Myös vapaaehtoistoimijat tarvitsevat koulutusta

Myös vapaaehtoistoimijat tarvitsevat koulutusta

Yhdistystoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä monen alan osaajille. Yksi tavallisimmista tehtävistä on puhvetin, kanttiinin, grillin tai jonkun muun tilapäisen ravitsemusliikkeen ylläpito.
Kun ollaan helposti pilaantuvien ruoka-aineiden kansa tekemisissä, tarvitaan hygieniapassi, jollaisia Suomessa on myönnetty 22 vuotta.
Nykyään hygieniapassi on osa yleissivistystä ja helpottaa työnhakua elintarvikealan lisäksi myös esimerkiksi hoito-, siivous-, ja kuljetusalalla. Hygieniapassitestin suorittamalla oppii turvallisia työskentelytapoja myös kotikeittiössä.
Toivakan 4H järjestää vuosittain hygieniapassikoulutuksia. Mukana on nuoria 4H-yrittäjiä, mutta myös vanhempia osallistujia, paikallisia ja kesäasukkaita. Toivakan kurssi testeineen on hyvin edullinen esimerkiksi Jyväskylän hintoihin verrattuna.
– Niin kauan kuin Riitta-Liisa Göös täältä Toivakasta pitää kurssit ja saamme Sivikseltä tukea, voimme pitää hintatason matalalla, voittoa yhdistys ei halua kerätä, vaan meille on tärkeää, että voimme tarjota tällaisen mahdollisuuden, toiminnanjohtaja Kirsi Ilmonen kertoo.

Nuoripari Julia Häkkinen ja Jimi Manni osallistuivat Toivakan hygieniapassikoulutukseen ja -testiin. Varsinkin Jimin mielestä testi oli helppo ja hän selvitti sen ilman yhtään virhettä. Hygieniapassi on heille tarpeen kesätyöpaikoissa Pandan tehtaanmyymälässä ja hoitokodissa.

Toinen tärkeä vapaaehtoistyön muoto on järjestyksenvalvonta.
Ylä-Kintauden kylätalolla pidettiin järjestyksenvalvojan jatkokurssi toissa lauantaina. Tämäkin kurssi oli varsin edullinen ja sen järjesti Keuruun kansalaisopisto. Osallistujia saapui lähes parikymmentä Petäjäveden lisäksi Laukaasta, Uuraisilta, Korpilahdelta, Multialta ja Jyväskylästä. Opettajana toimi alan konkari, pitkän uran poliisissa tehnyt Kari Rautava.
Koska kyse oli jatkokoulutuksesta, kurssilaisilla oli paljon kokemusta erilaisista tehtävistä järjestyksenvalvojina ja siitä seurasi, että kokemuksia vaihdettiin ja keskustelu kävi vilkkaana. Useimmat olivat valvoneet järjestystä erilaisissa yleisötilaisuuksissa, mutta paikalla oli myös ravintoloissa ja tanssipaikoilla ainakin puoliammattimaisesti toimivia. Koska oltiin Keski-Suomessa, myös rallien järjestyksenvalvonta oli useimmille tuttua.
– Itse mielelläni erottaisin ns. ammattijärkkärin ja esimerkiksi yhdistyksissä talkoilla toimivien järjestyksenvalvojien koulutuksen, niin paljon tehtävät poikkeavat toisistaan. Toistaiseksi kuitenkin kaikki käyvät saman koulutuksen, Rautava totesi.
Järjestyksenvalvojan pätevyys pitää uusia viiden vuoden välein ja olisi hyvä, että kortti ei ehdi vanhentua ennen kertauskurssia. Mikäli kortti ehtii vanheta, tarvitaan uusimiseen todistus alkuperäisestä peruskoulutuksesta. Aikaisemmin riitti, kun kortin uusi enintään kuusi kuukautta vanhenemisen jälkeen, mutta laki muuttui joitakin vuosia sitten. Erityisen tarkka pitää olla, jos järjestyksenvalvojan koulutuksen on suorittanut ennen 1.3.2007, silloin korttia ei saa päästää vanhenemaan, ellei halua käydä koko 40 oppitunnin koulutusta uudelleen.
Nälkä ei opiskelijoita kahdeksan oppitunnin kertauskoulutuksessa vaivannut, sillä tarjolla oli Yl-Kintauden kyläyhdistyksen Leena Kivelän valmistamaa herkullista lähiruokaa. Keitossa maistui Umpisolmu-nimisen naudan liha ja maitokin oli aamulla lypsetty.

