15.08.2025 | Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto maalailee positiivista tulevaisuutta Korpilahden kaupunginosalle.
– On kaupungille eduksi, että on erilaisia alueita. Meillä on ydinkeskusta, lähialueet kuten Palokka ja Keljonkangas, aluekeskukset kuten Tikkakoski ja Säynätsalo sekä Korpilahti, jossa on myös vahvasti maaseutumaista aluetta. Taisi olla niin, että kun maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät Jyväskylään 2009, maatiloja ei kaupungin alueella ollut monta, Koivisto sanoo Korpilahti-lehden haastattelussa.
Koivisto tuntee Korpilahden integroitumisen Jyväskylään hyvin, koska oli rakentamassa liitosta virkamiestyöryhmässä. Kaupunginjohtajana hän on ollut vuodesta 2015.
– Muistan, kun käytiin silloisen kaupunginjohtajan Markku Anderssonin kanssa Helsingissä ministeriössä neuvottelemassa liitoksesta. Silloin haettiin ratkaisua Jyväskylän ja Korpilahden maayhteyteen. Ongelma poistui, kun Jyväskylän maalaiskunta tuli mukaan liitosneuvotteluihin ja tarjosi sen maayhteyden. Tietenkin, kun mukaan tuli 35 000 asukkaan maalaiskunta (Korpilahden asukasmäärä on noin 5 000), se vaikeutti neuvotteluja ja lisäsi työtä, mutta loppujen lopuksi saatiin hyvä lopputulos ja palveluille uusi rakenne.
– Mielestäni integraatio Korpilahden kanssa on mennyt hyvin. Toiveissa oli silloin, että tuplaisimme Korpilahden asukasmäärän, mutta se ei ole toteutunut. Ja varmasti on niitäkin, jotka ovat loppuun asti korpilahtelaisia ja jotka haluavat pitää yllä Korpilahti-näkökulmaa. Se on ihan luonnollista, sillä jokainen meistä on kotoisin jostain. Palautetta Korpilahdelta tulee vähän, mutta korpilahtelaiset valtuuston jäsenet tuovat aika ajoin terveisiä. Ja hyvä niin.
– Terveisiä myös korpilahtelaisille näin lehden välityksellä; puolustakaa etujanne ja olkaa yhteydessä, Koivisto sanoo.
Ja sitten tulee niitä hyviä uutisia.
Vireillä on useita kaavamuutoksia. Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaava tulee vireille syksyllä. Osayleiskaavan tavoitteena on lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia Kärkisten ja Iloniemen ranta-alueilla.
Yritystontteja, joita Korpilahti on kaivannut, tulee valtatie 9:n länsipuolelle Korpilahden kohdalle.
– Kaavoittamisen ja tonttien kysynnän osalta on usein kyse muna vai kana -efektistä, kumpi synnyttää kumpaa. Jos kysyntää on, vastataan siihen kaavoittamisellakin. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä kertoa, että korpilahtelaiset yrittäjäyhteisöt ovat olleet aktiivisia ja erittäin merkittävässä roolissa Korpilahden kehittäjinä.
– Mielestäni Korpilahti on kehittynyt hyvin. Siellä on monipuoliset palvelut ja ydinkeskustaa on kehitetty hyvin. Keskimaa investoi S-Marketiin ja satama on varmasti yksi Päijänteen hienoimmista. Korpilahti on elinvoimainen ja erityisyytensä säilyttänyt, ja siksi tärkeä Jyväskylälle.
– Mehän emme tiedä, mikä se mahdollinen vaihtoehtoinen tulevaisuus ilman kuntaliitosta olisi ollut. Kunnan talous oli kuitenkin niin huonossa kunnossa ennen liitosta, että vaikeaa olisi ollut. Mielestäni kuntaliitos oli kaikin puolin järkevä ja oikea ratkaisu. Kouluja on toki lakkautettu kaupunkialueella, mutta Korpilahdella on yhä yhtenäiskoulu ja Tikkalan päiväkotikoulu. On myös Mehiläisen terveyspalvelut ja apteekki. Peruspalvelut toimivat.
