08.05.2024 | Alueelta, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueen virkamiehet ovat saaneet valmiiksi päätöksentekoon menevän esityksen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluista lähivuosina. Palveluverkkoselvityksestä annettiin runsain määrin palautetta. Saadun palautteen perusteella esityksestä on poistettu muun muassa liikkuvat palvelut, koska niitä ei koettu toimiviksi ainakaan tässä vaiheessa.
Esityksen mukaan Uuraisilla tulisi toimimaan niin sanottu paikallinen sote-asema. Toivakassa terveysaseman toiminta lakkautuisi ja tilalle esitetään sote-palvelupistettä, jossa lääkäri kävisi joitakin kertoja kuukaudessa. Sote-palvelupisteissä voi toimia esimerkiksi sairaanhoitaja ja hoitaja-avusteinen etävastaanotto. Toivakkaan on jäämässä suunterveydenhuolto ja neuvola.
Paikallisista sote-asemista esityksessä todetaan, että niissä olisi kiirevastaanottoa vaihtelevasti sekä vaihtelevasti eri ammattilaisten palveluita tarpeen mukaan tiettyinä päivinä viikossa. Esityksen mukaan Korpilahden ja Uuraisten paikallisilla sote-asemilla kiirevastaanottoa olisi arkipäivisin virka-ajalla.
Esityksen mukaan Keski-Suomen alueella toimisi tulevaisuudessa kolme alueellista sote-keskusta. Niissä tulisi olemaan laajimmat aukioloajat sekä palvelut. Alueelliset sote-keskukset toimisivat Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella. Alueellisissa sote-keskuksissa olisi ilta- ja viikonloppukiirevastaanotto.
Seudullisia sote-asemia tulisi olemaan 10 toimipistettä ja niissä olisi kiirevastaanottoa virka-aikana. Seudullisia sote-asemia toimisi muun muassa Saarijärvellä, Laukaassa ja Muuramessa.
Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestettäisiin kuntouttavana päivätoimintana tai kevyempänä seniorikeskus-toimintana vuoteen 2030 mennessä. Palveluverkkoesityksessä kaikki nykyiset toimipisteet säilyisivät. Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettäisiin 20 toimipisteessä. Lisäksi seniorikeskustoimintaa olisi saatavilla kaikissa kunnissa.
Noin 3 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää kuntouttavaa päivätoimintaa. Seniorikeskus-toimintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikääntyvien päivätoiminnalla on merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sillä voidaan ehkäistä tai viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta. Ikäihmisten päivätoiminnan tarpeen ennustetaan kasvavan 16–52 prosenttia kunnasta riippuen.
Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyisi esityksen mukaan käytännössä nykyisellään; samoin ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkamäärä.
Korpilahden Iltatähti ei jatkossa olisi enää toiminnassa. Esillä on ollut paikkojen siirtyminen yksityisen palvelutuotannon piiriin, mutta tästä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Iltatähden sulkemista on perusteltu yksikön pienellä koolla ja tilojen epäsopivuudella. Iltatähdessä on yli 30 asiakasta tälläkin hetkellä.
Esityksessä perhekeskusten määrä kasvaisi 21 perhekeskukseen vuoteen 2030 mennessä ja näiden lisäksi olisi laajasti myös kevyempiä kohtaamispaikkoja. Sähköiset palvelut laajenisivat ja perhekeskuskoordinaattorit jalkautuisivat.
Perhekeskusten laaja palveluvalikoima on tavoitteena vuoteen 2030 mennessä. Perhekeskuksissa olisi neuvolatoimintaa, varhaisen tuen palveluita, perhetyötä, lastensuojelua tai perheneuvolatoimintaa. Perhekeskusten lisäksi olisi myös kohtaamispaikkoja, joissa tarjotaan matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille. Perhekeskuksilla ja kohtaamispaikoilla on merkittävä ennaltaehkäisevä rooli, jolla voidaan välttää raskaampien palveluiden tarvetta.
