arkena oli ruoka paljon pelkistetympää, leipäressua ja maitoperunoita, Matti sanoo.
– Maitoperunoita, huokaa Tanja ja sulkee silmänsä. – Ai, että kun saisi nyt maitoperunoita. Ja äitin tekemä sienikastike oli kyllä älyttömän hyvää.
Keittiön puuhellalla on valmistettu tuhansia aterioita. Seija Huutonen oli tarkan markan kokki, mikä tarkoitti, että hän teki menneinä aikoina sellaista ruokaa, jota nykyään ihaillaan – puhdasta lähiruokaa. Kellarissa oli iso saavi suolasieniä, toinen puolukkahilloa ja ruisleipä leivottiin omasta karjalaisesta juuresta.
Erityisesti Asta on perinyt Seijan tarkkuuden. Lapsena hän mittasi jäätelöpaketin palatkin viivoittimella.
Jokainen sisaruksista on lähtenyt työelämään nuorena opiskelujen ohessa. Höytiän kaupat, Salmelan kauppa Jokihaarassa ja Kettusen kauppa kirkolla tarjosivat nuorisolle hyviä työpaikkoja. Asta kunnostautui myös lapsenlikkana ja Tanja piti uimakouluja ja oli totokassana. Matti pääsi Pertti-sedälle rakennushommiin.
Sittemmin löytyi muitakin hommia jokaiselle.
Huutosen sisarukset ovat saaneet selvitä ilman vanhempiaan jo pitkään, mutta erityisesti kotona Seijan ja Taunon läsnäolo tuntuu yhä vahvasti.
– Molemmat olivat kovia lukemaan ja kai jollain tapaa kannustavia, vaikka rahallista tukea ei kyllä herunut, Tanja miettii.
– Äiti luki esimerkiksi Sinuhe egyptiläisen monta kertaa ja sanoi, että jokainen lukukerta on erilainen, Sari muistaa.
– Meille tytöille hän sanoi, että ensin se ammatti ja sitten vasta ukko, Asta lisää.
– Ainakaan he eivät estäneet meitä lähtemästä ja kokeilemasta kaikkea, Matti päättää.
Kaikki neljä myös vuorollaan lähtivät ja kokeilivat – ja pärjäsivät, mutta kokivat myös ihmiselämään kuuluvia ylä- ja alamäkiä.
Paja-aho on ja pysyy, puuhella lämpiää, vessan valo on edelleenkin ulkopuolella. Kinastelu ei ole lapsuudesta juurikaan muuttunut. Joulupöytään leivotaan karjalanpiirakat ja muistetaan myös ne herneet.
Hanna Lahtinen
09.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Vaikka varsinaisilta irtisanomisilta vältyttiin, toimenpiteet koskevat monia työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilalle kokemus YT-neuvottelujen vetäjänä yhdessä kunnanjohtajan kanssa oli ensimmäinen.
– Eihän tällainen tehtävä koskaan ole helppo toteuttaa, ja siihen pitää paneutua tarkasti, sillä ratkaisut vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöiden elämään. Lähtökohta oli, että ketään ei irtisanota, ja siinä lopulta onnistuttiin eläköitymisten ja työnkuvamuutosten avulla. Mutta paljon se vaati keskusteluja ja yhteistyötä. Jo pelkästään se, kuinka ensi vuonna eläköityvän peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen valtavan laaja työpöytä jaetaan, oli varsin haastavaa, Mattila sanoo ja lisää, että koska kuntakenttä on murroksessa, kuntatalouden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan.
Mattila toivoo, että nyt tehdyt ratkaisut ovat pitkäkestoisia, eikä lähivuosina vastaavan kaltaiseen kierrokseen tule tarvetta.
Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä.
Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
Keskeisiä ratkaisuja ovat hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä.
Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä.
Ensimmäiset muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Toimisto- ja viestintäassistentin työtehtävät jakautuvat jatkossa puoliksi Uuraspostin tehtäviin sekä keskusvirastolla viestinnän, markkinoinnin ja toimistotöiden hoitoon.
