06.08.2024 | Lue ilmaiseksi, Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Täällä ollaan taas, bäk in bisnes.
Loma on lomailtu ja tällä kertaa se tuntuikin lomalta, työkone pysyi kiinni ja sähköpostitkin tsekkasin korkeintaan kerran päivässä. Muutama ihmettelysoitto viimeisen kahden viikon aikana on tullut, mutta ymmärrystä kesätauolle on riittänyt.
Sulkuviikot ovat nykytilanteessa käytännössä ainut tapa kahden lehden ”konsernimme” kahden päätoimisen lehdentekijän lomailla.
Lehdentekijä ei ehkä ole virallinen ammattinimike, mutta se kuvaa parhaiten työnkuvaamme. Paikallislehden tekeminen ei ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä, mutta työnkuva on hyvin paljon toimittajan työnkuvaa laajempi ja sisältää haastattelujen, kirjoittamisen, valokuvaamisen lisäksi lehden taiton, painoon lähettämisen, markkinoinnin, mainosvalmistuksen, sometuksen ja nettisivupäivitykset. Sekä paljon pientä sälää ja muistettavaa, jonka omaksuminen on ottanut aikansa. Vaikka olisi resursseja, niin tällaista työnkuvaa ei nerokkainkaan osaaja voi kylmiltään ryhtyä tekemään. Eikä niitä ylimääräisiä resursseja todellakaan ole, vaikka tässä pää vahvasti pinnalla vielä polskitaankin.
Tietokone on nykyään lehden tekemisen itsestään selvä työväline, mutta toivoisin pöydän kulmalleni myös aikakonetta. Sen avulla kiitäisin vuosikymmenten halki vuoteen 1964 ja istahtaisin ensimmäisen päätoimittaja Väinö Mikkolan työpöydän kulmalle hämmästelemään, miten homma hoitui silloin.
14.05.2024 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevista palveluista on muokattu esitys, joka lähtee päätöksentekoon. Kevättalvella esillä on ollut palveluverkkoselvitys, jonka ”pahimmassa” vaihtoehdossa Keski-Suomen alueelta olisi suljettu lukuisia terveysasemia. Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden valossa hyvinvointialueella on pakitettu pahimmasta ja jonkinlainen sote -palvelupiste on tulossa jokaiseen kuntaan. Mitä palveluita, kuinka laajasti ja toimivasti näistä palvelupisteistä palveluita tullaan saamaan, jää nähtäväksi.
Korpilahdella toimii jatkossa paikallinen sote-asema ja ainakin tämän hetkisen tulkinnan mukaan palvelu pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla. Laboratorionäytteitä otetaan yhtenä päivänä viikossa.
Palveluverkkoselvityksessä esitettiin muun muassa liikkuvia palveluita korvaamaan lakkautettavia terveysasemia. Ne kuitenkin tyrmättiin saaduissa lausunnoissa ja hyvinvointialueella luovuttiin ideasta ainakin toistaiseksi. Ihmisille on tärkeää, että palveluille on jokin toimipiste.
Palveluverkon rukkaaminen jatkuu kuitenkin lähivuosina ja digitaaliset palvelut lisääntyvät. Niissäkään ei ole mitään vikaa, jos ne toimivat ja pienemmät vaivat hoituvat etälääkärin vastaanotolla yhdessä hoitajan kanssa.
Tukea etälääkärin vastaanotolla kuitenkin tarvitaan; erityisesti ikäihmisille tilanne voi olla itsekseen melko haastava.
Maarit Nurminen
13.03.2024 | Pääkirjoitus
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys on lausuntokierroksella. Hyvinvointialueet ympäri maan etsivät kiireellä säästötoimia, jotta valtion edellyttämä aikaraja alijäämien kattamiseksi täyttyisi. Useat hyvinvointialueet ovat päätymässä lähipalveluiden lakkauttamiseen ja palveluiden keskittämiseen. Päätöksillä on kiire ja jo vanha suomalainen sananlasku sanoo, mitä kiireessä syntyy.
