03.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Petäjäveden kirjasto perustettiin 150 vuotta sitten. Kirjaston perustaminen pantiin alulle kuntakokouksessa vuonna 1875, perustamisesta päätettiin tammikuussa 1876 ja lainaustoiminnan keskeisistä periaatteista kesäkuussa 1876. Hankkeen puuhamiehenä toimi kirkkoherra J. Perenius.
Ari T. Mannisen kirjoittaman Petäjäveden historia -teoksen mukaan alkupääomaa kirjastoon saatiin muun muassa viinaverorahoista. Rahaa kerättiin myös jokaiselta henkirahaa maksavalta asukkaalta sekä järjestettiin keräyksiä kinkereillä. Alkupääomalla saatiin hankittua 175 nidettä, ensimmäiset kirjat olivat pääasiassa uskonollista ja historiallista kirjallisuuta.
Aluksi kirjastoa hoiti kirkkoherra Perenius perheineen pappilassa. Kirjaston sijoituspaikka vaihteli kirjastonhoitajan mukaan, 1930-luvulla kirjasto oli kanttorin virka-asunnolla. Kyläkouluilla oli lainausasemia, joten sivukylilläkin päästiin osalliseksi kirjaston palveluista. 1960-luvulla lainausasemien tilalle tulivat Ylä-Kintauden, Kintauden ja Kuivasmäen sivukirjastot, kerrotaan Mannisen historiateoksessa.
Sivukirjastot lopetettiin, kun kuntaan hankittiin kirjastoauto vuonna 1975. Ari T. Manninen kirjoittaa, että 1950-luvulla Petäjäveden kirjastossa oli vuosittain alle 2000 lainausta, Petäjävesi-lehdessä vuonna 1977 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 1966 lainauksia oli 9500 ja vuonna 1976 jo 44 000. Vuonna 1977 kirjasto muutti nykyisiin tiloihinsa.
Omatoimikirjastoa kiitellään
– Yksi iso muutos kirjastotoiminnassa Petäjävedellä tapahtui vuonna 1998, kun kirjastoauto lopetettiin. Sen jälkeen lainausmäärät laskivat, mutta ovat pikku hiljaa nousseet kirjastoauton lakkauttamista edeltävälle tasolle ja nyt jo sen ylikin, kirjastonjohtaja Heli Laitinen sanoo.
– Korona näkyy lainaustilastoissa, kun kirjasto oli osittain kiinnikin eivätkä ihmiset uskaltaneet liikkua. Sen jälkeen lainausmäärät ovat nousseet ja tavoitteena meillä on, että nousu jatkuu. Nyt iso asia oli omatoimikirjaston avautuminen. Se lisää kirjaston saavutettavuutta paljon ja sitä kautta myös lainauksia. Omatoimikirjastoa odotettiin kauan, ja siitä saamme päivittäin myönteistä palautetta, Laitinen kertoo.
Laitisen mukaan kirjasto on hyvin demokraattinen laitos.
– Tänne voivat tulla kaikki, eikä se maksa mitään. Lama-aikoina onkin huomattu, että kirjaston käyttö lisääntyy. Tämä on myös ensimmäisiä paikkoja, joissa lapset voivat hoitaa omia asioitaan ilmaiseksi, Laitinen sanoo.
Kirjaston alkutaipaleella 1800-luvulla kirjojen lainaamisesta perittiin pieni maksu. Nykyään kirjaston maksuttomuus on kirjattu lakiin; kirjastolain mukaan kirjaston aineiston käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia.
Tapahtumia ja uusia logoja
150-vuotisjuhlavuosi kirjastolla aloitettiin jo, kun Karri Miettinen eli räppäri Paleface käväisi vierailulla. Tällä viikolla vierailulla kävi Luonto lainassa -viikkoon liittyen Petäjäveden Luonto ry. Lisää tapahtumia on luvassa kuukausittain.
– Meillä on tulossa esimerkiksi runokaraoke. Se on ollut meillä pari kertaa aiemminkin, ja se on ollut kovasti suosittu, Heli Laitinen kertoo ja lisää, että kevään ohjelmassa on myös Minna Tuomasen vetämä satutuokio.
