14.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
– Tällä hetkellä on tilausta kerronnallisille tietokirjoille, joita voi lukea kuin romaania. Kerronnallinen tietokirjallisuus lainaa kaunokirjallisuudesta keinoja, kuten dialogia ja miljöökuvausta, mutta kerronnallisessa tietokirjassa kaiken on oltava totta. Tähän kirjaan kerronnallisuus sopii erittäin hyvin senkin takia, että Veronica Francolla oli niin mielenkiintoinen elämä, johon mahtui monenlaista. Olisi tuntunut väärältä tehdä hänestä perinteinen tietokirja, kirjailija Meri Parkkinen totesi Korpilahden kirjastossa järjestetyssä kirjailijatapaamisessa, jossa hän esitteli viime vuonna ilmestynyttä kirjaansa ”Veronica Francon syntinen työ”.
Veronica Franco oli 1500-luvun loppupuolella Venetsiassa elänyt kirjailija ja kurtisaani, joka otti kirjoituksissaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Parkkisen mukaan Veronica Francoa voidaan pitää feministinä etenkin siinä mielessä, että hän ajoi kaikkien tasa-arvoa.
– Veronica Franco kirjoittaa paljon aatelismiesten etuoikeuksista ja toteaa, että naisilla on samanlainen sydän kuin miehillä. Veronica oli itse etuoikeutetussa asemassa, hän teki seksityötä, mutta ylhäisön parissa. Kirjoituksissaan Veronica Franco kuitenkin puhuu myös niiden puolesta, jotka eivät päässeet hoviin kirjoittamaan runoja, Meri Parkkinen kertoo.
Veronica Franco oli jo omana aikanaan suosittu kirjailija, joka myös aiheutti ristiriitoja. Hän oli eronnut ja elätti itse itsensä ja lapsensa.
Parkkisen mukaan kirjan nimi viittaa seksityöhön, mutta myös Veronica Francon työhön kirjailijana.
– Tuon ajan Venetsiassa seksityö ei ollut niin paheksuttavaa kuin se, että nainen oli esillä ja kirjoitti muun muassa yhteiskunnallisista epäkohdista, Parkkinen toteaa.
– Veronican elämä kiinnosti minua, sillä olen pohtinut nykypäivän ihmisten suhtautumista seksityöhön, ja sitä, millaisia vaikutteita olemme saaneet historiasta. 1500-luvun Venetsiassa kurtisaani oli samanlainen ammatti kuin muutkin, sitä verotettiin ja säädeltiin laeilla. Veronica itse oli toisaalta ylpeä seksityöstään, toisaalta hän ei kannustanut muita siihen ja oli järkyttynyt, kun hänen ystävänsä oli valmis pakottamaan oman tyttärensä kurtisaaniksi. Hän ei hyväksynyt ihmiskauppaa ja parittamista ja hän otti esille myös seksityön vaarat. Veronican aikaan äidit toimivat monesti kurtisaanina toimivan tyttärensä ”turvamiehenä”, Parkkinen kertoo.
Veronica Franco kuoli 46-vuotiaana kuumetautiin, tutkijoiden mukaan todennäköisesti seksitautiin.
– Itse kiinnostuin Veronica Francosta nähtyäni Tintoretton hänestä maalaaman muotokuvan wieniläisessä taidemuseossa, Meri Parkkinen kertoo.
– Kirjassa kerron myös omista tutkimuksistani ja Venetsiaan tekemästäni matkasta. Halusin ehdottomasti mennä paikan päälle Venetsiaan, ja pääsin siellä tutkimaan arkistojakin. Minulla oli melko kapea kuva renessanssista, tunsin toki renessanssin miesnerot ja sen ajan maalauksia, mutta Veronican elämää tutkiessani näin toisenkin puolen 1500-luvun Venetsiasta.
Meri Parkkisen mukaan Veronica Franco oli sekä menestynyt uranainen että äiti, ja lisäksi hyvin kaunis; hän poseerasi mallinen moniin taideteoksiin.
– Minua kiinnostaa, mistä hänen ajatuksensa esimerkiksi miesten ja naisten tasa-arvoisuudesta ovat tulleet. Sukupuolten tasa-arvosta oli toki esitetty ajatuksia jo aiemmin, ja Veronica oli lukenut paljon, Meri Parkkinen toteaa.
