15.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän kestävä kehitys, JAPA RY:n Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke on käynnistetty lisäämään tietoisuutta haitallisista vieraslajeista ja niiden vaikutuksista suomalaiseen luontoon. Hankkeen tavoitteena on herättää kiinnostusta ja vastuullisuutta luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä rohkaista ihmisiä toimimaan aktiivisesti vieraslajien torjumiseksi. Hanke toimii Laukaan, Muuramen, Uuraisten ja Jyväskylän maaseutualueilla, ja sen aikana osallistutaan erilaisiin yleisötapahtumiin, järjestetään tietoiskuja sekä koulutus- ja talkootilaisuuksia. Toimintaa tuetaan EU:n maaseuturahaston kautta Leader Jyväsriihen myöntämällä rahoituksella.
-Jalkaudumme kevään ja kesän aikana Jyväsriihen toiminta-alueen kuntien kirjastoihin, kesätapahtumiin ja yhdistysten tilaisuuksiin ja tarjoamme asukkaille tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Järjestämme myös talkoita ja opastamme ja innostamme asukkaita torjumaan itse vieraslajeja asuinalueiltaan. Mikäli asuinalueellasi kasvaa vieraslajeja ja asukkailla olisi innokkuutta vieraslajitalkoisiin, voit laittaa meille viestiä osoitteeseen toimisto@japary.fi, kertoi hankekoordinaattori Hanna Ojanperä.
Vieraslajit voivat vaikuttaa merkittävästi luonnon tasapainoon. Ne saattavat näyttää viattomilta tai koristeellisilta, mutta päästessään luontoon ne voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja heikentää ekosysteemien toimintaa.
Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa komealupiini, jättipalsami, jättiputki ja kurtturuusu. Näiden lajien käsittelyä säätelee Suomen vieraslajilaki, joka kieltää muun muassa niiden kasvattamisen, hallussapidon, kuljettamisen ja luontoon päästämisen. Lain mukaan myös puutarhajätteen vieminen oman pihan ulkopuolelle voi olla riskialtista, sillä se voi edesauttaa vieraslajien leviämistä. Siksi on tärkeää, että jokainen toimii vastuullisesti ja noudattaa ohjeita vieraslajien torjunnassa.
-Hankkeessa keskitytään erityisesti jättipalsamin ja komealupiinin torjuntaan, ja asukkaat kutsutaan mukaan järjestämään ja osallistumaan vieraslajien väijytystalkoisiin. Näin pyritään yhdistämään paikallisten ihmisten voimat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo Ojanperä.
Lisätietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löytyy valtakunnalliselta vieraslajit.fi-sivustolta. Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke kutsuu kaikki mukaan suojelemaan lähiluontoa ja palauttamaan sen tasapainoa – yksi talkoo kerrallaan.
Hanna Lahtinen
13.05.2025 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
NouHätä!-kampanja on yläkoulun kahdeksasluokkalaisille suunnattu valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanja lisää nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita sekä antaa taitoja toimia onnettomuustilanteissa oikein.
Kampanjaan osallistuneilla oppilailla oli mahdollisuus osallistua myös kilpailuun, joka huipentui finaaliin.
– Joka vuosi olemme osallistuneet alkukarsintaan, mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa meidän joukkue eteni aluekarsintaan, jonka he voittivat ja siitä vielä valtakunnalliseen finaaliin, jossa lopullinen sijoitus oli viides, kertoo terveystiedon opettaja Anne Lindeman. Terveystieto on nykykoulussa se oppiaine, missä turvallisuuskysymyksiä käsitellään.
Uuraisten koulukeskuksen kasiluokan menestyksekäs tehokolmikko on Kerttu Tuomanen, Julia Virtanen ja Joanna Peltoniemi.
Aluekarsinta järjestettiin Vaajakoskella.
– Siellä oli teoriakoe ja neljä käytännön testiä. Me treenattiin käymällä pari kertaa paloasemalla ja vähän kertaamalla asioita, tytöt kertovat.
Kuopiossa järjestetty loppukilpailu oli vielä astetta haastavampi.
– Meidät laitettiin esimerkiksi sellaiseen kilpailua varten tehtyyn kerrostalokämppään, jossa piti tunnistaa paloturvariskejä. Heti eteisessä oli kasa laatikoita oven edessä estämässä kulkua, sitten siellä ei ollut esimerkiksi palovaroitinta katossa ja keittiön liedellä jotain muovikulhoja, alkusammutinkin puuttui, tytöt luettelevat ja lisäävät, että jokainen on nyt myös tarkistanut, että kotona nämä asiat ovat kunnossa.
