05.08.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Suomen MM-rallissa on monta legendaarista asiaa, kuten Ouninpohjan erikoiskoe, Ralliradio ja tietysti rallimakkara. Nykypäivän rallijärjestäjät eivät tyydy pelkkään makkaran paistamiseen, vaan Korpilahden alueen metsissä rallikansalle tarjoiltiin viikonloppuna jos minkälaisia herkkuja. Herkkujen tarjoamisella on toki täällä pitkät perinteet; kuka muistaa esimerkiksi Leustu-burgerin?
Eteläiset kylät saivat hoitaakseen kaksi grilliä tänä vuonna. Sirkku Mennala kertoo, että pitakebab-annos sai yleisöltä kiitosta. Sitä kuvattiin raikkaaksi tuulahdukseksi rasvaisemman rallimakkaratarjonnan lomassa.
-Kyllähän se makkara edelleen pitää pintansa ralleissa kuin myös letut ja pyttipannu.
Ylä-Muuratjärven kyläseuran talkooväellä oli myös kiireinen ralliviikonloppu.
-Yöparkki alkoi täyttyä jo perjantaina iltapäivällä. Kylätalon pihalle ensimmäinen asuntovaunu tuli kahden aikaan päivällä, Helena Mieskolainen kertoo.
Kyläseuran yöparkit sijaitsivat kylätalolla sekä Sapelitien ja Pekanmäentien seutuvilla.
-Väkeä oli mielestäni enemmän kuin koskaan. Onneksi saimme talkoolaisia avuksi myös naapurikylistä.
Saukkolan kyläseura sai hernerokan keittoon apua avuliaalta, nuorelta rallivieraalta.
Saukkolan suunnalta kuului myös, että väkeä oli liikkeellä hurjasti.
-Soppatykin alle laitettiin tulet kello viiden aikaan aamulla, Vesa Koskinen kertoo.
Soppatykin kauhaa heilutteli yleisön joukosta ilmaantunut reipas ja kohtelias apulainen, joka sanojensa mukaan toimi mieluummin apuna kioskissa kuin katsoi ralliautoja.
-Hernerokka teki kauppansa ja makkaraa paistettiin 80 kiloa.
-Kahvia ja kahvikuppeja haettiin lisää Mehtosen kaupasta ja onneksi se oli lähellä. Nopeana apuna asiassa oli myös lähinaapuri.
Ohelanaukeella tarjolla oli yöparkkia, baaria ja tarjoilua.
Mervi Säynätmäki kiittelee ralliyleisön siisteyttä.
-Meillä oli toki tarjolla vessat ja roskiksia. Pellotkin kantoivat, vaikka vettä tuli reippaasti.
Moksilaisten hodarit myytiin loppuun.
Moksin kyläseurasta raportoitiin, että rallihodarit myytiin kioskilla loppuun.
-Rallikansaa oli liikkeellä jo ajoissa perjantaina, pätkä kiinnosti yleisöä.
Moksilaisten kioski sijaitsi tänä vuonna uudella paikalla, eikä tutussa Parkkolan risteyksessä. Tänä vuonna myyntipiste sijaitsi Varrasperäntien ja Mäkelänkylätien risteyksen tuntumassa. Kyläseurasta kerrottiin, että uusi sijainti asetti tekijöille päivään ja pätkän varrelle haasteita, joista selvittiin kuitenkin joten kuten.
– EK:n päätteeksi rallikansan palaute oli, että ei ollut kovinkaan katsojaystävällinen pätkä. Tällä tarkoitettiin muun muassa isojen, kunnollisten katselualueiden puuttumista.
Kyläseuroissa vedetään nyt henkeä ja odotellaan ensi vuoden rallireitin julkaisua.
Maarit Nurminen
30.07.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Sisarukset Leea ja Aino Mattila ovat nuoresta iästään huolimatta taitavia ja palkittuja viulisteja. Heidän kohdallaan ei voi enää puhua musiikin harrastamisesta – erityisesti 15-vuotiaalle Leealle on selvää, että musiikista tulee ammatti. Kolme vuotta nuorempi Aino aloittaa yläkoulun, joten hänellä on vielä aikaa pohtia tulevaisuuden suunnitelmiaan.
