27.03.2024 | Tilaajille, Toivakka
Sukupolvet kohtasivat Leppäveden rannalla Toivakan venesatamassa, kun Eläkeliiton Toivakan yhdistys järjesti Kaverin kanssa kalaan pilkkitapahtuman eläkeläisille ja koulukeskuksen 6. luokkalaisille. Eläkeliiton Toivakan yhdistyksen liikuntavastaava Esko Eko Hietanen organisoi kaveripilkkitapahtuman.
– Kaveripilkin tarkoitus on saada nuoret ja ikääntyvät kyläläiset yhteisen harrastuksen äärelle. Samalla tapahtuma antaa monille nuorille ehkä uuden harrastuksen kalastuksen parissa, totesi Hietanen.
Kuudesluokkalaisista ja samalla koko porukasta pisimmän saaliskalajonon mittautti Joonatan Manninen. Palkinnoksi tuli komea kalapuukko. Kalansaaliiden mittaustyön suoritti Esko ”Eko” Hietanen.
Suurimman kalan pilkki Olli Syvälä. Siitä hän sai palkinnoksi pilkkisetin.
Pilkkitapahtumaan saapui yhdistyksen tiedotuksesta vastaavan Leena Parkkisen laskennan mukaan 24 akuista ja 37 nuorta osallistujaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Kauppinen toivotti kuudesluokkalaiset mukaan yhteiseen tapaamiseen pilkkimisen merkeissä. Kutsuttuna osallistujana oli myös Toivakan K-market Perälän kauppias Kerttu Vesterinen.
– Ihanaa yhteisöllisyyttä, kun eläkeläiset ja kuutosluokkalaiset kohtasivat yhdessä pilkkitapahtumassa venerannassamme. Mekin Perälän väkenä pääsimme mukaan ja tuotiin kaikille 70 osallistujalle makkarat lisukkeineen, kertoi Vesterinen.
Grillimakkaran paistossa ahkeroivat Leena Parkkinen ja Elina Puttonen.
Kutsuvieraana paikalla oli Suomen Vapaa-ajan kalastajain keskusjärjestöstä Eero Hiekkataipale. Hän toimii järjestössä kalastusohjaajana työalueenaan Keski-Suomi.
– Järjestönä edistämme käytännön kalastusasioita ja seuraamme kalastusalaa, sekä olemme mukana valtakunnan tasolla. Samalla edustamme Suomea myös valtakunnallisella foorumilla. Tavoitteenamme on myös matalalla kynnyksellä luoda mahdollisuuksia kalastukseen osallistumiseen. Jäsenet ovat meille tärkeitä ja jäsenmaksumme maksamalla saa myös mainion Vapaa-ajan Kalastaja -lehden, kertoi Hiekkataipale.
Päivän aikana nähtiin kärsivällistä ja innokasta pilkkimistä. Osallistujat antoivat suuret kiitokset tapahtuman järjestäjille ja vapaaehtoistyötä tehneille. Kunnan puolesta paikalla oli viestintä- ja markkinointisuunnittelija Susanna Liljander ja viime hetkillä mukaan ehtinyt kunnanjohtaja Touko Aalto. Eläkeliiton Toivakan yhdistys kiittää yhteistyökumppaneita joita olivat ja K-Market Perälä, Lions Club Toivakka, LähiTapiola, MH-Betoni Oy, Sora-Manninen Oy, Sale, Kärkkäinen sekä Toivakan Apteekki.
Veikko Ripatti
26.03.2024 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Sankari, Sairasta elämää, Kipua ja Syöpä. Nämä neljä kappaletta löytyvät Palejackin eli Mikko Paljakan muutama viikko sitten julkaistulta EP:ltä. Jo kappaleiden nimistä voi päätellä, nyt ei luritella lemmestä tai pelailla kielikuvilla. Biisit ovat suoraa tykitystä elämän kipukohdista, joita Mikon tähänastiseen elämään on mahtunut paljon. Silti kokonaisuus ei ole synkkä, vaan enempi, että näillä mennään. Sekin tulee ilmi, että kokonaisuus olisi paljon haastavampi klaarattavaksi ilman uskoa.
