27.02.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
– Vanhaa mökkitelevisiota ei ole pakko laittaa kierrätykseen HD-siirtymän takia, vaikka vanhassa televisiossa ei olisi HD-viritintä. HD-kanavat saa näkymään HD-digiboxilla, joka maksaa halvimmillaan parikymppiä, Jari Rantanen Kauppatalo Rantasesta kertoo.
HD-digiboxeja on ollut myynnissä jo vuosia. Rantanen kertoo myyneensä niitä muutamia, mutta sinänsä HD-siirtymä ei ole Kauppatalo Rantasessa näkynyt.
– HD-siirtymää on valmisteltu jo niin kauan, että yli kymmenenkin vuotta vanhoissa televisioissa on HD-viritin. Sellainen televisio, jossa ei ole HD-viritintä, on reilusti yli kymmenen vuotta vanha. Monet ovat uusineet televisionsa jo tässä kymmenen vuoden aikana, Rantanen sanoo ja toteaa, että vanhoja televisioita on monilla kakkostelevisioina tai mökkitelevisioina.
– On minulla itsellänikin kakkostelevisiona vanha televisio, jossa ei ole HD-viritintä, mutta ei minulla ole pienintäkään aikomusta laittaa sitä romuksi, Rantanen toteaa.
Rantasen mukaan HD-digiboxi on pieni teräväpiirtoviritin, joka tekee saman asian kuin uudemmissa televisioissa sisällä oleva HD-viritin, ulkoinen HD-digiboxi yhdistetään televisioon HDMI-johdolla.
– Kaksi kaukosäädintähän siinä sitten tarvitaan, mutta sinänsä HD-digiboxin käyttöönotto ei ole hankala homma, Rantanen sanoo.
Monissa vanhoissa televisioissa lukee HD-ready. Rantasen mukaan se tarkoittaa yleensä sitä, että television näyttö pystyy toteuttamaan korkean resoluution, mutta televisiosta puuttuu HD-viritin. HD-digiboxi on yksi tapa saada HD-kanavat näkyviin.
– Toki moni haluaa uusia vanhan televisionsa ja vaihtaa isompaan, nythän tarjouksista saa isojakin televisioita todella halvalla. Sellaiset 65 tuuman televisiot, jotka vielä vähän aikaa sitten maksoivat puolitoista tuhatta euroa, myydään nyt tarjouksissa alle viidellä sadalla eurolla. Pienemmän, 32 tuuman television saa alle kahdella sadalla eurolla. Uskoisin, että televisioiden ostoon ovat vaikuttaneet enemmän monet shokkitarjoukset kuin HD-siirtymä, Rantanen sanoo.
– Monelle riittää pienempikin televisio, ja silloin HD-digiboxi on yksi vaihtoehto elvyttää vanha televisio näyttämään HD-kanavia. Kuluttaahan iso televisio myös enemmän sähköä kuin pieni televisio.
Mikäli vanhan televisionsa haluaa vaihtaa uuteen, vanhan television voi viedä esimerkiksi Mustankorkean jäteasemalle tai Kuusakoskelle Muurameen, elektroniikkaromua otetaan vastaan myös elektroniikkaa myyvissä liikkeissä.
– Elektroniikkaromun kierrätystä koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa jo vuosia, elektroniikkaa myyvien liikkeiden on otettava vastaan käytöstä poistetut laitteet ja huolehdittava ne eteenpäin. Olen minäkin vanhoja televisioita ottanut vastaan, Rantanen toteaa.
HD-kanavat siirrettiin kanavapaikoille 1 – 20 jo viime vuoden marraskuussa. Mikäli ohjelmaa näkyy näillä kanavapaikoilla, televisiossa on HD-viritin. Perusmuotoiset eli SD-lähetykset näkyvät tällä hetkellä kanavapaikoilla 21 – 39.
– Useimmat televisiot tekivät kanavapaikkojen vaihdon automaattisesti. Minulle siitä tuli muutama asiakaskäynti, Jari Rantanen toteaa.
– Monet vanhatkin televisiot tekivät muutoksen automaattisesti, ja nyt niissä näkyy esimerkiksi Ylen ykköskanava kanavapaikalla 21, kanavapaikoilla 1 – 20 ei näy mitään sellaisissa televisioissa, joissa ei ole HD-viritintä.