– Syksyllä meillä on tulossa isompi tapahtuma lapsille ja 150-vuotisjuhlavuoden päätapahtuman sijoitamme Petäjävesi Elää! -viikolle, Laitinen kertoo.
150-vuotisjuhlavuoteen liittyen kirjasto järjesti myös logokilpailun.
– Siihen saimme todella paljon ehdotuksia, vajaat sata, Laitinen iloitsee.
– Valitsimme ehdotusten joukosta muutaman, joiden tekijät palkitsimme ja joita käytämme markkinoinnissamme pitkin vuotta. Teetimme niistä myös kirjanmerkkejä, kortteja ja julisteita.
03.02.2026 | Petäjävesi, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Petäjävedelle saatiin kolme uutta lähiluonnon tarkkailuun sopivaa kohdetta, kun Petäjäveden Luonto ry asensi sekä lintujen että linnuista kiinnostuneiden kuntalaisten iloksi kolme Aake Ojalan tekemää, isoa lintujen ruokinta-automaattia paikoille, joissa lintuja pääsee tarkkailemaan helposti.
– Yksi ruokinta-automaateista on Halkokankaalla, vanhan ja uuden alueen välissä olevassa metsikössä, yksi Kettulanvuoren alueella ja yksi Kukkaronkylällä, Vehkolammesta Mansikkalahteen laskevan Rajapuron varrella, missä meillä on ollut lintujen ruokintaa jo aiemmin, Lauri Ijäs kertoo.
– Kaikki ruokinta-automaatit ovat polkujen varressa, ja niiden läheisyydessä saa vapaasti käydä tarkkailemassa lintuja. Rajapurolle järjestimme viime vuonna retkenkin. Pienempiä lintujen ruokinta-automaatteja meillä on edelleen myynnissä, mutta kaikkihan eivät voi laittaa lintulautaa omaan pihaansa. Näiden isojen ruokinta-automaattien luokse voi kuka tahansa mennä katselemaan lintuja, Ijäs toteaa.
Ijäksen mukaan todennäköisimmin ruokinta-automaateilla näkee tiaisia, talitiaisten ja sinitiaisten lisäksi paikalle saattaa tulla hömötiaisia, töyhtötiaisia ja kuusitiaisia.
– Puukiipijäkin voi ruokinta-automaatille tulla ja ehkä myös pikkuvarpusia. Rajapurolla meillä on ollut ruokintaa aikaisemminkin, joten sen paikan linnut tietävät, mutta uskon, että uusillekin paikoille linnut löytävät, Ijäs sanoo.
Verkko pitää isot linnut poissa
Isoissa lintujen ruokinta-automaateissa on tilaa sekä auringonkukansiemenille että talipalloille, auringonkukansiemeniä laitteeseen mahtuu kaksi ämpärillistä. Ympärillä on verkko, josta tiaiset mahtuvat läpi, mutta närhet, harakat ja tikat eivät mahdu.
– Verkko on puutarhajätteiden kompostikehikkoa. Olen seurannut tässä omassa pihassani, kuinka tiaiset ovat oppineet lentämään sujuvasti verkon silmukasta läpi. Yksi orava on myös oppinut käymään verkon sisäpuolella, mutta isommat linnut eivät sinne pääse, Ojala kertoo.
Isoja ruokinta-automaatteja Ojala ei tee myyntiin, sen sijaan pienempiä ruokinta-automaatteja ja erikokoisia linnunpönttöjä hän on tehnyt Petäjäveden Luonto ry:lle myytäväksi todella paljon, vuosien ajan. Nytkin verstaassa on valmiina monenlaisia linnunpönttöjä.
– Myyntituotto menee Luonto-yhdistykselle, itse en ota mitään. Linnunpönttöjä olen nyt tehnyt myös haapapölleistä, jotka Ruhalan Pekka on sorvannut. Rakentelen ajan kuluksi, kun minulla on työkalut olemassa, Ojala sanoo.
