11.03.2025 | Kiinnitetty, Toivakka, Uurainen
Alue- ja kuntavaaleihin on tasan kuukausi. Huomenna torstaina 13.3. ehdokasasettelu vahvistetaan ja ehdokkaiden ehdokasnumerot julkaistaan.
Sekä Toivakassa, että Uuraisilla valitaan yhä 21 valtuutettua, vaikka myös valtuustokoon pienentämisestä on hieman keskustelua käyty.
Suomessa on lähes 50 kuntaa, joissa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Ehdokaspula kiusaa eniten pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia, jotka sijaitsevat maaseudulla. Näin on myös Toivakassa, jossa suhdeluku on 1,9 ja Uuraisilla, jossa jokaista valtuustopaikkaa kohden on vain 1,8 hakijaa.
Mikäli ehdokkaita olisi vähemmän kuin valtuustopaikkoja, vaaleja ei voitaisi toimittaa ja kunnassa jouduttaisiin järjestämään uusintavaalit. Jos jaossa olevien paikkojen ja ehdokkaiden määrä taas menisi tasan, kyseeseen tulisivat niin sanotut sopuvaalit.
Mielenkiintoisia piirteitä tämän vuoden ehdokasasettelussa Uuraisilla on, että vasemmistoliitto ei ole asettanut yhtään ehdokasta, sen sijaan mukana on eläinoikeuspuolue yhdellä ehdokkaalla.
Molemmissa kunnissa suurimman ehdokasjoukon on saanut kasaan keskusta. Molemmissa kunnissa on myös yksi vaaliliitto, Toivakassa perusuomalaisten ja kokoomuksen ja Uuraisilla kimpassa ovat keskusta ja kokoomus. Kertauksen vuoksi kerrottakoon, että vaaliliitto tarkoittaa kahden tai useamman puolueen vaaleissa solmimaa liittoa, jonka tarkoituksena on parantaa mukana olevien ryhmien asemaa siihen verrattuna, että ne toimisivat erillään. Ääntenlaskennassa vaaliliiton muodostavia ryhmiä kohdellaan yhtenä ehdokaslistana. Tämä lisää niiden todennäköisyyttä saada edustajanpaikkoja.
Vaihtuvuutta molempien kuntien valtuustoihin on väistämättä luvassa, sillä melko monta nykyistä valtuutettua on päättänyt jättää tälle kertaa asettumatta ehdolle. Toivakassa valitaan vähintään viisi ja Uuraisilla 10 uutta valtuutettua.
Myös useimmat vaalikoneet ovat auenneet, mutta toistaiseksi niiden kattavuus ei ole kovin suurta.
Toivakan ehdokaslistojen yhdistelmä
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Keteli Inka, vammaisalan erityisohjaaja, lähihoitaja
Sirenius Seppo, paperikoneasentaja
Valkonen Marjut, eläkeläinen, sairaanhoitaja
Kovanen Pentti, maanrakennuskoneenkuljettaja
Parviainen Kari, eläkeläinen
Vanhatalo Jouko, eläkeläinen
Suomen Keskusta
Haikkala Petri, maatalousyrittäjä, trukin kuljettaja
Hakala Jenni, henkilöstöasiantuntija
Hakkarainen Heidi, maaseutuyrittäjä, agrologi
Heikura Rauni, linja-auton kuljettaja
Ikonen Erkki, maanviljelijä
Jäntti Sinikka, suntio
Karanta Janne, luokanopettaja
Kilpeläinen Marko, vanhempi asiantuntija
Markkanen Katriina, myyjä
Pitko Päivi, yksikönjohtaja
Salo Mikko, yrittäjä
Salokas Terhi, lähihoitaja
Tervo Osmo, autoteknikko, eläkeläinen