Toisessa tehtävässä tytöt joutuivat pelastamaan hukkuvaa, kolmannessa kolaripaikalle ja neljännessä sammuttamaan palavaa grilliä. Näissä korostui erityisesti ryhmässä toimimisen tärkeys.
06.05.2025 | Alueelta, Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Mainossisältö, Toivakka, Uurainen
Karttakin sen kertoo, Korpilahti-lehden, Petäjävesi-lehden ja PaikallisUutisten
pääasialliset levikkialueet muodostavat yhtenäisen alueen Jyväskylän ympärillä.
NAAPURISSA-KESÄLEHTI on näiden kolmen paikallislehden välissä ilmestyvä liite,
joka kertoo, mitä seudulla tapahtuu ja minne kannattaa kesällä suunnata.
Painosmäärä noin 10 000 kpl. Lehti on normaalin tilaajajakelun lisäksi nippujakelussa eri puolella levikkialuetta ja sähköisesti kaikkien luettavissa ilman maksumuuria.
Kesälehteen koostuu mittava tapahtuma- ja palveluhakemisto alueen tapahtumista ja yrityksistä.
Tässä pitää olla mukana!
Tarjoushinnat kesälehteen (suluissa veroton hinta, ALV 25,5 %)
• 2 x 50 pmm (käyntikortti) 125,50 € (100)
• 2 x 100 pmm 251 € (200)
• 1/4 sivu 401,60 € (320)
• puoli sivua 753 € (600)
• koko sivu 1255 € (1000)
Ilmoitusvalmistus sisältyy hintaan.
Ota yhteyttä omaan lehteesi ja kysy lisää!
Maarit Nurminen p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi
Niina Kelloniemi p. 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi
Hanna Lahtinen p. 050 5431 207 ilmoitukset@paikallisuutiset.fi
25.04.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Korpilahden toimintakeskuksen Kahvila Mustapannu kutsuu kaikkia vapputunnelmiin vappuaattona 30.4. Päivässä on monenlaista ohjelmaa ja vappuherkkuja.Korpilahden toimintakeskuksen asiakkaat esittelevät pirteän ponnekkaassa muotinäytöksessä tämän vuoden vappumuodin trendejä.
Taidenäyttely tutustuttaa kävijän toimintakeskuksen kädentaitoryhmän vapputeemaisiin ”Laita Maski” -näyttelyn töihin sekä Piia Havusen posliinitöihin. Elävää musiikkia tarjoilevat Maanavilja ja Aaro Duo. Lisäksi avoimella kirpparilla voi ostaa tai myydä. Myynnissä on myös vappuherkkuja.
Toimintakeskuksessa on kevään aikana maalattu Hyvän mielen -kiviä. Kivet ovat eri värisiä ja niihin on maalattu iloisia ja hauskoja ilmeitä. Kivet piilotetaan Korpilahden keskustan alueelle ja niitä voi etsiä vapunaattona tapahtuman ajan klo 13–17. Löytäjä saa pitää löytämänsä kiven. Kiviin on myös merkitty numero, jolla voi lunastaa lisävoiton toimintakeskuksesta. Voitot ovat lahjoituksia paikallisilta yhteistyökumppaneilta. Vihjeitä kivien sijainneista voi käydä tiedustelemassa toimintakeskuksesta. Kiviä on piilotettu yhteensä 100 kappaletta.
– Tarkoituksenamme on jakaa hyvää mieltä ja toivottaa kaikille hauskaa vappua, kertoo ohjaaja Ulla Kutvonen Korpilahden toimintakeskuksesta.
– Toimintakeskuksen asiakkaat ovat olleet tiiviisti mukana tapahtuman järjestämisessä. Olemme valmistelleet tapahtumaa pitkin kevättä. Tapahtuma tuo asiakkaillemme mukavia kohtaamisia niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa, palveluvastaava Sanna Koskimies kiittelee.
– Korpilahden toimintakeskus haluaa olla aktiivisena toimijana Korpilahdella. Teemme yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten päiväkodin ja paikallisten yritysten kanssa. Kahvilamme on avoin kaikille ja näin haluamme madaltaa kynnystä kohdata asiakkaitamme ja olla osana kehitysvammaisten elämää, Kutvonen sanoo.