Ja mikä on Jyväskylän kaupungin taloustilanne?
– Kaupungin talous on kohtuullisessa kunnossa. Olemme toteuttaneet talouden tasapainotustoimet, jotka monella isolla kaupungilla vasta ovat edessä. Tällä valtuustokaudella emme siis pyöri talouden ympärillä vaan keskitymme työllisyyteen ja elinvoimaan.
Ja viimeinen kysymys: onko tullut maistettua Korpilahden pitäjäruokaa veripalttua?
– Pakko myöntää, että ei.
Seppo Pänkäläinen
12.08.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Laura Heikkinen aloittaa kauppiasuransa K-Market Perälässä 1.10.2025. Tällä hetkellä hän viimeistelee kauppiasharjoitteluaan Kangasniemellä K-Market Puulantorissa, mutta odottaa jo innolla paluuta tuttuun kauppaan, jossa työskenteli seitsemän vuoden ajan ennen siirtymistään Puulantorille.
– Todella lämpimin ajatuksin aloitan kauppiasurani K-Market Perälässä, onhan kauppa ollut oma lähikauppanikin jo 15 vuoden ajan. Vuonna 2016 päädyin Perälään hieman yllättäen kesätöihin, ja siitä seurasi monta ihanaa vuotta kaupan palveluksessa. Kaupalla on hieno historia, pitkät perinteet ja erinomaiset puitteet toiminnalle. Toivakassa odottavat tutut työkaverit ja asiakkaat, joten tämä tuntuu ehdottomasti kotiinpaluulta, Laura kertoo tunnelmistaan.
Laura on jo suunnitellut tulevaa kauppiasrooliaan. – Asiakastyytyväisyys ja hyvä kauppakunto ovat minulle tärkeitä. Sesongit tuovat arkeen mukavaa vaihtelua, ja niihin tullaan panostamaan entistä enemmän. Lisäksi haluan palvella asiakkaita niin, että mahdollisimman moni löytää tarvitsemansa tuotteet helposti.
Kauppiaana Laura haluaa tehdä Perälän kaupasta aktiivisen ja nykyaikaisen maaseutukaupan, johon on mukava tulla. – Nauru, ilo ja elämä saavat kuulua ja näkyä. Kauppa on monille tärkeä kohtaamispaikka ja eräänlainen kylän keskipiste, hän kuvailee. Lokakuussa uuden kauppiaan on tarkoitus järjestää asiakkaille kahvittelut kaupalla – ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
Kaupan postipalvelut, kahvio ja ruoan verkkokauppa jatkavat toimintaansa normaalisti kauppiasvaihdoksen myötä. Kaupan arkea voi seurata Facebookissa (K-Market Perälä) ja Instagramissa (@peralankauppa).
Ennen K-kauppiasuraansa Lauralla on kertynyt 20 vuoden kokemus kaupan alalta. Työuransa alussa hän työskenteli lemmikkieläinmyymälöissä Kuopiossa ja Jyväskylässä, joista jälkimmäisessä hän toimi myös yrittäjänä usean vuoden ajan. Vuonna 2016 Laura siirtyi K-Market Perälään ja myöhemmin K-Market Puulantorille kauppiasharjoitteluun. Kasvattajakauppiailleen Laura lähettää lämpimät terveiset: – Iso kiitos mukavasta harjoitteluajasta K-Market Puulantorin kauppiaille Ellille ja Mikolle sekä koko Puulantorin mahtavalle henkilökunnalle!
Vapaa-ajallaan Laura viihtyy kotona Kangasniemellä ja mökillä. – Asun kissa- ja koiravanhusten kanssa metsän keskellä, ja kotona riittää monenlaista puuhaa aina ruohonleikkuusta lumitöihin. Tykkään ulkoilla luonnossa ja kesällä viihdyn mökillä. Piristän arkeani myös pienillä seikkailuilla!
K-Market Perälää viime vuodet luotsannut Kerttu Vesterinen siirtyy Joutsaan, jossa hän aloittaa kauppiaana yhdessä siskonsa Kaija Vesterisen kanssa K-Supermarket Joutsassa 1.9.2025.