Vastavalitun toimistosihteerin työtehtäviin taas kuuluvat 1.1.2026 alkaen Uuraspostin lisäksi kirjaamon sekä tiedon- ja asiahallinnan tehtävät, neuvonnan hoito ja ylläpito sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimistotyöt.
Toimistoassistenttina toimii tällä hetkellä Taru Kukkonen ja toimistosihteerinä Nina Puustelli.
Siivoustyönohjaajan toimi lakkaa, ja irtisanomisen vaihtoehtona siivoustyönohjaaja Saija Vihtamäki on ottanut vastaan siivoojan työsopimuksen, johon ei kuulu esihenkilötehtäviä. Esihenkilötehtävät siirtyvät ruoka- ja siivouspalvelupäällikölle, ja työohjeet toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Hallinto- ja HR-asiantuntijan virka lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja virkatehtävät siirretään muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen hallinto- ja HR-asiantuntija Pasi Lievonen jatkaa taloussihteerinä ja hoitaa jatkossa pääasiassa eläköityvän laskentasihteerin tehtäviä.
Myös elinkeinoneuvojan työsuhteinen toimi lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja osa tehtävistä siirtyy muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen jatkaa hallintovastaavana; hän vastaa myös kunnan tietosuojasta ja toimii työsuojelupäällikkönä.
Kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan virka lakkautetaan viimeistään keväällä 2026. Kirjastonjohtajan tehtävät siirretään perustettavaan sivistystoimenjohtajan virkaan, jonka tehtäviin kuuluu sivistystoimen johtajuus, kirjaston johtajuus ja henkilöstöresurssiasiat. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain perusteella työnantaja tarjosi sivistystoimenjohtajan virkaa virkavapaalla olevalle kirjastonjohtaja–kulttuurituottaja Minna Vileniukselle, joka on ilmoittanut ottavansa viran vastaan. Kulttuurituottajan tehtävät siirretään nuorisotyöntekijälle.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu melko paljon muutoksia. Varhaiskasvatusjohtajan virka lakkautetaan ja varhaiskasvatusjohtaja irtisanotaan; hänelle tarjottiin työsopimusta päiväkotiyksikön varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan tehtävään.
Päiväkodin johtajan työsuhteinen toimi muutetaan päiväkodin johtajan viraksi, jota hoitaa jatkossa päiväkotiyksikkö Helmen nykyinen päiväkodin johtaja. Päiväkodin johtajan virkaan kuuluvat varhaiskasvatuksen hallinnon johtotehtävät: asiakas- ja henkilöstöpäätökset hallintosäännön perusteella, talousasiat ja kehitystyö.
Päiväkoti Pikkulan päiväkodin johtajan toimeen ei tule muutoksia, mutta Hirvasen päiväkodin johtajan toimi lakkaa.
Hanna Lahtinen
03.12.2025 | Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan yhteistoimintamenettely työvoiman vähentämisestä päättyi 23.10.2025. Menettely koski sivistystoimea ja kunnanviraston hallintoa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä. Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
– Keskeisiä ratkaisuja ovat mm. hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä. Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä, kerrotaan kunnan keskiviikkona antamassa tiedotteessa.
Varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtamisrakennetta uudistetaan: perustetaan sivistystoimenjohtajan virka ja päiväkodin johtajan työsuhde muutetaan viraksi. Muutokset tukevat kunnan organisaatiouudistusta ja talouden tasapainottamisen tavoitteita.
Uutista korjattu 3.12. klo 20.30. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
02.12.2025 | Uurainen, Uutinen
Äskettäin julkaistiin tieto, että tyhjentyneeseen Parman tehtaaseen, historialliseen Keski-Suomen betonin tehtaaseen Kangashäkkiin on löytynyt uusi toimija – hyvinkin läheltä, oikeastaan aivan tien toiselta puolen.
