24.01.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraislainen Samuli Mattila on alle 30-vuotias yrittäjä ja vuoden 2025 Keski-Suomen nuori yrittäjä. Yritys on Mattilan Hoivapalvelut Oy. Myöskään yrityksen muut osakkaat, enemmän kiinteistöalalla vaikuttava Oskari Moisio ja Annika Määttä eivät ole iällä pilattuja.
– Ihan älyttömän kiitollinen olen ja todella yllättynyt, Samuli Mattila sanoo.
Perusteluiksi palkinnoille kerrotaan, että Mattilan halu kehittyä on kova, hänen visionsa tulevaisuudesta on selkeä ja hän etenee sitä kohden määrätietoisesti. Löytämällä oikeat ihmiset rinnalleen hän on saanut kasvatettua luotettavaa palvelua tuottavan yrityksen. Hänen asenteensa on positiivinen ja eteenpäin katsova.
Vuonna 2023 perustetun yrityksen kehityskaari onkin ollut huima. Alussa mukana ollut vuokratyövoiman välitys on kokonaan jäänyt, ja nyt yritys keskittyy pelkästään omaan palvelutuotantoon, mikä kattaa kotiin vietävät palvelut laajasti. Valikoimaan kuuluvat kotihoito ja tukipalvelut, joita voivat olla vaikkapa kotityö- tai asiointiapu, erilaiset palveluseteleillä saatavat palvelut sekä siivouspalvelut yksityisille ja yrityksille.
– Alusta alkaen tavoite on ollut kasvaa maakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi, ja sitä kohti on menty pienin askelin. Ensimmäinen tavoite oli työllistää itseni lisäksi joku toinen, ja tällä hetkellä työllistämme jo 55 työntekijää. Oskari Moisio toimii yrityksessä kehitysjohtajana ja Satu Sneck hoitotyön johtajana, henkilöstöstä ja taloudesta vastaa Annika Määttä.
Sekin palkinnon perusteluissa mainitaan, että Samuli on kannustava esihenkilö ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Tähän varmasti vaikuttaa se, että vielä muutama vuosi sitten hän työskenteli itse vakituisesti hoivatyössä, esimerkiksi kolmivuorotyössä lastensuojelun erityisyksikössä. Myös kotona vipeltävät neljä pientä lasta pitävät toimitusjohtaja Mattilan jalat tiukasti maan pinnalla.
– Yrittäjyydessä on yllättänyt tulevaisuuden ennakoinnin vaikeus ja se, kuinka herkillä pitää olla aistimaan muutoksia. Yrittäjyys on matka ja jatkuvaa kasvua niin ihmisenä kuin työnantajanakin. Hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhteistyön näen lähtökohtaisesti positiivisena, Mattila sanoo.
Yrittäjän ja perheenisän roolien lisäksi politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on iso osa Samuli Mattilan elämää. Aluevaltuustossa hän toimii yksilöasiain jaostossa. Kunnanhallituksen puheenjohtajuus taas on luottamustoimista se eniten aikaa vievä ja sitovin, mutta ainakin tällä hetkellä yhtälö toimii.
– Pystyn toimimaan yrittäjyyden lisäksi Uuraisten kunnanhallituksen puheenjohtajana täysipainoisesti. Verkostoista on korvaamaton apu ja hyöty monessa asiassa, lisäksi etätyö antaa valtavasti joustoa arkeen, hän sanoo.
Politiikassa Samuli Mattilan haave ja tavoite on ollut jo yli 10 vuotta kansanedustajuus. Yrityspuolella hän mainitsi vuonna 2023 sellaiseksi yhteisöllisen palveluasumisen yksikön, joka saattaakin olla toteutumassa jo lähitulevaisuudessa.
– Kokonaisvaltainen hoivapolku on se, mihin pyrimme.
teksti: Hanna Lahtinen
kuva: Timo Sillanpää
20.01.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakassa aloitti lokakuussa uusi K-kauppias, Laura Heikkinen. Hän tuli Kerttu Vesterisen tilalle, joka siirtyi kauppiaaksi Joutsaan. Toivakan K-Market Perälä on Heikkiselle entuudestaan tuttu, sillä hän työskenteli kaupassa aiemmin noin seitsemän vuoden ajan.
