30.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Metsäteiden perusparannukseen on mahdollista saada tukea 70 prosenttia kustannuksista, sillan tekemiseen tai korjaamiseen tukea voi saada jopa 85 prosenttia kustannuksista. Ensi vuonna tukiprosentit ovat huomattavasti alhaisempia, metsätien perusparantamisen tuki laskee 50 prosenttiin kustannuksista, sillan tekemisen tai korjaamisen tuki 65 prosenttiin kustannuksista.
– Tällä hetkellä tukitaso on oikeasti hyvä. Tämänvuotisilla prosenteilla tukea saa, jos hakemus ja siihen liittyvät tarvittavat tiedot ja asiakirjat saapuvat Metsäkeskukseen viimeistään tämän vuoden viimeisenä päivänä, hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Suomen metsäkeskuksesta toteaa.
Tiekunnan kokous ja mahdollinen tietoimitus täytyy olla pidettynä ennen hakemuksen jättämistä. Ehdot tuen myöntämiseksi löytyvät netistä Metsäkeskuksen sivuilta.
– Metsätiehankkeissa tukihakemuksen teossa kannattaa käyttää ammattilaista apuna, jotta hakemukseen saadaan varmasti mukaan kaikki tarvittavat tiedot, Salokannel sanoo.
Vuoden vaiheessa muuttuvat myös metsäomistajille maksettavan taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen ehdot sekä pienpuun korjuun tuki. Taimikon ja nuoren metsän hoidon osalta puuston pituusrajat laskevat, pienpuun korjuun osalta taas tuki laskee.
– Tässä taustalla on ajatus, että tukea kohdennetaan enemmän taimikkovaiheen hoitoon ja kannustetaan metsäomistajia hoitamaan myös varttuneita taimikoita eli tekemään toimenpiteitä, jotka eivät ole juuri tekohetkellä taloudellisesti kannattavia, Salokannel sanoo ja tarkentaa, että uudet ehdot kohdentavat tukivaroja entistä enemmän nimenomaan raivaussahalla tehtäviin hoitotöihin.
– Metsätaloudessahan tulon saaminen on pitkissä kantimissa, eivätkä metsänomistajat ehkä halua laittaa isoa rahaa taimikon hoitoon. Tuella halutaan kattaa osa kustannuksista kohteissa, joissa tuloa ei saada poistuvasta puustosta. Kun puuston pituusvaatimuksia kiristetään, tuen piiristä jää pois kohteita, joista pystytään keräämään enemmän ainespuuta.
Taimikoiden hoitoa taas halutaan Salokanteleen mukaan tukea, koska sillä on paljon positiivisia vaikutuksia. – Terve ja hyvin kasvava taimikko on kestävämpi luonnon tuhoja vastaan ja puusto kasvaa nopeammin, sitä kautta tulevat myös hyödyt hiilensidontaan. Ja tuottaahan se myös puuta nopeammin, Salokannel toteaa.
Uudet ehdot koskevat hakemuksia, jotka jätetään Metsäkeskukseen ensi vuoden puolella. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan sitten, kun työ on tehty; jos haluaa tämän syksyn raivauksille tukea entisten ehtojen mukaisesti, hakemuksen on oltava Metsäkeskuksessa tämän vuoden puolella.
Metsätalouden tukia on haettu tänä vuonna vilkkaasti. Tukivaroja on varattu tälle vuodelle yhteensä 37,3 miljoonaa euroa, suurin osa varatusta rahamäärästä käytetään taimikon ja nuoren metsän hoidon tukeen.
– Tukeen varattu raha loppuu ennen vuodenvaihdetta, mutta hakemuksia kannattaa kuitenkin tehdä ajallaan. Syksyn aikana saapuvat hakemukset käsitellään pääsääntöisesti ensi vuoden puolella ja tukea maksetaan alkuvuodesta, ensi vuoden määrärahoista, Salokannel sanoo.