Kuljetusliike Silvasti Oy laajentaa toimintaansa merkittävästi ja avaa ensi vuonna Kangashäkissä tuulivoimaloiden pääkomponentteihin keskittyvän korjaamon ja varaston.
– Panostamme voimakkaasti tuulivoimaloiden huoltoon, joka tuo jo nyt merkittävän osan liikevaihdostamme, kertoo toimitusjohtaja Ville Silvasti. Yhtiö suunnittelee vastaavaa huoltokeskusta myös Ruotsiin.
Kangashäkin hallit ovat 130 metriä pitkiä, mikä mahdollistaa jopa 85-metrisiä siipiä koskevat korjaukset. Alkuvaiheessa Silvasti tarjoaa tiloja ja palvelukonseptia, mutta tavoitteena on palkata omia huolto- ja korjaushenkilöitä.
Silvasti on Pohjoismaiden suurin tuulivoimaloiden kuljettaja ja erikoistunut raskaisiin kuljetuksiin sekä projektilogistiikkaan. Yrityksen liikevaihto on tänä vuonna arviolta 72 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on noin 130 henkilöä Suomessa ja ulkomailla.
Pian saatiin jatkoa hyville yritysuutisille. Uuraislainen teräsrakenneyhtiö Jakeman Oy ostaa jyväskyläläisen Seppäkoski Oy:n liiketoiminnan, joka keskittyy täydentäviin terästöihin. Yrityskauppa astuu voimaan vuoden vaihteessa, yhtiöt kertovat tiedotteessa.
Kaupan myötä Jakeman vahvistaa osaamistaan ja palveluvalikoimaansa teräsrakentamisen alalla.
– Saamme riveihimme 10 ammattilaista ja heidän työpanoksensa, toteaa Jakemanin toimitusjohtaja Veli-Pekka Niemistö.
Seppäkoski näkee kaupan mahdollisuutena kasvaa ja osallistua entistä suurempiin projekteihin. – Jakeman tarjoaa meille ne puitteet, jotka olemme aiemmin joutuneet hoitamaan alihankkijoiden kautta, kommentoi Seppäkosken toimitusjohtaja Hanne Toukoaho. Kauppahintaa ei julkistettu.
Jakemanin liikevaihto oli viime vuonna noin 3,2 miljoonaa euroa, lähes kaksinkertaistuen neljässä vuodessa. Seppäkosken liikevaihto on ollut noin 1,6 miljoonaa euroa.
Yrityskaupan lisäksi Jakeman ilmoitti fuusiosta: samaan konserniin kuuluva Mecaman Oy sulautuu Jakemaniin ensi maaliskuussa. Fuusion jälkeen yhtiö muodostaa yli 50 hengen ja kahden tehtaan kokonaisuuden. Mecamanin liikevaihto oli viime vuonna noin 2,2 miljoonaa euroa.
Jakemanilla ja Mecamanilla on yhteensä lähes
6 000 neliömetriä tuotanto- ja pintakäsittelytilaa, oma suunnitteluyksikkö ja kaksi märkämaalaamoa. Yhtiöt valmistavat kantavia teräsrakenteita, koneita ja laitteita sekä kotimaan että Euroopan markkinoille.
Viime vuonna Jakeman oli Uuraisten viidenneksi suurin yhteisöveron maksaja, maksaen vajaat 30 000 euroa veroja.
29.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet on jättänyt eronpyynnön aluehallitukselle. Tolletin mukaan syynä on se, ettei hänellä ole enää aluehallituksen luottamusta.
– Jätän Keski-Suomen hyvinvointialueen haikein mielin. Olemme tehneet suuren työn uudistusten eteen ja linjanneet talouden tasapainoa kohti ensi vuotta. Viime aikoina olemme myös tuoneet valtakunnan päättäjille viestiä rahoitusjärjestelmän korjaamistarpeista, Tollet kertoo.