Valtion olisi pitänyt alun alkaen antaa hyvinvointialueille enemmän aikaa sopeuttaa toimintaansa. Todella monien ja moninaisten organisaatioiden yhdistäminen oli jo tarpeeksi suuri ja vaativa ponnistus, johon kului ensimmäinen vuosi. Hyvinvointialueilla ei ole aikaa miettiä ja kehittää sulkemisia, lakkauttamisia ja keskittämisiä innovatiivisempia ratkaisuja, joilla säästöjä saataisiin aikaiseksi. Useilla alueilla on meneillään pilottihankkeita ja Keski-Suomessa on esillä ollut muun muassa omalääkärijärjestelmä, joka ainakin osittain perustuisi ammatinharjoittajamalliin.
Monet asiantuntijat ovat varoittaneet perusterveydenhuollon rapauttamisesta. Siellä, missä lähipalveluina tuotettavat perusterveydenhuollon palvelut toimivat, niiden pitäisi myös jatkua. Lääkäri- tai hoitajapulasta kärsivillä alueilla olisi syytä miettiä, miten palveluita voidaan parhaiten tuoda mahdollisimman lähelle niiden käyttäjiä.
Pienten keskisuomalaisten kuntien päättäjät ovat varmasti huolissaan ja pettyneitä. Ja ihan aiheesta. Peruspalvelut vaikuttavat elinvoimaan ja alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Asia ei voi olla niin, että kovassa paineessa ja kiireessä tehdyt päätökset vaikuttavat kuntien ja maakunnan elinvoimatekijöihin kenties peruuttamattomalla tavalla. Mikäli niin sanottujen kivijalkapalveluiden ovet menevät säppiin, uskottava suunnitelma palveluiden tuomiseksi lähelle on oltava valmiina. Niiden sote-bussien on syytä olla tallissaan valmiina odottamassa, tai sitten niitä ei tule ikinä.
12.03.2024 | Pääkirjoitus
On toimittajia, jotka väsymättä jaksavat kiinnittää huomiota yhteiskunnan epäkohtiin, esittää salaliittoteorioita, epäillä kaikkea ja tehdä suuria paljastuksia.
Sitten on toimittajia, jotka naivisti luulevat, että hyvinvointiyhteiskunta on vielä ainakin osittain totta.
On toimittajia, jotka jahtaavat rötösherroja, tietävät, että valta sokaisee, että jokaisessa virkamiehessä asuu pieni diktaattori ja että kukaan ei tee vapaaehtoistyötä pyyteettömästi.
Sitten on toimittajia, jotka uskovat, että politiikkaan lähdetään yhä siksi, että halutaan toimia yhteiseksi hyväksi, antaa asiantuntemus oman yhteisön käytettäväksi ja että viranhaltijat eivät ole pelkkiä isopalkkaisia paperinpyörittäjiä. Tai että joku voi nauttia myös tekemisestä, mistä ei saa palkkaa.
On toimittajia, jotka nauttivat tilaisuuksista, joissa näkee kaikki, jotka ovat jotakin. Jossa ilma täyttyy soveliaan etäisyyden päästä moiskautetuista poskisuudelmista ja menestyksen pafyymista. Jossa trendaavat ilmiöt kohtaavat kuumimmat influensserit. Jossa puhutaan paljon ja ohi.
Sitten on toimittajia, joita lähtökohtaisesti ahdistaa mennä paikkaan, missä on paljon ihmisiä, mutta kun takavasemmalta löytyy sopiva tarkkailupaikka, niin on ihana tarkastella, kuinka lusikka kilisee kahvikuppiin ja hymy nousee silmiin saakka. Kuinka ihminen puhuu ihmiselle ja tämä kuuntelee ja ymmärtää.
Tämä toimittaja kuuluu tähän ”sitten on toimittajia” -sarjaan ja koen siksi ajoittain huijarisydroomaa. Mutta tiedostan myös, että se on minulle ainut tapa tehdä työtä ja että kuinka kiitollinen olen tästä pienestä universumistani, missä saan elää, ajatella ja kirjoittaa.
06.03.2024 | Pääkirjoitus
Toissa viikolla julkaistiin jopa kauhua herättänyt selvitys Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys, eli suomeksi säästösuunnitelma.