Ensimmäisen vaiheen palveluverkon muutokset tehtäisiin pääosin vuosien 2024-2025 aikana. Ilta- ja viikonloppukiirevastaanottojen osalta muutokset on tarkoitus toteuttaa tänä vuonna. Ikääntyneiden päivätoiminnan, perhekeskusten ja asumispalvelujen osalta muutokset ulottuisivat vuoteen 2030 saakka. Seuraavan vaiheen palveluverkkotyö tehdään vuoden 2026 aikana.
Palveluverkkoa koskevan esityksen mukaan säästöjä tulisi noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä merkittävin säästö tulee siitä, että jatkossa kansallisten linjausten mukaisesti Keski-Suomessa on yksi erikoissairaanhoidon palveluja tarjoava sairaala. Tästä on laskettu tulevan 10 miljoonaan euron vuosittaiset säästöt. Perustason palveluista ei palveluverkkoesityksessä tule juurikaan säästöjä. Ikääntyneiden päivätoiminnan ja perhekeskustoiminnan laajentamiseen investoidaan 2,7 miljoonaa euroa vuosittain.
Nyt julkaistu esitys menee hyvinvointialueen lautakuntien arvioitavaksi ja edelleen aluehallituksen käsittelyyn. Aluehallituksen on tarkoitus päättää aluevaltuustolle menevästä esityksestä 4.6. ja aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta kokouksessaan 11.6.
Kuvassa Toivakan neuvolan aula.
06.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Hangasjärvellä testattiin viikonloppuna, kuinka retkikämppä soveltuisi hätämajoituskohteeksi esimerkiksi pitkän sähkökatkon kylmentäessä sähkölämmitteiset talot. Hangasjärvellä on varaava takka ja kamiinat kaikissa neljässä makuuhuoneessa, talosta löytyy sängyt patjoineen 24 hengelle ja lisää majoitustilaa on saunakamarissa. Myös ruoanlaitto, vessa-asioinnit ja peseytyminen onnistuvat Hangasjärvellä ilman sähköjä; puuhella, huussit ja sauna ovat normaalistikin käytössä, samoin ruoat viileänä pitävä maakellari.
– Testaus meni todella hyvin ja oppia saatiin paljon. Totesimme esimerkiksi, että talvella makuuhuoneiden kamiinoissa täytyy pitää tulta koko yön, eli tarvitaan kipinämikkovuoroja. Takka on kyllä varaava, mutta ainakaan kovilla pakkasilla sen lämpö ei riitä pitämään makuuhuoneita lämpimänä, hanketyöntekijä Outi Raatikainen kertoo.
Testausviikonloppu liittyi Ylä-Muuratjärviseuran hallinnoimaan Leader-rahoitteiseen ”Ylä-Muuratjärven kylätalosta valmiuskeskus” -hankkeeseen.
– Alun perin ajatuksena oli testata Hangasjärven soveltuvuutta hätämajoitukseen talvella, mutta saimme lopullisen Leader-rahoituspäätöksen vasta niin myöhään, että kokeilu piti siirtää kevääseen. Ensi talvena, alkutalvesta, on tarkoitus testata Ylä-Muuratjärven kylätalon toimivuutta valmiuskeskuksena, Raatikainen kertoo.
– Hankkeen päämääränä on luoda toimiva turvallisuussuunnitelma Ylä-Muuratjärvelle, jossa muun muassa määritellään, kuka tekee mitä erilaisissa poikkeustilanteissa. Turvallisuussuunnitelma tulee kaikkien nähtäville nettiin.
– Me pärjäisimme kotonakin, vaikka sähköt olisivat poikki, meillä on leivinuuni ja takka. Lähdimme tänne testaukseen mukaan, kun testiryhmään tarvittiin myös lapsiperheitä, Hangasjärvellä miehensä ja neljän lapsensa kanssa ollut Saila Penttinen kertoi ja totesi, että lapset lähtivät mukaan pääasiassa hyvillä mielin, vaikka sähköttömyys ja kännykättömyys hieman mietityttivätkin.
– Emme siis käytä täällä kännyköitä. Tosi tilanteessahan kännykkämastot mykistyvät aika äkkiä, vaikka itse puhelimessa vielä riittäisikin virtaa, Ylä-Muuratjärviseuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen totesi.