Kutvonen kiittelee vapun Mustapannu – kahvilan mahdollistajia; R-Ruoka/ Ritva, Lions Club Korpilahti, kukka- ja hautauspalvelu Päivänsini Oy, K-Market Korpilahti, S-market Korpilahti, Höyry-galleria ja Emalipuu -kauppa, Pizza-Presto, Posliini-Pirtti Oy, Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ja Korpilahti-lehti.
Kahvila Mustapannu, 30.4. kello 13-17, Ahotie 1.
Muotinäytös kello 14, musiikkiesitykset noin kello 15.
15.04.2025 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Uuraisten koulukeskus on saanut Keski-Suomen ympäristöpalkinto Kolkuttimen 2025. Vihreä lippu -ohjelmassa koulu on ollut mukana jo vuodesta 2011, ja toiminta teeman ympärillä on ollut monipuolista, kekseliästä ja myös hauskaa.
Palkinnon kävivät luovuttamassa Katri Willman ja Anniina Koliseva Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmästä (KYKY) Uuraisten opettajanhuoneessa Vihreä Lippu tiimin vetäjille Anna Leppiniemelle, Juha Silvanille ja rehtori Sami Pasaselle.
Uuraisten koulukeskuksessa lähiluonto on kiinteä osa opetusta aina eskarista ysiluokkaan saakka. Koulupäivien aikana voidaan vierailla vanhassa metsässä, kesantopellolla ja järvellä. Oppilaiden istuttamia puita voi käydä katsomassa puulajipuistossa. Koulusta löytyy myös viherhuone, jossa hoidetaan mm. kasveja, kilpikonnia, vesiliskoja ja viljakäärmeitä. Valinnaisainevalikoimasta löytyy luonto- ja eräkurssit, ja keväisin koulussa nikkaroidaan ja viedään maastoon linnunpönttöjä.
– Koulullamme on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet hyödyntää luontoa opetuksessa. Lähimetsä ja järvi ovat lyhyen kävelymatkan päässä, ja piha- ja niittykasveja sekä eri puulajeja löytyy lähiympäristöstä. Muuttolinnut viihtyvät avoimella pellolla, ja liito-oravakin on nähty oppitunnilla Aittovuoressa, kertoo Vihreän Lipun vastuuopettaja Juha Silvan.
Oppilaat pääsevät tärkeään rooliin toiminnassa ja sen suunnittelussa, sillä koulun Vihreä lippu -raadissa on oppilaita kaikilta peruskoulun luokilta. Esimerkiksi aloite aurinkopaneeleiden hankkimisesta koulun katolle tuli oppilasraadilta.
– Vihreä lippu on vastuullista toimintaa. Järjestetään tapahtumia ja pidetään huolta, että kaikilla on hauskaa ja että ketään ei satu eikä ketään kiusata. Ollaan pidetty päivänavaus luonnon monimuotoisuudesta ja tehty kysely, mitä oppilaat tietävät siitä. Vaihtotorilla kierrätettiin tavaroita, kertovat 7-luokkalaiset Kiira Hurskainen ja Isla Kivelä sekä 5-luokkalainen Eetu Laitinen.
Kolkutin-ympäristökasvatuspalkinto jaetaan noin joka toinen vuosi. Aiemmin palkinnon ovat saaneet Jyväskylän luontokoulu, Hakolan tila, Petäjäveden metsäeskaritoiminta, Mustankorkea Oy, Keuruun ekokylä ja Juho Jäppinen. Palkinto on Samuli Alosen teos ”Kolkutin”. Tänä vuonna palkinnosta tulee kiertopalkinto: kiertoon lähtee alun perin Mustankorkealle vuonna 2017 myönnetty palkinto.
Keski-Suomen nuorisovaltuusto osallistui palkittavien valitsemiseen. KYKY-ryhmä esitteli valtuustolle viisi ehdokasta, joista valtuuston äänestys osoitti selkein numeroin Uuraisten koulukeskuksen ansaitsevan Kolkutin 2025 -palkinnon. Kunniamaininta meni Alkulan päiväkodille ja Äänekoskelle.
– Keski-Suomen nuorisovaltuustossa istuvat ovat sitä ikäluokkaa, joka on kasvanut lapsesta nuoreksi puhelimien kasvaessa samanaikaisesti kiinni käsiin. Ala-asteen luontoretket ovat tutustuttaneet meidätkin luonnon ihmeisiin. Siksi tapa, jolla Uuraisten koulukeskus tutustuttaa oppilaitaan matalalla kynnyksellä lähiluontoon, tuntuu erityisen tärkeältä, sanoo Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen.