Tervonen Jorma, palveluesihenkilö
Torppa Juho, opiskelija
Turunen Samuli, musiikkiyrittäjä
Viiala Päivi, eläkeläinen
Väänänen Marika, lähihoitaja, yrittäjä
Kansallinen Kokoomus
KOK+PS
Kauppinen Markku, majuri evp
Manninen Satu-Marja, yrittäjä
Mäkinen Kari, yrittäjä
Pitkänen Aaro, yrittäjä, opiskelija
Suomen Kristillisdemokraatit
Ripatti Johanna, fysioterapeutti
Vihinen Veli, logistiikan lehtori
Vasemmistoliitto
Helin Maarit, lähihoitaja, ohjaaja
Häätylä Matleena, terveydenhoitaja, asiakasohjaaja
Prittinen Tiina, koulusihteeri, omaishoitaja
Virtanen Vesa, lähihoitaja, eläinsuojeluneuvoja
Perussuomalaiset
KOK+PS
Juusela Juha, komentaja evp, HHJ
Kinnunen Niina, lähihoitaja
Komppa Timo, lähihoitaja, lautamies
Mäkelä Mika, pakkaussuunnittelija
Niemi Lauri, rakennusmestari, yrittäjä
Saarelainen Topi, insinööri
Uuraisten ehdokaslistojen yhdistelmä
Suomen Kristillisdemokraatit
Kekkonen Matti, kauppias, eläkeläinen
Kinnunen Merja, nuorisotyönohjaaja
Mäkinen Hanna, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja
Mämmi Arto, evankelista, eläkeläinen
Paananen Jenna, sosionomi (AMK)
Räty Viktoria, yrittäjä, tradenomi
Kansallinen Kokoomus
KOK+KESK
Flyktman Jari, tekninen johtaja
Taipale Jyrki, vaihtotyönjohtaja
Eläinoikeuspuolue
Böhm Maria, eläintenhoitaja
Perussuomalaiset
Flyktman Lauri, työmies
Huutonen Petri, lvi-asentaja, yrittäjä
Leppänen Joni, ka-kuljettaja
Lius Miia, yrittäjä
Loukkumäki Kimmo, yrittäjä
Mäkäräinen Ilkka, työnjohtaja
Nieminen Satu, oikeustradenomi
Salminen Virpi, yrittäjä
Tiainen Tanja, agrologi, maatalousyrittäjä
Vehviläinen Valtteri, it-järjestelmäasiantuntija
Virtanen Lauri, merimies, eläkkeellä
Öhman Juhani, yrittäjä
Suomen Keskusta
KOK+KESK
Haaksluoto Petri, kouluttaja
Jokinen Essi, maankäyttöinsinööri
Karjalainen Timo, yrittäjä
Koskinen Simo, kotiseutuneuvos, maanviljelijä
Mattila Samuli, toimitusjohtaja, yrittäjä
Nieminen Marko, yrittäjä
Pajanen Kristina, lähihoitaja, opiskelija
Palonen Harri, yrittäjä
Pihl Anne, TtM, palvelujohtaja (sit)
Pihlainen Heikki, sähkö- ja automaatioasentaja
Penttinen Aleksi, uuninrakentaja
Stenman-Kässi Liisa, agrologi
Vanhala Markku, eläkeläinen
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Arponen Veli-Matti, tilineuvoja, eläkeläinen
Kivelä Matleena, hakemuskäsittelijä, maanmittausinsinööri
Lehtonen Kari, ylitarkastaja
Rautiainen Marko, kengitysseppä
04.03.2025 | Kiinnitetty, Uurainen
Uuraisilla vietetään Ikäihmisten yhteistä päivää torstaina 13.3. Selmassa. Puolilta päivin starttaava tapahtuman taustalta löytyy monta toimijaa, joista yksi on Hyvinvointia ikääntyneille -hanke. Hanke toteutetaan Eläkeliiton ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä ja se on saanut rahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) vuosille 2023–2025.