– Turvaryhmällä on käytössä VHF-puhelimet, osa puhelimista on kyläseuran ja osa on lainattu Ylä-Muuratjärven metsästäjiltä, eli metsästäjät ovat myös mukana hankkeessa yhteistyötahona.
Lauantaina päivällä Hangasjärvellä oli kolmisenkymmentä henkeä, kun virtapiiriläiset kävivät kahvilla, mutta kaikki eivät jääneet yöksi. Paikalla yöpyi 14 henkeä. Turvaryhmäläiset olivat tulleet järjestelemään paikkoja, kantamaan vettä ja lämmittämään jo aamupäivällä.
– Tosi tilanteessahan vastuu evakuoimisesta on viranomaisilla, mutta kylillä on mietittävä kylien omaa toimintaa. Pienissä kylissä asuvat tietävät, että viranomaisten apu ei ole tulossa ensimmäisenä kylille, vaan pitää osata toimia itse, Outi Raatikainen sanoo ja painottaa viranomaisyhteistyötä. Pohjosilla kylillä on oma turvaryhmä, joka on samalla vapepa-ryhmä; se on avainasemassa toiminnan organisoimisessa poikkeustilanteessa. Viikonloppuna harjoiteltiin myös kyläläisten evakuointia, eli turvaryhmäläiset hakivat joitakin kyläläisiä Hangasjärvelle.
Hangasjärvelle jokaisen piti ottaa mukaan omat eväät ja muut varusteet.
– Sehän pätee myös viranomaisten toteuttamaan evakuoimiseen ja esimerkiksi väestönsuojaan menemiseen; jokaisella on oltava omat eväät ja varusteet 72 tunniksi, Juha Vimpari vapepasta toteaa.
Outi Raatikaisen mukaan harjoituksessa tuli ilmi, että kaikki eivät olleet ottaneet riittävästi lämpimiä vaatteita mukaan.
– Teemme turvallisuussuunnitelman teon yhteydessä myös vinkkilistan tavaroista, joita hätätilanteessa pitää ottaa mukaan. Ruokahuoltoakin on mietittävä, tosi tilanteessa yhteisruokailu ja yhteinen ruokavarasto olisi ehkä toimivin ratkaisu, Raatikainen toteaa.
Kyläturvallisuus on myös yksi Suomen Kylät ry:n kärkiteemoista.
– Siihen liittyy muun muassa kylävara eli kotivaran laajentaminen kylien tasolle, kylien vapaaehtoistoiminnan linkittäminen viranomaistoimintaan ja paikallinen valmiuskeskus -ajattelu. Tämä Ylä-Muuratjärven hanke on tärkeä valtakunnallisestikin pilottina, tällaisia valmiuskeskuspilotteja ei ole vielä kovin paljon tehty, etenkään Keski-Suomessa, Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä kertoo.
Tiina Lamminaho
02.05.2024 | Alueelta
Mustankorkean kierrätysauto pysähtyy 14.–16.5. muun muassa Korpilahdella ja Toivakassa. Kierrätysauto kerää kodeista vaarallisten jätteiden lisäksi ensimmäistä kertaa myös sähkölaitteet. Lisäksi Mustankorkealle voi tuoda toukokuussa puutarhajätteitä ilmaiseksi. Mustankorkean jätekeskuksen ja Laukaan pienjäteaseman lisäksi puutarhajätettä vastaanotetaan Toivakassa ja Lievestuoreella.
Mustankorkean kierrätysauto kerää asukkailta ensimmäistä kertaa myös sähkölaitteita. Kierrätysautolle voi tuoda kaikki kodinkoneet ja laitteet, jotka toimivat verkkovirralla, paristoilla, akuilla tai aurinkoenergialla. – Kokeilemme sähkölaitteiden vastaanottoa kierrätysautolla tänä keväänä. Toive on tullut asiakkailta.
-Sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet ovat niitä jätelajeja, joiden kierrättämisessä täytyy hieman nähdä vaivaa, kun niitä ei kerätä taloyhtiöiden jätekatoksissa. Kierrätysautomme tulee asukkaiden kotien lähelle ja tekee kierrättämisestä helpompaa, toteaa Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.