– Haluamme tarjota asiakkaille ratkaisuja niin arjen perustarpeisiin kuin herkutteluhetkiin. Meille on tärkeää, että myymälä on helposti saavutettava, monipuolinen ja palveleva paikka, jossa asiointi on sujuvaa ja miellyttävää. Osaava ja motivoitunut henkilökunta on avainasemassa tässä työssä, Kerttu ja Kaija kertovat.
Joutsassa he aikovat panostaa erityisesti pakasteisiin ja jäätelöihin, joista haetaan asiakkaille näkyvää kilpailuetua. Valikoimaan on suunnitteilla tuotteita, joita ei välttämättä löydy muualta. Myös tuore hedelmä- ja vihannesosasto sekä laadukas leipävalikoima, erityisesti uunituoreet tuotteet, tulevat olemaan keskiössä.
– Tavoitteenamme on, että asiakas huomaa heti myymälään tullessaan tuoreuden ja laadun – oli kyse sitten kotimaisista kasviksista tai tuoreesta leivästä. Nämä osastot luovat kaupan sydämen, Kaija ja Kerttu painottavat.
Tulevat K-Supermarket-kauppiaat aikovat kehittää kauppaa kokonaisvaltaisesti, painottaen asiakaslähtöistä myymäläsuunnittelua, kahvila-aluetta ja yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.
11.08.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
– Jokainen ihminen järjestää keskimäärin 1,3 hautajaiset elämänsä aikana, kertoo hautausurakoitsija Antti Vainikainen. Tämä tarkoittaa, että vain harvoille käytännön järjestelyt tulevat tutuiksi. Ja vaikka tulisivatkin, ne eivät ole koskaan helppoja – kyse on suuresta menetyksestä ja usein ristiriitaisista tunteista.
– Yleensä ihmisiä jännittää tulla hautaustoimistoon. Tavoitteena on, että he poistuvat huojentuneina, Vainikainen jatkaa.
– Tärkeää on hoitaa mahdollisimman paljon käytännön asioita kerralla, jotta omaisille jää aikaa surra, sanoo Kukkapalvelu Callan yrittäjä Marika Kari.
Uuraisilla on nyt mahdollista saada näiden kahden ammattilaisen palvelut yhdellä yhteydenotolla Kukkapalvelu Callaan, ja se kattaa jo suuren osan hautajaisjärjestelyistä.
– Hautauspalvelu on laaja käsite, ja meillä se kattaa esimerkiksi vainajan kuljetukset, arkun, arkkuun laitot, asioinnit seurakunnan kanssa, kukat, tarvittaessa kantajat, ohjelman hautajaisiin sekä kuolinilmoituksen laadinnan. Siunaustilaisuuden jälkeen valitaan tuhkaus tai arkkuhautaus, ja sen jälkeen mietitään hautakiviasiat. Vaimoni tekee lisäksi perunkirjoituksia, Vainikainen kertoo.
Jyväskylässä päädytään tuhkaamiseen noin 70 prosentissa hautauksista, Äänekoskellakin reilusti yli puolet. Maaseutumaisissa kunnissa, kuten Uuraisilla, suositaan yhä enemmän arkkuhautausta.
Antti Vainikainen on paljasjalkainen äänekoskelainen, jolla on takanaan jo 35 vuotta yrittäjyyttä. Hautaustoimistoalalla toimii koko maassa vain noin kymmenen suurempaa toimijaa. Hän luotsaa tällä hetkellä neljää hautaustoimistoa: Pajunkukka ja hautauspalvelu Äänekoskella, Viitasaaren kukka- ja hautauspalvelu, Palokan Keskuskulman kukka- ja hautauspalvelu, Somman hautauspalvelu Jyväskylässä sekä toimipiste Karstulassa. Uuraisilla yhteistyökumppanina toimii Kukkapalvelu Calla, jonka kautta saa nyt kokonaisvaltaista palvelua surun kohdatessa.
Antti Vainikainen ja Marika Kari ovat tutustuneet jo ennen kuin Marikasta tuli kukkakauppias. Hän työskenteli aiemmin sairaanhoitajana Äänekoskella, missä tarvittiin luonnollisesti myös hautausurakoitsijan palveluita.