Itsensä likoon laittaminen näinkin henkilökohtaisten biisien muodossa on aika rohkea teko ja siitä Mikko on saanut myönteistä palautetta. Osittain biisien teko on hänelle myös terapiaa ja asioiden läpikäymistä.
– Jos joku saa näistä rohkaisua omaan elämäänsä, niin jossain olen onnistunut, hän miettii. Palaute on ollut pääosin positiivista, tosin joku on toivonut myös iloisempia aiheita ja ehkä niitäkin on tulossa.
Nyt julkaistu EP on ensimmäinen Palejackin studiossa tehty julkaisu, mutta Youtubesta löytyy muitakin tuotoksia. Studio on jyväskyläläinen Poprock Musiikkitalo.
– Biisin teko monesti alkaa siitä, että otan kitaran käteen ja laitan nuotit ylös ja lähden kasvattamaan kappaletta. Näihinkin kappaleisiin tein kotona pohjat ja studiossa viilattiin tuote valmiiksi. Kiva olisi tehdä enemmänkin, mutta se vaatisi aikaa ja rahaa, hän kertoo.
Musiikki hiipi Mikon elämään pikkuhiljaa. Kouluikäisenä hän alkoi soittaa kitaraa, seuraava instrumentti oli rummut. Paljon äänimaailmaa syntyy myös tietokoneella.
Vaikka tämän levyn tyylilaji on rap, myöntää hän enempi olevansa rock- ja metallimiehiä. Kaikein mieluimmin hän soittaisi bändissä rumpuja, sillä eturivi ei ole hänelle luontevin paikka.
– Monissa rap-videoissa on aika paljon negatiivista energiaa, aseiden kanssa uhoamista ja jengikovistelua. Haluan näyttää erilaista esimerkkiä nuorisolle.
Kun Mikko Paljakka syntyi reilut 30 vuotta sitten, hänellä ei ollut ollenkaan peräaukkoa, mikä on hyvin harvinaista ja vaarallista. Ennen kuin asia korjattiin leikkauksella, hänellä oli avanne. Sairaala leikkaussaleineen on tullut hänelle hyvin tutuksi. Se mikä pärjäämistä eniten hankaloittaa ja aiheuttaa kipua on vaikea skolioosi, sen seurauksena keskivartalo jäi tavallista lyhyemmäksi ja sisäelimillä on liian vähän tilaa.
– Pyrin käyttämään hyvin vähän lääkkeitä, otan vain kun on pakko. Vaikka sairaudet ovat vieneet joskus myös mielen pohjamutiin, koskaan en ole ollut toivoton, hän sanoo.
Viimeisin isompi terveydellinen takaisku oli kivessyöpä, joka paljastui edellisvuoden syksyllä. Syövästä selvittiin leikkauksella.
Terve itsetunto ei kuitenkaan ole sairauksista tai pituudesta riippuvainen, vaikka sen rakentaminen ei aina ole helppoa. Mikko työskentelee nuorten parissa Toivakan kunnan nuoristilassa ja helluntaiseurakunnassa ja omalla esimerkillään näyttää, että erilaisuus voi olla myös voimavara.
– Nuoret on aika mutkattomasti kiinnostuneita ja kyselevät suoraan esimerkiksi, mikä selässäni on. Se on minusta hyvä, että rohkenee kysyä. Minä uskallan vastata. Olen kokenut myös kyräilevämpää epäluuloisuutta. Toimin myös valo- ja videokuvaajana ja joskus kuvauskeikalle mennessä, huomaan, että asiakas hämmentyy minut nähdessään ja ikään kuin etsii sitä ”oikeaa” kuvaajaa katseellaan. Mutta nykyään olen sinut asian kanssa, Mikko kertoo.
Myös matkailu on antanut Mikon elämään paljon sisältöä. Hän on ehtinyt reissata jo 25 maassa
– Toivakka on pieni paikkakunta ja vaikka minulla on täällä perhe, paljon hyviä ystäviä ja kotiseurakunta, niin välillä on päästävä ihan muualle, hän sanoo.
Pääsiäinen on ihan pian ja pääsiäiseen liitetään vahvasti myös kärsimys.