– Hakemukset käsitellään pääsääntöisesti saapumisjärjestyksessä, joten syksyllä saapuneet hakemukset ovat jonossa ennen talvella tehtyjä hakemuksia. Hakemuksien teossa on myös määräajat, taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen hakemus on tehtävä korkeintaan kaksi kuukautta työn lopettamisen ja puoli vuotta työn aloittamisen jälkeen.
Salokannel suosittelee tukihakemusten tekemistä sähköisesti metsään.fi -palvelun kautta.
– Sähköinen hakemus nopeuttaa tuen maksuun saamista, Salokannel toteaa.
Valtion ensi vuoden budjettiin on varattu metsätalouden tukiin noin 36,2 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa vähemmän kuin tänä vuonna on ollut käytössä. Viime vuonna metsätalouden tukia maksettiin Keski-Suomeen 3,3 miljoonaa euroa. Tietoa metsätalouden tukien hakemisesta ja tukiehdoista löytyy Suomen metsäkeskuksen nettisivuilta, sieltä pääsee myös täyttämään tukihakemuksia.
Tiina Lamminaho
30.09.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Kun Jyväskylän Killerin raviradan ja Keski-Suomen Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Miika Lähdeniemi (YTM) kertoi siirtyvänsä Uuraisten kunnan talous- ja kehitysjohtajaksi, ravipiireissä kohoteltiin kulmakarvoja yllätysuutiselle.
Lähdeniemi oli saanut osakeyhtiön taloudellisesti hyvään kuntoon, ja taustalla olivat myös onnistuneet Kuninkuusravit, joiden kylkiäisenä rataa kehitettiin ja uudistettiin.
Oletettavasti uuraislaiset tiesivät, mitä Lähdeniemessä saisivat, kun mies valikoitui 17 hakijasta ykköseksi. Valinta perustui ”kokonaisarviointiin hakijoiden koulutus, työkokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet huomioiden”.
Nyt Lähdeniemi on ollut virassa noin kuukauden, ja onkin aika kysyä, miten menee, niin miehellä itsellään kuin kunnalla.
– Kiitos kysymästä. Muutaman kuukauden ikäisen vauvan isänä perhearki on sujunut hyvin, ja olen saanut elää ikimuistoista aikaa. Uuraisten kunnan talous on tasapainossa, joten tilanne on positiivinen. Kunnassa on potentiaalia. Mikä on yllättänyt, on se, että kunta on asukkaiden keski-iältä nuori. Teini-ikäisissä on suurin ikäluokka, kun monessa kunnassa se voi olla vaikkapa 55 vuotta. Viime vuonna kuntaan syntyi 52 lasta, Lähdeniemi kertoo.
Lähdeniemen mukaan Uurainen on perhe- ja lapsimyönteinen kunta, josta käydään töissä monessa suunnassa. Kouluja on yhä neljä, kun Kyynämöistä ei lakkautettukaan. Ne kolme muuta ovat Höytiä, Koulukeskus ja Hirvanen.
– Tuntuu, että kunnassa on hyvä henki ja vahva yhteen hiileen puhaltamisen meininki esimerkiksi virkamiesten ja poliittisten päättäjien kesken. En ole törmännyt mihinkään negatiiviseen.
Talous- ja kehitysjohtaja vastaa muun muassa talousprosessien omistajuudesta ja kehittämisestä, talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta sekä yhteyshenkilönä ja tilaajan edustajana toimimisesta ulkoistetussa taloushallinnon palvelussa. Ensi vuoden talousarvio on vielä vaiheessa.
Killerillä toimiessaan Lähdeniemi tunnettiin toiminnan miehenä, jolla on kyky keksiä uutta. Isoa kalaa Lähdeniemi aikoo pyytää Uuraisillakin.
– Kun yksi osa työtäni on kunnan näkyvyyden edistäminen, mietin, mikä voisi olla se iso tapahtuma tai juttu, joka herättäisi laajemminkin huomiota ja loisi kunnasta positiivista kuvaa. Minun odotetaan luovan markkinointijatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Uuraisten sijainti on erinomainen keskellä Suomea ja nelostien tuntumassa. Kunta kaipaa uusia asukkaita ja yrityksiä.