Perusmuotoiset eli SD-lähetykset loppuvat kokonaan tänä vuonna. Ensin SD-lähetykset loppuvat Yleltä maaliskuun lopussa, sitten myös muilta Suomen televisiokanavilta kesäkuun lopussa. Digitalta kerrotaan, että jos tv-vastaanotossa ei ole ollut ongelmia, ei HD-siirtymän takia luultavasti tarvitse vaihtaa televisioantennia. Tietoa HD-siirtymästä löytyy muun muassa Digitan nettisivuilta.
Tiina Lamminaho
26.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Sanna Lehtinen on uusi Uuraisten ja Muuramen kuntien yhteinen ympäristöpäällikkö. Jako menee niin, että Muuramelle kuuluu 60 ja Uuraisille 40 prosenttia työajasta. Ympäristöpäällikön tarve molemmissa kunnissa sattui onnekkaasti samaan aikaan ja mahdollisti yhteistyökuvion.
– Käytännössä pyrin olemaan tiistait ja keskiviikot Uuraisilla. Olen tykännyt kovasti työstäni, se on hyvin monipuolista ja minut on otettu hienosti vastaan molemmissa kunnissa, Lehtinen sanoo.
Sanna Lehtiselle kuntasektori on melko uutta, taustalla on ainoastaan harjoittelujakso Nokian kaupungin ympäristönsuojelussa. Hän on koulutukseltaan ympäristöinsinööri AMK ja opiskellut Vaasassa. Ihan alun perin hän on kotoisin Raumalta. Ympäristöasioista hän kiinnostui jo lapsena ja rannikon lapsena tutustui metsän lisäksi meriluontoon.
– Olen työskennellyt yksityisellä sektorilla, aika pienissäkin perheyrityksissä ja jotenkin tuli sellainen olo, että haluan kokeilla jotain muuta ja hain tätä tehtävää. Ero kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä on aika iso ja kunnassa ollaan enemmän tekemisissä lakisääteisten tehtävien kanssa, hän kertoo.
Tyypillisimpiä ympäristöpäällikön tehtäviä ovat ympäristö- ja maa-ainesluvat, jotka edellyttävät myös maastokäyntejä.
– Tekemistä kyllä riittää, Sanna Lehtinen päättää.
Hanna Lahtinen
26.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Kun sydänkohtaus iskee tai sydän muusta syystä pysähtyy, on melko paljon merkitystä, missä se tapahtuu. Aika on pahin vihollinen ja sitä paremmat mahdollisuudet on selvitä, mitä nopeammin elvytys päästään aloittamaan.
Sydäniskuri on laite, jonka avulla sydän pyritään palauttamaan lyömään normaalisti ja sitä pystyy käyttämään kuka tahansa. Sydäniskureita on viime vuosina hankittu lähes joka kylälle ja Suomessa on arviolta jo noin 10 000 laitetta. Oman lähimmän iskurin paikan voi tarkistaa osoitteesta defi.fi.
Keskimäärisesti Keski-Suomessa 50 prosenttiin tapauksista ensivaste ehtii 9.19 minuutin kuluessa ja 90 prosenttiin 25.38 minuutin kuluessa hälytyksestä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret. Kuntataajamaan apu ehtii yleensä 10 minuutissa, mutta mitä syrjemmälle mennään, aika pitenee. 90 prosenttiin hälytyskohteista ehditään kuitenkin vähintään 42.42 minuutin kuluessa hälytyksestä.
Keski-Suomessa toimii elvytysryhmä 22 kylässä. Niihin kuuluvat vapaaehtoiset saavat hätäkeskuksesta puhelimiinsa viestin, jos lähistöllä on todennäköisesti potilaan elvyttämistä vaativa tilanne. Ripeällä toiminnalla he saattavat ehtiä paikalle ennen kauempaa tulevaa ambulanssia ja voivat aloittaa elvytystoimet.
Yksi näistä on Höytiän sydäniskurin ympärillä 10 kilometrin säteellä toimiva elvytysryhmä. Ryhmän päällikkönä toimii Juha Huhtala.
– Meillä on ryhmässä tällä hetkellä kahdeksan jäsentä. Kun hätäkeskukselta tulee meille kaikille hälytys, alkaa whatsapp-ryhmässämme välittömästi keskustelu työnjaosta. Hän, jolla on mahdollisuus nopeimmin hakea iskuri, lähtee hakemaan sitä Höytiän koululta ja jatkaa kohteeseen, jonne muut kaikki kynnelle kykenevät tulevat suoraan. Turvallisuuden vuoksi olisi parempi, ettei kukaan joutuisi menemään paikalle yksin. Vaikka minut on nimetty päälliköksi, jokainen ryhmäläinen tekee päätöksen hälytystilanteeseen lähdöstä itsenäisesti, Huhtala kertoo.