Hanna Lahtinen

 

Toivakassa ja Uuraisilla kouluruoka maistuu

Toivakassa ja Uuraisilla kouluruoka maistuu

THL:n Kouluterveyskyselyssä peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaisilta kysyttiin, syövätkö he koululounasta päivittäin. Huolestuttavana tuloksena selvisi, että sellaisia paikkakuntia, joissa yli puolet tai lähes puolet oppilaista ei syö päivittäin kouluruokaa, on useita kymmeniä.
Toivakka ja Uurainen eivät kuulu näihin paikkakuntiin, vaan molemmat menestyivät täsmälleen yhtä hyvin ja sijoittuivat neljänneksi parhaalle sijalle. Vain 10,6 prosentille Toivakan ja Uuraisten kaseista ja yseistä kouluruoka ei maistu päivittäin. Toisessa ääripäässä, Karstulassa peräti 71,2 prosenttia oppilaista jättää ilmaisen kouluruuan väliin.
Toivakan kunnan ruoka- ja siivouspäällikkö Miia Pynnönen uskoo, että myönteisen kouluruokailukokemuksen antamiseen ei pelkästään riitä, että ruoka on hyvää, myös sillä on väliä, miten ruoka tarjoillaan. Kun koululaista kohdellaan kuin ravintolan asiakasta ja hänen mielipidettään kysellään ja kuunnellaan, molemminpuolinen arvostus kasvaa.
– Toivakassa on suhteellisen pienet koulut ja päivähoitopaikat, kuin myös keskuskeittiökin. Tunnemme asiakkaamme ja he meidän keittiötyöntekijät. Oppilaat juttelevat kanssamme luontevasti ja voimme samalla keskustella ruoan maistuvuudesta, Miia Pynnönen kertoo.
– Pystymme isoihin toimijoihin verrattuna tekemään ruoat hyödyntäen erilaisia menetelmiä, sekä panostamaan maustamiseen. Euromäärä, jonka saamme aterioihin käyttää, on myös meille puoltava asia, eli kun taloutta ei siltä osin ole liian tiukaksi kiristetty, antaa se meille hieman vapaammat kädet suunnitella ja toteuttaa ruokalistoja. Myös sillä on suuri merkitys maistuvuudessa, että teemme joka päivä tuoreen lounasruoan ja toimitamme sen toimipisteisiin lämpöisenä, hän jatkaa.
– Lempiruokia ovat makaronilaatikko, uunimakkara, kebabkiusaus, ohrapuuro, tortillapäivät eri täytteillä, pinaattiletut, jauhelihalasagnette, kanaviillokki jne. Kasvisruoat tahtoo olla niitä, jotka eivät vielä kovin hyvin maistu oppilaille, mutta varmasti tulevaisuudessa sen menekki kasvaa. Osa henkilöstöstä käy parhaillaan Kasvispro-koulutusta, josta saamme kullanarvoisia vinkkejä tekemiseemme, Pynnönen kertoo.
Mikä sitten on suurin haaste hyvän kouluruuan valmistuksessa?
– Ehdottomasti aika. Kouluruoan ja myös meiltä toimipisteisiin lähtevän ruoan on oltava tiukasti suunnitellussa aikataulussa, se ja henkilöstön määrä sanelee pitkälti, millaista ruokaa ehdimme tehdä.


Myös Uuraisilla kouluruuan laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota ja Uurainen on menestynyt vastaavissa tutkimuksissa ennenkin. Joulun alla juhlittiin kakkukahvien merkeissä kymppisijaa kaikkien Suomen koulujen joukossa kouluruuan maistuvuuskisassa. Tiimin esimies Maarit Manninen nimitti tuolloin henkilökuntaansa unelmatiimiksi, joka todella panostaa maukkaaseen kouluruokaan.