– Koska olin aiemmin yrittäjänä eläinkaupassa, aloin pohtia, voisiko yrittäjyys vielä kiinnostaa. Minulla on aina ollut halu tehdä vähän enemmän. Aluksi kieltäydyin monta vuotta, kun minulle ehdoteltiin kauppiaaksi ryhtymistä. Vuosien saatossa mieli kuitenkin muuttui, Heikkinen toteaa hymyillen.
K-kauppiaaksi ei voi ryhtyä kuka tahansa, vaan Keskolla on asiaan tarkka prosessi.
– Olin kauppiasharjoittelussa Kangasniemellä ja kun niin sanottu vaihto lähtee käyntiin, Kesko alkaa etsiä uutta kauppiasta. Sieltä oltiin yhteydessä ja kysyttiin, kiinnostaisiko. Päätös oli helppo – kyllä kiinnosti!
– Ensimmäinen askel on päästä Keskon kauppiaskoulutukseen, joka omalla kohdallani kesti noin puolitoista vuotta. Kauppiasharjoittelussa pääsi oppimaan toisilta kauppiailta, ja hakuvaiheeseen kuului muun muassa psykologisia testejä, joilla varmistetaan soveltuvuus tehtävään. Mukana koulutuksessa oli kuitenkin hyvin erilaista ja eri-ikäistä väkeä.
Heikkinen on kotiutunut hyvin takaisin Toivakkaan, ja tekemistä riittää – päivät ovat harvoin samanlaisia.
– Aika kuluu todella nopeasti. Kahdeksan-kymmenen tuntia menee kuin sormia napsauttamalla. Olen kotoisin Kuopiosta ja halusin muuttaa takaisin maalle. Olen viihtynyt täällä jo 15 vuotta. Kauppiaana minut on otettu tosi kivasti ja lämpimästi vastaan, parempaa aloitusta ei voisi toivoa. Toivakka on tiivis sekä aktiivinen yhteisö, ja olen todella iloinen, että pääsin juuri tänne.
Kaupalla on suuri merkitys pienellä kylällä.
– Ihmiset viettävät aamuisin aikaa kaupan kahviossa, ja käytävillä jäädään juttelemaan muiden kyläläisten ja kaupan työntekijöiden kanssa. Kaupalta löytyy aina juttukaveri. Perälän kaupalla on pitkät perinteet Toivakassa. Meiltä löytyvät postipalvelut, ja elintarvikevalikoimaa pyritään pitämään sellaisena, ettei tarvitsisi lähteä kaupungista asti hakemaan.
Laura Heikkisellä on selkeä visio kaupastaan.
– Ajattelen, että tämä olisi aktiivinen kyläkauppa, jossa valikoima on niin kattava, että Toivakassa pärjää myös ilman autoa. Haluan, että kaupassa vallitsee iloinen sekä positiivinen tunnelma ja että kaikilla on kiva tulla asioimaan. Pieniä muutoksiakin voi olla tulossa, mutta asia kerrallaan, Heikkinen toteaa salaperäisesti hymyillen.
Yrittäjyys vaatii – ja antaa – paljon.
– Tämä sopii tietyntyyppisille ihmisille. Pitää olla ripaus hulluuttakin. Työtunteja ei voi alkaa laskemaan eikä ajatella, että joku muu hoitaa asiat. Esimerkiksi tänäkin aamuna aloitin päivän siivoamalla asiakas-WC:tä ja tyhjentämällä ulkoroskiksia, Heikkinen naurahtaa.
Asiakkailta on tullut hyvää palautetta.
– Palvelua on kiitelty, ja kauppaan on kuulemma kiva tulla, tuore kauppias kertoo.
Pinnan alla kaupassa tapahtuu paljon sellaista, mitä asiakkaat eivät näe.
– Moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi juhannusta aletaan suunnitella jo joulun alla, ja joulukinkut tilataan puoli vuotta etukäteen. Taustatyötä on paljon. Kaupan työ pitää sisällään paljon muutakin kuin asiakaspalvelutilanteet, ja juuri se monipuolisuus on asia, josta pidän, Heikkinen sanoo.
Lopuksi hän esittää vielä toiveen tulevaisuudesta:
– Toivon, että tämä ala säilyy sellaisena, jossa asiakaskohtaamiset ovat keskiössä. Että kaikki ei siirry robottien hoidettavaksi ja että yhteisöllisyys säilyy. Maalla perinteinen kyläkaupan malli elää verkkotilaamisen rinnalla. K-Market Perälässä käydään kauppaa vielä seuraavatkin sata vuotta – ja lapsiperheillä on täällä hyvä olla.
– Haluan myös lämpimästi kiittää toivakkalaisia siitä, kuinka hyvin minut on otettu uutena kauppiaana vastaan. Tuntuu, että ihmiset elävät tässä mukana.
Samuli Turunen
13.01.2026 | Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
– Ei tämä ole minulle mitään rajojen kokeilua, ulkona nukkumisesta vain tulee niin hyvä olo. Tämä on vähän kuin avantouinti; monet ajattelevat, että mikä järki tässä on, mutta kun sitä kokeilee, tulee tunne, että olipas mahtavaa, Johanna Niilivuo toteaa. Hän on nukkunut ulkona säännöllisesti, kelistä riippumatta, tänä talvena kovilla pakkasillakin.
– Olen ollut ulkoilmaihminen aina, vaeltamista ja retkeilyä olen harrastanut enemmän viitisentoista vuotta. Ulkona olen nukkunut aiemminkin silloin tällöin, muutama vuosi sitten siirryin toukokuussa noin puoleksi vuodeksi nukkumaan säännöllisesti ulkona. Parina edellisenä vuonna siirryin nukkumaan sisälle lokakuussa, mutta tänä syksynä en nähnyt syytä siirtyä nukkumaan sisälle, Niilivuo kertoo.
– Olen valinnut nukkumapaikkani lasten ehdoilla. Jos lapset ovat halunneet, että nukun sisällä, olen jäänyt sisälle, mutta nyt lapset ovat jo sen verran isoja, etteivät he tarvitse minua sisällä yöllä. Ja kun nukun pihalla, olen kuitenkin lähellä, minut voi tarvittaessa herättää rappusilta huutamalla.
Enimmäkseen Niilivuo on nukkunut pihalla riippumatossa, nyt kovilla pakkasilla hän siirtyi telttaan.
– Teltassa on helpompi kömpiä usean makuupussin sisälle, mutta riippumatossa nukkumisesta pidän enemmän. Tykkään siitä, kun tunnen tuulen kasvoillani tai voin katsella kuutamoa. Teen vuosittain lyhyitä vaelluksia, ja silloin minulla ei ole mukana telttaa, vaan nukun riippumatossa. Sateella käytän laavukankaan tyyppistä tarppia riippumaton päällä, Niilivuo kertoo.
– Riippumatto on lähiretkillä hyvä senkin takia, että se antaa paljon enemmän mahdollisuuksia yöpymispaikan valintaan. Keskisuomalaisessa maastossa voi olla välillä hankalaa löytää tasaista telttapaikkaa, riippumattoa varten tarvitaan vain kaksi puuta lähekkäin.
Varusteita ulkona nukkumiseen Johanna Niilivuo kertoo hankkineensa pikku hiljaa.
– Olen ostanut paljon käytettynä, eikä kaiken tarvitse olla mitään pro-vehkeitä. Makuualusta on talvella tärkeä, minulla on ilmatäytteisen makuualustan alla rautakaupasta ostettua routamattoa, joka ei maksa montaa euroa. Nyt kovilla pakkasilla minulla on vielä päällimmäisenä lampaantalja, Niilivuo kertoo.