Ryhmä on perustettu Höytiän sydäniskurin ympärille, mutta tarvittaessa iskuri voidaan napata Jokihaarasta, Kuikasta tai vaikka Petäjäveden puolelta Ylä-Kintaudelta, josta onkin mukana ryhmässä jäseniä. Tärkeintä on saada apu mahdollisimman nopeasti paikalle.
-Meillä on ollut yksi oikea hälytys, jossa ei lopulta meidän apua tarvittu. Toivomme tietysti, että ryhmällemme olisi mahdollisimman vähän tarvetta, mutta joskus saattaa tulla vastaan tilanne, jolloin apu on minuuteista kiinni ja meidän apumme on se nopein. Ryhmää täydennyskoulutetaan vuosittain ja uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita, sehän vain lisää avun kattavuutta. Minuun voi ottaa asiasta kiinnostuneet yhteyttä, Huhtala lisää.
Sydäniskuriryhmä on Keski-Suomen Sydänpiirin, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen pelastuslaitoksen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja kylien yhteistyönä syntynyt toimintamalli sydänkuolleisuuden alentamiseksi ja potilaiden selviämiseksi mahdollisimman pienin vahingoin. Sydäniskuriryhmiä koulutettiin ja perustettiin kylille muutama vuosi sitten ja malli on otettu käyttöön vuonna 2021. Nykyään mallista vastaa Keski-Suomen hyvinvointialue.
Hanna Lahtinen
26.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Ruuhimäellä vietettiin keskiviikkona 19.2. iltapäivää terveyden merkeissä.
Terveydeksi! -iltapäiväksi nimetty tapahtuma keräsi toistakymmentä mukaan joutanutta. Järjestäjinä olivat Ruuhimäki-seura ry. ja Toivakan kunta. Ruuhimäki-seura ry on kunnostanut entistä koulua, nykyistä kylätaloa suurella remontilla.
Nyt pidetyssä hyvinvointia edistävässä tapahtumassa vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander ohjasi osallistujat tuolijumppaan. Tuolijumpassa kehon eri lihastoiminnot pääsivät sopiviin venytyksiin ja punnerruksiin. Mentiin kumartaen alas kohti lattiaa ja ojentauduttiin kädet kohotettuina kohti kattoa. Marssittiin tuolilla istuen, ojenneltiin kaikkia jäseniä ja koukisteltiin niin, että pienetkin lihakset saatiin lämpiämään.
Keskustelussa nousi esiin tiedonsaannin ongelmat. Aina ei tapahtumien tiedotus kohtaa asukkaita, varsinkaan niitä, jotka asuvat kunnan reunamailla. Näin on esimerkiksi terveysaseman auki tai kiinnioloaikojen kohdalla.
Kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen kertoi mistä kunnan tapahtumista tietoa löytää. Internet on tätä päivää ja se, joka käyttää älylaitteita löytää tiedot kunnan kotisivulta uutiskirjeen muodossa. Paperiversiona uutiskirjettä voi myös tilata itselleen. Sitä on jaossa myös kirjastolla ja tapahtumissa, missä kunnan edustajat ovat läsnä.
Terveydeksi! -iltapäivän tarjoilussa oli huomioitu tarjottavien kahvileipien terveellisyys, siten, että ne sisälsivät vain luonnon omia makeuttamisaineita, eli sokeria ei leivonnaisissa ollut käytetty. Lopuksi Ruuhimäki-seuran puheenjohtaja Leena Rouhiainen kertoi tulevista tapahtumista. Kuukausittaiset tapahtumat löytyvät myös Ruuhimäki-seura ry:n nettisivulta. Koulun tilat ovat myös vuokrattavissa.
Veikko Ripatti
19.02.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kunta on sitoutunut vahvasti ilmastotyöhön. Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.2.2025 kunnalle ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tämä kunnianhimoinen tavoite tukee kansallisia ja maakunnallisia ilmastopäämääriä ja luo selkeän tiekartan vähäpäästöisempään tulevaisuuteen.
Ilmastokoordinaattori Jouni Järvinen esitteli ilmastosuunnitelmaa Uuraisten kunnanvaltuustolle.
– Ilmastosuunnitelma on tiekartta, jolla ohjataan kunnan toimintaa kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta ja sen tulee olla linjassa kansallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin, hän kertoi.