– Kun muutin yritykseni Uuraisille vuosi sitten, halusin tarjota myös hautauspalvelut kauttani ja otin Anttiin yhteyttä.
Antti Vainikainen ja Marika Kari kohtaavat työssään ihmisiä herkimmillään. Oma elämänkokemus auttaa asettelemaan sanat oikein. Hautauspalvelu Pajunkukalla on noin 500 toimeksiantoa vuosittain, mutta silti jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen.
– Ihmisillä pyörii monia kysymyksiä mielessä, ja kaikkea saa kysyä, Marika Kari sanoo.
– Läsnäolo ja kunnioitus ovat tärkeitä, vaikka joskus pitää olla vähän jämäkkäkin, Vainikainen sanoo. Ammattitaitoa on sekin, että suru ei seuraa kotiin.
Hanna Lahtinen
07.08.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialue esitteli tänään torstaina suunnitelmiaan lisäsäästöiksi kuluvalle vuodelle, kun kesän yhteistoimintaneuvottelut päättyivät. Sote-palvelupisteisiin on suunnitteilla sulkuja ja tämä koskisi myös Toivakan sote-pistettä. Toivakassa käynnistyi hiljattain omalääkärikokeilu. Petäjäveden sote-asemalle on myös kaavailtu sulkua syksyn ajaksi. Suunnitelmat annettiin tänään tiedoksi myös hyvinvointialueen aluehallitukselle.
Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena koko henkilöstö aiotaan lomauttaa 1–8 päiväksi. Päätös lomautusten laajuudesta ja kohdentumisesta tehdään kullakin hyvinvointialueen toimialalla erikseen. Arvioitu säästö on 1,5–2 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet myöntää, että talouden säästötoimet alkavat näkyä keskisuomalaisten palveluissa.
-Tähän mennessä talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat painottuneet erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen keventämiseen ja henkilöstövähennyksiin. Hallinnon ja tukipalvelujen keventämisellä ei ole saavutettavissa enää mittavia vaikutuksia vaan myös palvelujen laajuuteen on tehtävä muutoksia, Tollet sanoo.
– Sote-asemien ja toimipisteiden henkilöstövajetta on korvattu oman toiminnan henkilöstökuluja kalliimmilla ostopalveluilla. Kun toimintoja keskitetään tietyille sote-asemille, voidaan luopua henkilöstöresursoinnista ostopalveluna. Auki olevien sote-asemien tuottavuus kasvaa. Henkilöstöä on helpompi rekrytoida isommille asemille eivätkä vastaanotot ole niin haavoittuvia, kertoo toimialajohtaja Kati Kallimo.
Maarit Nurminen
05.08.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Suomen MM-rallissa on monta legendaarista asiaa, kuten Ouninpohjan erikoiskoe, Ralliradio ja tietysti rallimakkara. Nykypäivän rallijärjestäjät eivät tyydy pelkkään makkaran paistamiseen, vaan Korpilahden alueen metsissä rallikansalle tarjoiltiin viikonloppuna jos minkälaisia herkkuja. Herkkujen tarjoamisella on toki täällä pitkät perinteet; kuka muistaa esimerkiksi Leustu-burgerin?
Eteläiset kylät saivat hoitaakseen kaksi grilliä tänä vuonna. Sirkku Mennala kertoo, että pitakebab-annos sai yleisöltä kiitosta. Sitä kuvattiin raikkaaksi tuulahdukseksi rasvaisemman rallimakkaratarjonnan lomassa.
-Kyllähän se makkara edelleen pitää pintansa ralleissa kuin myös letut ja pyttipannu.
Ylä-Muuratjärven kyläseuran talkooväellä oli myös kiireinen ralliviikonloppu.
-Yöparkki alkoi täyttyä jo perjantaina iltapäivällä. Kylätalon pihalle ensimmäinen asuntovaunu tuli kahden aikaan päivällä, Helena Mieskolainen kertoo.
Kyläseuran yöparkit sijaitsivat kylätalolla sekä Sapelitien ja Pekanmäentien seutuvilla.
