07.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Tulevana kesänä Etelä-Uuraisilla sijaitsevassa Jokihaarassa on luvassa monipuolinen ja elämyksellinen tapahtumakokonaisuus, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Ohjelmassa on kulttuuria, musiikkia, taidetta ja liikuntaa, ja tapahtumat levittäytyvät eri puolille kaupunkia.
Pirjo Käpylän valokuvanäyttely sekä Aapo Kässin piirustukset ja muut työt, joiden teemana on ulkohuussi, ovat esillä 27.6.–6.7. Paunetin aukiolla. Liikunnan ystäville on tarjolla ajanotollinen Lean-tos Hike, noin 27 kilometrin juoksu, joka järjestetään lauantaina 28.6. Samana päivänä järjestetään myös Jokhoara Hikkee -vaellus, jossa on eri pituisia reittejä (7, 17, 25 ja 27 km) laavulta laavulle. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.
Heinäkuun alusta lähtien Rompetorilta voi tehdä upeita löytöjä. Yksi tapahtumapäivistä on omistettu korkeatasoiselle ja monipuoliselle musiikkipläjäykselle, johon pääsee 10 euron pääsylipulla. Mukana ovat muun muassa B.O.O.G, Ilja Koivisto, Saija Tuupanen & Aki Metsälä sekä Eikka Eronen ja Taisto Lähteelä.
Viikon aikana on luvassa myös päreiden ja terävien viikatteiden esittelyä sekä videokatkelmia, jotka vievät ajassa taaksepäin noin 30 vuotta. Lauantaina 5.7. valitaan VESTIVAALIN kultakurkku karaokekisassa.
Aapo Kässi lukee Työmiehen eli Mikko Niemisen ja muiden paikallisten kirjoittamia tekstejä Talaksen salissa viikon aikana, ja kuunnelmien jaksot yhdistää Leena Ruotosen runot. Suvi Marttinen kuvaa lemmikkejä lauantaina 5.7. Vestivaalin päätösjuhla järjestetään sunnuntaina 6.7. Ohjelmassa on muun muassa paikallisen kulttuuripersoonan patsaan paljastus elävän musiikin kera. Satu ja Arto Rantasen konsertti Talaksen salissa kruunaa tapahtumaviikon.
Päivien aikana on mahdollisuus myös osallistua metsäjoogaan Karhukivellä ja oppia ruisleivän teon salaisuuksia.
07.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahtelaiset saivat hyviä uutisia alkuvuonna, kun jämsäläinen yrittäjä Mikko Simonen kertoi avaavansa Korpilahden Tarvikekeskuksen kevään kuluessa.
Entisessä S-marketin tilassa on nyt valmista ja myymälä avasi ovensa maanantaina. Avajaisia vietetään myöhemmin tällä viikolla.
Simonen sanoo, että tuotenimikkeiden määrä on jotain 15 000-20 000 väliltä. Myymälästä löytyy tuotteita aina vaatteista ja kodin tarvikkeista rakentamiseen ja remontointiin sekä autoiluun ja vaikkapa askarteluun.
Simosen suunnitelmat omistamassaan kiinteistössä eivät pääty Tarvikekeskuksen avaamiseen, vaan seuraavana remonttikohteena on entisen Ohrantähkän tila.
-Avaamme sinne itse ravintolan viimeistään kesään mennessä remontin aikataulusta riippuen.
Simonen kaavailee ravintolasta ”olohuonetyylistä” paikkaa.
-Kyllä sinne esiintyjiäkin on tulossa, Simonen sanoo.
Simonen sanoo, että ravintola tuskin avautuu Ohrantähkä-nimisenä.
-Ravintola ei tule olemaan auki joka päivä, vaan ehkä keskiviikkoisin ja viikonloppuisin, Simonen suunnittelee.
Korpilahdelle avattava ravintola on Simosen ensimmäinen. Tarvikekeskuksien lisäksi yritys pyörittää Vitikkalan Kartanoa ja Jämsänkosken Vanhaa Klubia.
Tuija Pennasen Presto-pitseria muuttaa tulevan ravintolan viereiseen tilaan, joka muistetaan entisenä Matkahuoltona.
Maarit Nurminen
07.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Eihän tämän parempaa kylää olekaan. Parasta täällä ovat ihmiset, kaikki ovat niin mukavia, lähes 70 vuotta Ylä-Muuratjärvellä asunut Elli Kinnari toteaa. Keski-Suomen paras kylä Ylä-Muuratjärvi on nyt virallisestikin; Keski-Suomen Vuoden kylä -titteliä juhlittiin lauantaina kylätalossa isolla joukolla. Mukana oli niin oman kylän kuin naapurikylienkin väkeä sekä yhteistyökumppaneita kauempaakin.
Reijo Lähteenmäki Keski-Suomen Kylät ry:stä kiitteli Ylä-Muuratjärven yhteisöllisyyttä.
– Tärkeimpänä vaikuttajana Vuoden kylä -valintaan näen juuri yhteisöllisyyden. Toinen tekijä on turvallisuuteen ja varautumiseen panostaminen, jossa täällä ollaan pidemmällä kuin muissa Keski-Suomen kylissä, Lähteenmäki sanoi.