– Makuupusseja pidän useamman päällekkäin. Ei ole mitään järkeä hankkia yhtä superlämmintä makuupussia, kun sitä ei voi käyttää kovin usein. Nyt pakkasilla olen käyttänyt kolmea kerrosta; ensin on merinovillainen makuupussin sisäpussi, sitten ohuempi makuupussi ja päällä talvimakuupussi. Sen oppii ajan kanssa, millaisia kamppeita tarvitsee mihinkin keliin, sekään ei ole hyvä, jos tulee hiki. Kerrokset ovat tärkeitä.
Niilivuo kehottaa muitakin kokeilemaan ulkona nukkumista.
– Välineitä voi myös lainata, Niilivuo vinkkaa ja sanoo, että omassa pihassa varusteita voi testata turvallisesti.
– Me asumme niin metsän keskellä, että täällä omassa pihassa on todella luonnon helmassa. Ilma on raikasta, eikä autoja ole lähitienoillakaan. Tietysti taajamassa tilanne on erilainen.
Niilivuo kertoo nukkuneensa ulkona myös Hannes-myrskyn yönä.
– Nukuin keskellä pihaa turvallisesti, se oli hieno kokemus. Luonnossa pitää olla luonnon ehdoilla, esimerkiksi kovalla tuulella pitää valita yöpymispaikka keliolosuhteen mukaan, Niilivuo toteaa.
Niilivuo opiskeli reilut viisi vuotta sitten hyvinvointivalmentajaksi JAMK:lla ja samassa yhteydessä hän kävi sekä terveysmetsäopas-kurssin että Suomen Ladun Metsämieli-vertaisvetäjäkurssin.
– Ne syvensivät entisestään minun omaa luontoyhteyttäni, etenkin terveysmetsäkurssi. Minulle luontoyhteys yhdistettynä liikuntaan on ollut tosi kannattelevaa, kun on ollut vaikeita aikoja, Niilivuo toteaa.
– Haluaisin rohkaista muitakin parantamaan luontoyhteyttään. Uskon, että ihmiset voisivat paremmin, jos heillä olisi vahvempi yhteys luontoon. Esimerkiksi Japanissa terveysmetsä on tunnustettu tapa hoitaa terveyttä ja siellä on sertifioituja terveysmetsiä. Minusta Suomessakin pitäisi käyttää enemmän ”luontoreseptejä” esimerkiksi kevyenä tukena mielenterveyden avuksi, nykyään käytetään ihan hirvittäviä määriä adhd-lääkkeitä ja mielialalääkkeitä.
Niilivuo sanoo nukkuvansa ulkona yleensä paremmin kuin sisällä.
– Toki on huonoja öitä ulkonakin, jos on esimerkiksi kiirettä töissä. Työreissuilla hotelleissa nukun todella huonosti, Niilivuo toteaa.
– Minulle ulkona nukkuminen on myös rauhoittumista. Arki on usein aika hektistä, luonto rauhoittaa. Tunnen oloni niin hyväksi siellä; kun pääsen makuupussiin ja nukun ulkona, olen onnellinen. Koen luonnossa olevani oikeassa paikassa.
Tiina Lamminaho
13.01.2026 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Hirvasen koulun kuudesluokkalaiset ovat saaneet vieraan. Pihlan isä Marko Nieminen on tullut kertomaan semmoisesta asiasta kuin yrittäjyys.
Jokainen kyllä tietää, mitä yrittäminen tarkoittaa, ja koulussakin sanotaan, että riittää kun yrität parhaasi. Mutta mitä se yrittäjä sitten tekee – vai yrittääkö vain koko ajan tehdä jotakin?
Marko Nieminen on yrittäjä. Hänellä on Sisustusmiehet-niminen yritys, ja vaikka nimessä onkin monikko, hän työskentelee enimmäkseen yksin. Asuntojen remontointi ja rakentaminen on kuitenkin sellainen ala, että siinä on todella tärkeää tuntea muita alan ammattilaisia, eli verkostoitua ja hankkia yhteistyökumppaneita. Kun rakentajat, putki- ja sähköasentajat, maalarit ja muurarit tuntevat toisensa, homma hoituu sutjakkaasti ja yhteisymmärryksessä.