Palkinnon myöntää Keski-Suomen ELY-keskuksen asettama Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmä KYKY, joka kokoaa yhteen kestävän elämäntavan oppimiseen ja yhdistämiseen liittyviä tahoja eri puolilta maakuntaa ja eri sektoreilta. Ryhmän jäsenet toimivat niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa.
Palkinnon yhteydessä KYKY-ryhmä haluaa kiittää ja kannustaa kaikkia lasten luontosuhdetta ja luontoyhteyttä vahvistavia kouluja, päiväkoteja, vanhempia ja muita toimijoita. Luontoyhteys tarkoittaa tunnetta ja ajatusta siitä, että on osa luontoa. Sitä vahvistavat mm. luonnossa liikkuminen ja oleilu sekä luonnon tarkkailu ja luontotiedon kartuttaminen. Luontoyhteydellä ja sen vahvistamisella on laajempiakin vaikutuksia: kansainvälinen luontopaneeli totesi viime vuonna, että vieraantuminen luonnosta on yksi suurimmista syistä luontokadon takana.
– Suomen luontopaneelin mukaan ympäristökansalaisuuden vahvistamiseksi on huolehdittava siitä, että kaikki lapset pääsevät luontoon arjessaan – omakohtaiset kokemukset luonnosta ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä ympäristövastuulliseksi kansalaiseksi kasvamisessa, kertoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
– Siksi kannustamme lähtemään luontoon, vaikka ihan lähelle. Opettajankaan ei välttämättä tarvitse tietää ja tuntea kaikkea – myös yhdessä ihmetteleminen on arvokasta, Tuulinen muistuttaa.
15.04.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lastensuojelu on aihe, joka nousee otsikoihin yleensä vain silloin, kun on jotain negatiivista uutisoitavaa. Suomessa tehdään kuitenkin valtavan paljon hyvää ja tuloksekasta lastensuojelutyötä.
Keski-Suomessa tilanne perhehoidon suhteen on kohtuullisen hyvä, mutta vahvistustakin tarvitaan, ja sitä saadaan nyt, kun perhekuntoutuskeskus Lauste ry käynnistää lastensuojelun perhehoitopalveluiden tarjoamisen Keski-Suomessa. Hyvinvointialue kilpailutti perhehuollon toimijoita alkuvuodesta ja nyt solmittu puitesopimus Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Lausteen välillä mahdollistaa perhekuntoutuskeskus Lausteelle toimeksiantosuhteisen perhehoidon ja sen tuen tarjoamisen.
Mikään uusi toimija perhekuntoutuskeskus Lauste ei ole, sillä yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluita tarjoava yhdistys on toiminut Varsinais-Suomessa jo 105 vuoden ajan ja muutaman vuoden ajan Uudellamaalla. Yhdistyksen syntyhistoria on niinkin riipaiseva, että se on perustettu Lausteen kylässä sisällissodassa sotaorpojen avuksi. Nyt Lausteella työskentelee noin 240 lastensuojelun, erityisopetuksen, perhekuntoutuksen sekä kuntoutus- ja terapiapalveluiden ammattilaista.
Toiminnan palveluvastaavana on muutama viikko sitten aloittanut sosiaalityöntekijä, YTM Olli-Pekka Niskanen. Hän siirtyy Lausteelle Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelusta, jossa hän on toiminut esimerkiksi PRIDE-kouluttajana, eli valmentanut sijaisperheitä.
– Lauste on ollut edelläkävijä monissa lastensuojelullisissa asioissa sekä laitos- että avopalvelujen puolella. Perhehoito on melko uusi asia, mutta laajenee koko ajan. Keski-Suomessa olisi tavoitteena pitää ainakin pari valmennusta tämän vuoden aikana ja sitä kautta saada perheitä mukaan, jotta pystymme vastaamaan lastensuojelun tarpeisiin, Niskanen kertoo.
Perhehoito lähtee aina lapsen tarpeesta. Laitoshoidosta se eroaa sillä tavoin, että lastensuojelulaissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä ei voi käyttää. Esimerkiksi lapsen reppua ei perhehoitaja saa tutkia, eikä rajoittaa liikkumis- tai yhteydenpitovapautta.