– Ylä-Muuratjärven kylän motto ”pidetään huolta toisistamme” toteutuu erinomaisesti. Kylällä on monenlaista toimintaa kaikille ikäryhmille ja kylätalo on paikka, jossa tapahtuu lähes päivittäin jotain uutta ja innostavaa. Kyläläiset ovat kaikki mukana ja talkootyö tuo ihmiset yhteen. Täällä on myös kuunneltu viestejä ja otettu ne huomioon toimintaa järjestettäessä, Lähteenmäki kehui puheessaan.
– Ylä-Muuratjärvi on myös ajassa kiinni, se ottaa aktiivisesti osaa erilaisiin hankkeisiin ja koulutuksiin. Se on rohkea ja ennakkoluuloton. Kyläyhteisö on ottanut varautumisen ja turvallisuuden sydämen asiakseen. Tämä myös ylläpitää omalla tavallaan maaseudun elinvoimaisuutta, Lähteenmäki sanoi onnitellessaan Ylä-Muuratjärviseuraa ja kyläläisiä.
Ylä-Muuratjärviseuran varapuheenjohtaja Ilmo Laaksonen totesi Ylä-Muuratjärven olevan Keski-Suomen Vuoden kylä jo toistamiseen, edellisen kerran titteli tuli vuonna 2007.
– Silloinkin puheenjohtajana oli aktiivinen nainen, Susanna Pesonen. Nyt meillä on naisenergiaa tuplasti, puheenjohtajana Helena Mieskolainen ja sihteerinä Ina-Maria Mieskolainen. Ilman tätä ripeää naiskaksikkoa kylän toiminta ei olisi näin vilkasta, Laaksonen kehui.
– Kun täytin Vuoden kylä -hakemusta, yllätyin, kuinka paljon täällä on saatu aikaiseksi. Kun kysyttiin kylän merkittävimpiä voimannäytteitä viiden viime vuoden aikana, mainitsin ensimmäisenä kylätalon toiminnan pyörittämisen ympärivuotisesti; uunit lämmitetään kiertävillä vuoroilla, polttopuut tehdään talkoilla ja piiput ja hormit on uusittu sekä katto korjattu. Toinen merkittävä asia on kylätalon varustaminen valmiuskeskukseksi hankkimalla tänne muun muassa aggregaatti sekä patjoja ja lyhtyjä ja pitämällä harjoituksia. Kolmantena mainitsin vilkkaan harrastustoiminnan tukemisen, ja kun luettelin täällä järjestettyjä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, totesin, että niitä on ollut todella paljon, Laaksonen kertoi.
Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen puheenjohtaja Anneli Kuusinen-Laukkala kehui myös Ylä-Muuratjärven kylän aikaansaannoksia.
– Tunnustus tuli ansaitusti, niin paljon täällä on tehty töitä viime aikoina. Ylä-Muuratjärvi on kylä, jossa ei ole ollut isoja kartanoita. Täällä on asunut työteliäitä ihmisiä, jotka ovat tarttuneet toimeen. Nykyäänkin täällä näytetään, että vaikka puitteet eivät ole suuret, hyvällä hengellä saadaan paljon aikaiseksi, Anneli Kuusinen-Laukkala sanoi kiitellessään Ylä-Muuratjärviseuraa hyvästä yhteistyöstä.
– Naapurikylien kannalta merkityksellisintä on se, että Ylä-Muuratjärven kylätalo on lämmin ympäri vuoden, Paula Määttä totesi ja kehui Ylä-Muuratjärven kylätaloa mitä parhaimmaksi kokoontumispaikaksi.
– Meille Pohjoisten kylien virtapiirin jäsenille tämä on mainio paikka, pidämme täällä niin jumpat kuin elokuvaillatkin ja saamme jopa Jyväskylän yliopiston Ikis-luennot tänne videotykin välityksellä. Ja lisäksi Ylä-Muuratjärviseura hoitaa meille tarjoilut, Paula Määttä kiitteli.
Virtapiirin lisäksi kylätalolla kokoontuu perhekerho, lastenkerho ja ilma-asekerho, pizzapäiviä on säännöllisesti, karaokeiltakin oli ja bingoakin on kokeiltu. Talkoissa kyläseuran väki on ollut muun muassa eri ralleissa ja messuilla, tärkein talkootapahtuma on vuosittain Jyväskylän MM-ralli, talkooväkeen kuuluu muun muassa omalla kylällä koulutettuja järjestyksenvalvojia. Urheilukenttä on kunnostettu hankerahoituksella ja turvallisuuteen liittyviä tapahtumia kylällä on ollut useita, kylällä on myös oma turvaryhmä ja naapuriapuryhmä.
Ylä-Muuratjärvellä asuu monen ikäistä väkeä, lapsiperheitäkin on paljon. Juhani Penttinen muutti perheineen Ylä-Muuratjärvelle kymmenkunta vuotta sitten.