– Veronican tekstejä tarvittiin 1500-luvulla, ja minusta tuntuu, että niitä tarvitaan edelleen, Parkkinen totesi.
Kirjailijatapaamisen järjestivät Jyväskylän tyttölyseon entiset oppilaat yhdessä kirjaston kanssa.
– Tämän kirjan ja kirjailijan valitsimme siksi, että tässä kirjassa on naisasiaa; mehän olemme myös naisasian vaalijoita, Annamari Maukonen totesi.
– Halusimme myös tuoda kirjailijatapaamisen Korpilahden kirjastoon, ettei kaikki aina tapahdu Jyväskylän keskustassa.
Tiina Lamminaho
13.05.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Omista kouluajoista on aikaa vuosikymmeniä, mutta edelleen muistan, mikä oli tärkeintä oppia ympäristöasioissa tuohon aikaan alakoulussa. Luontoa ei saa roskata. Vuosikymmenten kuluessa tieto siitä, miten mikromuovia löytyy maaperästä, juomavedestä sekä elollisten elimistöistä, on tehnyt neuvosta entistä tärkeämmän.
Mutta, mitä tekevätkään ihmiset? Heittävät suuremmitta suruitta huoltoaseman kertakäyttökahvimukin tai nuuskarasian auton ikkunasta ulos. Myös pikaruokaketjujen kääreet ja muut roskat ovat tuttu näky tienpientareilla.
Etusivun jutun roskankerääjien kertomuksista näkyy, että luontoon ja tienpientareelle heitetään surutta vaikka jos mitä. Kertakäyttökahvimukit pitävät kyllä yhtä kärkisijoista. Jos ei kuluttaja usko, pitääkö tätä luonnonsuojelurikoksiin taipuvaista kansakuntaa käsitellä lainsäädännön keinoin? Onko kertakäyttöhyödykkeistä päästävä eroon lainsäädännöllä? Roskaaminen on rikos. Jo tupakantumpin heittämisestä luontoon voi saada rikesakon, vaikka sakkoja jaellaan aiheesta varmaan aniharvoin.
Keskustelu esimerkiksi muovisten limsapullojen korkeista on jo onneksi laantunut. Kyllähän se kertoo jostakin, jos pullonkorkki on yksi ihmisen suurista murheista. Vakiovastaukseni asiasta valittajille on ollut, että juo juomasi lasista.
Kylänraitti on mielestäni siistiytynyt takavuosista ja ihmiset laittavat roskansa pääsääntöisesti tarjolla oleviin roskiksiin. Tietoisuutta on sen verran, ettei sitä jäätelön käärettä viitsi kävelytien pientareelle heittää, koska joku saattaa nähdä. Miten ihmeessä se autossa pidettävä roskapussi on edelleen ihan ylitsepääsemätön asia?
Maarit Nurminen
13.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Kevään koittaessa sosiaalisen median ryhmissä roihahtaa koirankakkakeskustelut. Vähemmälle huomiolle jää nykyisin se, että ihmiset heittelevät edelleen roskia luontoon, vaikka tässä asiassa kansalaisia on valistettu iät ja ajat. Viikko sitten tiistaina oli perinteiset kaiken kansan siivoustalkoot asuinalueilla.
Nurmisen Tuulia ja Elsisen Marja laajensivat roskien keruuta kirkonkylän ulkopuolelle.
Ysitien varrelta kohti Jämsää on löytynyt kaikenlaista roskaa autonosista lähtien.
-Sieltä löytyy kaikenlaista roskaa ihan uskomattomia määriä, Marja sanoo.
-Välillä ovat niin painaviakin, että hyvä kun jaksaa kantaa.
Tuulia aloitti roskatalkoot lumien sulettua.
– Olen kerännyt yksin sekä tyttären kanssa, osan ihan kävelylenkillä tai asioilla käydessä kylällä, Tuulia sanoo.
Hän arvelee, että roskasaldo on ainakin 500-600 litraa lumien sulamisen jälkeen.
Tuulia sanoo, että kun yhden pätkän saa kerättyä siistiksi, uusia roskia ilmaantuu.
-Petäjävedentien Muottituotteelle asti olen keränny ainakin kaksi kertaa viimeisen puolentoista kuukauden aikana, samoin pohjoisen liittymän tienoon. Ei ne roskat lopu. Joka päivä tulee uusia.