– Perhehoito keskittyy yleensä pienempiin, alle 12-vuotiaisiin lapsiin, sitä vanhemmat ovat usein laitoshoidossa. Suomessa sijaishuolto on melko laitosvaltaista verrattuna muihin pohjoismaihin, mutta välttämättä ei tarvitsisi olla niin. Riittävällä tuella myös vanhemmat lapset voisivat hyvin sijoittua perheisiin, Olli-Pekka Niskanen miettii.
Hän korostaa riittävän varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Kun perheen ongelmiin päästään pureutumaan silloin, kun lapsi on vielä pieni, niin mahdollisesti vältytään isommilta ongelmilta ja lapsi saa rauhan kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Tämä on tietysti myös erittäin kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta.
– Perhehoito on lapselle siksikin hyvä vaihtoehto, että sijoitettavalla lapsella on usein taustastaan johtuen kiintymyssuhdevaurioita. Kun hän pääsee perheeseen, jossa ihmiset eivät vaihdu, kuten laitoshoidossa, on korjaava vaikutus aivan ylivertainen, Niskanen sanoo.
Huostaanotto ei ole ainut väylä, jota kautta lapsi tulee sijaishuollon piiriin. Usein sitä edeltää avohuollon määräaikainen sijoitus, jona aikana arvioidaan lapsen tai nuoren tarpeet. Tällä hetkellä Keski-Suomen alueella on noin 550–600 lasta huostaanotettuna.
Huostaanotto tehdään toistaiseksi, mutta se voidaan myös vahvoilla perusteilla purkaa, edellytyksiä tarkastellaan vuosittain. Kevein perustein ei mitään päätöksiä tehdä.
– Perhehoitajien valmennuksissa huostaanoton purku on yksi puhuttavimmista asioista, mikä on hyvin ymmärrettävää, onhan kyseessä iso luopuminen, varsinkin jos lapsi on tullut perheeseen hyvin pienenä. Näitä tapahtuu kuitenkin melko vähän, sen sijaan sijaishuoltopaikan muutoksia tapahtuu jonkin verran varsinkin laitoksissa. Haastavimmin käyttäytyvien nuorten kohdalla voidaan puhua laitoskierteestä, Niskanen sanoo.
Kuka sitten voi toimia sijaisvanhempana?
– Kaikenlaiset perhemuodot kelpaavat. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksineläjä että perhe. Ikähaitari on aika laaja, voi olla sateenkaari- tai maahanmuuttajaperheitä. Tärkeää on, että sijaisperheen ihmissuhteet ovat hyvät ja vakiintuneet ja elämä on turvallista. Ehdottomia esteitä ovat vakavat sairaudet perheessä ja rikosrekisterimerkinnät, biologiset lapset eivät myöskään voi olla lastensuojelun piirissä. Usein kuvio menee niin, että pariskunnasta toinen innostuu asiasta ja alkaa virittämään keskustelua muiden perheenjäsenten kanssa. Motiivi voi olla esimerkiksi lapsettomuus tai sen toive, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotiin. Jonkinlaisesta kutsumuksestakin voidaan puhua, tai ajatuksesta, että kun itsellä on asiat hyvin, niin haluaa auttaa muita. Itse PRIDE-valmennuskin on vielä harkintavaihe, eikä sido mihinkään. Se kestää kolmisen kuukautta ja sisältää paljon tietoa, mutta myös tehtäviä, jotka haastavat pohtimaan, onko meillä valmiuksia toimia sijaisvanhempina. Valmennus on mielestäni sellainen, että tekisi hyvää kaikille vanhemmille, Olli-Pekka Niskanen naurahtaa.
Perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus, jotka voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla ja myös vaativuustason mukaan.
– Jos perheeseen sijoitetaan useampi lapsi, mahdollistaa se yleensä toisen vanhemman jäämisen pois palkkatyöstä.
Perhehoitaja saa myös oman sosiaalityöntekijän ja perhehoidon ohjaajan tuen, tarvittaessa pari- ja perheterapeutin ohjauksen tai työnohjausta, vertaistukea, virkistystoimintaa ja ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen.
Mikäli sijaisvanhemmuus kiinnostaa, ensimmäinen askel on mennä esimerkiksi Lausteen sivuille, lukea asiasta lisää ja täyttää yhteydenottolomake. Ensimmäiset valmennukset Jyväskylässä alkavat jo huhtikuun lopussa.
– Myös minuun voi ottaa suoraan yhteyttä, niin jutellaan lisää, Olli-Pekka Niskanen päättää.
Lisätietoja: www.lauste.fi
Hanna Lahtinen