– Täällä on ollut mukava asua ja se on hyvä, että kauppa ja koulu ovat lähellä. Jos tässä ei olisi koulua näin lähellä, me emme asuisi täällä, Penttinen sanoo ja kertoo, että perheeseen kuuluu viisi lasta, joista kaksi on jo yläasteella, kolme käy koulua Tikkalan ala-asteella.
– Parasta täällä on, kun kaikki tuntevat toisensa ja kaikki ovat kivoja toisilleen, 13-vuotias Ida Penttinen sanoo.
– Täällä on kiva asua. Välillä ajattelee, että kaupungissa esimerkiksi uimahalli ja kauppakeskukset olisivat lähempänä, mutta silti täällä on mukava asua. On täälläkin tekemistä ja kavereita, Ida Penttinen toteaa.
Myös 14-vuotias Jeremia Penttinen tykkää asua Ylä-Muuratjärvellä.
– Kyllä täällä on tekemistä riittänyt. Täällä on rauhallisia paikkoja, joissa voi liikkua luonnossa, täällä ei ole hirveää hälinää. Ja kylätalolla on kaikenlaista tapahtumaa, Jeremia Penttinen sanoo.
Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen painottaa, että Vuoden kylä – titteli kuuluu kaikille kyläläisille.
– Tämä on yhteinen juttu, ei tätä olisi saatu, jos kaikki eivät olisi mukana tekemässä. Meillä on täällä vapaaehtoisia paljon ja aina, kun tehdään yhdessä, pitää olla kahvia ja pullaa ja kaikilla mukavaa. Talkoita tehdään siinä samalla, kun tavataan tuttuja, Helena Mieskolainen toteaa.
Tiina Lamminaho
01.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten nykyisestä valtuustosta 11 on uudelleen ehdolla ja peräti 10 päätti, että tämä sai tällä kertaa olla tässä. Luopujia on paljon, mutta niin on myös luopumiseen johtaneita syitä.
Yksi erittäin pitkäaikainen valtuutettu, kristillisdemokraattien Arto Veijonen tunnetaan tunnollisena valtuutettuna, kovin montaa kokousta hän ei tiettävästi vuodesta 1993 alkaen ole jättänyt väliin.
– Kahdeksan kautta valtuustossa on mielestäni riittävän pitkä ura. Lisäksi tulevina aikoina pitäisi käyttää nykyistä enemmän aikaa asioihin paneutumiseen jos haluaisi olla perillä siitä mitä päätetään.
Kollegojaan hän haluaa kiittää.
– Kuluneet valtuustokaudet ovat olleet sopuisaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Olemme pyrkineet ajamaan koko kuntaa kehittäviä asioita. Ikävä tulee toisia valtuutettuja, mutta en häviä olemasta ja tulen varmaan pitämään yhteyttä uuden valtuuston jäseniin.
Henkilökohtaisesti olen ylpeä siitä että johtamani tarkastuslautakunta on saanut vuosien mittaan aseman yhtenä merkittävänä kuntamme vaikuttamiselimenä. En ole kokenut mitään asiaa erityisen haastavaksi. Toki on ollut vaikeitakin päätettäviä asioita mutta yhteistyöllä toisten valtuutettujen kanssa asiat on saatu eteenpäin, Veijonen pohdoskelee.
Uusille valtuutetuille hän haluaa sanoa:
– Tarttukaa rohkeasti asioihin ja käyttäkää aikaa ennen kokouksia perehtyen eteen tuleviin juttuihin. Ja yhteistyö toisten luottamushenkilöiden kanssa on tärkeää.
Veli Hytönen on ollut Vasemmistoliiton ainut valtuutettu viime vuodet ja kun hän nyt lopettaa, ei puolueella ole edes ehdokkaita vaaleissa.
– Olen ollut valtuustoehdokkaana kolmissa perättäisissä kuntavaaleissa ja kahdeksan vuotta kunnanhallituksessa. Viime vuonna mittariin pyörähti kolmeneljäsosaa vuosisadasta. Aikoinaan lähdin Uuraisten kuntapolitiikkaan osallistuakseni syntymäkotikuntani kehittämiseen omista arvoistani lähtien. Palasin Uuraisille yli 40 vuoden jälkeen ja olen ollut mukana yhteisön riennoissa vesiosuuskunnassa, kyläyhdistyksessä, urheiluseurassa, kalastuskunnassa mm. Nyt ajattelin jäädä katsomaan sivusta ainakin joksikin aikaa, hän kertoo.
Veli Hytöseltä on totuttu kuulemaan puheenvuoroja, joista kuulee, että asioihin on perehdytty.
– Opiskelu- ja työhistorian kautta olen tottunut perehtymään kirjallisiin asiakirjoihin, laskelmiin yms. ja tuottamaan asiakirjoja ja puheenvuorojen pitoonkin on ollut rutiinia. Ajatus on saattanut katkeilla, mutta puhe ei. Aina en ole osannut saada itseäni ymmärretyksi omasta mielestäni riittävästi esimerkiksi joissakin talousasioissa ja haja-asutusalueen infrastruktuurin merkityksessä. Vesihuollon kehittäminen on epäonnistunut monessa suhteessa eikä esitettyihin vaihtoehtoihin ole haluttu tutustua. Kova vääntö urheilukentän tiimoilta innosti kamppailemaan ja useiden ryhmien yhteistyöllä se saatiin maaliin, Hytönen kertaa.