Leea aloitti viulunsoiton 4-vuotiaana, ja Aino vielä vuoden nuorempana. Mattilan suku tunnetaan Uuraisilla musikaalisuudestaan, ja musiikki yhdisti myös japanilaisen Kazuyo Uenon ja Heikki Mattilan, Kazuyo tutustui ensin Heikin siskoon Eevaan, joka on ammattipianisti kuten Kazuyokin.
– Minun isäni ja veljeni ovat yliopisto-opettajia, minä olen lapsuudenperheeni ainut muusikko, Kazuyo kertoo.
Tytöt ovat saaneet kosketuksen musiikkiin jo ennen syntymäänsä.
– Kun odotin Leeaa, harjoittelin pianokonserttoa ja lauloin. Leea tuntui nauttivan klassisesta musiikista enemmän, Ainolle taas laulutkin olivat ihan ok, Kazuyo muistelee.
– En tykännyt yhtään, kun päiväkodissa piti laulaa lastenlauluja, Leea tuhahtaa.
Leea teki soitinvalintansa nelivuotiaan päättäväisyydellä.
– Äiti tarjosi kolmea soitinta: pianoa, selloa ja viulua. Viulu tuntui heti omimmalta. Tykkäsin kyllä myös harmonikasta, Leea kertoo.
Vaikka Mattiloiden koti on Kangashäkissä Uuraisilla, he ovat asuneet jo kolme vuotta Porvoossa, sillä tyttöjen opettaja asuu siellä. Leea valmistui Ala-Keiteleen musiikkiopistosta vuosia etuajassa ja siirtyi vuonna 2019 Porvoonseudun musiikkiopistoon Janne Malmivaaran oppilaaksi. Hän käy myös Viuluakatemiassa Elina Vähälän tunneilla.
Aluksi äiti ajoi viikoittain lähes 300 kilometriä edestakaisin, mutta kolme vuotta sitten perheen naiset muuttivat Porvooseen. Isä Heikki jäi Uuraisille, perheeseen kuuluu myös isoveli Leo, jonka laji on jalkapallo.
– Viikonloppuisin Porvoossa lähdemme aamupalan jälkeen opistolle harjoittelemaan pariksi tunniksi, arkipäivisin harjoittelen kotona. Porvoossa luokka ja kaverit ovat olleet kivoja, mutta yläkoulussa oli liikaa kokeita ja projekteja, Leea kertoo arjestaan.
– Yläkoulu oli iso muutos Leealle: uusi ympäristö ja tietokonepainotteinen opiskelu, äiti muistelee.
Leea jatkaa peruskoulun jälkeen konservatorioon ja suorittaa samalla kaksoistutkinnon.
Vaikka ihmelapseksi leimaamisessa on riskinsä, Leea vaikuttaa tasapainoiselta ja suhtautuu omaan lahjakkuuteensa rennosti. Harjoittelu ei ole käynyt raskaaksi.
– Siihen on kasvanut, se on olennainen osa elämää. Tosi harvoin menee oikeasti hermot.
Mattiloiden pihapiirissä on oma harjoitushuone, jossa olosuhteita säätelee ilmankostutin. Kazuyon flyygeli ja tyttöjen viulut ovat herkkiä instrumentteja. Leea soittaa tällä hetkellä OP Taidesäätiön viulua, jonka Pierre ja Hippolyte Silvestre rakensivat Lyonissa vuonna 1843. Soitin on arvokas, eivätkä Mattilat edes tiedä sen tarkkaa hintaa.
– Muihin viuluihin verrattuna tästä tulee runsaasti ääntä, ja alakielet G ja D soivat syvemmin, Leea kuvailee.