-Väkeä oli mielestäni enemmän kuin koskaan. Onneksi saimme talkoolaisia avuksi myös naapurikylistä.
Saukkolan kyläseura sai hernerokan keittoon apua avuliaalta, nuorelta rallivieraalta.
Saukkolan suunnalta kuului myös, että väkeä oli liikkeellä hurjasti.
-Soppatykin alle laitettiin tulet kello viiden aikaan aamulla, Vesa Koskinen kertoo.
Soppatykin kauhaa heilutteli yleisön joukosta ilmaantunut reipas ja kohtelias apulainen, joka sanojensa mukaan toimi mieluummin apuna kioskissa kuin katsoi ralliautoja.
-Hernerokka teki kauppansa ja makkaraa paistettiin 80 kiloa.
-Kahvia ja kahvikuppeja haettiin lisää Mehtosen kaupasta ja onneksi se oli lähellä. Nopeana apuna asiassa oli myös lähinaapuri.
Ohelanaukeella tarjolla oli yöparkkia, baaria ja tarjoilua.
Mervi Säynätmäki kiittelee ralliyleisön siisteyttä.
-Meillä oli toki tarjolla vessat ja roskiksia. Pellotkin kantoivat, vaikka vettä tuli reippaasti.
Moksilaisten hodarit myytiin loppuun.
Moksin kyläseurasta raportoitiin, että rallihodarit myytiin kioskilla loppuun.
-Rallikansaa oli liikkeellä jo ajoissa perjantaina, pätkä kiinnosti yleisöä.
Moksilaisten kioski sijaitsi tänä vuonna uudella paikalla, eikä tutussa Parkkolan risteyksessä. Tänä vuonna myyntipiste sijaitsi Varrasperäntien ja Mäkelänkylätien risteyksen tuntumassa. Kyläseurasta kerrottiin, että uusi sijainti asetti tekijöille päivään ja pätkän varrelle haasteita, joista selvittiin kuitenkin joten kuten.
– EK:n päätteeksi rallikansan palaute oli, että ei ollut kovinkaan katsojaystävällinen pätkä. Tällä tarkoitettiin muun muassa isojen, kunnollisten katselualueiden puuttumista.
Kyläseuroissa vedetään nyt henkeä ja odotellaan ensi vuoden rallireitin julkaisua.
Maarit Nurminen
30.07.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Sisarukset Leea ja Aino Mattila ovat nuoresta iästään huolimatta taitavia ja palkittuja viulisteja. Heidän kohdallaan ei voi enää puhua musiikin harrastamisesta – erityisesti 15-vuotiaalle Leealle on selvää, että musiikista tulee ammatti. Kolme vuotta nuorempi Aino aloittaa yläkoulun, joten hänellä on vielä aikaa pohtia tulevaisuuden suunnitelmiaan.
Leea aloitti viulunsoiton 4-vuotiaana, ja Aino vielä vuoden nuorempana. Mattilan suku tunnetaan Uuraisilla musikaalisuudestaan, ja musiikki yhdisti myös japanilaisen Kazuyo Uenon ja Heikki Mattilan, Kazuyo tutustui ensin Heikin siskoon Eevaan, joka on ammattipianisti kuten Kazuyokin.
– Minun isäni ja veljeni ovat yliopisto-opettajia, minä olen lapsuudenperheeni ainut muusikko, Kazuyo kertoo.
Tytöt ovat saaneet kosketuksen musiikkiin jo ennen syntymäänsä.
– Kun odotin Leeaa, harjoittelin pianokonserttoa ja lauloin. Leea tuntui nauttivan klassisesta musiikista enemmän, Ainolle taas laulutkin olivat ihan ok, Kazuyo muistelee.
– En tykännyt yhtään, kun päiväkodissa piti laulaa lastenlauluja, Leea tuhahtaa.
Leea teki soitinvalintansa nelivuotiaan päättäväisyydellä.
– Äiti tarjosi kolmea soitinta: pianoa, selloa ja viulua. Viulu tuntui heti omimmalta. Tykkäsin kyllä myös harmonikasta, Leea kertoo.