Julkisuudessahan Uurainen on vähän väliä, kiitos Huutokauppakeisarin ja Huutosten sisarusten. Matti on Ylen tunnettu sääkasvo, ja Tanja palasi Saksasta ulkoministeriön hommista MTV:n uutispomoksi. Palsanmäen pariskuntaan Lähdeniemi ei ole vielä tutustunut, mutta listalla tapaaminen on.
– Olen kiertänyt kunnassa ja yrittänyt tutustua niin moneen ihmiseen kuin mahdollista. Uskon, että olemme kunnanjohtaja Juha Valkaman kanssa vahva työpari.
Mutta miksi valitsit Uuraisen?
– Olen Tuusulan taajamasta Jokelasta kotoisin ja viettänyt lapsuuden kesät sukuni seuduilla Urjalassa ja Punkalaitumella, joten Uuraisten koko miellyttää.
Ja sitten aina hymyilevä Lähdeniemi vakavoituu hetkeksi. Vuonna 2007 hän joutui tragedian keskelle Jokelan kouluammuskelussa.
– Ei sitä toivo kenenkään nuoren joutuvan kokemaan sellaista. Kyllä sen tapahtuman sulattelu kesti kauan. Itselläni oli onni onnettomuudessa, kun juuri hetkeä ennen ammuskelun alkua olin lähtenyt muutaman kaverini kanssa pois koulurakennuksesta ja käymään kylällä laittamassa totokuponkia sisään.
Mistä tulikin mieleen, että pidetäänkö Uuraisilla joskus paikallisravit, kun kunnassa on Uuraisten Hevosystäväinseuran omistama hevosharrastealue Hiirolassa ja kilometrin mittainen harjoitusrata?
– Katsotaan.
Käyt töissä Jyväskylästä käsin. Tuleeko sinusta ja perheestä kuitenkin jossakin vaiheessa uuraislaisia?
– Tarkoitus olisi. Mutta vielä muutto ei ole ajankohtainen. Kun vauva syntyi heinäkuun lopulla ja itsellä alkoi uudet työt kuukautta myöhemmin, ei haluttu vielä muuttoa tähän samaan vaiheeseen, Miika Lähdeniemi sanoo.
Seppo Pänkäläinen
29.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Petäjäveden kunta haastaa Toivakan ja Uuraisten kunnat mukaan valtakunnalliselle energiansäästöviikolle, jota vietetään 6.–12.10.2025. Viikon teemana on tänä vuonna Hallitse energiasi! ja se kannustaa konkreettisiin tekoihin energiatehokkuuden parantamiseksi.
Petäjäveden kunta on ollut mukana energiansäästöviikolla jo useana vuonna ja toteuttanut sen hengessä monia käytännön toimia. Teemaviikolle osallistuminen on yksi kunnan ilmastosuunnitelmaan merkityistä, konkreettisista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Haastekirjeessä Petäjävesi kutsuu Toivakan ja Uuraisten mukaan toteuttamaan viikon aikana vähintään yhden näkyvän energiansäästöteon, kuten: tarpeettoman valaistuksen sammuttaminen,
energiansäästövinkkien jakaminen kuntalaisille, henkilöstön kannustaminen energiatehokkaisiin valintoihin.
Petäjäveden kunnan ilmastosuunnitelmassa energia on keskeinen osa-alue. Kunta tavoittelee 80 % päästövähennystä vuoteen 2035 mennessä ja panostaa erityisesti uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja öljylämmityksestä luopumiseen. Aurinkoenergian tuotantoa lisätään jatkuvasti, ja kunnan kiinteistöihin on asennettu jo yli 130 aurinkosähköjärjestelmää.
Ilmastosuunnitelman mukaan kunta toimii esimerkkinä ja kannustajana koko alueelle. Viestintä ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeä osa ilmastotyötä, ja energiansäästöviikko tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden.