Leea on saavuttanut merkittäviä kilpailutuloksia: hän voitti Young Musician -kilpailun Tallinnassa vuosina 2019 ja 2022, sai erityismainintoja taiturikappaleen, sonaatin ja modernin kappaleen esityksistä, sekä toiset palkinnot Juhani Heinonen -viulukilpailussa ja International Leonid Kogan -kilpailussa. Vuonna 2024 hän esiintyi yhdessä Ainon kanssa Radion sinfoniaorkesterin Nuorten solistien konsertissa ja he olivat kutsuttuna Riihimäen Kesäkonserttijuhlilla sekä Naantalin musiikkifestivaaleilla. Keväällä 2025 hän voitti Juhani Heinonen -kilpailun 13–15-vuotiaiden sarjan.
Vasta 12-vuotias Aino Mattila taas sijoittui toiseksi Leonid Kogan -kilpailussa vuonna 2022 ja voitti keväällä 2025 Juhani Heinonen -kilpailun 10–12-vuotiaiden sarjan.
– Kilpaileminen on tärkeää, sen kautta saa huomiota ja konsertointimahdollisuuksia, Leea sanoo.
– Kilpailu nostaa tasoa ja on aina myös kilpailua itsensä kanssa, Kazuyo lisää.
– Kilpailuissa saa myös kavereita, Aino lisää.
Tulevaisuudessa molemmilla on varmasti paljon konsertteja. Leea haaveilee esiintymisestä Berliinissä.
– Haluaisin kiertää orkesterin solistina ympäri maailmaa, pidän myös kamarimusiikista ja haluan opettaa, hän kertoo.
Tänä kesänä on kuitenkin vielä aikaa viettää lomaa Häkinjärvessä uiden ja vapaudesta nauttien – toki välillä harjoitellenkin.
Hanna Lahtinen
16.07.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Löytyykö sinultakin purkki, jossa on isovanhemmilta jääneitä vanhoja kolikoita, tai onko piironginlaatikossasi kirjekuoressa vanhoja seteleitä? Oletko joskus miettinyt, että entä jos niiden joukossa piileekin oikea aarre – harvinainen painovirhe tai muu keräilyharvinaisuus? Tai ehkä sinua kiinnostaa vain tietää lisää rahoista, jollaisilla joskus aikoinaan ostettiin kahvia ja korppuja.
Nyt voit napata oman rahapurkkisi tai kirjekuoresi mukaan ensi lauantain Höytiänpäivään ja arvioituttaa ne alan asiantuntijalla ja vaikkapa realisoida ne.
Arviointipisteelle voit tuoda myös ylimääräisiksi jääneet kulta- ja hopeaesineet, joista saat parhaan mahdollisen hinnan.
Timo Mäkinen kiinnostui vanhoista rahoista 1990-luvun alussa löydettyään isoisänsä lompakon, josta löytyi mielenkiintoisia Suomen ja Venäjän rahoja. Joitakin vuosia myöhemmin vanhoista rahoista kehkeytyi hänelle ammatti.
– Minua kiehtovat erityisesti vanhojen rahojen tarinat: mistä ne ovat peräisin, mitä niillä on aikanaan saanut ja onko niillä arvoa. Harrastuksen alkuvaiheilla etsin kirjastosta aiheeseen liittyviä teoksia, selvitin rahojen mahdollista arvoa ja etsin rahoja kotimaan messuilta ja markkinoilta. Olen pienestä pitäen ollut jonkinlainen kauppamies, joten nykyinen työni sopii minulle oikein hyvin, Mäkinen kertoo.
Rahakauppaa Timo on tehnyt 1990-luvun lopulta lähtien, ja viimeiset parikymmentä vuotta se on ollut hänen päätyönsä. Työ vie hänet myös ulkomaille useita kertoja vuodessa alan messuille – viimeksi Berliiniin ja Müncheniin, seuraavaksi syyskuussa Prahaan ja Maastrichtiin.