– Pääsiäisen sanoma on minulle tärkeä, mutta tarvitsen sitä muulloinkin kuin pääsiäisenä. Elämä on välillä taistelua sairauksien kanssa, mutta myös taistelua mielessäni, mille asioille annan vallan elämässäni. Itsekkyys, katkeruus, pahanpuhuminen, himot, ylpeys, kateus ja yli päätään synti jos saa valtaa elämässäni, niin pahasti menee pieleen. Rakennanko elämääni näille asioille? Kyllä sitä päivittäin on peiliin katsomisen paikka. Sairauksien taisteluissa monesti Jumala saa tilaa elämässäni, eikä näin ollen turhat asiat vaivaa minua. Nämä hetket voivat olla valtavan hienoja Mikko miettii.
– Pääsiäisessä kuljetaan pimeydestä valoon. Minäkin syntinen ja epäonnistunut ihminen saan tulla Jumalan eteen Kristuksen sovitustyön kautta. Ei minusta täydellistä tule tässä ajassa, mutta saan luottaa siihen että eräänä päivänä synti ja sairaudet ovat poissa. Hän on ylösnoussut!
Mikon elämään on jo ehtinyt mahtua hyvin paljon. Paljon on myös haaveita.
– Haaveilen, että voisin matkustella vielä paljon, haaveilen myös, että minulla olisi joskus vielä puoliso ja perhe. Siitäkin haaveilen ja siihen pyrin, että pystyisin tuomaan iloa muiden ihmisten elämään, että pystyisin välittämään ajatuksen, että aina on toivoa, Mikko päättää.
Hanna Lahtinen
22.03.2024 | Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Yhdistystoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä monen alan osaajille. Yksi tavallisimmista tehtävistä on puhvetin, kanttiinin, grillin tai jonkun muun tilapäisen ravitsemusliikkeen ylläpito.
Kun ollaan helposti pilaantuvien ruoka-aineiden kansa tekemisissä, tarvitaan hygieniapassi, jollaisia Suomessa on myönnetty 22 vuotta.
Nykyään hygieniapassi on osa yleissivistystä ja helpottaa työnhakua elintarvikealan lisäksi myös esimerkiksi hoito-, siivous-, ja kuljetusalalla. Hygieniapassitestin suorittamalla oppii turvallisia työskentelytapoja myös kotikeittiössä.
Toivakan 4H järjestää vuosittain hygieniapassikoulutuksia. Mukana on nuoria 4H-yrittäjiä, mutta myös vanhempia osallistujia, paikallisia ja kesäasukkaita. Toivakan kurssi testeineen on hyvin edullinen esimerkiksi Jyväskylän hintoihin verrattuna.
– Niin kauan kuin Riitta-Liisa Göös täältä Toivakasta pitää kurssit ja saamme Sivikseltä tukea, voimme pitää hintatason matalalla, voittoa yhdistys ei halua kerätä, vaan meille on tärkeää, että voimme tarjota tällaisen mahdollisuuden, toiminnanjohtaja Kirsi Ilmonen kertoo.
Nuoripari Julia Häkkinen ja Jimi Manni osallistuivat Toivakan hygieniapassikoulutukseen ja -testiin. Varsinkin Jimin mielestä testi oli helppo ja hän selvitti sen ilman yhtään virhettä. Hygieniapassi on heille tarpeen kesätyöpaikoissa Pandan tehtaanmyymälässä ja hoitokodissa.
Toinen tärkeä vapaaehtoistyön muoto on järjestyksenvalvonta.
Ylä-Kintauden kylätalolla pidettiin järjestyksenvalvojan jatkokurssi toissa lauantaina. Tämäkin kurssi oli varsin edullinen ja sen järjesti Keuruun kansalaisopisto. Osallistujia saapui lähes parikymmentä Petäjäveden lisäksi Laukaasta, Uuraisilta, Korpilahdelta, Multialta ja Jyväskylästä. Opettajana toimi alan konkari, pitkän uran poliisissa tehnyt Kari Rautava.
Koska kyse oli jatkokoulutuksesta, kurssilaisilla oli paljon kokemusta erilaisista tehtävistä järjestyksenvalvojina ja siitä seurasi, että kokemuksia vaihdettiin ja keskustelu kävi vilkkaana. Useimmat olivat valvoneet järjestystä erilaisissa yleisötilaisuuksissa, mutta paikalla oli myös ravintoloissa ja tanssipaikoilla ainakin puoliammattimaisesti toimivia. Koska oltiin Keski-Suomessa, myös rallien järjestyksenvalvonta oli useimmille tuttua.