Tien vieriltä löytyy kaikenlaista ryönää. Kertakäyttökahvimuki päätyy helposti auton ikkunasta pientareelle.
– Noiden lisäksi tietty tupakka-askit, tumpit ja koko ajan enemmän nikotiinipussirasiat. Kolmioleipien ja vastaavien muovipakkausten määrä on myös yllättävän suuri. Ja tölkit! Lista on loputon. Kahvimukien kannet ovat muuten hapertuessaan aivan viheliäisiä kerättäviä. Ja niitä löytyy paljon.
Maarit Nurminen
12.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Ysitien tiesuunnitelmat ovat edenneet ympäristövaikutusten arviointiin. Tiesuunnitelmissa ykkösvaihtoehdossa valtatie parannetaan Painaan ja Korpilahden välillä moottoriliikennetieksi, joka on jatkuva ohituskaistatie. Korpilahden ja Muuramen välille rakentuisi nelikaistainen moottori- tai moottoriliikennetie. Ysitie jatkui moottoritienä Muuramesta Keljonkankaalle. Valinta Korpilahti‒Muurame -osuudella moottori- ja moottoriliikennetien välillä tehdään ympäristövaikutusten arvioinnin selostusvaiheessa.
Koko suunnittelualueella olisi voimassa 100 kilometriä tunnissa nopeustaso. Suunnitteluvälille on tulossa viisi eritasoliittymää. Uudet eritasoliittymät, joissa kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia, ovat Painaan eritasoliittymä, Korpilahden pohjoinen eritasoliittymä ja Vespuolen eritasoliittymä. Korpilahden eteläpuolelle toteutetaan suuntaisliittymä, jossa on rampit vain etelän suuntaan ja nykyinen ajomahdollisuus pohjoiseen poistettaisiin.
Muuramen Teollisuustien nykyinen tasoliittymä muutetaan suuntaisliittymäksi, josta on ajo mahdollista vain Teollisuustieltä pohjoisen eli Jyväskylän suuntaan. Viime viikolla Muuramessa pidetyssä yleisötilaisuudessa tätä ratkaisua kritisoitiin paljon.
Nykyiset Niittyahon eritasoliittymä ja Muuramen eritasoliittymä parannetaan nykyisille paikoilleen. Koko suunnitteluvälille toteutetaan yhtenäinen maantietasoinen rinnakkaistie sekä jalankulku- ja pyörätie. Tämä tarkoittaisi siis pyörätietä Korpilahdelta Muurameen saakka.
Suunnittelualue, joka on noin 27 kilometriä pitkä, ulottuu etelässä Korpilahdelta Painaanjärven kohdalta pohjoiseen Jyväskylään, Keljonkankaan eritasoliittymän eteläpuolelle. Vuonna 2023 tiellä laskettiin liikennemääriä. Painaanjärven ja Korpilahden taajaman välillä kulki noin 8 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, Korpilahden kirkonkylän ja Muuramen välillä 10 700 – 12 100 ajoneuvoa sekä Muuramen ja Keljonkankaan välillä noin 16 200 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus oli alle 10 prosenttia. Raskaan liikenteen osuus on 6,5–8,5 %.
Patalahden ja Juokslahden kohdalla on tapahtunut 11 onnettomuutta vuosina 2017-2021, joista yksi on kuolemaan johtanut ja kaksi henkilövahinkoon johtanutta. Vastaavana aikana Painaan ja Lahdenvuoren kohdalla on tapahtunut 15 onnettomuutta, joista yksi on kuolemaan johtanut ja neljä henkilövahinkoon johtanutta. Kaikista onnettomuuksista yhteensä 11 on ollut hirvieläinonnettomuuksia.
YVA-ohjelma on nähtävillä 16.4.-23.5.2025 ja siihen voi tutustua Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen verkkosivuilla. YVA-ohjelma on nähtävillä Keski-Suomen ELY-keskuksessa, Korpilahden lähikirjastossa ja Muuramen kirjastossa.
Maarit Nurminen
12.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Seurakunnan naistoimikunnan tarjoilemia naisten aamukahveja juotiin taas perinteiseen tapaan äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Perinne on jatkunut jo 35 vuotta, Korpilahdelle sen toi Irja Lahtinen.