Hyvinvointia ikääntyneille -hanke siis aloitti samaan aikaan, kun Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Lähtökohtana hankkeelle on ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen. Päätavoite on kehittää osallisuutta edistäviä rakenteita järjestöjen ja ikäneuvoloiden yhteistyöhön. Keski-Suomessa ikäneuvola tunnetaan nimellä Seniorin hyvinvointineuvola.
Hanke alkoi valtakunnallisella yli 70-vuotiaille suunnatulla hyvinvointikyselyllä, jonka pohjalta valikoitui kolme pilotointialuetta. Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoella ja Kurikassa pilotointi päättyi jo viime vuonna. Hanke sai positiivisen vastaanoton ja tuloksiakin syntyi. Hankkeen katsottiin jopa ollen avainasemassa yhteistyön aloittamisessa. Tänä vuonna pilotointi jatkuu Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa ja Keski-Suomessa Uuraisilla.
Sote-uudistuksen myötä moni ikäihminen koki palvelujen etääntyneen itsestään ja tutun ja turvalliseksi koetun muuttuminen aiheutti hämmennystä.
– Aistin tämän hämmennyksen ja epävarmuuden tulevaisuudesta myös kahdenkeskisissä keskusteluissa esimerkiksi uuraislaisten ikäihmisten kanssa, kertoo projektipäällikkö Anu Korhonen.
– Itse ajattelen, että sosiaali- ja terveystyötä tekevät yhä ihmiset, joilla on tahto aidosti auttaa, eikä työnjaon muuttuminen sitä muuta. Toivon että pelkoja on saatu myös hälvennettyä, hän jatkaa.
Uuraisilla on perinteisesti vireä yhdistyskenttä ja aktiivisimmat toimivat useammassakin yhdistyksessä. Esimerkiksi eläkeläisyhdistysten kerhot ja liikuntaryhmät tarjoavat osallistujilleen ison annoksen elämänlaatua kohottavia kohtaamisia ja mielekästä tekemistä.
Yhdistykset ovatkin luonteva linkki hyvinvointialueiden palveluiden kuten seniorineuvolan ja kuntalaisten välillä. Eikä pelkästään niin, että hyvinvointialueelta kerrotaan, mitä on tarjolla, vaan myös vastavuoroisesti kehityskohteita ja tarpeita kuunnellen. Hyvinvointia ikääntyneille -hanke on osaltaan vahvistanut vuoropuhelua.
– Kaikkein vaikeinta on tavoittaa henkilöitä, jotka eivät osallistu minkään järjestön järjestämään toimintaan, Korhonen myöntää ja toivoo, että tuleva tapahtuma saisi myös heidät liikkeelle.
– Meitä on ollut 17 henkilöä suunnittelemassa tapahtumaa, Uuraisilta mukana ovat yhdistysten lisäksi seurakunta ja kunta. Toivon, että vaikka hanke päättyy, tulisi vastaavan kaltaisesta tapahtumasta jokakeväinen perinne, Anu Korhonen toteaa.
Jos siis mikään asia askarruttaa, tai vaikkei askarruttaisikaan, kannattaa lähteä päivään mukaan tapaamaan tuttuja ja hörppimään marttojen keittämät kahvit. Esittelypisteillä ja järjestämässä mukana ovat Keski-Suomen hyvinvointialue ja Seniorin hyvinvointineuvola, Uuraisten kunnan vapaa-aikapalvelut, Uuraisten vanhus- ja vammaisneuvosto, Uuraisten seurakunta, Eläkeliiton Uuraisten yhdistys, Uuraisten Eläkkeensaajat, SPR Uurainen, Uuraisten Martat, sekä Hyvinvointia ikääntyneille -hanke. Lisäksi toimintaansa esittelevät Keski-Suomen hyvinvointialueen suun terveydenhuolto, Uuraisten kirjasto, Mattilan Hoivapalvelut, Jyvässeudun Kuulo ry
Jos Uuraisten keskustaan pääseminen on ongelma, myös kyyti paikan päälle järjestetään, yhteystiedot löytyvät tapahtuman ilmoituksesta etusivulta.