Erilaisia lintujen ruokinta-automaatteja Ojalalla on myös omassa pihassaan. Puun oksalla riippuu esimerkiksi pieni talo, jonne saa auringonkukansiemeniä aukeavan katonlappeen kautta, viereisessä oksassa taas on sorvattu, vähän kukkaruukkua muistuttava puinen ruokinta-astia, jossa on koloja talipalloille.
– Talipallot pienenivät, minun piti ruveta tekemään pienempiä koloja. Ja vanhoihin koloihin piti asetella jotain tikkuja, että talipallot pysyivät paikoillaan, Ojala kertoo.
– Tässä on mukava seurata lintuja keittiön ikkunasta. Eniten tässä käy tiaisia, mutta myös närhet, harakat ja tikat löytävät paikalle. Ja oravia tässä on aina. Tiaiset ovat käyneet aika kesyiksikin, yksi kuusitiainen katseli minua puolen metrin päästä, kun vein paikalle lisää ruokaa. Talvella tässä käy eniten hömötiaisia ja sinitiaisia, pyrstötiaiset tulevat keväällä syömään vaahteran mahlaa.
Ojala tarjoaa linnuille talipalloja ja auringonkukansiemeniä.
– Joskus olen laittanut kauraakin, varpuset tykkäävät enemmän kaurasta, Ojala kertoo.
– Talviruokintaa on hyvä jatkaa koko talven. Ruokinta-automaatti on hyvä, kun siinä on katto päällä, niin siemenet eivät kastu ja jäädy. Ja putsatahan paikka pitäisi aina välillä.
27.01.2026 | Alueelta, Korpilahti, Petäjävesi
Maarit Nurminen
Petäjäveden ja Korpilahden osuuspankit pitävät ylimääräiset osuuskunnan kokoukset ensi tiistaina. Kokouksissa päätetään, yhdistyvätkö pankit kolmen muun pankin kanssa. Edellä mainittujen pankkien lisäksi yhdistymisaikeissa ovat Keski-Suomen osuuspankki, Multian osuuspankki ja Haapamäen seudun osuuspankki. Yhdistyessään pankin asiakasliiketoiminta olisi viime syksynä julkistetun tiedotteen mukaan noin 6 765,5 miljoonaa euroa.
Korpilahden osuuspankissa yhdistymistä Keski-Suomen osuuspankkiin koeponnistettiin vuonna 2019; tuolloin osuuskunnan kokous teki kielteisen päätöksen. Petäjäveden pankkihistoria on näiltä osin värikkäämpi. Petäjäveden osuuspankki erosi OP-ryhmästä 1990-luvulla, kun laki talletuspankkien yhteenliittymästä oli tulossa voimaan vuonna 1996. Pankista tuli POP-pankki. Myöhemmin myös POP-pankkeihin tuli yhteenliittymä ja tuolloin arvioitiin tilannetta kahden yhteenliittymän välillä ja päätettiin palata takaisin OP -ryhmään.
Nyt käytävien yhdistymisneuvotteluihin lopullisen sysäyksen antoi alati lisääntyvä pankkisääntely. Ensi vuoden alusta lukien jokaisella pankkitoimiluvan omaavalla pankilla on oltava erilliset luottohallinnon ja riskienhallinnan yksikkönsä. Käytännössä siis sama henkilö ei voi esimerkiksi myöntää luottoa ja arvioida luoton vakuuksia. OP Pohjola on kiristänyt vaatimuksiaan Euroopan keskuspankin asettamien velvoitteiden täyttämiseksi. Pienten pankkien oli siis käytännössä pakko reagoida jotenkin edessä olevaan muutokseen.
Sekä Korpilahden että Petäjäveden osuuspankkien toimitusjohtajat Tuomas Uppsala ja Anu Liimatainen ovat todenneet, että tätä vaatimusta on pienen pankin mahdoton täyttää. Henkilökuntaa jouduttaisiin palkkaamaan lisää vähintään kymmenen henkilöä, mikä puolestaan söisi pankin tulosta. Toimitusjohtajat ovat todenneet myös, etteivät pankit todennäköisesti onnistuisi rekrytoimaan sellaista määrää henkilökuntaa.