Vaikka selvityksessä kuinka yritetään kirjoittaa mustaa valkoiseksi, niin kyse on siitä, että monet palvelut heikkenevät, siirtyvät kauemmaksi tai nettiin. Se, miten ja ketkä muutokseen sopeutuvat, määrää lopputuloksen – myös säästöjen osalta. Sillä aivan varmasti käy myös niin, että monelle lääkäriin lähtemisen kynnys nousee ja sinne mennä vasta niin sanotusti jalat edellä ja silloin asiakkaasta tulee hyvinvointialueelle paljon isompi menoerä kuin jos hän olisi kipaissut oman kylän tohtorille ajoissa. Eikä tämän ”isomman menoerän” elämän laatukaan kolhuitta säily.
Se että säästämistä kutsutaan kehittämiseksi, vie arvon myös oikealta kehittämiseltä, jota sitäkin hyvinvointialueella tapahtuu. Kehittämisen ei tarvitse aina olla uuden keksimistä. Kun on esimerkiksi keksitty Uuraisten Ukkokerhon kaltainen erinomainen ennaltavahvistava toimintamuoto, niin eikö sen asemaa pitäisi vahvistaa ja laajentaa koko sotealueelle, eikä yrittää ajaa alas?
Tiedotustilaisuudet ovat hyvä asia ja on kunnioitettavaa, että hyvinvointialueen johto astuu kansalaisten eteen kivitettäväksi – ainakin noin kuvaannollisesti. Vaikka moni heistä nauttii oikein mukavasta palkasta, eivät he kuitenkaan ole ilkeitä riistäjiä, jotka käärivät köyhien kansalaisten viimeiset roposet liiveihinsä. Kyse on tuhannen palan palapelistä, jota iso porukka yrittää ratkaista, vaikka mallikuva on hukkunut.
Mutta ollaan mekin täällä lehdessä kehitetty, ehkä jopa kehitytty. PaikallisUutisten ja Korpilahtilehden uudet nettisivut on nyt julkaistu ja sisältö on entistä laajempi, toivottavasti myös helppokäyttöinen ja silmää miellyttävä. Parhaamme olemme ammattilaisten tuella yrittäneet ja palaute on erittäin tervetullutta, myös risupuoli ja kehittämisehdotukset.
29.02.2024 | Pääkirjoitus
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys ja suunnitelma lakkauttaa pahimmassa tapauksessa liki puolet terveysasemista ylitti viime viikolla valtakunnallisen uutiskynnyksen. Hyvinvointialueen suunnitelmat ovat herättäneet pelkoa, huolta sekä kiukkua asukkaiden, erityisesti ikäihmisten keskuudessa.
Ensimmäinen yleisötilaisuus aiheesta pidettiin viime torstaina Toivakassa. Kirjaston sali oli ääriään myöten täynnä; asia sai liikkeelle ihmisiä siinä määrin, että kirjaston oveen piti laittaa lappu, ettei enempää osallistujia mahdu sisään. Tilannetta kuvaa hyvin se, että yleisö koostui pääosin ikäihmisistä. Heillä on aiheellisesti suurin huoli terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Työikäisillä on paremmat mahdollisuudet liikkua sekä käyttää digitaalisia palveluita, joita suunnitellaan merkittävästi lisää.
Sama huoli koskettaa myös korpilahtelaisia. Vaikka Korpilahdelta kulkee julkista liikennettä enemmän kuin esimerkiksi Toivakasta, sen käyttäminen tottumattomalle ikäihmiselle voi olla ylitsepääsemätön paikka. Palveluverkkoselvityksen vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan se tosiasia, että terveyskeskuspalveluiden siirtyminen kauemmas, saattaa viivästyttää hoitoon hakeutumista.
Säästötoimet ja henkilökunnan rekrytoinnin ongelmia pitää ratkaista, mutta keinovalikoimaan voisi miettiä myös lakkautuksia innovatiivisempia ratkaisuja. Suunnitelmista puuttuu vielä kosolti konkretiaa. Mahdollisimman nopeasti pitäisi päästä viestimään siitä, miten palvelut käytännön tasolla järjestyvät, jos palveluverkkoa karsitaan rajulla kädellä.