Uuraisten kunnan tavoitteessa ei ole mukana maatalouden päästöjä, joiden osuus on kolmannes alueen päästöistä. Kunnan vaikutusvalta maataloussektorin päästöihin on rajallinen. Lisäksi maatalouden päästöihin liittyy tilakohtaisia haasteita, joita on vaikea ohjata paikallisella tasolla. Kunnan resurssit keskitetään sektoreihin, joissa sillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa.
Ilmastosuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joita toteutetaan muun muassa liikenteen, kestävän kulutuksen, energiatehokkuuden ja luonnonsuojelun saralla.
Esimerkkeinä toimenpiteistä ovat julkisen liikenteen kehittäminen, energiatehokkuuden parantaminen kunnan kiinteistöissä ja uusiutuvan energian lisääminen. Uuraisten koulukeskuksen aurinkopaneelit ovat jo yksi askel tällä polulla. Lisäkohteita aurinkopaneeleille kunnan kiinteistöissä selvitellään.
Suunnitelma on osa Läntisen Keski-Suomen neljän kunnan yhteishanketta, jonka vastuukuntana Uurainen toimii. Ympäristöministeriön rahoittama hanke alkoi marraskuussa 2023 ja jatkuu kesäkuuhun 2025. Suunnitelman toteutumista seuraa kunnan ilmastotyöryhmä, ja se päivitetään valtuustokausittain.
Ilmastosuunnitelman laadinnassa hyödynnettiin alueella toteutettua ilmastokyselyä, johon vastasi 454 henkilöä. Kysely osoitti, että kuntalaiset odottavat konkreettisia ilmastotoimia ja haluavat mahdollisuuksia osallistua ekotekoihin. Lisäksi valtuutettuja ja henkilökuntaa osallistettiin työpajan avulla.
Uuraisten kunta kannustaa kaikkia asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä mukaan ilmastotalkoisiin. Pienilläkin teoilla – kuten energiansäästöllä, kimppakyydeillä ja kestävämmillä kulutusvalinnoilla – on merkitystä. Usein ilmastoteko tuo myös rahallista säästöä.
Ilmastotyöryhmä seuraa aktiivisesti suunnitelman etenemistä ja kehittää uusia ratkaisuja yhdessä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
19.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
FCG Finnish Consulting Group ja MDI ovat tuoreessa tutkimuksessa tarkastelleet kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa entistä laajemmin EVP-indeksin avulla. EVP-indeksin ovat kehittäneet kuntagurut valtiotieteiden tohtori ja MDI:n neuvonantaja Timo Aro sekä hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Indeksiin on otettu mukaan 293 Manner-Suomen kuntaa, ja se osoittaa suuria alueellisia eroja.
Toivakka sijoittui komeasti seitsemännelle tilalle alle 4000 asukkaan kuntien joukossa. Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä kunnasta 21 sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kasvukolmiossa, neljä Lapissa ja viisi muualla Manner-Suomessa. EVP-indeksi osoittaa, että kuntien kärkijoukko on pysynyt pääosin samana, mutta keskinäisessä järjestyksessä on tapahtunut pieniä muutoksia.
Elinvoimaindeksiä on päivitetty nyt niin, että mukana olevat kuntatalouden muuttujat, verotulot asukasta kohden sekä kertynyt ylijäämä, korvattiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalouden tilannetta kuvaavalla talousluvulla. Talousluvun laskennassa indeksiin otettiin mukaan konsernitason tarkastelu, joka vastaa kriisikuntamittarien käsitteistöä. Tämä kuvaa paremmin kuntien vapaaehtoisen toiminnan panostuksen vaikutusta kokonaisuuteen.
Toivakan kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa on tarkasteltu osana tätä laajempaa analyysiä. EVP-indeksiin sisältyvät muuttujat kattavat talous-, tulo-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan sekä väestön, asumisen ja vapaa-ajan asumisen kehityksen. Kuntien heikentynyt taloustilanne näkyy indeksissä, ja erityisesti suuremmat kaupungit ovat joutuneet turvautumaan velkarahoitukseen elinvoiman kasvattamiseksi.
Usein kasvu ruokkii kasvua ja menestys menestystä. Toivakan kunnan hyvä sijoitus ja kehitys EVP-indeksissä antaa arvokasta tietoa kunnan vahvuuksista ja kehityskohteista, mikä auttaa suunnittelemaan tulevaisuuden toimenpiteitä elin-, veto- ja pitovoiman parantamiseksi entisestään.