Luottohallinnon ja riskienhallinnan vaatimus on OP Pohjolassa, kuten muissakin Euroopan keskuspankin valvonnan alaisissa pankeissa, ehdoton. Mikäli jokin osuuspankki ei täytä vaatimuksia ensi vuoden alussa, sen luokitus OP Pohjolan sisäisessä luokituksessa laskee alimmalle tasolle.
OP Pohjolan liiketoimintajohtaja Harri Nummelan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kyseisessä tilanteessa keskusyhteisö olisi velvollinen ottamaan pankin niin sanottuun pankkikohtaiseen ohjaukseen ja pankin omaa päätösvaltaa muun muassa luottojen myönnössä jouduttaisiin rajoittamaan. Nummela kuvaa, että mikäli esitys pankkien yhdistymisestä hylättäisiin, olisi se hyppy tuntemattomaan.
Nummela toteaa, että viranomaisten valvontavaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina niin paljon, että lukuisat muutkin osuuspankit ovat yhdistyneet. Osuuspankkien määrä on vähentynyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana 167 pankista 38 osuuspankkiin. Luvut ovat vuosilta 2017 ja viime syksyltä lokakuuhun mennessä julkistettujen yhdistymishankkeiden tilanteessa.
Petäjävedellä liittymisaikeet ovat nostaneet vastustusta yleisönosastokirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa. Joukko pankin asiakasomistajia haluaisi vaihtaa pankkiryhmää. Petäjäveden osuuspankin eroaminen OP Pohjolasta olisi ennakkotapaus. Yksikään pankki ei ole eronnut ryhmästä vuoden 1997 jälkeen eli sen jälkeen, kun yhteenliittymälaki tuli voimaan.
Nummela toteaa, että tilanne olisi epävarma ja mutkikas. Hän sanoo eroamisen olevan pitkä ja monimutkainen prosessi. Yhteenliittymälain mukaan pankki olisi vastuussa yhteisvastuujärjestelmän velvoitteista vielä viisi vuotta eroamisen jälkeen.
Yhdistymisen vastustajat ovat olleet huolissaan siitä, että pankille kertynyt varallisuus, noin 20 miljoonaa euroa katoaisi, eikä olisi enää käytettävissä petäjävetisten hyväksi tulevaisuudessa.
Nummela sanoo, että pankin omat varat on kerrytetty sen varmistamiseksi, että osuuspankin omistaja-asiakkailla on tarjolla heidän tarvitsemansa pankkipalvelut.
Nummela huomauttaa, että Petäjäveden osuuspankin asiakaskunnasta lähes 60 prosenttia on muualta kuin Petäjävedeltä.
Toiseen pankkiryhmään siirtymistä halutaan myös siksi, että Finanssivalvonnan alaisissa pankeissa sääntelyn vaatimukset ovat vähäisemmät kuin Euroopan keskuspankin alaisissa pankeissa. Toisaalta myös Finanssivalvonta on kiristänyt sääntelyä. Yhdistymisiä on tapahtunut myös esimerkiksi POP-pankkien keskuudessa; niiden lukumäärä oli alun perin 44 pankkia, nyt lukumäärä on 18.
21.12.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Petäjävesi
Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtajalle Eevi Määtälle (o.s. Raivio) Päijänteen rantamaisemat Korpilahden Hyrkkölässä ovat tuttuja. Hänen syntymäkotinsa Vinnin tila sijaitsee perheen nykyisen vapaa-ajan asunnon naapurissa. Määttä on käynyt Korpilahdella koulunsa aina ylioppilaslakkiin saakka. Määttä sanoo, että lapsuus- ja nuoruusvuosista Korpilahdella on jäänyt hyvät muistot ja vahva pohja elämälle.