18.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Petäjävesi, Tilaajille, Toivakka, Uurainen, Uutinen
Konsulttiyhtiö MDI:n tuore väestöennuste piirtää huolestuttavan kuvan Suomen tulevaisuudesta. Ennuste perustuu Tilastokeskuksen väestödataan ja ulottuu vuoteen 2050. Se huomioi syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeet, mutta ei esimerkiksi talouskehitystä.
Suurin osa Suomen kunnista menettää väestöä. Kasvua nähdään vain harvoissa kaupungeissa ja tietyillä alueilla, kuten länsirannikon uskonnollisemmilla seuduilla. Vuodesta 2016 lähtien kuolleisuus on pysyvästi ylittänyt syntyvyyden. Ilman maahanmuuttoa väestö vähenisi vuosittain.
Koululaisten määrä vähenee nopeasti, vuoteen 2032 mennessä lähes 100 000 lasta. Tämä saattaa johtaa koulujen sulkemisiin erityisesti pienissä kunnissa. Samalla yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi, mikä lisää hoivatarvetta pysyvästi.
Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto on ainoa tekijä, joka voi pitää Suomen väestön kasvussa. Syntyvyyden nousua ei ole näköpiirissä ja suurin osa maasta kohtaa väestökadon.
Keski-Suomen kehitys on keskitasoa, mutta alueella on muutamia mielenkiintoisia poikkeuksia. Esimerkiksi Uurainen kuuluu harvinaiseen 35 kunnan joukkoon, joissa syntyvyys ylittää kuolleisuuden. Vuonna 2024 Uuraisilla syntyi 16 lasta enemmän kuin kuntalaisia kuoli. Plussan puolelle päästiin myös Jyväskylässä ja Laukaassa. Toivakassa syntyi 11 vauvaa vähemmän kuin siirtyi väkeä tuonpuoleisiin, Petäjävedellä suhdeluku oli peräti -25.
Yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa alueella merkittävästi. Suurin prosentuaalinen kasvu ennustetaan Jyväskylään (129 %), toisena Uurainen (121 %), Petäjävesi (101 %) ja Toivakka (54 %).
Jyväskylää lukuun ottamatta kaikille alueen kunnille ennustetaan väestön vähenemistä vuoteen 2050 mennessä – mikäli ne säilyvät itsenäisinä. Kuntaliitoskeskustelu on jälleen vilkastumassa. Ennusteessa oletetaan, että maahanmuutto jatkuu nykytasolla.
Nyt Uuraisilla on 3 652 asukasta, Petäjävedellä 3 548 ja Toivakassa 2 333. Vuoteen 2050 mennessä väestön ennustetaan vähenevän Uuraisilla 13 prosenttia, Petäjävedellä 19,3 prosenttia ja Toivakassa 21 prosenttia. Suomen suurin väestönmenettäjä löytyy Keski-Suomesta, Kyyjärvi, jossa väkimäärän ennustetaan puolittuvan.
Jyväskylän kasvuksi ennustetaan maltillista 2,1 prosenttia, kun taas Espoo kasvaisi 30,2 prosentilla.
Jyväskylän elinvoima heijastuu kehyskuntiin, kuten Uurainen, Petäjävesi ja Toivakka. Esimerkiksi Toivakan kutistuminen alle 2 000 asukkaan kunnaksi on helpompi estää, jos koko seutukunta voi hyvin ja on houkutteleva.
Ennusteessa on osia, kuten väestön vanheneminen, joiden toteutuminen on lähes väistämätöntä. Sen sijaan muuttoliikkeeseen voivat vaikuttaa monet tekijät. Aikanaan ennustettiin Lapin autioituvan, mutta matkailu on tuonut elinvoimaa pohjoiseen. Korona-aikana nähtiin kaupungistumisen ”rytmihäiriö”, kun haja-asutusalueet alkoivat kiinnostaa. Tilanne on nyt palautunut, ja kasvukeskukset vetävät jälleen. Mutta mikä aiheuttaa seuraavan ”rytmihäiriön” ja milloin?
Hanna Lahtinen
15.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Aivan ensimmäiset seurakunnan päiväkerhot Suomessa aloittivat vuonna 1945 Turussa ja Tampereella.