Hanna Lahtinen

Kankaisten koulun Ruuhiryhmä vietti varhaiskasvatuspäivää

Kankaisten koulun Ruuhiryhmä vietti varhaiskasvatuspäivää

Valtakunnallisella varhaiskasvatuspäivällä on pitkät perinteet varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien työn näkyväksi tekemisessä. Valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää vietettiin torstaina 14. maaliskuuta 2024 teemalla Ilo olla mukana- Lasten yhdenvertaisuus varhaiskasvatuksessa.
Tämän vuoden teeman avulla nostetaan esille päiväkotien merkitys lasten yhdenvertaisuuden edistäjänä. Aihe on erityisen ajankohtainen ja tärkeä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien velvoittavuuden myötä. Yhdenvertainen, inklusiivinen varhaiskasvatus kuuluu kaikille lapsille, totesi vs. vastaava varhaiskasvatuksen opettaja ja apulaisjohtaja Marjo Ramstadius.
Toivakan Kankaisten kyläkoulun Ruuhiryhmä- päiväkoti toimii luonnon keskellä. Päiväkodin lähiympäristö tarjoaa hienot puitteet tutustua luontoon ja sen muutoksiin eri vuodenaikoina. Viereinen urheilukenttä monipuolistaa lasten liikuntaleikkejä läpi vuoden. Päiväkodin väki tekee yhteistyötä koulun ja alueen kyläseurojen kanssa. Ruuhiryhmä on 20-paikkainen ja se tarjoaa monipuolista varhaiskasvatusta 1-6 vuotiaille lapsille. Päiväkotilapset toimivat Ruuhiryhmässä yhtenä ryhmänä. Viikoittain toimitaan kaikki yhtenä ryhmänä, sekä pienryhmissä; 1-3 vuotiaatVipeltäjät, 4-vuotiaat Viikarit ja 5-vuotiaat Viskarit.

Ruuhiryhmän päiväkoti sai varhaiskasvatuspäivän vieraakseen Toivakan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntin.
– Meillä täällä Ruuhiryhmässä on nyt 16 lasta yksivuotiaasta kuuden vuoden ikäiseen. Ruuhiryhmästä lapset sitten siirtyvät esikouluun, kun sen aika koittaa, kertoi Ramstadius.
Tulevaisuutta ajatellen lähivuosina olisi lapsia Kankaisten päiväkotiin ja kouluun tulossa ihan tyydyttävästi.
– Toivakan kuntaa ja sen myötä myös Kankaisten tonttitarjontaa, Kankaisten koulua ja päiväkotiryhmää pyritään markkinoimaan nyt kunnan taholtakin tehokkaasti, kertoi Jäntti.
– Tänään oli meneillään kaupunkileikki eri toimintapisteineen. Meillä oli kaupunkileikissä mukana autokorjaamo Pultti & Mutteri, MAXI pizzeria ja Aurinkoinen eläinkauppa. Näillä lasten ideoimilla toimintapisteillä etenemme kohti kesäntuloa ja ne kehittyvät viikoittain, kertoi Ramstadius.
Jäntti koki Ruuhiryhmäläisten olevan sopuisaa väkeä keskenään ikäeroista huolimatta eikä minkäänlaista meteliä lasten joukossa esiintynyt. Jutusteluumme saapui mukaan koulun puolelta rehtori Taina Hoskari.

– Meillä on täällä hyvä ja toimiva kyläkoulu ja sen yhteydessä tämä Ruuhiryhmän päiväkoti. Meillä on niin päiväkodin kuin koulun puolella toiminnallinen tunnelma. Tänään on välitunneilla ollut pelipäivä. Luistelu ja hiihtäminen ovat koulumme liikunnallisen kasvatuksen takeena. Oppilaita meillä on nyt 48, joista eskareita on kahdeksan, kertoi Hoskari.
Hoskari kertoo, että uusia oppilaitakin on tulossa, sillä Kankaisten koulu vetää oppilaita Toivakan lisäksi, Laukaan Lievestuoreen sekä Kangasniemen puolelta.
– Kankaisilla elää vahva usko tulevaisuuteen. Asukkaat haluavat elää maalla, lähellä luontoa ja kun lapset saavat vielä käydä omaa kyläkoulua, on se jo suurta plussaa.
Jäntti näkeekin, että Kankaisten koululle on hyvä saada jatkuvuutta.
– Näkemykseni on, että ei ole mitään syytä ajatella kielteisesti tämän kyläkoulun tulevaisuudesta. Täällä on iloinen ja eteenpäin pyrkivä yhteisö kyläkouluineen ja päiväkoteineen.

Veikko Ripatti

Uurainen ja Toivakka houkuttelevat uusia kuntalaisia rakennusmessuilla

Uurainen ja Toivakka houkuttelevat uusia kuntalaisia rakennusmessuilla

Ensi viikonloppuna pidetään Paviljongissa Jyväskylän rakennusmessut. Tänä vuonna Sekä Toivakka että Uurainen ovat kehitelleet uusia porkkanoita ja keinoja erottua houkuttelevina asuinkuntina.
Toivakan kunta tukee uudisrakentamista kunnan alueella Rakentajan raksarahalla. Omakotitalon rakentajille tarjotaan lisäksi peräkärry käyttöön ja omaksi. Kun Toivakan kunnan alueelle rakennetaan joko asuinrakennus tai yrityksen toimitilat uudisrakennuksena, niin rakentaja voi saada 5000-15 000 euron raksarahan. Rakentajan raksaraha maksetaan siinä vaiheessa, kun uudisrakennus on hyväksytysti rakennusvalvonnassa lopputarkastettu. Tukisumma määräytyy rakennettavan kerrosalan mukaan.