Sähkölaitteita vastaanottavat maksutta ympäri vuoden myös sähkölaitteita myyvät liikkeet, Mustankorkean jätekeskus sekä Laukaan pienjäteasema. Lisäksi pieniä alle 25-senttisiä sähkölaitteita kerätään monessa päivittäistavarakaupassa.
– Kierrätysautolle saa tuoda kodeista tuttuun tapaan myös vaaralliset jätteet, jotka tunnistaa punaisista vaaranmerkeistä. Vaarallisia jätteitä ovat vanhat maalit, öljyt, auton akut sekä kodin puhdistusaineet. Jos taas maalipönttö on täysin tyhjä, voi sen kierrättää metalleissa, Anhava neuvoo.
Mustankorkean kierrätysauto kiertää Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan alueella kaksi kertaa vuodessa. Kevään kierros on pienempi, pysähdyspaikkoja on seitsemän. Syksyllä luvassa on laajempi kierros, kun pysähdyspaikkoja on useampi kymmenen. Aikataulu on nähtävillä osoitteessa mustankorkea.fi.
Toukokuu on Mustankorkealla myös tunnettu puutarhajätteen kuukausi. Silloin otetaan ilmaiseksi vastaan risut, haravointijätteet ja orapihlaja. Vieraslajit, kuten lupiini tai kurtturuusu, eivät kuulu ilmaiseen keräykseen. Niitä vastaanotetaan säkitettynä pienkuormamaksulla.
– Mustankorkean jätekeskus ja Laukaan pienjäteasema vastaanottavat puutarhajätettä aukioloaikojensa mukaisesti. Toivakassa ja Lievestuoreella taas on käytössä 2.5. alkaen keräyspaikat, joilla ei ole aukiolorajoituksia. Puutarhajäte kannattaa lajitella kotona jo peräkärrykuormaa pakatessa, niin käynti sujuu vikkelästi, Anhava neuvoo.
Keräykseen tuodut risut murskataan ja käytetään Mustankorkealla kompostoinnin tukiaineena. Haravointijäte taas käsitellään jätteenä Mustankorkean kompostointilaitoksella.
02.05.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Putkilahden Nuorisoseura ry. täyttää 120 vuotta toukokuun neljäs päivä. Nuorisoseura on toiminut miltei yhtäjaksoisesti koko olemassaolonsa ajan. Pitkäaikainen puheenjohtaja Pentti Könnö sanoo, ettei toimintaa luonnollisestikaan ollut esimerkiksi sotavuosina. Nuorisoseuran toiminta hiipui 1950-luvun lopulla ja 60-luvulla, mutta yhdistystä ei lakkautettu ja toimintaa viriteltiin uudelleen 1970-luvulla.
Yhdistyksen pitkäaikainen jäsen, edesmennyt Voitto Salmela muisteli nuorisoseuran toimintaa, kun seura vietti 80-vuotisjuhliaan. Hän oli ollut nuorisoseuran jäsenenä tuolloin 67 vuotta.
Salmela kertoi tuolloin, että Putkilahdessa oli vilkasta nuorten valistustoimintaa jo 1900-luvun alussa, kun kylällä toimi suuri laulukuoro, jota johtivat opettaja Jalmari Pohjola ja Hilma Riihilahti.
Putkilahden Nuorisoseuran esikuvana oli jo vuonna 1890 Korpilahden kirkonkylän nuorisoseura. Seurahanketta edisti myös se, että Keski-Suomen Nuorisoseuran johdossa oli Korpilahden innokas nuorisoseuraihminen Yrjö Forsgren.
Kevättalvella vuonna 1904 Putkilahdessa päätettiin oman seuran perustamisesta. Hakemus lähetettiin Hämeen läänin kuvernöörille. Suuri ilo valtasi kylän, kun saaatiin kuvernöörin vastaus: Kansalaisten Vihtori Salmisen, Jalmari Pohjolan, Lyydia Pohjolan, Severus Perttulan, Inkeri Hakasen ja Kaarlo Peuhan pyyntöön annetaan lupa perustaa Putkilahden Nuorisoseura 4. päivänä toukokuuta 1904.
Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Vihtori Salminen ja sihteerinä Jalmari Pohjola.