– Mukavinta on ollut debatointi asioista, omien kantojen esittely ja puolustaminen, vaikka joskus on jäänytkin tappiolle, viimeksi kehittämis- ja talousjohtajan viran perustamisasiassa. Kaikesta huolimatta Uuraisten valtuustossa ja hallituksessa on ollut hyvä ja toisia kunnioittava meininki, eikä alatyyliseen kamppailuun ole sorruttu. Ylpeä voi olla kunnan keskustan ilmeen kirkastumisesta, vaikka tehtävää jää vielä tulevillekin valtuutetuille. En ole tyytyväinen kuntakokonaisuuden kehittämisinnolle. Itse ajauduin panostamaan kunnan tytäryhteisöjen hallinnointiin. Olen ollut valokuituverkon, vuokratalojen ja virastotaloyhtiön hallituksissa ja saattanut Oikarinmäen kiinteistöyhtiön – yksityisen päiväkodin – yhtiöiden hautausmaalle, hän kertoo.
Monessa mukana olleen konkarin kynnet syyhyävät yhä päästä ”hoitamaan asioita” mutta nyt hän toteaa, että aina tulee eteen aika, jolloin pitää ja kannattaa luopua. Neuvoja voi silti aina seuraajille antaa:
– Tuleva valtuutettu, esitä rohkeasti oma kantasi lautakunnissa ja valtuustossa. Mieluummin kehittämismyönteisesti. Olen tavannut päättäjiä, jotka kotikulmilla ja kannattajien piirissä ovat kovasti hoitamassa asioita, mutta istuvat valtuustossa tai lautakunnassa tuppisuina. Ei niin. Surullista on, että oman kunnan kehittäminen ja kuntapolitiikka ei kiinnosta asukkaita.
Demari Sari Rimmi oli viime vaalien ääniharava, jolla on kokemusta myös eduskuntavaaliehdokkuudesta.
– Kahdeksan vaiheikkaan valtuustovuoden jälkeen siirryn politiikan ”vilttiketjuun” voimiintumaan ja uusiutumaan. Ei ole poissuljettua, ettenkö vielä myöhemmin palaisi kuntakentille ehdokkaaksi. Haluan tehdä politiikkaa positiivisella energialla ja iloisella ilmeellä. Viime vaiheissa koin, että omat energisyyden akut ja sinnikkyys kuntapolitiikan kiemuroissa alkoivat olla vähissä. Silloin on viisaampaa siirtyä sivummalle ja antaa toisille tilaa. On aina hyvä, että politiikka uusiutuu.
Sari Rimmi ei ole politiikassa mukana puolivaloilla, vaan hän antaa kaikkensa, mikä joskus voi olla myös kuluttavaa.
-Haastavaa politiikassa on jaksaa yhä uudelleen, kokouskerrasta toiseen toistaa ja perustella niitä asioita, joita pitää tärkeänä, ja joiden tietää myös kuntalaisten pitävän tärkeänä. Muiden poliittisten toimijoiden ja viranhaltijoiden vakuuttaminen tärkeistä asioista on sitkeää työtä. Se voi kestää kuukausia, ja lopputulos ei silti ole taattu. Turnauskestävyyttä siis tarvitaan. Myös asiakokonaisuudet ovat usein suuria, ja asiakirjoihin ja esittelyyn perehtyminen ottaa aikansa, hän miettii.
Yhteisten asioiden parissa toimiminen antaa kuitenkin myös onnistumisen elämyksiä ja ylpeydenaiheita.
– Olen ylpeä siitä, että Uurainen on edelleenkin väestörakenteeltaan nuorekas, elinvoimainen, luonnonläheinen, itsenäinen kunta. Olen ylpeä hienoista kouluistamme ja varsinkin viihtyisistä ja omaleimaisista kyläkouluistame. Siitä, että saimme hienolla yhteistyöllä kuntaan uuden S-marketin. Valtuustokauden aloittaessani 2017 sain olla mukana vihkimässä käyttöön uutta Hirvasen koulua. Kunnan 150 vuotta juhlittiin kuntalaisten kanssa 2018. Kuusi vuotta valtuuston puheenjohtajana oli näköalapaikka, mitä kokemusta arvostan kovasti. Kunnan kokousrutiineja kivempaa on kuitenkin ollut erilaiset kohtaamiset kuntalaisten kanssa. Valikampanjoinnin positiivista ihmisvilinää ja hulinaa jää ehkä eniten ikävä. Koitan kuitenkin parhaani mukaan olla nytkin kampanjoivien tovereiden tukena, Rimmi sanoo ja lähettää terveisiä nykyisille ehdokkaille:
– Tuleville valtuutetuille toivotan avointa mieltä, luottamusta tulevaisuuteen ja asioiden hyvään kehitykseen. Reilun kourallisen sisua ja sitkeyttä, rohkeutta ilmaista oma mielipide, mutta toisaalta kykyä kuunnella toisia ja harkita asiaa rauhassa eri puolilta. Huumori auttaa aina, ja joidenkin asioiden kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Hanna Lahtinen
01.04.2025 | Tilaajille, Toivakka
Varja Oksaselle tämä vaalikevät on erilainen, pitkästä aikaa hän ei ole Vasemmistoliiton ehdokkaana Toivakassa.