Kuva: Uuraisilla on luontevaa kokoontua saman pöydän ääreen suunnittelemaan yhdessä. Niin myös Ikääntyneiden yhteisen päivän tapauksessa. Ideoita jakamassa puheenjohtaja ja sihteeri, Mariitta Kuitunen ja Aino Arponen Uuraisten Ekäkkeensaajista, entinen ja nykyinen puheenjohtaja, Simo Koskinen ja Markku Vanhala Eläkeliitosta, sekä diakoni Henna Parhiala seurakunnasta ja vapaa-aikasuunnittelija Mari Sivill Uuraisten kunnasta.
Hanna Lahtinen
27.02.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
– Vanhaa mökkitelevisiota ei ole pakko laittaa kierrätykseen HD-siirtymän takia, vaikka vanhassa televisiossa ei olisi HD-viritintä. HD-kanavat saa näkymään HD-digiboxilla, joka maksaa halvimmillaan parikymppiä, Jari Rantanen Kauppatalo Rantasesta kertoo.
HD-digiboxeja on ollut myynnissä jo vuosia. Rantanen kertoo myyneensä niitä muutamia, mutta sinänsä HD-siirtymä ei ole Kauppatalo Rantasessa näkynyt.
– HD-siirtymää on valmisteltu jo niin kauan, että yli kymmenenkin vuotta vanhoissa televisioissa on HD-viritin. Sellainen televisio, jossa ei ole HD-viritintä, on reilusti yli kymmenen vuotta vanha. Monet ovat uusineet televisionsa jo tässä kymmenen vuoden aikana, Rantanen sanoo ja toteaa, että vanhoja televisioita on monilla kakkostelevisioina tai mökkitelevisioina.
– On minulla itsellänikin kakkostelevisiona vanha televisio, jossa ei ole HD-viritintä, mutta ei minulla ole pienintäkään aikomusta laittaa sitä romuksi, Rantanen toteaa.
Rantasen mukaan HD-digiboxi on pieni teräväpiirtoviritin, joka tekee saman asian kuin uudemmissa televisioissa sisällä oleva HD-viritin, ulkoinen HD-digiboxi yhdistetään televisioon HDMI-johdolla.
– Kaksi kaukosäädintähän siinä sitten tarvitaan, mutta sinänsä HD-digiboxin käyttöönotto ei ole hankala homma, Rantanen sanoo.
Monissa vanhoissa televisioissa lukee HD-ready. Rantasen mukaan se tarkoittaa yleensä sitä, että television näyttö pystyy toteuttamaan korkean resoluution, mutta televisiosta puuttuu HD-viritin. HD-digiboxi on yksi tapa saada HD-kanavat näkyviin.
– Toki moni haluaa uusia vanhan televisionsa ja vaihtaa isompaan, nythän tarjouksista saa isojakin televisioita todella halvalla. Sellaiset 65 tuuman televisiot, jotka vielä vähän aikaa sitten maksoivat puolitoista tuhatta euroa, myydään nyt tarjouksissa alle viidellä sadalla eurolla. Pienemmän, 32 tuuman television saa alle kahdella sadalla eurolla. Uskoisin, että televisioiden ostoon ovat vaikuttaneet enemmän monet shokkitarjoukset kuin HD-siirtymä, Rantanen sanoo.
– Monelle riittää pienempikin televisio, ja silloin HD-digiboxi on yksi vaihtoehto elvyttää vanha televisio näyttämään HD-kanavia. Kuluttaahan iso televisio myös enemmän sähköä kuin pieni televisio.
Mikäli vanhan televisionsa haluaa vaihtaa uuteen, vanhan television voi viedä esimerkiksi Mustankorkean jäteasemalle tai Kuusakoskelle Muurameen, elektroniikkaromua otetaan vastaan myös elektroniikkaa myyvissä liikkeissä.
