13.05.2025 | Kiinnitetty, Toivakka
Suomalainen koulutusinnovaatio NYTin Yrityskylä on saanut maailmanlaajuistakin tunnustusta.
Tämä ainutlaatuinen oppimiskokonaisuus tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille elämyksellisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta, yrittäjyydestä ja yhteiskunnasta – opetussuunnitelmaan perustuen ja tutkitusti vaikuttavasti. Tänä lukuvuonna peräti 91 prosenttia suomalaisista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista osallistuu Yrityskylään.
Myös Toivakan koululaiset ovat olleet mukana tässä innostavassa oppimismatkassa Jyväskylän Yrityskylässä. Kuudennen luokan pojat kertovat kokemuksen olleen paitsi hauska, myös opettavainen:
– Oppii paljon asioita työstä, tiimityöskentelystä, rahankäytöstä, taloudesta ja johtajuudesta.
– Saa työskennellä tuntemattomien lasten kanssa.
– Oli tosi hauskaa ja tärkeää oli oppia pysymään aikataulussa.
– Sain esimerkiksi tulostaa 3D-printterillä, kokeilla VR-laseja ja metsäkonesimulaattoria.
Yrityskylä koostuu opettajakoulutuksesta, oppitunneista sekä yhdestä elämyksellisestä päivästä oppimisympäristössä. Kokonaisuus on suunniteltu pedagogisesti ja sen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin, oman arjen hallintaan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.
Toimintaa koordinoi valtakunnallinen, voittoa tavoittelematon järjestö Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, joka syntyi kesäkuussa 2023, kun Nuori Yrittäjyys ry ja Talous ja nuoret TAT yhdistivät voimansa. Järjestö työllistää noin 75 vakituista työntekijää ja vuosittain noin 150 osa-aikaista tuntityöntekijää Yrityskylissä.
– Toivakan koulukeskuksen vanhempaintoimikunta on ollut aktiivinen tukijoiden hankinnassa jo useana vuonna, ja sponsoreiden panos on ollut merkittävä, kertoo vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Heidi Hokkanen.
– Lämmin kiitos seuraaville tukijoillemme, joita ovat MTK-Toivakka, Teema-asunnot, Anaika Wood, Maanrakennus Huuskonen ja MH-Betoni.
Yhteistyö näkyi myös konkreettisesti.
– Anaika Wood haastoi 6. luokan oppilaat leipomaan henkilöstölleen munkkeja. Lopulta koulun arkeen paremmin sopiviksi valikoituivat voisilmäpullat, joita oppilaat leipoivat syyskuun lopussa yhteensä 60 kappaletta – ja tietenkin myös maistiaiset itselleen. Tuotantojohtaja Hannu Maukonen otti herkut tyytyväisenä vastaan, kertoo Hokkanen.
07.05.2025 | Tilaajille, Uurainen
Jarno Liimataisella on ollut pari vuotta esimerkiksi turvallisuuskatselmuksia tarjoava yritys Asiantuntija- ja Työturvallisuuspalvelut Liimatainen Oy ja on edelleenkin, mutta nyt hän on myös laajentanut aivan uudelle alalle ja Sinun Hierojasi – Hierontapalvelut Liimatainen on aloittanut Uuraisten keskustassa ravintola Keskipisteen vieressä. Liiketila on kokenut kevyen remontin ja on nyt värimaailmaltaan rauhoittavan vihertävä.
– Korona vaikutti työturvallisuusalaan siten, että esimerkiksi työturvakorttikoulutukset siirtyivät kokonaan nettiin. Vakuutusyhtiöiden ostamat lämpölaitoksien turvallisuuskatselmukset sen sijaan vetävät ihan kohtuullisesti ja nykyään teen myös onnettomuustutkintaa. Työhyvinvointi on olennainen osa työturvallisuutta ja kehonhuolto taas edesauttaa työhyvinvointia. Eli eivät alat niin kaukana toisistaan olekaan, Jarno Liimatainen kertoo.
Puhutaan kovasta ja pehmeästä työturvallisuudesta. Kova työturvallisuus keskittyy teknisiin ja fyysisiin toimenpiteisiin, kuten turvallisuuslaitteisiin, -varusteisiin, protokolliin ja teknisiin ratkaisuihin. Pehmeä työturvallisuus puolestaan ihmisten käyttäytymiseen ja organisaatiokulttuuriin, kuten koulutukseen, johtamiseen ja työntekijöiden osallistamiseen.
– Asioiden lokeroiminen on oikeastaan turhaa, eikä mieltä ja kehoa voi tässäkään asiassa erottaa, kokonaisuus ratkaisee, Liimatainen kertoo.
Jarno Liimataisen kiinnostus omaan hyvinvointiin lisääntyi 40-vuotissynttäreiden jälkeen ja sen myötä myös tiedonjano. Nyt hän on kouluttautunut klassiseksi hierojaksi ja erikoistunut urheilu- purentalihas- ja fasciahierontaan. Ala on toki sellainen, että omaa osaamista voi ja pitääkin täydentää jatkuvasti.