Olen tiedostanut koko vaalikauden, että tämä on viimeinen kausi, olinhan Toivakan vanhin valtuutettu, hän sanoo. Mikään ikäloppu hän ei 73-vuotiaana kuntavaikuttajana vielä ole. Kaikkien tänä keväänä ehdolla olevien ehdokkaiden keski-ikä on 50,7 vuotta ja joukkoon mahtuu 18-vuotiaista reilusti yli kahdeksankymppisiin. Niin kuin Oksasen mielestä pitää ollakin, kaiken ikäisiä tarvitaan.
Varja Oksanen muutti Toivakkaan vuonna 1986, koti rakennettiin miehen lapsuudenkodin tontille Saarisen rantaan. Toivakka ei tuolloin toivottanut aivan avosylin julkivasemmistolaista pariskuntaa tervetulleeksi, vaan esimerkiksi 3 pankin kunnasta ei löytynyt lainan antajaa. Kunnassa toimi kaikki rakentamiseen liittyvä jouhevasti.
– Kului 20 vuotta, ennen kuin aloin sanoa itseäni toivakkalaiseksi, osittain hitaaseen kotoutumiseen vaikutti tietysti työpaikka Jyväskylässä. Lähdin kuntapolitiikkaan mukaan 90-luvun alussa. Nuorisolautakunnasta ja lääninnuorisolautakunnasta se alkoi ja jatkui sivistyslautakunnassa, sitten valtuustossa ja myös kunnanhallituksessa. Sillä sektorilla vastaanotto oli asiallista.
Politiikkaan hän aktivoitui jo nuorena, vaikka koti ei ollut ollenkaan poliittinen.
– Äiti oli kolmen lapsen leskiäiti, joka toi meidän vuonna -60 Pihtiputaan sivukylältä Jyväskylään. Hän teki kahta ja kolmeakin työtä, mutta silti ei ollut varaa kouluttaa meitä. Olen opiskellut vasta aikuisena lapsi kainalossa ja hankkinut ammatin, Varja Oksanen kertoo.
Hänen mielestään 1970 ja -80-luku olivat hyvää aikaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen kannalta.
– Päivähoitoa kehitettiin ja mahdollistettiin opiskelu työn ohessa. Tasa-arvo parani huomattavasti.
90-luvun lama oli kova kolaus koko yhteiskunnalle ja tragedia monille ihmisille. Myös Varja Oksanen joutui tuolloin työttömäksi ja puolisokin joutui työttömyysuhan alle. Mies aloitti yritystoiminnan Jyväskylän lentoasemalla tarjoten kaikki maapalvelut 20 vuoden ajan.
– Jyväskylässä työttömien tilaisuuksissa oli paljon ns. kaulusköyhälistöä, esimerkiksi pankkien henkilöstöä, jotka olivat tipahtaneet korkealta. Ilmapiiri oli hyvin masentunut ja minulle se toimi jotenkin herättävänä tekijänä, en halunnut lamaantua. Työpaikkoja oli Jyvässeudulla tosi vähän, mutta työttömille oli palveluja; koulutusta ja työllistymistukipaikkojakin. Itse käytin neljän vuoden työttömyysjaksosta kolme vuotta opiskeluun ja osaamiseni päivittämiseen. Viimein pääsin töihin Keski-Suomen verovirastoon ja sieltä Yliopiston tietohallintoon, jossa ehdin olla 15 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä.
Vaikka 90-luvun lama oli rankka, ovat työttömät Oksasen mielestä tänä päivänä paljon heikommassa asemassa ja tukiverkon läpi on suurempi vaara pudota.
– On henkilöitä, joihin kaikki säästöt osuvat ja se tekee jo elämästä melko näköalatonta, hän sanoo.
Varja Oksanen on ollut mukana yli 30 vuotta toivakkalaisessa päätöksenteossa ja mieleen ovat jääneet monet hyvät tyypit ja mielenkiintoiset persoonat.
– Esimerkiksi jo alkuajoilta valtuuston puheenjohtaja Aarno Laitista muistan lämmöllä, hänellä oli hyvä ote tehtävästään, kuten myös Kalevi Jääskeläisellä. Pentti Marttinen ja Sinikka Jäntti ovat myös aivan huipputyyppejä, hän luettelee. Myös nykyisen kunnanjohtaja Touko Aallon omistautumisesta Toivakan kehittämiselle hän iloitsee, meillä on pitkästä aikaa kunnassa asuva kunnanjohtaja.
Toivakka sijaitsee kohtuullisen etäisyyden päässä kasvukeskus Jyväskylästä, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on lisäksi hyvin kaunista seutua. Silti kunnan kasvu on takunnut, eikä se tälläkään hetkellä aivan huikeaa ole, vaikka monia porkkanoita, kuten raksa- ja muksurahat on asian edistämiseksi kehitetty.