– Elektroniikkaromun kierrätystä koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa jo vuosia, elektroniikkaa myyvien liikkeiden on otettava vastaan käytöstä poistetut laitteet ja huolehdittava ne eteenpäin. Olen minäkin vanhoja televisioita ottanut vastaan, Rantanen toteaa.
HD-kanavat siirrettiin kanavapaikoille 1 – 20 jo viime vuoden marraskuussa. Mikäli ohjelmaa näkyy näillä kanavapaikoilla, televisiossa on HD-viritin. Perusmuotoiset eli SD-lähetykset näkyvät tällä hetkellä kanavapaikoilla 21 – 39.
– Useimmat televisiot tekivät kanavapaikkojen vaihdon automaattisesti. Minulle siitä tuli muutama asiakaskäynti, Jari Rantanen toteaa.
– Monet vanhatkin televisiot tekivät muutoksen automaattisesti, ja nyt niissä näkyy esimerkiksi Ylen ykköskanava kanavapaikalla 21, kanavapaikoilla 1 – 20 ei näy mitään sellaisissa televisioissa, joissa ei ole HD-viritintä.
Perusmuotoiset eli SD-lähetykset loppuvat kokonaan tänä vuonna. Ensin SD-lähetykset loppuvat Yleltä maaliskuun lopussa, sitten myös muilta Suomen televisiokanavilta kesäkuun lopussa. Digitalta kerrotaan, että jos tv-vastaanotossa ei ole ollut ongelmia, ei HD-siirtymän takia luultavasti tarvitse vaihtaa televisioantennia. Tietoa HD-siirtymästä löytyy muun muassa Digitan nettisivuilta.
Tiina Lamminaho
19.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
FCG Finnish Consulting Group ja MDI ovat tuoreessa tutkimuksessa tarkastelleet kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa entistä laajemmin EVP-indeksin avulla. EVP-indeksin ovat kehittäneet kuntagurut valtiotieteiden tohtori ja MDI:n neuvonantaja Timo Aro sekä hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Indeksiin on otettu mukaan 293 Manner-Suomen kuntaa, ja se osoittaa suuria alueellisia eroja.
Toivakka sijoittui komeasti seitsemännelle tilalle alle 4000 asukkaan kuntien joukossa. Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä kunnasta 21 sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kasvukolmiossa, neljä Lapissa ja viisi muualla Manner-Suomessa. EVP-indeksi osoittaa, että kuntien kärkijoukko on pysynyt pääosin samana, mutta keskinäisessä järjestyksessä on tapahtunut pieniä muutoksia.
Elinvoimaindeksiä on päivitetty nyt niin, että mukana olevat kuntatalouden muuttujat, verotulot asukasta kohden sekä kertynyt ylijäämä, korvattiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalouden tilannetta kuvaavalla talousluvulla. Talousluvun laskennassa indeksiin otettiin mukaan konsernitason tarkastelu, joka vastaa kriisikuntamittarien käsitteistöä. Tämä kuvaa paremmin kuntien vapaaehtoisen toiminnan panostuksen vaikutusta kokonaisuuteen.
Toivakan kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa on tarkasteltu osana tätä laajempaa analyysiä. EVP-indeksiin sisältyvät muuttujat kattavat talous-, tulo-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan sekä väestön, asumisen ja vapaa-ajan asumisen kehityksen. Kuntien heikentynyt taloustilanne näkyy indeksissä, ja erityisesti suuremmat kaupungit ovat joutuneet turvautumaan velkarahoitukseen elinvoiman kasvattamiseksi.
Usein kasvu ruokkii kasvua ja menestys menestystä. Toivakan kunnan hyvä sijoitus ja kehitys EVP-indeksissä antaa arvokasta tietoa kunnan vahvuuksista ja kehityskohteista, mikä auttaa suunnittelemaan tulevaisuuden toimenpiteitä elin-, veto- ja pitovoiman parantamiseksi entisestään.