Nuorisoseuran aatteelliset periaatteet olivat raittiustyö, säästäväisyys ja lukuharrastuksen elvyttäminen.
Nuoret kokoontuivat aluksi kansakoululla ja eri taloissa. Laulukuoro toimi edelleen. Ohjelmaan kuuluivat kuukausittaiset kokoukset.
Nuoret kaipasivat seuralle omaa tilaa. Katseet kääntyivät Virtasalmen sillan pielessä tyhjillään olleeseen entiseen meijerirakennukseen. Vuonna 1906 päätettiin ostaa kyseinen rakennus tilanomistaja J.V. Engströmiltä. Meijerirakennus oli toiminut aiemmin Häränohjan päärakennuksena, mutta oli myöhemmin siirretty Virtasalmen sillan pieleen. Kauppahinta oli 900 markkaa.
Kansakoululla kokoontumiset olivat olleet enemmän vakavahenkisiä, mutta oman tilan saatuaan Nuorisoseura alkoi järjestää myös iltamia. Iltamien vakavahenkisyys säilyi, mutta lopuksi mentiin aina piirileikkiä tai tanssittiin.
Putkilahden kyläkirjassa todetaan, että alkuaikojen toiminnan varsinainen kohokohta olivat vuoden 1911-1912, kun Martti Korpilahti tuli opettajaksi kansakoululle. Nuori Korpilahti oli aktiivinen; hän lausui, näytteli, piti puheita ja oli musiikkimies. Näytelmäharrastus virisi vahvana ja ensi-illan sai Martti Korpilahden ohjaama kolmiosainen Murtuneita -näytelmä. Pääosia Korpilahden lisäksi näyttelivät Vihtori Salminen, Aino Salminen ja Liida Mikkola.
Vuonna 1914 Nuorisoseuran puheenjohtajaksi tuli opettaja Hanna Auvila, joka perusti puhujaseuran. Jäsenet kirjoittivat vuorotellen puheen jostakin aiheesta ja puhe arvosteltiin. Auvilan aikana juhlaohjelmiin paneuduttiin perusteellisesti.
Pari vuotta myöhemmin Nuorisoseuran puheenjohtajaksi tuli Aleksi Ikonen, jonka aikana toiminta painottui urheiluun. Ensimmäinen seuralehti, Virtasalmen Sanomat, näki päivänvalon.
Kansalaissota kosketti myös Nuorisoseuraa, kun jäsen Oskari Haljala kaatui Lempäälän taistelussa. Lehti vaihtoi nimeään vuonna 1918 ja nimeksi tuli Uusi- yritys.
Voitto Salmelan seitsenvuotinen puheenjohtajakausi oli aktiivista aikaa.
1930-luvulla Nuorisoseurassa pidettiin ahkerasti opintokerhoja. Sota hiljensi Nuorisoseuran toiminnan, joka kuitenkin nousi uuteen kukoistukseen 1940-luvun loppupuolella ja vuoteen 1950 mennessä Putkilahti oli noussut Keski-Suomen nuorisoseuroista elinvoimaisimmaksi.
Parikymmentä vuotta aikaisemmin alkanut näytelmätoiminta virisi uudelleen. Lasse Itäranta ohjasi Kalamajan Salaisuus ja Toppakahvia -näytelmät. Näytelmäryhmä vieraili myös Putkilahden ulkopuolella.
Putkilahden kyläkirjassa todetaan, että kasvua seurasi täydellinen pysähdys, joka alkoi kultakauden viimeiseksi jääneestä pöytäkirjasta vuodelta 1966. Nuorisoseuran talo rapistui ja ikkunat rikottiin. Toiminta tuntui lakanneen tyystin. Rakennusta vuokrattiin jonkin aikaa Aino Riikoselle, joka rakensi uutta kauppaa entisen jouduttua uuden tien alle.
Kylällä alkoi pyöriä Keskusta-puolueen seuratoiminta ja taloissa pidettiin ohjelmallisia iltamia. Nuorisoseuratoimintakin alkoi viritä uudelleen ja kokous ilmoitettiin pidettäväksi Peuhassa.
Puheenjohtajaksi tuli Helena Könnö ja johtokunnan jäseniksi Pentti ja Hannele Könnö, Meeri ja Kalevi Jokinen sekä Ilona ja Antero Reina.