– Minun isänikin oli yrittäjä, ja olinkin hänellä ensin 11 vuotta töissä, ennen kuin perustin oman yrityksen vuonna 2012, Marko Nieminen kertoo.
Kun tuntia on hetken kulunut ja Marko on selittänyt monta tärkeää asiaa yrittäjyydestä, termi vaikuttaa jo paljon selkeämmältä. Kun vähän yhdessä mietitään, huomataan, että ilman yrittäjiä ei oikein mikään toimisi. Yrittäjän erottaa palkansaajasta se, että yrittäjä on itsensä pomo ja lopulta vastuussa koko yrityksen toiminnasta. Hänen pitää osata markkinoida yritystään niin, että töitä riittää ja hän saa rahaa, millä maksaa laskut, ostaa leipää, maitoa ja perjantaina karkkipussin. Hänen pitää tehdä työnsä hyvin ja antaa itsestään kaikin puolin asiakkaalle myönteinen vaikutelma. Kaiken perusta on se, että opiskelut pitää hoitaa hyvin, Marko muistuttaa.
– Yrittäminen on ongelmien ratkaisemista, ideoiden keksimistä ja kokeilemista, sekä asiakkaiden auttamista. Kuka tahansa voi yrittää, ja yrittämisen voi aloittaa hyvin kevyestikin. Ja vaikka ei olisi yrittäjä, niin aina voi olla ainakin yritteliäs, Marko Nieminen kertoo.
Joskus voi kuitenkin käydä niin, että vaikka kuinka yritteliäästi yrittäisi ja ahkeroisi, homma ei toimi, yritys kaatuu ja voi tulla vaikka konkurssi. Sitä ei kuitenkaan Markon mielestä kannata pelätä, sillä jos kaikki pelkäisivät epäonnistumista, jäisi moni hieno asia keksimättä. Ja konkurssi on usein uuden alku.
– Yritteliäs asenne on supervoima, Marko painottaa.
Isosta kokonaisuudesta siirrytään takaisin koulun kokoisiin asioihin ja siihen, mitä yritteliäisyyden avulla voitaisiin tehdä yhdessä. Kohde löytyykin ihan luokan ikkunasta vilkaisemalla. Siitä nimittäin näkyy hiekkamonttu, jonne on suunniteltu monitoimikenttää, vaikka kunta ei ole kentälle ja urheiluvälineille rahoitusta budjetoinut.
Luvassa on siis käytännön yrittäjyyskasvatusta. Koska kentälle tulee laidat, on tarjolla yrityksille positiivista näkyvyyttä korvausta vastaan, eli mainostilaa myytäväksi. Jos saadaan yksi oikein iso sponsori, koko areena voidaan nimetä vaikka sen mukaan. Ja tässä kohtaa tarvitaankin yritteliäisyyttä lapsilta ja varmasti vähän myös vanhemmilta. Pitää laatia suunnitelma, markkinointimateriaali ja lähestyä yrittäjiä.
– Tämä on poikkeuksellisen iso projekti ja vaatii paljon työtä, mutta uskon, että hyvä tästä tulee, sanoo 6B:n opettaja Anne Pihl ja lisää, että yrittäjyyskasvatus on juuri kuudennella luokalla suuressa roolissa muutenkin.
– Aivan mahtavaa, että pääsemme tällaista toteuttamaan. Tämä tukee hienosti myös keväällä koittavaa Yrityskylä-vierailua, 6A:n opettaja Mikko Romppanen lisää. Keski-Suomen Yrityskylä on Jyväskylässä sijaitseva oppimisympäristö kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille.
Marko Nieminen uskoo vahvasti, että jo kesällä uudella kentällä pelataan ystävyysottelu oppilaat vastaan sponsorit. Monitoimikenttä ja pelivälineet on tarkoitus antaa ensisijaisesti kyläläisten käyttöön ja koulu voi omassa opetuksessaan sitä hyödyntää.