05.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten yrittäjät Ry sai viime tiistaina arvovieraita, kun Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ajeli Helsingistä kylään. Vuodesta 2016 Suomen Yrittäjiä johtanut Pentikäinen on itsekin yrittäjä, mutta myös Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja. Elämänkokemusta ja näkökulmaa löytyy siis monesta vinkkelistä.
Uuraisilla hän vieraili neljässä hyvin erilaisessa yrityksessä. Ensin lounaalla Marjoniementilalla, sitten Ilmatar Airplane Lodgessa, jonka moni vielä tuntee työnimellä Lentokonehotelli. Seuraavana oli vuorossa kovassa kasvukiidossa oleva Jakeman ja vielä lopuksi aivan uusi drooneja kehittävä yritys Pilot Link Oy, jonka toimipaikka on vanhan Hirvasen päiväkodin tiloissa. Kuntaa ja yrittäjiä esittelivät kunnanjohtaja Juha Valkama, elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen, Keski-Suomen yrittäjien koordinaattori Sanna Tarkiainen, Uuraisten Yrittäjien uusi puheenjohtaja Jyrki Paananen ja edeltäjänsä, nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattila, valtuuston puheenjohtaja Matleena Kivelä ja joukko Uuraisten Yrittäjien hallituksen jäseniä. Lounaan jälkeen Mikael Pentikäinen käytti yrittäjyyden tilaa luotaavan puheenvuoron.
– Suomessa ei ole saatu kasvua aikaan 15 vuoteen ja julkinen talous on pahasti velkaantunut, palkansaajien ostovoina sekä yrittäjien maksukyky ovat heikentyneet, Pentikäinen luetteli. Hallitukselle hän antoi kiitosta poliittisten lakkojen rajoittamisesta, nykyään poliittiset lakot voivat kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa. Moitteita hallitus taas sai arvonlisäveron korottamisesta ja muutokset kotitalousvähennykseen.
Vaikka Uuraisilta on pitkä matka Yhdysvaltoihin, myös presidentti Trumpin mahdollisesti säätämillä tuontitulleilla on vaikutuksensa suomalaisille yrittäjille.
Pentikäinen kertoi myös Suomen Yrittäjien 10-kohtaisesta aluevaaliohjelmasta 2025, joka keskittyy yrittäjämyönteisen toimintaympäristön luomiseen hyvinvointialueilla. Ohjelmassa korostetaan yrittäjämyönteistä ilmapiiriä, julkisten hankintojen jakamista pienempiin osiin, yksityisten palveluntuottajien roolin vahvistamista sote-palveluissa, yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, työvoiman saatavuuden tukemista, infrastruktuuriin panostamista, yrittäjien hyvinvoinnin tukemista, ennakoitavaa ja yrittäjäystävällistä verotusta, innovaatioiden ja yritysten kehitystoiminnan tukemista sekä yhteistyön vahvistamista hyvinvointialueiden ja yritysten välillä.
Marjoniemestä Pentikäinen seurueineen siirtyi yhteen Suomen erikoisimmista majoituskohteista, Ilmatar Airplane Lodgeen, jossa yrittäjä Oskari Moisio kertasi kuinka lentokone päätyi Savonlinnan kentältä Uuraisten pellolle ja kuinka majoitustoiminta on alkanut.
Kokonaisuudessa on nyt 10 henkilölle makuupaikat, joka hinnoitellaan dynaamisesti. Enimmillään esimerkiksi rallien aikaan iso seurue voi maksaa kokonaisuudesta noin 1000 euroa, kun taas hiljaisimpaan aikaan pariskunta voin saada yön parilla sadalla eurolla. Markkinointikanavat ovat Airbnb ja Booking. Myös kansainväliset tiktokkaajat ovat jo löytäneet kohteen ja tekevät kohdetta tunnetuksi ympäri maailman.
– Tavoittelemme 70-80 majoitusyötä vuodessa, sillä ei vielä rikastu, mutta se ei ole aivan niin olennaista, sillä meillä kaikilla on muita yrityskuvioita. Enemmänkin tämä kohde onmielestäni osoitus esimerkiksi yrittäjähenkisyydestä, Oskari Moisio kertoo.