Tolletin mukaan hyvinvointialueella on edelleen merkittäviä haasteita, mutta hän luottaa alueen kykyyn selviytyä.
Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula kiittää Tolletia hänen panoksestaan ja kertoo, että hallitus kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen maanantaina 3.11. Tolletin työntekovelvoite on päättynyt, ja toistaiseksi johtajan tehtävää hoitaa Kati Kallimo, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja. Uusi hyvinvointialuejohtaja haetaan lähiaikoina.
Kuva: Jan Tollet tapasi uuraislaisia kesällä 2023.
28.10.2025 | Alueelta, Tilaajille, Uutinen
Vuoden 2026 alussa viranomaisviestintä Suomessa siirtyy entistä vahvemmin digitaaliseen muotoon. Suomi.fi-viestit-palvelu tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden vastaanottaa viranomaisten lähettämät kirjeet sähköisesti suoraan kännykkään tai tietokoneelle.
Uudistus tuo mukanaan monia hyötyjä, kuten nopeutta ja ekologisuutta, mutta se herättää myös huolta erityisesti ikäihmisten keskuudessa, joilla ei ole käytössään internetiä tai digilaitteita.
Tammikuun 12. päivästä 2026 alkaen Suomi.fi-viestit otetaan automaattisesti käyttöön, kun henkilö tunnistautuu tietokoneella vahvasti johonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, eli käyttää verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
Tällöin hänelle luodaan sähköinen postilaatikko, johon viranomaisviestit jatkossa saapuvat. Suomi.fi-viestit ovat jo käytössä esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirastolla (Traficom), poliisilla, tullilla ja verohallinnolla. Paperiposti jää taka-alalle, ja sähköinen asiointi korostuu entisestään.
Muutos ei kuitenkaan koske kaikkia. Henkilöt, jotka eivät käytä sähköisiä asiointipalveluita, eivät omista vahvaa tunnistusvälinettä kuten verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, ovat edunvalvonnassa, alaikäisiä, eivät omaa suomalaista henkilötunnusta tai asioivat vain paperilomakkeilla, kirjeitse tai puhelimitse, eivät siirry automaattisesti digitaaliseen viestintään.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ikäihmiset, joilla ei ole nettiä tai älylaitteita, voivat edelleen asioida viranomaisten kanssa perinteisin keinoin, kuten kirjeitse tai puhelimitse.
Vaikka uudistus ei pakota kaikkia siirtymään digipostiin, se voi silti aiheuttaa epävarmuutta ja huolta niille, jotka eivät ole tottuneet sähköiseen asiointiin. Henkilöt, joilla ei ole nettiä tai älypuhelinta, saattavat pelätä jäävänsä tärkeistä viesteistä paitsi tai kokevat, että heidän asiointinsa vaikeutuu.
Muutosvaiheessa on tärkeää, että viranomaiset viestivät selkeästi siitä, että paperiposti säilyy vaihtoehtona niille, jotka eivät voi tai halua käyttää digipalveluita. Lisäksi tarvitaan tukea ja neuvontaa niille, jotka haluaisivat siirtyä sähköiseen asiointiin, mutta tarvitsevat apua sen käyttöönotossa.
Vaikka olisi ottanut käyttöön Suomi.fi -palvelun, siitä voi myös palata takaisin paperipostiin. Se tapahtuu Suomi.fi-viestien asetuksissa. Suomi.fi-viestien käytön lopettamisen jälkeen kansalaista ei ohjata palvelun käyttöönottoon uudelleen seuraavan kuuden kuukauden aikana, vaikka hän tunnistautuisi viranomaisen palveluun. Halutessaan Suomi.fi-viestit voi kuitenkin ottaa uudelleen käyttöön milloin tahansa. Kuuden kuukauden määräajan kuluttua käytön lopettamisesta, Suomi.fi-viestien käyttöönottoa tarjotaan uudelleen nettiasioinnin yhteydessä.
Hanna Lahtinen