– Itse mielelläni erottaisin ns. ammattijärkkärin ja esimerkiksi yhdistyksissä talkoilla toimivien järjestyksenvalvojien koulutuksen, niin paljon tehtävät poikkeavat toisistaan. Toistaiseksi kuitenkin kaikki käyvät saman koulutuksen, Rautava totesi.
Järjestyksenvalvojan pätevyys pitää uusia viiden vuoden välein ja olisi hyvä, että kortti ei ehdi vanhentua ennen kertauskurssia. Mikäli kortti ehtii vanheta, tarvitaan uusimiseen todistus alkuperäisestä peruskoulutuksesta. Aikaisemmin riitti, kun kortin uusi enintään kuusi kuukautta vanhenemisen jälkeen, mutta laki muuttui joitakin vuosia sitten. Erityisen tarkka pitää olla, jos järjestyksenvalvojan koulutuksen on suorittanut ennen 1.3.2007, silloin korttia ei saa päästää vanhenemaan, ellei halua käydä koko 40 oppitunnin koulutusta uudelleen.
Nälkä ei opiskelijoita kahdeksan oppitunnin kertauskoulutuksessa vaivannut, sillä tarjolla oli Yl-Kintauden kyläyhdistyksen Leena Kivelän valmistamaa herkullista lähiruokaa. Keitossa maistui Umpisolmu-nimisen naudan liha ja maitokin oli aamulla lypsetty.
Hanna Lahtinen
21.03.2024 | Alueelta, Tilaajille
Uusien, kemera-tukijärjestelmän korvaavien metka-tukien haku on avautunut maaliskuun alussa.
– Tukijärjestelmää on haluttu yksinkertaistaa. Nyt taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuet on yhdistetty samaan tukeen ja sitä haetaan, kun työt on tehty. Metsänomistaja pystyy helposti itse hakemaan tukea sähköisesti metsään.fi-palvelun kautta, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta toteaa ja kertoo, että myös metsään.fi-palvelua on uudistettu.
– Siitä on pyritty tekemään mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Esimerkiksi tukihakemusta tehtäessä palvelu ohjaa käyttäjää. Olisikin erittäin tärkeää, että hakemukset tehtäisiin nimenomaan sähköisesti. Paperisella lomakkeella toimitettu hakemus vaatii meiltä käsittelytyötä ja silloin hakemuksen käsittely on paljon hitaampaa ja tukipäätöksen saaminen kestää kauemmin, Salokannel sanoo.
Taimikon ja nuoren metsän hoito on Salokanteleen mukaan äärimmäisen tärkeää puuston kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta.
– Elinvoimainen puusto ei ole niin altis metsätuhoillekaan kuin hoitamaton metsä. Oikein ajoitetut hoitotoimet taimikon varhaisperkauksesta lähtien varmistavat, että puusto kasvaa ja säilyy mahdollisimman elinvoimaisena, Salokannel toteaa.
– Toinen metsän kasvuun vaikuttava asia on terveyslannoitus. Myös siihen on saatavilla tukea ja uudessa järjestelmässä tukiehtoja on väljennetty, Salokannel toteaa ja kertoo, että valtio haluaa tukea metsien hoitoa myös ilmastonäkökohtien takia.
– Kasvava ja elinvoimainen metsä sitoo hiiltä ja toimii hiilinieluna, Salokannel toteaa.
Metka-tukiin on varattu tänä vuonna reilut 38 miljoonaa euroa. Niistä suurin osa, yli 30 miljoonaa euroa, käytetään taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Taimikon ja nuoren metsän hoidon sekä terveyslannoituksen lisäksi tuetaan myös suometsän hoitoa, metsäteiden rakentamista ja perusparantamista, kulotusta sekä luonnonhoitoa. Ympäristötukiin on lisäksi varattu 12,3 miljoonaa euroa.
– Nyt metsänomistajien kannattaisi miettiä, onko omalla maalla määräaikaiseen suojeluun soveltuvia luontokohteita. Esimerkiksi metsään.fi-palvelusta näkee omalla maalla olevat metsälain kymmenennen pykälän mukaiset suojelukohteet, Salokannel toteaa ja kertoo, että metka-tukea voi hakea myös vapaaehtoisesti suojeltaville kohteille.