Seuraava kohde, Jakeman Oy, on viitisen vuotta sitten tapahtuneen omistajanvaihdoksen jälkeen kasvanut voimakkaasti erityisesti yrityskauppojen kautta. Liikevaihto on pompannut 1,4 miljoonasta 7, 5 miljoonaan euroon ja henkilöstö moninkertaistunut.
Jakeman suunnittelee, valmistaa ja asentaa CE-merkittyjä sekä muita teräsrakenteita, koneita ja laitteita rakennusalalle ja betoniteollisuudelle. Julkisista rakennuksista Jakemanin rakenteita löytyy esimerkiksi Toivakkatalolta, Sairaala Novasta ja lukuisista S-marketeista.
Emoyhtiön nimi on NameH Oy. Nimi tulee toimitusjohtaja Veli-Pekka Niemistön lapsuuden lempilelusta väärin päin kirjoitettuna. Tytäryhtiöitä ovat Jakeman Oy, Mecaman Oy, Maintman Oy ja Oy Confoot Ltd. Ostettuja yrityksiä ovat olleet Mecamiehet Oy, TH Tarmatic Oy ja Oy Confoot Ltd, jonka tuotantoyksikkö sijaitsee Pärnussa.
– Siellä tehdään 25 kiloa painavia merikontin jalkarakenteita. ConFoot-jalkojen ansiosta kuorma voidaan jättää paikoilleen perävaunun siirtyessä seuraavaan tehtävään, eikä kuljettajien enää tarvitse odottaa nosturia purkamaan. Tämä lisää tehokkuutta huomattavasti, Niemistö kertoo ja lisää että erityisen paljon jalkoja menee kehittyviin maihin, jossa infran määrä on huomattavasti vähäisempi.
Ostettujen yritysten mukana on tullut runsaasti tietotaitoa ja ammattitaitoisia työntekijöitä ja valmiita asiakkuuksia esimerkiksi teollisuuden asennuksiin ja kunnossapitoon. Veli-Pekka Niemistö näkee yrityskauppojen kautta laajentumisen järkevänä ja toivoikin helpotusta siihen. Juuri tällä hetkellä tavoitellaan orgaanista kasvua, mutta eivät yrityskaupatkaan ole poissuljettuja.
-Meidänkin ostamistamme yrityksistä osa on ollut sellaisia, että jatkajan puuttuessa niissä on ollut harkinnassa yrityksen alasajo, hän toteaa.
Jo pitkään iso ongelma alalla on ollut ammattitaitoisen ja oikealla asenteella varustetun työvoiman saaminen ja työtön ammattihitsari onkin Keski-Suomessa harvinaisuus.
Viimeinen vierailukohde Hirvasen vanhalla koululla oli taas aivan erilainen yritys. Pilot Link ottaa ensi askeleitaan ja vielä kehittelee tuotteensa prototyyppiä ja hakee erilaisia lupia toimintaan. Kyseessä on mobiiliverkkoja hyödyntävä drooni.
Droonit eli dronet ovat ehdottomasti tulevaisuuden tekniikkaa, mutta tällä hetkellä tarjolla on hyvin vähän kotimaisia tai edes länsimaisia vaihtoehtoja kinalaisille.
– Mikäli tuotekehitys johtaa haluttuun lopputulokseen, käyttömahdollisuudet ovat todella laajat, kertovat yrittäjät, konetekniikan insinööri Marko Heimonen ja tieto- ja viestintätekniikan insinööri Niilo Janhunen.
Hanna Lahtinen
05.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Yhteiskunnan keskeisten toimintojen järjestämisvastuita on pistetty viime vuosina uusiksi toden teolla. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta ja työllisyysalueet aloittivat tämän vuoden alusta.