– En osannut vielä lukea, mutta osasin lausua runoja. Äitini oli töissä vanhainkodilla ja siellä esiinnyin erilaisissa juhlissa pienestä saakka. Olin aktiivinen lapsi ja nuori. Olin mukana seurakunnan toiminnassa, kuorossa ja sitä harrastan edelleen. Vähän harrastin yleisurheilua ja olin kokkikerhossa. Lukioaikaan meillä oli oma bändi, jossa lauloin. Hyrkkölässä oli aktiivista kylätoimintaa ja täällä järjestettiin tupailtoja. Kyläyhdistys alkoi järjestää tuohon aikaan katiskakalastuksen MM-kisoja ja oli myös kesäkisoja. Korpilahti oli hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.
Määttä sanoo, että maaseudulla kasvaminen on tuonut tietynlaista juurevuutta ja käytännönläheisyyttä, mistä on ollut työelämässä hyötyä. Lapsuuden ja nuoruuden harrastukset toivat puolestaan sosiaalisuutta ja esiintymiskokemusta.
Lukion jälkeen Määtän tie vei ensin Jyväskylän ammattikorkeakouluun vuodeksi ja siitä yliopistoon.
– Opiskelin Jyväskylän yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi pääaineena laskentatoimi. Valmistuin yliopistosta vuonna 2005.
Aviomiehensä Eevi Määttä tapasi Korpilahdella S-marketissa kesätyöpestin aikana. Sami Määttä oli juuri valmistunut S-ryhmän kenttäkoulutuksesta ja tuli marketpäälliköksi Korpilahdelle.
– Sami ei minua kesätyöntekijäksi valinnut, vaan edeltäjänsä, Eevi Määttä lisää.
Pariskunnan asuinpaikat vaihtuivat pitkään Sami Määtän työpaikkojen mukaan; Keski-Suomesta tie vei ensin Poriin. Sieltä löytyi Määtän ensimmäinen työpaikka OP-ryhmästä eli Porin seudun osuuspankista. Seuraavaksi perhe muutti Tampereen seudulle, missä Määttä työskenteli aluksi osuuspankin eri asiantuntijatehtävässä ja myöhemmin konttorinjohtajana kahdessa eri konttorissa. Vuonna 2010 tuli muutto Helsinkiin ja Määtät rakensivat talon Tuusulan Jokelaan.
– Siellä olin töissä Keski-Uudenmaan osuuspankissa, missä sain liiketoimintajohtajan vastuita. Kahden fuusion kautta päädyin nykyiseen Uudenmaan osuuspankkiin, mikä on valtavan kokoinen pankki. Siellä toimin liiketoimintajohtajana. Kun Keski-Suomen osuuspankin toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, ajattelin, että tämä voisi olla hieno mahdollisuus. Tulin valituksi ja olen ollut siitä hyvin onnellinen. Lapsille muutto oli tietysti iso asia, eikä peukku kääntynyt heti ylöspäin.
Aviopuoliso on nykyisin Postin palveluksessa ja tekee työtään pääosin etätöinä. Perheen asuinpaikaksi valikoitui Muurame.
Eevi Määttä sanoo, että perheen perustaminen ei ole ollut hänen urallaan este. – Olen saanut jopa ylennyksen äitiyslomani aikana.
Suurena apuna perheen arjessa on ollut isovanhempien tuoma turvaverkko.
– Muistan joskus, kun isommat lapset olivat kipeinä ja soitimme tänne Korpilahdelle viiden aikaan aamulla. Äiti vastasi, että joo, lähdemme heti ajamaan. Minun viestini kaikille nuorille naisille on se, että lapsia kannattaa tehdä ajallaan. Kyllähän lapsilta tulee myös suoraa palautetta meidän vanhempien ajankäytöstä, jos tarve vaatii.
Ensi vuosi tuo yhdistymisen
Korpilahden ja Petäjäveden osuuspankit ovat yhdistymässä kolmen muun pankin kanssa ensi vuonna. Määttä kuvaa neuvotteluja yhteistyökykyisiksi ja hyviksi.