– Korpilahdellakin on paljon suojeltavaksi sopivia puustoisia kohteita, esimerkiksi lähteiden ja purojen lähettyvillä. Myös korvet ja lehdot ovat toivottuja suojelukohteita. Metka-tukijärjestelmässä puuston määrä vaikuttaa tukisummaan, suojelusopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi. Nykyään Metsäkeskus ei enää valmistele sopimusta, Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyy lista toimijoista, jotka valmistelevat suojelusopimuksia ja osaavat laatia ympäristötukihakemuksen, myös sopimuksen valmisteluun saa tukea, Salokannel kertoo.
– Luontoarvot ovat nouseva trendi ja myös metsänomistajilla luontoarvot ovat nousseet entistä enemmän esille, siksi myös ympäristötukiin on varattu hyvin rahaa.
Tänä vuonna maksetaan vielä kemera-tukia, joista on annettu päätös viime vuoden puolella. Kemera-tukijärjestelmää on käytetty hyvin, viime vuonna Keski-Suomessa maksettiin kemera-tukia metsänomistajille reilut 3,37 miljoonaa euroa. Siitä ylivoimaisesti suurin osuus käytettiin taimikon ja nuoren metsän hoitoon, niitä tuettiin Keski-Suomessa yhteensä reilulla kolmella miljoonalla eurolla.
Tällä hetkellä metka-tukea voi hakea jo kaikkiin työmuotoihin, mutta muiden kuin taimikon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen ja kulotuksen tukien hakemusten käsittely pystytään aloittamaan vasta myöhemmin kesällä.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeen ei vaadita ennakkosuunnitelmaa, vaan tukea voi hakea, kun työt on tehty. Muissa tukimuodoissa sen sijaan vaaditaan ennakkosuunnitelma, työt voi aloittaa vasta sitten, kun Metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Kemera-tukijärjestelmään verrattuna muutoksia on niin tukiehdoissa kuin tukimäärissäkin. Tarkempaa tietoa metka-tuista ja niiden hakemisesta löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Tiina Lamminaho
21.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Secto Rally Finland -rallin tarroilla varustettu Skoda ajaa Satamakapteenin pihaan. Auton tarrojen päivämäärä osoittaa vielä viime kesään, mutta autoa kuljettava Katja Neuvonen tekee töitä ensi elokuun alussa ajettavaan MM-rallin osakilpailuun. Neuvonen toimii tänä vuonna alueratamestarina ja hänen vastuullaan reitin osalta ovat lauantaina kahteen kertaan ajettavat Päijälän ja Västilän erikoiskokeet.
Viime kesänä Neuvonen kuului jo reittitiimiin ja harjoitteli hommaa Rannankylän testierikoiskokeella. Pomot olivat tyytyväisiä näyttöihin ja tänä vuonna Neuvonen pääseekin tositoimiin. Ralliorganisaatiossa toimii neljä alueratamestaria.
-Alueratamestarit hoitavat esimerkiksi teiden luvitukset. Alueratamestarit tarkastelevat myös esimerkiksi katselualueita ja parkkialueita. Työtä tehdään yhteistyössä erikoiskoejärjestäjien kanssa. Heillä voi olla esimerkiksi omia parkkialueita, jotka he sitten hoitavat itse. Työ on alkanut syyskuussa. Tiehoitokuntiin olin ensimmäistä kertaa yhteydessä marraskuussa. Kävimme esimerkiksi vanhoja sopimuksia läpi. Kun lumet lähtevät, käymme vielä katsastamassa muun muassa katselu-ja parkkialueet.
Neuvonen tekee osa-aikaista alueratamestarin työtä oman päivätyönsä ohella.
-En osaa vielä arvioida, kuinka paljon aikaa tulee tähän menemään. Vielä ei ole montaa työpäivää mennyt, kun olen kerran käynyt Päijälässä ja Västilässä. Huhtikuussa työmäärä lisääntyy ja hektisintä aikaa ovat kaksi kisaa edeltävää viikkoa. SEO:n kahvilan aamuvuorojen jälkeen ehtii vielä päivällä hyvin ja kesälomat olen ajoittanut MM-rallin mukaan.