– Tapahtumat ovat suuria ja kansainvälisiä, messuille saapuu alan kauppiaita ympäri maailman ja esimerkiksi Berliiniin voi hyvinkin odottaa 15 000 messukävijää. Niillä on vähän sellaista suuren urheilujuhlan tuntua, Timo kuvailee.
Rahakauppiaaksi ei voi opiskella koulussa, eikä heitä ole määrällisesti paljoa. Mäkinen on saanut uransa varrella arvokkaita oppeja niin kollegoilta, kuin vanhoilta keräilijöiltäkin, osa heistä on jo edesmenneitä.
– Vanhojen mestareiden hiljainen tieto on parasta. Netistä löytyy toki tietoa, mutta ei tästä alasta läheskään kaikkea. Tähtihetkiä ovat ne, kun pääsee tutkimaan pitkän linjan keräilijän kokoelmaa.
Ihmiset ovat kiinnostuneita vanhoista rahoista, ja Mäkinen saa yhteydenottoja lähes päivittäin. Erityisen arvokkaita löytöjä tehdään kuitenkin harvoin – ehkä kerran vuodessa.
– Hauskoja yllätyksiäkin tulee joskus vastaan, erään kerran arvioitavaksi tuli seteli, joka oli lehden välissä säilössä. Nuori mies mietiskeli huolettomana, että kumpikohan tässä mahtaa olla arvokkaampi, seteli vaiko Jerry Cotton-lehti. Yllätys oli suuri sekä itselleni että nuorelle kaverille, kun rahan arvoksi todettiinkin useampi tuhat euroa. Myöhemmin seteli toi iloa myös keräilijälle, jonka kokoelmaan raha löysi tiensä vuosien etsimisen jälkeen.
Timo Mäkistä kiinnostavat erityisesti suomalaiset rahat.
– Omiin suosikkeihin lukeutuu mm. Eliel Saarisen suunnittelema setelisarja vuodelta 1922. Setelit ovat esteettisesti kauniita ja ne huokuvat ajan henkeä ja arvokkuutta.
Tavalliselta ja arkiseltakin näyttävä raha voi kuitenkin joskus sisältää maallikolta huomaamatta jääviä yksityiskohtia, jotka saattavat tehdä rahasta arvokkaamman. Seteleissä harvinaisuuksia ovat esimerkiksi väärinpäin olevat vesileimat tai puuttuvat allekirjoitukset. Eurokolikoista suomalaisille tunnetuin lienee vuoden 2006 kaksieuronen, jossa on karttavirhe.
Arvokkain kahden euron kolikko taas on Monacon vuoden 2007 Grace Kelly -juhlaraha, jonka arvo voi olla n. 2000-3000 euroa. Yleensä rahojen arvoon vaikuttavat muun muassa kunto ja lyöntimäärä. Euron käyttöönotto lisäsi keräilijöiden määrää merkittävästi.
– Isot muutokset lisäävät aina kiinnostusta, Timo Mäkinen sanoo.
Ja kuten tässä vaiheessa voi arvata, niin kirjoittajan kaapista löytyneestä rahapurkista ei löytynyt mitään sellaista aarretta, että päivätyöt olisi voinut lopettaa. Paljon mielenkiintoista tietoa Timo Mäkinen kuitenkin nikkelimarkoista tiputteli ja löytyipä yksi saksalainen kolikko, josta saattoi erottaa hakaristin.
Taidetta Höytiällä
Tänä vuonna Höytiänpäivänä nähdään peräti kaksi taidenäyttelyä, sekä Tapio Vääräsmäen moottorisahataiteen työnäytös.
Punaisen koulun luokkiin näyttelyn pystyttää Marjatta Pennanen, os. Ahonen, joka on syntynyt Höytiän Suopellossa, mutta elänyt elämänsä Itä-Suomessa.
– Jäin vuonna 2007 eläkkeelle ja innostuin maalaamaan, vuonna 2012 menin Pielavedellä kansalaisopistoon ja harrastus on jatkunut, kun muutin leskeksi jäämisen jälkeen Kuopioon pari vuotta sitten, Marjatta Pennanen kertoo. Aiheet hän löytää läheltä, perheenjäsenistä ja rakkaista maisemista.