Kylällä haikailtiin oman talon perään ja Seuralan kunnostustyöt aloitettiin. Iltamia pidettiin jälleen.
Pentti Könnöstä tuli Nuorisoseuran puheenjohtaja 1970-luvulla ja hän hoitaa pestiä edelleen.
Toiminna virittyä uudelleen Putkilahdessa järjestettiin muun muassa kudonta- ja tanhukursseja.
Nuorisoseurassa on jatkettu näytelmäperinnettä ja Mirja Könnö on kirjoittanut juhannusiltamiin lukuisia näytelmiä.
-Juhannusiltamia vietetään tänäkin vuonna, Pentti Könnö sanoo.
Seurala on tänä päivänä hyvässä kunnossa ja taloon on tehty useita remontteja.
Lähteet: Korpilahti-lehti, 8.5.1984, Putkilahden kyläkirja: Häreviä hakamiehiä ja väkeviä vaimoja, Pekka Suomäki, 2003.
Maarit Nurminen
30.04.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Vasemmistopuolueiden vapunvietolla on pitkät perinteet Korpilahdella. Vappumarssiperinne elvytettiin vuonna 1984. Sitä ennen vappuna oli marssittu 1950-luvulla. Tuossa yhteydessä vappujuhlien viettoa Korpilahdella muisteli Eevert Lepola. Hänen mukaansa vappujuhlien vietto alkoi Korpilahdella 1900-luvun alussa.
Lepola totesi paikallislehden haastattelussa, että suurlakko oli sysäys työväenliikkeelle ja torppariliikkeelle. Vuoden 1905 myös Korpilahdella ryhdyttiin viettämään vappujuhlia.
Lepolan muistelujen mukaan vappua juhlistettiin sekä kirkonkylällä että Heinosniemellä. Kirkonkylällä juhlat pidettiin työväentalolla, mutta sellaista ei Heinosniemellä ollut. Juhlinta keskittyi Kaisaniemen kalliolle ja viereiselle Kärkisten laivalaituruille, missä järjestettiin vappuna jopa tansseja.
Heinosniemen työväenyhdistys sai oman työväentalon Rientolan vuoden 1910 tietämillä ja vappujuhlia ryhdyttiin viettämään vuorotellen kirkonkylän työväentalolla ja Rientolassa.
Eevert Lepola muisteli, että viimeisenä vappukulkuevuonna 1955 oli kova lumi- ja räntäpyry. Vappukulkueet hiipuivat, mutta juhlia järjestettiin edelleen.
Vuonna 1984 vappumarssin elvyttivät Korpilahden kansandemokraattiset järjestöt. Juhlallisuudet alkoivat luokkasodan muistomerkillä, missä Tyyne Rauhamäki lausui runon sekä muisteli työväenluokan tilannetta yli kuusikymmentä vuotta sitten.
Vappumarssi lähti liikkeelle laivarannasta ja kulki Martinpolkua pitkin virastotalon edustalle. Päiväjuhlaa vietettiin virastotalon edustalla. Puhetta piti Reijo Kettunen. Kettunen näki ajassa myönteisinä piirteinä suomalaisen vapauden, ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kansainvälisen kanssakäymisen lisääntymisen.
Kettunen totesi tuolloin, että toinen puoli on sodan uhka, hillitön kilpavarustelu, työttömyys, elinympäristön saastuminen, luonnon tasapainon järkkyminen, väkivaltaviihteen raaistuminen sekä kovan ja häikäilemättömän elämäntavan hyväksyminen.
Vuonna 1984 järjestettiin myös iltajuhla Rientolassa. Illan juhlapuhujana oli kansanedustaja Pekka Leppänen.
Vappumarsseja ei Korpilahdella ole nähty vuosikausiin, mutta Korpilahden Vasemmisto järjestää edelleen seppeleenlaskun luokkasodan uhrien muistomerkille vappupuheen kera.
Puhujina on ollut muun muassa paikallispoliitikkoja ja kansanedustajia.
Seppeleenlasku on huomenna vappupäivänä kello 9.
Maarit Nurminen