– Suurin kysymys on ollut konttoreiden säilyminen, jonka hyvin ymmärrän lähipalveluiden kannalta. Konttoriverkosto on tarkoitus säilyttää ennallaan seuraavan kymmenen vuoden ajan, mikäli mitään suuria muutoksia ei tapahdu. Konttoreita tarvitaan myös työntekijöille työn tekemisen paikoiksi. Tämä on hieno hanke ja erityisen hienoa on se, että pankista kehittyy maakunnallinen toimija.
Määttä sanoo, että pankin tilastojen valossa Keski-Suomella ja keskisuomalaisilla ihmisillä sekä suurella osalla yrityksistä menee ihan hyvin tällä hetkellä.
– Kun katsotaan maakuntien bruttokansantuotteita, sijoitumme keskiväliin. Eli ei olla heikoimmasta päästä. Varsinkin puolustusteollisuuden investoinnit alkavat näkyä. Uhkakuviakin on, kuten metsäsektorilla. Keski-Suomelle on luvassa hyvää kasvua tulevaisuudessa, vaikka nyt onkin haastavampi taitekohta.
Määttä sanoo, että isossa kuvassa pankin asiakkaillakin menee hyvin.
– Esimerkiksi asuntolainojen lyhennysvapaapyynnöt ovat alhaisella tasolla ja asiakkaat lyhentävät asuntolainojaan säntillisesti ja jopa etuajassa. Säästämisaste on historiallisen korkea ja talletukset korkeimmillaan sekä kuluttajilla että yritysasiakkailla. Asiakkaiden keskuudessa nähdään ostovoimaa. Yksityisillä kuluttajilla tämä on mielialakysymys. Nyt jos koskaan Suomi tarvitsisi sitä, että lähdettäisiin kuluttamaan ja nimenomaan Suomessa.
Maarit Nurminen
18.12.2025 | Lue ilmaiseksi, Petäjävesi
saari vietti marraskuussa kolmevuotissynttäreitä – Huhtisaari sai uuden sydämen 19. marraskuuta 2022.
– Se antoi minulle jatkoaikaa, pituutta elämään. Ilman sydämensiirtoa minulla olisi ollut elinaikaa jäljellä vain puolesta vuodesta vuoteen, Huhtisaari kertoo.
– Olin pikku hiljaa luopunut monesta asiasta, joita olin ennen tehnyt. Sydämensiirron ansiosta olen saanut ne kaikki takaisin. Saan tehdä kaikkea, uskallan ajaa autolla yksikseni ja uskallan mennä useamman tunnin marjaretkelle yksikseni, eikä vaimoni tarvitse olla huolissaan, pystyn myös liikkumaan ja tekemään kotitöitä. En sinänsä haikaillut asioita, joista olin joutunut luopumaan, olin hyväksynyt oman tilanteeni, mutta onhan se aivan uskomaton asia, että nyt taas saan ja voin tehdä kaikkea.
Huhtisaari kertoo olleensa liikunnallisesti aktiivinen aina.
– Olen ollut aina liikkeellä, ja todella paljon ulkona. Liikunta hoitaa pääkoppaa tehokkaasti, isotkin asiat asettuvat mittakaavaansa. Liikunta on ollut minulle tärkeää aina, Huhtisaari toteaa.
Sydänvaivat pakottivat Huhtisaaren vähentämään liikkumistaan.
– Kyllä minä yritin, mutta veto loppui. Matkat, jotka jaksoin kävellä, lyhenivät koko ajan, sitä mukaa kun sydämeni hiipui. Lihakset eivät saaneet tarpeeksi happea, Huhtisaari kertoo.
– Ennen sydämensiirtoa minulla oli lihaksia, mutta ei tarpeeksi happea, sydämensiirron jälkeen minulla oli happea, mutta ei lihaksia. Jouduin opettelemaan uudestaan kävelemisenkin.
Liikunta palasi elämään
Sydämensiirron jälkeen liikunta palasi Pekka Huhtisaaren elämään.
– Ensin minun piti saada lihaksia. Ensimmäinen iso tavoite oli, että pääsen kävelemään välillä lepäämättä kilometrin päässä olevalle postilaatikollemme, Huhtisaari kertoo.