– Kyseessä on myös pilottihanke. Jos me täällä Hirvasella onnistumme, niin konsepti on toteutettavissa myös muilla Uuraisten kouluilla. Kunnan ja valtion tehtävä on varmistaa perusopetus perustasolla. Jos siihen halutaan ekstraa, tarvitaan lisää hartioita. Minusta yhteiskunta olemme me, ja voimme olla koulujen tukena monessa asiassa, kunnanvaltuutettunakin toimiva Marko Nieminen päättää.
Hanna Lahtinen
09.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Vaikka varsinaisilta irtisanomisilta vältyttiin, toimenpiteet koskevat monia työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilalle kokemus YT-neuvottelujen vetäjänä yhdessä kunnanjohtajan kanssa oli ensimmäinen.
– Eihän tällainen tehtävä koskaan ole helppo toteuttaa, ja siihen pitää paneutua tarkasti, sillä ratkaisut vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöiden elämään. Lähtökohta oli, että ketään ei irtisanota, ja siinä lopulta onnistuttiin eläköitymisten ja työnkuvamuutosten avulla. Mutta paljon se vaati keskusteluja ja yhteistyötä. Jo pelkästään se, kuinka ensi vuonna eläköityvän peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen valtavan laaja työpöytä jaetaan, oli varsin haastavaa, Mattila sanoo ja lisää, että koska kuntakenttä on murroksessa, kuntatalouden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan.
Mattila toivoo, että nyt tehdyt ratkaisut ovat pitkäkestoisia, eikä lähivuosina vastaavan kaltaiseen kierrokseen tule tarvetta.
Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä.
Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
Keskeisiä ratkaisuja ovat hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä.
Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä.
Ensimmäiset muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Toimisto- ja viestintäassistentin työtehtävät jakautuvat jatkossa puoliksi Uuraspostin tehtäviin sekä keskusvirastolla viestinnän, markkinoinnin ja toimistotöiden hoitoon.
Vastavalitun toimistosihteerin työtehtäviin taas kuuluvat 1.1.2026 alkaen Uuraspostin lisäksi kirjaamon sekä tiedon- ja asiahallinnan tehtävät, neuvonnan hoito ja ylläpito sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimistotyöt.
Toimistoassistenttina toimii tällä hetkellä Taru Kukkonen ja toimistosihteerinä Nina Puustelli.
Siivoustyönohjaajan toimi lakkaa, ja irtisanomisen vaihtoehtona siivoustyönohjaaja Saija Vihtamäki on ottanut vastaan siivoojan työsopimuksen, johon ei kuulu esihenkilötehtäviä. Esihenkilötehtävät siirtyvät ruoka- ja siivouspalvelupäällikölle, ja työohjeet toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Hallinto- ja HR-asiantuntijan virka lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja virkatehtävät siirretään muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen hallinto- ja HR-asiantuntija Pasi Lievonen jatkaa taloussihteerinä ja hoitaa jatkossa pääasiassa eläköityvän laskentasihteerin tehtäviä.
Myös elinkeinoneuvojan työsuhteinen toimi lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja osa tehtävistä siirtyy muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen jatkaa hallintovastaavana; hän vastaa myös kunnan tietosuojasta ja toimii työsuojelupäällikkönä.
Kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan virka lakkautetaan viimeistään keväällä 2026. Kirjastonjohtajan tehtävät siirretään perustettavaan sivistystoimenjohtajan virkaan, jonka tehtäviin kuuluu sivistystoimen johtajuus, kirjaston johtajuus ja henkilöstöresurssiasiat. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain perusteella työnantaja tarjosi sivistystoimenjohtajan virkaa virkavapaalla olevalle kirjastonjohtaja–kulttuurituottaja Minna Vileniukselle, joka on ilmoittanut ottavansa viran vastaan. Kulttuurituottajan tehtävät siirretään nuorisotyöntekijälle.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu melko paljon muutoksia. Varhaiskasvatusjohtajan virka lakkautetaan ja varhaiskasvatusjohtaja irtisanotaan; hänelle tarjottiin työsopimusta päiväkotiyksikön varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan tehtävään.