Vaikka Mattiloiden koti on Kangashäkissä Uuraisilla, he ovat asuneet jo kolme vuotta Porvoossa, sillä tyttöjen opettaja asuu siellä. Leea valmistui Ala-Keiteleen musiikkiopistosta vuosia etuajassa ja siirtyi vuonna 2019 Porvoonseudun musiikkiopistoon Janne Malmivaaran oppilaaksi. Hän käy myös Viuluakatemiassa Elina Vähälän tunneilla.
Aluksi äiti ajoi viikoittain lähes 300 kilometriä edestakaisin, mutta kolme vuotta sitten perheen naiset muuttivat Porvooseen. Isä Heikki jäi Uuraisille, perheeseen kuuluu myös isoveli Leo, jonka laji on jalkapallo.
– Viikonloppuisin Porvoossa lähdemme aamupalan jälkeen opistolle harjoittelemaan pariksi tunniksi, arkipäivisin harjoittelen kotona. Porvoossa luokka ja kaverit ovat olleet kivoja, mutta yläkoulussa oli liikaa kokeita ja projekteja, Leea kertoo arjestaan.
– Yläkoulu oli iso muutos Leealle: uusi ympäristö ja tietokonepainotteinen opiskelu, äiti muistelee.
Leea jatkaa peruskoulun jälkeen konservatorioon ja suorittaa samalla kaksoistutkinnon.
Vaikka ihmelapseksi leimaamisessa on riskinsä, Leea vaikuttaa tasapainoiselta ja suhtautuu omaan lahjakkuuteensa rennosti. Harjoittelu ei ole käynyt raskaaksi.
– Siihen on kasvanut, se on olennainen osa elämää. Tosi harvoin menee oikeasti hermot.
Mattiloiden pihapiirissä on oma harjoitushuone, jossa olosuhteita säätelee ilmankostutin. Kazuyon flyygeli ja tyttöjen viulut ovat herkkiä instrumentteja. Leea soittaa tällä hetkellä OP Taidesäätiön viulua, jonka Pierre ja Hippolyte Silvestre rakensivat Lyonissa vuonna 1843. Soitin on arvokas, eivätkä Mattilat edes tiedä sen tarkkaa hintaa.
– Muihin viuluihin verrattuna tästä tulee runsaasti ääntä, ja alakielet G ja D soivat syvemmin, Leea kuvailee.
Leea on saavuttanut merkittäviä kilpailutuloksia: hän voitti Young Musician -kilpailun Tallinnassa vuosina 2019 ja 2022, sai erityismainintoja taiturikappaleen, sonaatin ja modernin kappaleen esityksistä, sekä toiset palkinnot Juhani Heinonen -viulukilpailussa ja International Leonid Kogan -kilpailussa. Vuonna 2024 hän esiintyi yhdessä Ainon kanssa Radion sinfoniaorkesterin Nuorten solistien konsertissa ja he olivat kutsuttuna Riihimäen Kesäkonserttijuhlilla sekä Naantalin musiikkifestivaaleilla. Keväällä 2025 hän voitti Juhani Heinonen -kilpailun 13–15-vuotiaiden sarjan.
Vasta 12-vuotias Aino Mattila taas sijoittui toiseksi Leonid Kogan -kilpailussa vuonna 2022 ja voitti keväällä 2025 Juhani Heinonen -kilpailun 10–12-vuotiaiden sarjan.
– Kilpaileminen on tärkeää, sen kautta saa huomiota ja konsertointimahdollisuuksia, Leea sanoo.
– Kilpailu nostaa tasoa ja on aina myös kilpailua itsensä kanssa, Kazuyo lisää.
– Kilpailuissa saa myös kavereita, Aino lisää.
Tulevaisuudessa molemmilla on varmasti paljon konsertteja. Leea haaveilee esiintymisestä Berliinissä.
– Haluaisin kiertää orkesterin solistina ympäri maailmaa, pidän myös kamarimusiikista ja haluan opettaa, hän kertoo.
Tänä kesänä on kuitenkin vielä aikaa viettää lomaa Häkinjärvessä uiden ja vapaudesta nauttien – toki välillä harjoitellenkin.
Hanna Lahtinen