Hän maalaa sekä akryyli-, että öljyväreillä, ja myös akvarelleja.
Keltaisen koulun teema on riista ja eläimet. Ruokalassa voi tutustua riistalaukaussimulaattoriin ja viereisesä luokassa on Juha-Matti Vääräsen eläinaiheisia toitä. Taide on maratoonien juoksemisen lisäksi ollut Juha-Matin tärkeä harrastus läpi elämän, vaikka päivätyö onkin Maanmittauslaitoksella.
03.07.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Ilmatieteen laitoksen mukaan torstaina 3.7. Keski-Suomeen on odotettavissa kovaa sadetta ja perjantaina 4.7. voimakasta tuulta ja sadetta.
Keski-Suomen hyvinvointialueelta muistutetaan, että myrskyn tuloon voi varautua ja sen tekemiä mahdollisia tuhoja minimoida.
-Valmistautumisen keinot ovat hyödyllisiä ja samantyyppisiä poikkeavissa säätilanteissa: olipa kyseessä esimerkiksi kova tuuli, voimakas rankkasade tai ukkonen.
Varmista, ettei pihalla ole irtaimistoa, joka voisi aiheuttaa tuulen tarttuessa vaaraa. Kevyet rakennelmat ja esimerkiksi trampoliini on syytä sitoa hyvin kiinni. Tarkista, että kaikkien rakennusten ovet ja ikkunat sekä mahdolliset parvekelasitukset ovat kunnolla kiinni. Hissin käyttöä tulee välttää myrskyn aikana, koska sähkökatkon sattuessa hissiin voi jäädä jumiin. Älä lähde myrskysäässä vesille ja jos sinulla on vene, varmista sen kiinnitys. Kova tuuli voi kaataa puita, joten siirrä ajoneuvot autotalliin tai etäälle puista.
Matkustamista on syytä välttää kovien myrskypuuskien aikana, sillä puita voi kaatua tielle. Jos autoilu on välttämätöntä, varaudu viivästyksiin ja pukeudu sään mukaisesti: myrsky voi aiheuttaa liikennehäiriöitä, jolloin voi joutua odottamaan autossa tai ulkona. Varaa aikaa matkustukseen, sillä ajo-olosuhteet voivat olla kovassa sateessa hankalat ja näkyvyys huono.
Jos sähköt katkeavat tai kulkuyhteydet menevät myrskyn takia poikki, täytyy kotona tai mökillä olla varautunut pärjäämään. Lataa puhelin etukäteen ja testaa, että taskulamppu toimii ja varaparistoja löytyy. Varavirtalähdekin on hyvä olla. Kotiin ja mökille on hyvä hankkia myös paristoilla toimiva radio.
Riskienhallintapäällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta ohjeistaa pitämään kotivaraa yllä myös silloin, kun akuutti tilanne ei ole käynnissä.
– Tarkista, että kaapistasi löytyy aina riittävästi vettä ja helposti säilytettävää ruokaa muutamaksi päiväksi. Vettä voi hankkia talteen kaupasta tai etukäteen laskea hanasta astioihin.
Kotivaran ylläpidon lisäksi hyvä turvallisuusteko on ladata puhelimeen 112 Suomi -sovellus. Sovelluksesta löytää muun muassa lisää ohjeita siitä, miten toimia erilaisissa häiriö- ja hätätilanteissa.
Turhat soitot ruuhkauttavat Hätäkeskuslaitosta
Hätänumeroon voi tulla ruuhkaa, jos ihmiset soittavat siihen samaan aikaan. Myrskyn tapauksessa hätänumeroon kuuluu soittaa ainoastaan, jos myrsky aiheuttaa hengenvaaraa tai muuta välitöntä merkittävää vaaraa. Myrskytuhojen seurauksista monet soittavat hätänumeroon, mutta oikea taho on usein jokin muu. Esimerkiksi kaatuneen puun tapauksessa:
* jos kaatunut puu ei aiheuta välitöntä vaaraa, siitä vastaa kaupunki, kunta, yksityinen urakoitsija tai maanomistaja
* jos puu on kaatunut maantielle, ilmoita siitä Tienkäyttäjän linjaan (0200 2100)
* jos puu on sähkölinjan päällä, ilmoita siitä sähkölaitokselle
* jos kaatunut puu aiheuttaa tai voi aiheuttaa välitöntä vaaraa, soita hätänumeroon.