Seuraava iso uudistus odottaa vuonna 2026 kun valtion aluehallinnon uudistus toteutetaan. Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Entisistä virastoista ainakin Avi ja Valvira poistuvat niminä. Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin.
TE-toimistot siirtyivät historiaan tämän vuoden alussa ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirrettiin kunnille. Pääsääntöisesti kunnat järjestävät palvelut muiden kuntien kanssa yhteistyössä. Yhteistoiminta-aluetta kutsutaan työllisyysalueeksi ja niitä on koko valtakunnassa 45 ja Keski-Suomessa kolme. Toivakka kuuluu eteläiseen työllisyysalueeseen, jonka vastuukuntana toimii Jämsä.
Eivätkä uudistukset tähän lopu.
– Näiden lisäksi kaksi kuntien arkeen vaikuttavaa isoa asiaa ovat lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä sidosryhmäyksikkövaade eli hankintalain uudistus. Molemmat ovat asioita, jotka vaikuttavat järisyttävän paljon kuntien mahdollisuuteen toimia, kertoo Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto.
Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen taustalla on sote- ja te-uudistusten aiheuttamat muutokset, mutta tavoitteena on myös lisätä valtionosuusjärjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Kuntien rahoituspohjan uudistaminen käynnistyi syksyllä 2023 ja uuden rahoitusjärjestelmä oli määrä tulla voimaan 1.1.2026, mutta lykkäyspäätöksen seurauksena voimaantulo tapahtuu aikaisintaan 1.1.2027.
Kunnissa lausuntokierroksella olevien hankintalain muutosten puolestaan ennakoidaan tulevan voimaan vuoden 2026 alussa. Uudistuksella hallitus haluaa edistää markkinoiden toimivuutta, lisätä kilpailua ja kilpailuneutraliteettia sekä huomioida huoltovarmuuteen liittyviä tarpeita julkisissa hankinnoissa. Hankintojen tehostamisella tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.
Vaikka kaikkia isoja uudistuksia edeltää perusteellinen valmistelu, ilman minkäänlaisia käynnistymisvaikeuksia harvoin selvitään.
– Olemme kuitenkin hyvin tyytyväisiä, että työllisyyspalvelut ovat toteutumassa lähipalveluna täällä Toivakkatalolla, sanoo Toivakan työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen.
Toivakkatalo näyttää modernilta ulospäin, mutta sitä se on myös sisältä ja melko kaukana menneiden aikojen kunnantalosta, jossa kunnan omat virkamiehet istuivat huoneissaan ja hoitivat pelkästään oman kunnan asioita. Toimintakulttuurin muutos on tapahtunut ja moninainen yhteistyö eri suuntiin on nykypäivää.
– Toivakkatalo on moniorganisaatioinen hybridikeskus, sanoo Arja Marjonen.
– Meillä käy talossa työskentelemässä esimerkiksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueen väkeä. Lisäksi on monia lakisääteisiä tehtäviä, joiden hoitamisessa tehdään yhteistyötä eri kuntien kanssa. Meillä on esimerkiksi yhteinen rakennustarkastaja Joutsan kanssa. Maaseutuhallinnosta taas vastaa isäntäkuntamallilla Laukaan kunta ja kuntia on mukana kahdeksan. Jyväskylän seudun ympäristöterveys hoitaa ympäristöterveydenhuollon tehtävät Toivakassa ja jätehuollosta vastaa Mustankorkea, jonka osakkaita olemme, hän luettelee.
Yhteistyö on pienille keskisuomalaisille kunnille nykyään jo välttämättömyys ja yhteistyökumppaneita ja -kuvioita kartoitetaan tarkasti. Erilaiset kumppanuudet lisäävät myös luontevan verkostoitumisen tilanteita.
– Parhaimmillaan kuntien välinen yhteistyö on win-win-tilanne, jossa kaikki voittavat, mutta joskus voi olla haastavaa löytää toimiva kuvio, Marjonen jatkaa.
Hanna Lahtinen