Yhteistyö erikoiskoejärjestäjien kanssa on tiivistä.
-Heidän kanssaan sovitaan työnjaosta. Tällainen asia on esimerkiksi merkkien laittaminen reitille nuotitusta varten. Sen voi tehdä erikoiskokeen järjestäjä tai sitten minä käyn ne laittamassa. Toukokuussa on koulutusviikonloppu erikoiskoejärjestäjille, missä olen mukana.
Kisan aikana Neuvosen paikka on safety-autossa.
-Kierrämme kaikki reitit kisan aikana etuautoina ja tarkistamme tilanteet. Tarvittaessa siirrämme ihmisiä turvallisemmille katselupaikoille. Kansainväliseltä autoliitolta, FIA:lta on tullut entistä tiukemmat ohjeet siitä, että katselijoiden pitäisi olla katselualueilla tai siimojen takana. Minulla on viime vuodelta tehtyjä havaintoja punaisessa vihkossa eli esimerkiksi mihin siimaa pitää vetää ja missä sitä ei välttämättä tarvita.
Toissa vuonna Lankamaan kakkospätkä peruttiin yleisön käytöksen takia.
-Se oli yleisölle hyvä muistutus, mitä voi käydä myös Suomessa.
Paljon on vettä virrannut Päijänteessä niistä päivistä, kun Neuvonen osallistui ensimmäistä kertaa rallitalkoisiin. Hän ei osaa sanoa varsinaista syytä, miten talkoohommiin tuli lähdettyä.
-Kaveripiirissä oli paljon kylän poikia, jotka ajoivat rallia. Ehkä sen myötä ja kun pyydettiin. Ja olihan se ihan kivaa hommaa.
Nopeasti Neuvonen eteni talkoohommissa ajanottoon.
-Sitä tuli tehtyä aika monta vuotta. Kun vuonna 2019 vietettiin MM-rallin karonkkaa Tupasvillassa, Perälän Jussi Jyväskylän Urheiluautoilijoita tuli sanomaan, että kun ollaan pieniä seuroja, voisimme tehdä yhteistyötä. Näin päätimme tehdä yhdessä niin sanotun kolmostason rallin, jonka AKK oli lanseerannut. Järjestimme Talvirallin 2020, jonka jälkeen olemme järjestäneet useita ralleja. Suurin voimainponnistus oli SM-osakilpailun järjestäminen.
Neuvonen sanoo, että rallien järjestämisen myötä tuli enemmän intoa tekemiseen.
– Kun vuosikausia on ollut jo yhteydessä MM-rallin tekijöihin, kuten kilpailunjohtajiin ja kilpailusihteereihin, yhteistyö sujui järjestäjän roolissa helposti. Muutama vuosi sitten olin hätäapuna toimistolla, kun työvoimassa oli vajausta. Tein muutaman viikon toimihenkilöiden luvituksia ja talkoolaisten listoja. Viime vuonna kutsuttiin alueratamestarin töihin tutustumaan. Viime vuonna tein vielä Harjun erikoiskoetta torstain ja perjantain. Jäi yöunet vähän vähiin. Tänä vuonna en enää siellä ole hommissa, kun tämä on nyt kuitenkin ihan työ. Jos vähän enemmän saisi nukkua.
Neuvonen on myös kouluttautunut rallin järjestäjänä käymällä toimitsijakoulutuksia.
-Nykyisin pystyn toimimaan omissa ralleissa kilpailunjohtajasta lähtien kaikissa tehtävissä. Koulutuksista saa paljon ideoita ja vinkkejä, jotka auttavat käytännön työssä. Samanhenkisestä porukasta olen saanut myös paljon uusia ystäviä.
Viime vuonna Neuvonen oli mukana noin kymmenessä eri rallitapahtumassa.
Neuvonen sanoo, että alueratamestarin työ on yksi haaveiden täyttymys rallihommissa.
-Kisajärjestäjänä haluaisin keskittyä ehkä enemmän viestintään ja töihin, joissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Maarit Nurminen
19.03.2024 | Tilaajille, Toivakka
Valtakunnallisella varhaiskasvatuspäivällä on pitkät perinteet varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien työn näkyväksi tekemisessä. Valtakunnallista varhaiskasvatuspäivää vietettiin torstaina 14. maaliskuuta 2024 teemalla Ilo olla mukana- Lasten yhdenvertaisuus varhaiskasvatuksessa.