Uurainen markkinoi uuden Sarkolan alueen omarantaisia tontteja keskustan tuntumasta Akko-järven rannalta näyttävästi. Kuvassa tontit näkyvät  vasemmalla.
Sunnuntaina huutokauppakeisari Aki Palsanmäki huutokauppaa viisi Sarkolan alueen omarantaista omakotitalotonttia. Rantatontit 2-6, korttelista 111 myydään kunnanvaltuuston hyväksymin pohjahinnoin tarjousten perusteella. Tarjouksen voi tehdä enintään kolmesta tontista. Tarjoukset ovat sitovia, rakentaminen tonteille voidaan aloittaa vuonna 2024, kun kunnallistekniikan rakentaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että kadut ovat liikennöitävässä kunnossa.
Huutaa voi vaikka heti, sillä ennakkohuutoja otetaan vastaan 14.3. saakka osoitteeseen kirjaamo@uurainen.fi.

Ahvo-hiihdot juhlisti liikunnan iloa kaiken ikäisenä

Ahvo-hiihdot juhlisti liikunnan iloa kaiken ikäisenä

Toivakasta maailmalle ponnistanut Ahvo Taipale on menestynyt USA:n Minnesotassa toimien hiihtoväline- ja saunayrittäjänä, valmentajana sekä hiihtosponsorina. Taipale edusti suksikaupassaan useita suksen valmistajia kuten Peltonen, Yoko, Atomic ja Salomon -merkit. Taipale on myynyt joku aika sitten yrityksensä sen työntekijöille. Ahvon valmennettavana on Minnesotassa ollut mm. Jessie Diggins, josta sittemmin on tullut parsiprintin olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari sekä maailmancupin kokonaiskilpailuvoittaja. Ahvolle on eritoten tärkeää nuorten tukeminen ja kannustaminen. Hän on myös merkittävä lahjoittaja Toivakan kouluille. Ahvoa haluttiin täten muistaa paikallisesti nimeämällä hiihtotapahtuma hänen mukaansa.

Ahvo-hiihdossa alle kouluikäisillä oli oma sekasarjansa. Siinä tytöt ja pojat kilpailivat samassa sarjassa. Peruskoululaisille oli luokittain omat sarjansa tytöille ja pojille. Lasten ja nuorten sarjoissa sai valita hiihtotyylinsä. Lasten ja nuorten sarjoissa kaikki osallistujat palkittiin mitalein. Kilpavakassa tarjottiin sekä perinteisen että luistelutyylin sarjat eri matkavaihtoehdoin, ja tällä kertaa kaikki osallistujat hiihtivät 10 kilometriä. Kilpavakassa palkinnon saivat sarjan kolme parasta kilpailijaa urheiluun liittyvällä palkinnolla.

Hupivakka oli kaikille ikäluokille avoin hupihiihtely, jossa hiihdettiin 300 metriä vapaavalintaisella hiihtotyylillä ja omavalintaisella asulla ilman liikunnallista kilpailua. Hupivakan parhaat kolme asua ja esitystä palkittiin K-lahjakorteilla. Toivakan-Joutsan 4H-yhdistys tarjosi kaikille hupivakkasarjalaisille mahdollisuuden hakea asuja maksutta pukuvuokraamosta. Pukuvuokraamosta löytyikin kaikenlaisia asuja eläinasuista eri aikakausien asuihin.
Ahvo Taipale koki, että on hienoa, kun Toivakassa on lumitilanne hyvä ja järjestelyt toimivat.
– Näin hienot hiihdot voitiin täällä järjestää. Minnesotassa meillä on ollut surkea talvi, kun lunta ei ole lainkaan. Vuonna 1970 on viimeksi ollut näin lumeton talvi. Maanviljelijät ovat siellä jo alkaneet kylvötyönsä viime ja tällä viikolla. Toivottavasti ei tule takatalvea etteivät kylvötyöt mene hukkaan, sanoi Taipale.
Ahvo Taipaleella on ikää jo 78 vuotta, mutta hän edelleen itse harrastaa liikuntaa ja hiihtämistä sekä iloitsee nähdessään nuorison tekevän samoin. – On hienoa katsella lasten ja nuorten hiihtoa. Täältä niitä Siiri Rantasia ja Juha Mietoja syntyy.
Ahvo-hiihdot olivat hieno toteutus Toivakan kunnan vapaa-aikatoimelta. Kulttuuri- ja vapaa- aika suunnittelija (opintovapaan sijainen) Susanna Liljander tiimeineen onnistui erinomaisesti kisajärjestelyissään. Ahvo-hiihdot etenivät mallikkaasti ja myös huolto pelasi makkara- ja kahvinmyyntipisteineen. Hiihtoladut saivat monilta kiitosta.