Päiväkodin johtajan työsuhteinen toimi muutetaan päiväkodin johtajan viraksi, jota hoitaa jatkossa päiväkotiyksikkö Helmen nykyinen päiväkodin johtaja. Päiväkodin johtajan virkaan kuuluvat varhaiskasvatuksen hallinnon johtotehtävät: asiakas- ja henkilöstöpäätökset hallintosäännön perusteella, talousasiat ja kehitystyö.
Päiväkoti Pikkulan päiväkodin johtajan toimeen ei tule muutoksia, mutta Hirvasen päiväkodin johtajan toimi lakkaa.
Hanna Lahtinen
02.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Autopelti- ja Maalaus on mukavan kotimainen nimi, mutta mistään peräkylän nyrkkipajasta ei ole kyse, vaan yrittäjä Mika Savolaisen käden jälki näkyy ympäri maailmaa ja taidot tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tämä johtuu pääyhteistyökumppanista, joka on Toyota Gazoo Racing Oy.
Yritys ilmaisi tervehdyksessään tyytyväisyytensä valintaan perustelujen kera.
– Mika on yrittäjä, jonka työnjälki, ammattitaito ja palveluasenne ansaitsevat vilpittömän arvostuksemme. Hän edustaa niitä harvinaisia tekijöitä, joihin voi luottaa kaikissa tilanteissa – niin laadun, aikataulujen kuin viestinnänkin osalta. Hänen käsissään vaativimmatkin työt saavat ansaitsemansa huomion, ja lopputulos on joka kerta huippuluokkaa.
Yhteistyömme Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n kanssa on jatkunut jo useiden vuosien ajan, ja tänä aikana Mika on osoittanut olevansa paitsi luotettava kumppani, myös todellinen osaaja, joka ymmärtää huippuluokan tekemisen vaatimukset. Meille Toyota Gazoo Racingilla on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyökumppanimme jakavat samat arvot: tarkkuus, laatu, rehellisyys ja ylpeys omasta työstä. Mikassa nämä kaikki yhdistyvät luontevasti.
Mikan työ on ratkaisevassa roolissa siinä, että voimme tehdä omaa työtämme korkeimmalla mahdollisella tasolla. Hän on osa sitä näkymätöntä, mutta elintärkeää verkostoa, joka mahdollistaa onnistumiset kilparadoilla ja niiden ulkopuolella.
Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n valinta Vuoden Yrittäjäksi ei ole meille yllätys – se on ansaittu tunnustus pitkän linjan laadukkaasta työstä, vastuullisesta yrittäjyydestä ja sitoutumisesta asiakkaisiin. On hienoa nähdä, että myös paikallisesti tämä työ huomioidaan ja arvostetaan.
Lämpimät onnittelut Mikalle – ja samalla kiitos hyvästä yhteistyöstä. Olemme ylpeitä saadessamme kulkea tätä matkaa yhdessä, luki Toyota Gazoo Racing Oy:n viestissä, jonka Uuraisten yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Paananen luki.
Mika Savolainen ja Tommi Mäkinen aloittivat yhteistyön jo vuonna 2008. Savolainen maalasi myös aikaisemmin laukaalaisen Printsport-tallin ralliautoja.
Varsinkin sorarallit kuluttavat autoa ja maalaukselle on tarvetta usein. Maalausprosessi on tarkkaa ja vaatii huolellista esivalmistelua, pohjatöitä ja kerrosten paksuuden säätelyä auton keveyden säilyttämiseksi. Työ tehdään ilmastoidussa maalauskammiossa, jossa kuivatus tapahtuu nopeasti.
Mika Savolainen kertoi eläneensä viime aikoina raskaita aikoja ja kokeneensa monia menetyksiä yksityiselämässä. Siksikin hyvin tehdystä työstä saatu kiitos lämmitti erityisesti.
Valinnan julkistuksen jälkeen ilta jatkui Marjoniemen pappilassa jouluruuan ääressä noin 30 yrittäjän ja yhdyshenkilön voimin. Lyhyen esittelypuheenvuoron käytti myös kunnan tuoreehko talous- ja kehitysjohtaja Miika Lahdeniemi. Myös hänen elämäänsä kuuluvat hevosvoimat.
Hanna Lahtinen