– Olin Jämsässä töissä ja toin sieltä tänne ideoita. Silloinen Korpilahden seurakunnan diakonissa Marjatta Salo oli myötämielinen ajatuksille, Irja Lahtinen kertoo.
– Poikani Jarkko Lahtinen oli töissä Honkasen puutarhassa ja kehui, kuinka isoja ja kauniita orvokkeja siellä on. Kerroin orvokeista Marjatta Salolle ja niin me tilasimme orvokit jaettavaksi kaikille naisten aamukahveille osallistuville. Eli siis sekin perinne on ollut voimissaan jo 35 vuoden ajan, Lahtinen toteaa.
Ensin naisten aamukahvitilaisuudet pidettiin vanhassa pappilassa.
– Siihen aikaan naistoimikunta leipoi itse tarjottavat. Tilaisuudessa on ollut aina joku puhumassa, muun muassa Jämsän sairaalapastori Hellevi Malinen oli suosittu puhuja, samoin Hellin Torkki. Tyttäreni Marjo Kouhia lauloi monena vuonna tilaisuudessa ”Äidin sydän” -laulun ja naistoimikunnan puheenjohtaja Anita Lounialalle oli tärkeää, että naistoimikunnan tilaisuudet lopetettiin aina laulamalla ”Sinua siunata tahdon”, Irja Lahtinen kertoo. Lahtinen on myös itse toiminut naistoimikunnan puheenjohtajana, pitkäaikainen puheenjohtaja Lahtisen jälkeen oli Kaija Uusitalo.
– Olen kyllä mielissäni, että naisten aamukahvitapahtuma jatkuu, tämä on tärkeä kaikille naisille, Irja Lahtinen toteaa.
Tärkeänä tapahtumaa pitävät myös monena vuonna mukana olleet Marjaliisa Kolula, Eeva Nyberg ja Liisa Kiho.
– Täällä on aina hyvää ohjelmaa ja täällä näkee tuttuja, sellaisiakin, joita muuten näkee harvemmin, Marjaliisa Kolula sanoi.
Eeva Nyberg ja Liisa Kiho sanoivat naisten aamukahvien yhdistävän naisia.
– Tämä on kaikkien naisten tapahtuma, ei vain äitien, vaikka tätä vietetäänkin äitienpäivää edeltävänä päivänä.
Tällä kertaa aamukahvitilaisuuden ohjelmasta vastasivat Säpäkät Soinnut ja fysioterapeutti Kristiina Kytönen, rukoushetken piti seurakuntapastori Katariina Korhonen.
Kristiina Kytösen johdolla mietittiin yhdessä, mitä hyvinvointi on. Ja siihen löydettiinkin monia tekijöitä: joku mainitsi hyvän unen, joku henkisen tasapainon, joku hyvät naapurit ja joku päivärytmin ja rutiinit.
– Kaikki nämä kuuluvat hyvinvointiin. Uni ja ruoka ovat perustarpeita, mutta hyvinvointiin kuuluvat myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, Kristiina Kytönen totesi.
Liikunnasta ja liikkumisesta Kytönen puhui myös.
– Jokaisen olisi hyvä päästä ulos joka päivä, mutta liikkumisen pitää tuntua mielekkäältä. Mitä useammin liikumme, sitä paremmassa kunnossa pysymme, mutta pitää muistaa myös levätä. Kaikki, mitä teemme, auttaa meitä pysymään kunnossa, fyysistä harjoitusta on vaikkapa laulaminen tai ruoanlaitto. Ja liikuntaan on helppo yhdistää sosiaalisuus, voi vaikka pyytää naapurin kävelylenkille, Kristiina Kytönen totesi.
Tilaisuus oli perinteiseen tapaan seurakunnan naistoimikunnan järjestämä. Naistoimikuntaa vetää diakonissa Marjo Mattila ja siihen kuuluvat Eeva-Liisa Valtonen, Marjatta Lappalainen, Merja Vanhala, Ritva Ahvenus, Aila Ahvenus, Piritta Kohvakka, Tuija Tikanniemi ja kunniajäsenenä Irja Lahtinen. Ja tälläkin kertaa tilaisuudessa järjestettiin arpajaiset lähetystyön hyväksi, myös vapaaehtoinen kahviraha meni lähetystyölle.
Tiina Lamminaho