Älä soita sähkökatkoksen takia hätänumeroon vaan seuraa sähkölaitoksen tiedotteita.
01.07.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisille on kuin huomaamatta rakentunut aivan keskustaan uusi lähiliikunta-alue – Rantapuisto. Moni on pistänyt merkille kaivinkoneet ja lautakasat, mutta vasta kun astuu yläparkkipaikan reunalle, näkee koko kokonaisuuden. Jo tässä vaiheessa järvimaisema kuntoportaineen avautuu kauniisti, ja kun niitty vihertyy, pöytäryhmiä asennetaan ja hedelmäpuitakin istutetaan, maisema on entistäkin kauniimpi ja liikkumaan kutsuva.
– Jokaiselle, jonka kanssa olen tässä käynyt, on tullut jonkinlainen vau-efekti, kun näkee avautuvan maiseman, jota ei tieltä näe, kertoo tekninen johtaja Tiina Löytömäki.
– Toki jo nyt voi käydä tutustumassa myös kuntoportaiden rakennettuun osaan, mutta aluetta ei ole vielä lopputarkastettu, muistuttaa vapaa-aikasuunnittelija Mari Sivill. Virallisia avajaisia vietetään syyskuun alussa.
Kuntoportaat on rakennettu kolmeen osaan, ja kun rannasta lähtee portaita kipuamaan, ylhäällä on takuulla ainakin pieni hiki kovakuntoisimmallakin. Toisaalta askelmat ovat melko leveät ja kaide tukeva, joten myös rauhallinen askellus onnistuu turvallisesti.
– Eikö olekin teknisen miehet tehneet hienoa työnjälkeä, kehaisee Mari Sivill. Koko puiston pääsee kiertämään myös esteettömästi, vaikkapa rollaattoria työnnellen.
Kuntoportaat soveltuvat sulan maan kunnonkohotukseen – niillä ei ole talvikunnossapitoa, eikä näin ollen synny ympärivuotisia ylläpitokustannuksia. Mahdollisesti jossain vaiheessa puistoon on tulossa myös ulkokuntosalilaitteita.
Puisto jatkuu Pikku-Kuukan rantaan saakka, josta löytyy matonpesupaikka ja nyt myös koirien uintipaikka. Kunnan virallinen uimaranta sijaitsee järven päädyssä.
Suunnitteluvaiheessa Rantapuisto kohtasi myös vastustusta, mutta nyt kun puisto on valmistumassa, Löytömäki on saanut vain positiivista palautetta. Puiston rakentamiseen saatiin Avin liikuntapaikka-avustusta 40 000 euroa, ja loput kustansi kunta.
17.06.2025 | Kiinnitetty, Uurainen
Uuraisten liikenneympyrässä on palanut tänä aamuna tukkirekan ohjaamo. Palo syttyi moottoritilassa ajon aikana Uuraisten Häkintiellä ja rekan ohjaamo tuhoutui täysin. Henkilövahingoilta säästyttiin. Keski-Suomen pelastuslaitos sai hälytyksen palosta tiistaina puoli yhdeksän aikaan aamulla.
Paikalle saapui viisi pelastuslaitoksen yksikköä. Sammutustyöt kestivät noin puolen tunnin ajan. Sammutustöiden ajaksi liikenne jouduttiin pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan keskeyttämään Häkintiellä ja sen läheisyydessä olevassa liikenneympyrässä. Pelastuslaitos ohjaa liikennettä toista kaistaa pitkin onnettomuuspaikan ohi.