Tämän vuoden teeman avulla nostetaan esille päiväkotien merkitys lasten yhdenvertaisuuden edistäjänä. Aihe on erityisen ajankohtainen ja tärkeä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien velvoittavuuden myötä. Yhdenvertainen, inklusiivinen varhaiskasvatus kuuluu kaikille lapsille, totesi vs. vastaava varhaiskasvatuksen opettaja ja apulaisjohtaja Marjo Ramstadius.
Toivakan Kankaisten kyläkoulun Ruuhiryhmä- päiväkoti toimii luonnon keskellä. Päiväkodin lähiympäristö tarjoaa hienot puitteet tutustua luontoon ja sen muutoksiin eri vuodenaikoina. Viereinen urheilukenttä monipuolistaa lasten liikuntaleikkejä läpi vuoden. Päiväkodin väki tekee yhteistyötä koulun ja alueen kyläseurojen kanssa. Ruuhiryhmä on 20-paikkainen ja se tarjoaa monipuolista varhaiskasvatusta 1-6 vuotiaille lapsille. Päiväkotilapset toimivat Ruuhiryhmässä yhtenä ryhmänä. Viikoittain toimitaan kaikki yhtenä ryhmänä, sekä pienryhmissä; 1-3 vuotiaatVipeltäjät, 4-vuotiaat Viikarit ja 5-vuotiaat Viskarit.
Ruuhiryhmän päiväkoti sai varhaiskasvatuspäivän vieraakseen Toivakan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntin.
– Meillä täällä Ruuhiryhmässä on nyt 16 lasta yksivuotiaasta kuuden vuoden ikäiseen. Ruuhiryhmästä lapset sitten siirtyvät esikouluun, kun sen aika koittaa, kertoi Ramstadius.
Tulevaisuutta ajatellen lähivuosina olisi lapsia Kankaisten päiväkotiin ja kouluun tulossa ihan tyydyttävästi.
– Toivakan kuntaa ja sen myötä myös Kankaisten tonttitarjontaa, Kankaisten koulua ja päiväkotiryhmää pyritään markkinoimaan nyt kunnan taholtakin tehokkaasti, kertoi Jäntti.
– Tänään oli meneillään kaupunkileikki eri toimintapisteineen. Meillä oli kaupunkileikissä mukana autokorjaamo Pultti & Mutteri, MAXI pizzeria ja Aurinkoinen eläinkauppa. Näillä lasten ideoimilla toimintapisteillä etenemme kohti kesäntuloa ja ne kehittyvät viikoittain, kertoi Ramstadius.
Jäntti koki Ruuhiryhmäläisten olevan sopuisaa väkeä keskenään ikäeroista huolimatta eikä minkäänlaista meteliä lasten joukossa esiintynyt. Jutusteluumme saapui mukaan koulun puolelta rehtori Taina Hoskari.
– Meillä on täällä hyvä ja toimiva kyläkoulu ja sen yhteydessä tämä Ruuhiryhmän päiväkoti. Meillä on niin päiväkodin kuin koulun puolella toiminnallinen tunnelma. Tänään on välitunneilla ollut pelipäivä. Luistelu ja hiihtäminen ovat koulumme liikunnallisen kasvatuksen takeena. Oppilaita meillä on nyt 48, joista eskareita on kahdeksan, kertoi Hoskari.
Hoskari kertoo, että uusia oppilaitakin on tulossa, sillä Kankaisten koulu vetää oppilaita Toivakan lisäksi, Laukaan Lievestuoreen sekä Kangasniemen puolelta.
– Kankaisilla elää vahva usko tulevaisuuteen. Asukkaat haluavat elää maalla, lähellä luontoa ja kun lapset saavat vielä käydä omaa kyläkoulua, on se jo suurta plussaa.
Jäntti näkeekin, että Kankaisten koululle on hyvä saada jatkuvuutta.
– Näkemykseni on, että ei ole mitään syytä ajatella kielteisesti tämän kyläkoulun tulevaisuudesta. Täällä on iloinen ja eteenpäin pyrkivä yhteisö kyläkouluineen ja päiväkoteineen.
Veikko Ripatti