-Mielestäni on kolme elämänvaihetta, joihin pitäisi kiinnittää huomiota nimenomaan pitovoiman näkökulmasta. Ensimmäinen on peruskoulun päättymisen aikaan, jolloin Toivakasta lähdetään opiskelemaan ja mahdollisesti jäädään sille tielle. Lisäksi lähdetään työn tai lasten harrastusten vuoksi ja nyt uutena ovat ikäihmiset. Senioritalo jäi rakentamatta, eikä heille ole nyt oikein tarjolla hyviä vaihtoehtoja, kun omakotitalossa asuminen alkaa olla työlästä. Näihin ihmisen elämän solmukohtiin pitäisi kiinnittää huomiota ja myös vuokra-asumista kehittää. Kun vuokra-asunnot yhtiöitettiin, se jätettiin 10 vuoden ajaksi vähän oman onnensa nojaan, asunnot pääsivät menemään huonoon kuntoon ja lainojen lyhentäminen vaikeutui. Nyt ollaan pattitilanteessa, jossa kunnalla on 100-prosenttisesti omistamansa yhtiön kautta vain velkaa ja huonosti houkuttelevia asuntoja, eikä edes suunnitelmissa rakentaa uusia vuokra-asuntoja, Oksanen miettii.
Hän uskoo, että laadukkaat vuokra-asunnot houkuttaisivat sekä nuoria, että ikäihmisiä.
Vanha vanhusten palvelukeskus päätyi Matti Tiaisen osaaviin käsiin ja tarjoaa onneksi nyt laadukasta vuokra-asumista.
– Suren julkisen sektorin alasajoa. On tutkittu, että ihmiset luottavat nimenomaan kunnan tarjoamiin julkisiin palveluihin eniten. Ja hyvistä palveluista oltaisiin valmiita verojakin maksamaan.
Pitkään valtuustouraan on mahtunut paljon päätöksiä, joista vain muutamasta on jäänyt jotain hampaankoloon. Aikoinaan Oksanen kannatti kuntaliitosta Leivonmäen kanssa ja uskoo yhä, että Rutalahden, kansallispuiston ja kouluyhteistyön vuoksi liitos olisi ollut hyvä.
– Kankaisten vanhan koulurakennuksen purkaminen harmittaa. En vieläkään ymmärrä sitä kiirettä, millä vanha hirsirakennus piti jyrätä ja uusi vuokrarakennus hankkia tilalle. Vuokra on tuonut merkittävän menoerän käyttötalouteen. Kiire onkin päättäjän kannalta hankala asia ja jos hoputetaan niin kannattaa vielä kerran pyytää lisäaikaa. Vastustin aika pitkään Paloisten leirikeskuksen myyntiä ja nyt mietityttää vanhan puukoulun tilanne. Sille laskettu korjaushinta on aivan käsittämätön, eikä sellaiseen ole kertainvestointina tietenkään kunnalla varaa. Voisiko vaihtoehtona olla esimerkiksi kunnan keskustaan perustettava kyläseura, joka ottaisi talon kunnostamisesta koppia.
Oksasen mukaan pienen kunnan investointilistalle ei oikein mahdu kuin yksi investointi kerrallaan. Senioritalo oli yhtäaikaa listalla kun Toivakkatalo ja sai väistyä.
– Kun isompi investointikohde nousee esiin niin pitää samanaikaisesti miettiä, pitääkö jostakin luopua. Uuden kuntosalin uudisrakentamisen kohdalla näin joudutaan väistämättä tekemään ja samoin arvioimaan sen vaikutukset käyttötalouteen.
Yksi valtuutetun tärkeä ominaisuus on hänen mielestään kyky sietää myös pettymyksiä.
– Kunnallinen päätöksenteko on ryhmätyötä. Uusille valtuutetuille sanoisin, että pitää oppia myös häviämään. Demokratiaan kuuluu, että äänestämispäätös on myös päätös, jota virkamiesten ja päättäjien on edistettävä. Sama asia voi nousta myöhemmin esille vaikkapa jonkun muun puolueen ehdottamana ja voi edetä myönteiseen päätökseen. Olen hämmentyneenä seurannut ns. valittamiskulttuurin rantautumista kunnalliseen päätöksentekoon. Se vie viranhaltijoiden työaikaa ja aiheuttaa mainehaittaa ja taloudellistakin menetystä kunnalle. Valittaminen on tietenkin demokratiassa lain suojaamaa, mutta onko se aina viisasta niin se on toinen asia.
– Tähtihetkiksi olen kokenut sellaiset hetket, kun minua on kuunneltu ja joku toinen on saanut ajatuksesta kiinni ja lähtenyt keskusteluun mukaan. Valtuuston iltakoulut ja kuntalaisillat ovat esimerkiksi olleet hyvin antoisia ja tarpeellisia, Varja Oksanen pohtii.
Hänen mielestään myös tunteet kuuluvat politiikkaan.
– Mielestäni en ole kovettunut politiikassa, mutta tiettyä teflonia on tullut. Ilmapiiri on ollut Toivakan valtuustossa enimmäkseen hyvä, mutta on keskustelukulttuurissa korjattavaakin. Olen ilokseni huomannut, että uusista ehdokkaista moni haluaa puuttua keskustelukulttuurin parantamiseen.