– Minulle kerrottiin, että toipumiseen menee yleensä noin vuosi. Minulla meni 11 kuukautta, sitten voitiin todeta, että olen terve.
Nyt Pekka Huhtisaaren elämään kuuluu jumppaa ja venyttelyjä päivittäin, kuntosalilla käynti kaksi tai kolme kertaa viikossa, kävelyä, soutua ja talvisin hiihtoa, piha- ja lumitöitä, metsän raivausta, marjastusta ja kalastusta.
– Ei voi sanoa, että harrastan liikuntaa, kyllä se on minulle enemmänkin elämäntapa, Huhtisaari toteaa.
Petäjävedelle Pekka ja Taina Huhtisaari muuttivat marraskuussa 2022, juuri ennen sydämensiirtoa.
– Olimme suunnitelleet muuttavamme tänne sitten, kun olemme eläkkeellä, talon rakensimme kotipaikkani viereen Ala-Merosen rannalle 2006 – 2008, Pekka Huhtisaari kertoo.
– Aikataulut eivät olisi paremmin voineet mennä; meillä alkoi todella uusi elämä Petäjävedellä.
Ennen sydämensiirtoa Pekka Huhtisaaren kunto meni niin heikoksi, ettei hän jaksanut tehdä oikein mitään.
– Kotityöt niin sisällä kuin ulkona jäivät Tainalle, ja lisäksi hänellä oli kova huoli minusta, Pekka Huhtisaari toteaa.
– Kyllä minä yöllä jokaiseen pieneen ääneen heräsin ja tarkistin, että Pekalla on kaikki hyvin. Ja töistä oli kova kiire kotiin, Taina Huhtisaari sanoo ja kertoo jääneensä eläkkeelle samoihin aikoihin, kun Pekalle tehtiin sydämensiirto.
Vertaisryhmästä paljon tukea
Vertaistukea Pekka Huhtisaari kertoo saaneensa Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry:ltä heti operaation jälkeen.
– Kun minut oli siirretty teho-osastolta tavalliselle osastolle, minulle tultiin kertomaan vertaistukitoiminnasta. Kun tulin kotiin, liityin SYKE ry:n Teams-ryhmään, joka kokoontuu netin välityksellä kahden viikon välein, Huhtisaari kertoo.
– Suosittelen vertaistukea muillekin. Toki jotkut haluavat puhua asioista vain läheistensä kanssa, mutta minulle vertaistukiryhmä on antanut paljon, niin tukea kuin neuvojakin. Tietenkään toisten kokemukset eivät välttämättä ole samanlaisia kuin itsellä, eikä esimerkiksi sama lääkitys sovi kaikille, mutta kun ryhmässä on iso porukka, sieltä tulee paljon sellaista, mikä osuu omalle kohdalle. Sain esimerkiksi kuulla vertaistukiryhmässä, että kun kortisoni lopetetaan, siitä voi tulla vieroitusoireita, joten en hätkähtänyt, kun niitä minulle tuli.
Sosiaalisia kontakteja Huhtisaari on hakenut myös Eläkeliiton Petäjäveden paikallisyhdistyksestä ja PetPetin liikkuvista eläkeläisistä.
– Liikkuvissa eläkeläisissä vastaanotto oli todella positiivinen. Se on porukka, jossa me nauramme paljon, Huhtisaari toteaa.
Huhtisaari on myös kertonut sydämensiirrostaan julkisesti.
– Kun menin mukaan Eläkeliiton toimintaan, minulta pyydettiin juttua Enemmän elämää -lehteen, ET-lehteen haastattelupyyntö tuli SYKE ry:n kautta. Olen suostunut juttupyyntöihin, koska haluan tuoda esille vertaistukitoimintaa ja elinsiirtoja. Haluan myös kertoa, että Suomessa erikoissairaanhoidon taso on aivan huikea, minulla ei ole pienintäkään moittimisen aihetta, Huhtisaari toteaa.