– Toiminta alkoi tarpeesta; kun äidit menivät töihin, lapsille tarvittiin hoitopaikka. Seurakunta tarjosi tilat kerhoille, aluksi niitä pitivät toiset kotiäidit, varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell Kirkkohallituksesta kertoo.
– Jo ennen ensimmäisiä päiväkerhoja seurakunnilla oli ollut pyhäkoulua sunnuntaisin, uutta oli, että päiväkerhot toimivat arkisin, Ojell sanoo.
Ensimmäisissä päiväkerhoissa leikittiin, laulettiin ja ulkoiltiin. 1950-luvulla toiminta laajeni ensin muihin kaupunkeihin ja 1960-luvulla maaseudullekin. Kerho-ohjaajia alettiin myös kouluttaa.
– Pienimuotoista koulutusta oli jo 1950-luvulla, ensin koulutus oli kurssimuotoista leikinohjaajakoulutusta. Koulutuskin laajeni, kun toiminta laajeni, Raija Ojell kertoo.
– Nykyään seurakuntien kerhojen ohjaajilla on toisen asteen ammatillinen kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sama, mikä päiväkotien lastenhoitajilla. Seurakunnan kerhojen ohjaajien koulutukseen kuuluu lisäksi tietyt seurakunnalliset opinnot.
Valtakunnallisia periaatteita ja ohjeistuksia kerhotoiminnasta seurakunnille alettiin antaa 1970-luvulla. Valtakunnallisesti suurimmillaan seurakuntien kerhotoiminta on ollut 1980-luvulla, silloin toiminnan piirissä oli yli 100 000 lasta.
– Edelleen kirkon varhaiskasvatus on tärkeä osa monen perheen arkea, vaikka yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet toimintaan. Seurakunnan kerhoja on suunnattu entistä nuoremmille, monessa seurakunnassa päiväkerhoihin otetaan jo kaksivuotiaita. Seurakunnilla on myös paljon vauvaperhetoimintaa ja toimintaa odottaville äideille. Perheiden tarpeet vaihtelevat alueellisesti paljon. Kerhojen lisäksi erilaiset tapahtumat, retket ja leirit ovat suosittuja nykyään, Raija Ojell kertoo.
Tiina Lamminaho
14.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
On tullut jälleen aika etsiä kuva rosoisimmasta raitista – missä sijaitsee Suomen surkein kylätie vuosimallia 2025?
Millaista tietä sinä kuljet? Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailulla. Lähetä kuva tiestä kilpailuun 6.10 mennessä ja kirjoita, miten kuvassa näkyvä tien kunto hankaloittaa elämääsi. Suomen surkein kylätie vuosimallia 2025 valitaan Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla tapahtuvalla yleisöäänestyksellä.
Toista kesää jatkunut päällystysbuumi on helpottanut tieverkon tilannetta monin paikoin, mutta Suomen Tieyhdistys ry ja Suomen Kylät ry ovat huolissaan maaseudun kyliin vievistä teistä. Teiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle on suuri. Arjen sujuvuus, ruoantuotanto ja energiansaanti riippuu pitkälti sitä, miten liikenne tiestöllä kulkee.
Kylätiet ja niiden varaan rakentuva aktiivisuus tuottaa monenlaista taloudellista ja henkistä hyvinvointia maaseudulle ja kaupunkeihin.
– Vaikka kilpailussa on mukana humoristinen kulma, niin Suomen surkeinta kylätietä etsiessämme etsimme samalla ratkaisuja parempaan arkeen. Surkein Kylätie -kilpailu on tärkeä muistutus, että koko Suomi tarvitsee toimivat yhteydet, Suomen Kylien viestintäpäällikkö Timo Metsäjoki sanoo.
– Huoli Suomen tieverkosta on suuri. Huolimatta kasvaneista päällystysmääristä, huonokuntoisia teitä riittää. Mikäli teiden pintaa ja rakennetta ei vahvisteta ajoissa, se johtaa aikaa myöten kalliimpiin remontteihin ja tämä vaatii eduskunnalta rahaa, harmittelee Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Simo Takalammi.