Veikko Ripatti

Susanna saikin käteen tiskiharjan sijaan mitalin ja kukkia

Susanna saikin käteen tiskiharjan sijaan mitalin ja kukkia

MLL Toivakan paikallisyhdistys järjestää yhdessä Toivakan seurakunnan kanssa viikoittain keskiviikkoisin kaikille avoimia Olkkari-iltoja. Ilta on yhdessä olemista, pelailua ja vaikkapa leikkimistä lasten kanssa, samalla kohdaten toisia vanhempia tai kavereita. Illan aikana tarjolla on iltapalaa. Olkkari-iltaan voi tulla ja lähteä oman aikataulun mukaan.
Viime keskiviikkona Olkkari-illassa sai yllätyksen kokea yhdistyksen pitkä-aikainen ja nyt puheenjohtajuudesta ”eläköitynyt” Susanna Kuivalainen. Uusi puheenjohtaja Heli Saari ja muu yhdistysväki oli hakenut MLL:n liittohallitukselta Susannalle hopeista ansiomitalia pitkäaikaisesta työstä yhdistyksessä ja lasten parissa. Liittohallitus myöntää hopeisen ansiomerkin vapaaehtois- tai luottamushenkilölle tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta, vähintään 10 vuotta kestäneestä työstä liiton, sen piirijärjestöjen ja/tai paikallisyhdistysten tai näiden hallinnoimien yhteisöjen hyväksi.
Susanna Kuivalainen on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja työskentelee tällä hetkellä Toivakan kunnalla vs. varhaiskasvatusjohtajana. Kysyimme Susannalta sitä, kuinka kauan hän on varhaiskasvatustyössä ja lasten parissa tehtävässä vapaaehtoistyössä ollut?
– Lastentarhanopettajaksi valmistuin vuonna 2002, minkä jälkeen olen ollut koko ajan kasvatusalalla. Toivakassa aloitin työt vuonna 2008 lastentarhanopettajana, kertoo Susanna. Vapaaehtoistyöhön tuli lähdettyä kun omat muksut syntyi.
Mitä lapset Susannalle merkitsevät ja mitä työ heidän parissaan tekijälleen antaa?
– Lapsen katse, ilo ja innostus, antavat voimaa työhön. Parasta on kun huomaa voittaneensa lapsen tai perheen luottamuksen. Se yhteys, mikä voi syntyä, on aivan mahtavaa. On mukavaa, kun entiset hoitolapset, nykyiset nuoret Toivakassa moikkaavat ja kertovat kuulumisistaan edelleen ”vanhalle” hoitotädille. Työni Toivakan varhaiskasvatuksessa on ollut hyvä etu itselleni kun toimin vapaaehtoisena. Olen monelle jo ennestään tuttu, joten kohtaaminen on helppoa. Vapaaehtoistyössä olen ja olen saanut olla, äiti ja vaimo – en vakaope tai erkka.
Susanna on ollut mukana MLL:n Toivakan yhdistyksen toiminnassa noin 15 vuotta. Toiminta on muuttunut sinä aikana siten, että MLL:ää ei mielletä enää vain pienten lasten järjestöksi, vaan toiminta kattaa nykyisin kohtaamispaikkoja vauvasta vaariin.
– Hienoa tässä työssä on ollut se, kun itsekin voi tehdä ja edetä toiminnassa niin, että oma perhe kulkee siinä mukana. Vaikka hallitustoiminta on nyt jäänyt, niin toimin edelleen mm. vapaaehtoisena ohjaajana nuorten Tacoilloissa. Tännekin olin tulossa tänä iltana apuun keittiöhommiin.

Kuvateksti: MLL:n Liittohallituksen myöntämän hopeisen ansiomitalin Susanna Kuivalaiselle luovuttivat Toivakan yhdistyksen uusi puheenjohtaja Heli Saari (vas.) ja rahastonhoitaja Auni Hirvonen. Palaamme uuden puheenjohtajan ja MLL Toivakan paikallisyhdistyksen toimintaan myöhemmässä jutussa erikseen.

Veikko Ripatti