Tiina Lamminaho
10.12.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Seppp Pänkäläinen
Kyläsepän liiketoimintaa Petäjävedellä harjoittava JaakMar Oy laajentaa toimintaansa Keuruulle. Keuruulla Megamarket-kaupan yhteydessä toimivan kahvila-ravintola Megacafen liiketoiminta siirtyy JaakMar Oy:n tytäryhtiölle 1. tammikuuta 2026. Ravintolan nimeksi tulee Kyläseppä Keuruu.
Megacafen työntekijöistä siirtyy Kyläsepän palvelukseen kuusi. Kyläseppä Keuruun palveluvalikoimana tulee olemaan lounas, kahvio sekä Rolls-ketjun hampurilaistuotteet. Myöhemmin on mahdollista, että tarjontaan kuuluu myös Kotipizza, kuten on Kyläsepässä. Rolls-pikaruokaravintolan tulon myötä (6. helmikuuta) Hesburger lähtee Megamarketin tiloista 31. joulukuuta.
Kyläseppä Keuruu Oy:n ravintolapäälliköksi on nimitetty Mari Tiilikainen, joka aiemmin on toiminut Kyläsepässä ollen myös sen osaomistaja. Samassa yhteydessä Petäjäveden Kyläsepän liikenneaseman päälliköksi on nimitetty yhtiön pitkäaikainen työntekijä Paula Rinteelä ja vuoropäälliköksi Sanna Lampinen.
Keuruu on läntisen Keski-Suomen kaupallinen keskus, jonne tullaan asioimaan yli maakuntarajojen Mänttä-Vilppulasta, Virroilta, Ähtäristä, Multialta ja Petäjävedeltä.
-Näemme sekä Keuruulla että valtatie 23:n varrella olevan toimitilan Megamarketin yhteydessä erittäin potentiaalisena kaupallisena paikkana. Paikan ohi ajaa 3 500-4 000 autoa vuorokaudessa. Kuljettajat ja matkustajat ovat potentiaalisia asiakkaita, JaakMar Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ylitalo sanoo.
Mistä idea moiseen?
-On asuttu Keuruulla 20 vuotta ajatuksella, että jos jotain mielenkiintoista tulee eteen. Megamarketin omistaja Kari Ketola kävi Kyläsepässä ja kysyi kiinnostaako Megacafe, kun Petri Jousa on luopumassa paikasta. Muutama kuukausi sitä pohdittiin ja päädyttiin tähän ratkaisuun. Kaupat tehdään vielä tässä kuussa, Ylitalo sanoo.
Kyläseppä Keuruu jatkaa pitkälti samoilla linjoilla kuin Megacafe, kahvilana ja lounaspaikkana. Lisäksi tulossa on a la carte -vaihtoehto ruokailuun, kun Keuruulla ei oikein enää ole ruokapaikkaa iltaisin. Tähän liittyen Ylitalo ja Tiilikainen miettivät, voisiko Kyläseppä Keuruun aukioloaikaa venyttää yli kaupan aukiolon.
Kyläseppä Keuruun sijainti on hyvä ja parkkitilaa on hyvin.
Vetovastuun Keuruulla ottava Mari Tiilikainen sanoo, että alkuunsa ei ole tulossa varsinaisia muutoksia, kun Megacafen pohjat ovat hyvät.
Sekä Jaakko Ylitalo että Mari Tiilikainen asuvat Keuruun Asunnalla. Asuinpaikan mukaan yksi nimivaihto kahvila-ravintolalle olikin paikallisen urheiluseuran mukaan Asunnan Vetelys.
Tiilikainen on siis aiemmin vastannut Petäjäveden Kyläsepästä, Ylitalo toimii pankinjohtajana Kyyjärvellä ja Karstulassa.
Ylitalon mukaan Petäjäveden Kyläsepällä menee hyvin. Kyläseppä tuottaa muun muassa ruokailun KeuPa HT:n kotiotteluihin vierasjoukkueille. Kuskina toimii Ylitalo itse. Kyläseppä Keuruun aloittaessa tähän ei kuulemma tule muutosta.