Vaikka valtuustotyö on nyt loppumassa, ei Varja Oksanen aio lopettaa asioiden seuraamista ja toimimista tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta. Ja jos on sanottavaa, aikoo hän myös olla äänessä jatkossakin. – Hyviä ehdokkaita on listoilla, menkäähän kaikki äänestämään, Varja Oksanen kannustaa.
Hanna Lahtinen
27.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Aluevaltuustoon pyrkii lähes 600 ehdokasta 15 puolueesta.
Palvelujen saatavuuden turvaamisen tärkeydestä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon pyrkivät ovat yksimielisiä; palveluja on pystyttävä tarjoamaan niitä tarvitseville. Jotain eroja puolueiden kesken löytyy siitä, miten palveluja pitäisi tarjota.
Nykyisen aluevaltuuston suurin puolue on Keskusta 19 valtuutetullaan.
– Meille palvelujen alueellinen saatavuus on tärkeää. Myös reuna-alueilla pitää saada palvelua, vaikka siellä ei terveyskeskusta olisikaan. Jos terveyskeskus ajetaan alas, tilalle pitää tuoda jotain. Tärkeintä on, että palvelun tarvitsija tulee kohdatuksi ja pääsee sisään järjestelmään, Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Sakari Suomala sanoo.
Keskusta ajaa vaaliohjelmassaan voimakkaasti omalääkärimallia niin vanhuspalveluihin kuin perusterveydenhuoltoonkin. Keskusta haluaa myös vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä perusterveydenhuollossa, jotta erikoissairaanhoidon kuormitus vähenisi. Omalääkäriä pitäisi päästä tapaamaan aina vähintään etäyhteydellä ja joka kuntaan olisi turvattava vähintään hoitajavetoinen perusterveydenhuollon sotepiste.
Aluevaltuuston toiseksi suurimman puolueen eli SDP:n mielestä ykkösprioriteetti on hoitoon pääsyn turvaaminen kahden viikon sisällä.
– Hyvinvointialueen riittävä rahoitus on turvattava, ja se edellyttää edunvalvontaa kansanedustajien suuntaan. Valtiolta tuleva rahoitus on oltava sellaisella tasolla, että palvelut voidaan järjestää, SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Jarno Kemiläinen sanoo.
Vanhuspalveluihin SDP haluaa erilaisia mahdollisuuksia, ikäihmisten kunnon mukaan.
– Ympärivuorokautiseen hoitoon on saatava lisää paikkoja, ihmisille pitää taata hyvä ja turvallinen hoito. Kaikkia ei voida hoitaa kotona, vaan ympärivuorokautiseen hoitoon on päästävä, kun sitä tarvitaan, Kemiläinen sanoo.
SDP haluaa myös mielenterveys- ja päihdeongelmiin oikea-aikaista hoitoa, matalalla kynnyksellä. Kemiläisen mukaan etenkin nuorten pahoinvointiin on etsittävä ratkaisuja. Aluevaaliohjelmassaan SDP haluaa vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja nopeuttaa hammashoitoon pääsyä sekä muistuttaa myös, että laadukas ja turvallinen hoito edellyttää riittävää henkilöstöä.
Kokoomukselle tärkeintä on Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Niilo Nissisen mukaan turvata peruspalvelut ja saada hyvinvointialueen talous tasapainoon.
– Me Kokoomuksessa uskomme, että keskisuomalaiset osaavat itse parhaiten järjestää alueen sote-palvelut ja pelastustoimen, siksi hyvinvointialueen itsenäisyys on turvattava. Tämä on mahdollista vain, mikäli hyvinvointialueen talous saadaan tasapainoon ja alijäämät katettua, Nissinen sanoo.
– Hoidon saatavuus ja sen jatkuvuus on turvattava eikä teennäisiä raja-aitoja eri palveluntuottajien välille tule rakentaa. Ei ole väliä, onko palvelua tarjoava taho yritys tai julkinen toimija: tärkeintä on, että hoitoa on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, Nissinen toteaa.
Myös Perussuomalaiset korostavat palvelujen saatavuutta.
– Peruspalvelujen pitäisi olla saavutettavissa helposti. Digipalveluitakin voidaan lisätä, ne ovat hyviä sellaisille, joille ne sopivat, Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ilkka Salminen toteaa.
Salminen korostaa myös vakituisen henkilöstön tärkeyttä, ja sanoo, että jonoja voidaan purkaa ostopalveluina yksityiseltä puolelta.
– Meidän on katsottava kriittisesti menoja, mutta sitäkin pitää miettiä, mitä se maksaa, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, Salminen toteaa ja sanoo, että perussuomalaisten ryhmää puhuttaa etenkin vanhusten ja omaishoidon tilanne. Salminen peräänkuuluttaa myös vuoropuhelua kuntien ja järjestöjen kanssa.
– Tässä on vielä siirtymävaihe menossa. Rakenteita on muutettava pitkäjänteisesti, henkilöstöpolitiikka on isossa osassa ja kiinteistöjä on käytettävä tehokkaasti. Palvelut edellä on mentävä, Salminen sanoo.
Vihreät toivovat, että hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa taloutensa tasapainottamiseen.
– Viime kädessä varmaan kaikille puolueille on tärkeintä, että pystytään turvaamaan se, että ihmiset saavat sitä apua ja tukea, mitä tarvitsevat. Meille keskeistä on, että lasten ja nuorten palvelut, esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, saadaan aidosti toiminaan. Toinen tärkeä asia on se, että ikääntyneet pystyvät elämään arvokasta ja turvallista elämää ja voivat luottaa siihen, että saavat oman toimintakykynsä mukaista apua ja tukea, erilaisia vaihtoehtoja on oltava tarjolla, Keski-Suomen Vihreitten puheenjohtaja Arto Lampila sanoo.
Lampilan mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluprosessit on saatava sellaiseen kuntoon, että kasvavaan palveluntarpeeseen pystytään vastaamaan.
– Eri tarpeisiin on löydettävä fiksuin tapa vastata. Vuokralääkärikustannuksia on saatava alemmaksi, mutta joissakin tilanteissa voidaan käyttää yksityisiä palveluntuottajia, samoin voidaan tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa, Lampila sanoo ja korostaa myös varhaisen vaiheen tukea ja ennaltaehkäisyä; tukea esimerkiksi mielen hyvinvointiin pitää tarjota, ennen kuin ihminen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vasemmistoliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Irma Hirsjärven mielestä jokaisen on päästävä hoitoon omalla alueellaan, Hirsjärvi korostaa yhdenvertaisia palveluita sekä terveys- että sosiaalipuolella.
– Järjestökentän alasajo tulee kaatumaan hyvinvointialueelle, Hirsjärvi toteaa ja peräänkuuluttaa sekä edunvalvontaa valtiovaltaan päin että osaavaa johtamista hyvinvointialueelle.
– Maakunnat ovat erilaisia, meidän on osattava selkeämmin kertoa, mikä Keski-Suomen tilanne on, Hirsjärvi sanoo. Hirsjärven mukaan osaavaan johtamiseen kuuluu muun muassa henkilöstön kuuleminen ja henkilöstön osaamisen käyttäminen, myös kilpailutukseen tarvitaan Hirsjärven mukaan lisää osaamista.
Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin varapuheenjohtajan Marika Visakorpi-Kemppaisen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset pääsevät palveluntarpeen mukaiseen palveluun kohtuullisessa ajassa.
– Eli ei liian pitkiä jonoja, eikä väärissä paikoissa makuuttamista. Nyt meillä on erilaisia pullonkauloja, ja ne ovat myös taloudellinen asia, väärässä paikassa jonottaminen on kallista. Kalliista vuokralääkäreistä pitää pyrkiä eroon, mutta palvelua pitää kuitenkin saada kohtuullisessa ajassa, Visakorpi-Kemppainen sanoo.
– Kristillisdemokraattien aloitteesta on tehty linjaus, että palveluasumista pitäisi löytyä omasta kunnasta tai edes naapurikunnasta, tavoitteena olisi, että myös osastohoitoa löytyisi mahdollisimman läheltä kotipaikkaa. Meidän pitäisi myös löytää keinoja tukea ihmisiä varhaisessa vaiheessa ennen kuin palveluntarve ja haasteet kasvavat liian isoiksi, Visakorpi-Kemppainen toteaa ja sanoo, että varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä kuntien kanssa.
Vapauden liiton puoluesihteeri Lasse Paanasen mukaan tärkeintä on hyvinvointialueen talouden ja budjetin saaminen tasapainoon niin, ettei jouduta leikkaamaan palveluista.
– Mitään yksittäistä taikakeinoa minulla siihen ei ole, pitää vain tasapainoilla, mistä säästöt saadaan. On katsottava rahavirtoja, joista pystyy säästämään niin, ettei heikennetä potilaan hoitoa, esimerkiksi joitakin kalliita testejä, jotka eivät vaikuta hoitoon, voitaisiin jättää pois, Paananen sanoo.
Keski-Suomessa aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua. Tämänhetkisessä aluevaltuustossa edustettujen puolueiden lisäksi ehdokkaita ovat asettaneet Valta kuuluu kansalle -puolue, joka on vaaliliitossa Vapauden liiton kanssa ja RKP, joka on vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa sekä Suomen Kommunistinen puolue, Liberaalipuolue, Liike Nyt, Kristallipuolue ja Eläinoikeuspuolue. Aluevaalit käydään yhdessä kuntavaalien kanssa, varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää 2. – 8. huhtikuuta. Aluevaaleissa käytetään violettia äänestyslippua, myös aluevaalien ehdokasluettelo äänestyskopissa on violetti. Ehdokkailla on omat numerot alue- ja kuntavaaleissa eli vaikka ehdokas olisi ehdolla molemmissa vaaleissa, häntä äänestetään eri numerolla kuntavaalissa ja aluevaalissa. Aluevaalissa ehdokasnumerot ovat nelinumeroisia.
Tiina Lamminaho