– Koin, että sain apua esimerkiksi osteopaatilta tai kalevalaiselta jäsenkorjaajalta. Omaan ammatilliseen suuntautumiseen vaikutti myös se, että hieroja lasketaan terveyspalveluksi ja siksi alvittomia palveluja. Jos olisin nuorempi, opiskelisin osteopaatiksi, mutta koulutus on aika pitkä ja kallis.
Teknologia kehittyy myös hyvinvointipalveluissa, mutta taitavinkaan hierontarobotti ei pysty tarjoamaan sitä inhimillistä kanssakäymistä, mitä oikea hieroja.
– Pidän asiakaspalvelutyöstä ja sitä hierontakin mitä suurimmissa määrin on. On hienoa, jos pystyn antamaan vinkkejä arkeen tai vaikka vain kuuntelemaan, sekin on tärkeää, Jarno Liimatainen jatkaa.
Omaa konseptiaan miettiessään hän on päätynyt siihen, että tarjoaa myös ilta-aikoja, jotta päivätyössä käyvät kansalaiset ehtivät hierontaan.
– Työsuojelutausta antaa tiettyjä vahvuuksia juuri työikäisten palveluihin, mutta toki ihan kaikenikäiset ovat tervetulleita, hän sanoo.
Jarno Liimataisella on myös visio laajentumisesta – kunnianhimoinen, mutta aivan mahdollinen.
– Visioni on, että viiden vuoden kuluttua minulla on Sinun hierojasi -brändin mukainen hierontakonsepti ja 5-10 toimipistettä Suomessa. Muoto olisi eräänlainen francihising ja alihankintaketjun yhdistelmä. Haaveilen hyvästä tiimistä, jonka kanssa toimia ja rakentaa kokonaisuutta.
Hanna Lahtinen
06.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Alkoholia kutsutaan nautintoaineeksi, mikä on melkoisen paradoksaalista, sillä mikään muu kurkusta alas kulahtava aine ei maailmassa aiheuta enemmän kärsimystä ja pahaa oloa kuin tämä ”nautintoaine”.
Suomalaisten suhde alkoholiin on erityisen kompleksinen. 30-luvun kieltolaki ennemminkin lisäsi kuin hillitsi suomalaisten taipumusta humalahakuiseen juomiseen. Sodassa ohiammutut, mutta sielustaan särkyneet miehet lääkitsivät pahaa oloaan miestä väkevämmällä, jonka seurauksena syntyi ylisukupolvinen trauma. Maailman onnellisin maa on myös tuhansien murheellisten laulujen maa.
Tänä päivänä on nähtävissä myös positiivinen pilkahdus, nuoret juovat vähemmän kuin ennen. Toisaalta rinnalle on tullut paljon muita päätä sekoittavia aineita.
Alkoholismista kärsii myös sairastuneen lähipiiri ja kuntoutuminen on usein pitkä ja vaikea tie. Keinoja on monia ja se mikä auttaa toista ei toimi toisella. Yksi vanhimmista raittiutta tukevista toiminnoista on vertaistukeen perustuva AA-toiminta. Ainut AA:n jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.
Tässä jutussa äänessä ovat Uuraisten AA-kerholaiset, tietenkin nimettöminä.
– Kävin Äänekosken AA:ssa ja mietin ääneen, että miten Uuraisilla ei ole muita alkoholisteja kuin minä. Tätä kautta yhytin erään toisen uuraislaisen, joka kävi Tikkakosken ryhmässä ja päätimme perustaa Uuraisille oman ryhmän noin nelisen vuotta sitten. Aluksi kokoonnuimme seurakuntakodilla ja nykyään tapaamme perhekeskuksella maanantai-iltaisin. Pikkuhiljaa kävijämäärä on lisääntynyt, harvoin meitä nykyään on seitsemää vähempää, toinen ryhmän perustajista kertoo.
Ryhmään ovat tervetulleita myös he, joilla ongelmana ovat muut päihdyttävät aineet alkoholin sijaan tai lisäksi.
Koska alkoholistit ovat anonyymeja, ei myöskään kotipaikkaa kysellä ja Uuraisten ryhmässäkin käy muilta paikkakunnilta. Kesän lähestyessä ryhmään ovat luonnollisesti tervetulleita myös alueen kesäasukkaat.
AA-toiminta täyttää aivan pian 90 vuotta, ensimmäinen AA-kokous pidettiin 10. kesäkuuta 1935 Ohiossa. Anonyymien Alkoholistien eli AA:n ohjelman perustivat alkoholistit Bill Wilson ja Bob Smith. Nyt AA on maailmanlaajuinen yhteisö, joka tarjoaa vertaistukea alkoholiongelmista kärsiville ihmisille. AA:n toiminta perustuu 12 askeleen ohjelmaan, joka auttaa jäseniä saavuttamaan ja ylläpitämään raittiutta.
Kokouksissa jäsenet jakavat kokemuksiaan, tukevat toisiaan ja työskentelevät yhdessä kohti yhteistä tavoitetta: elämää ilman alkoholia.
– Meillä on todella hyvä ryhmä, vaihtuvuutta on sopivasti. Joka kerta kun lähden ryhmästä, minulla on tunne, että olen jättänyt sinne raskaan taakan ja askel on taas kevyt.
– Sillä mitä olet ryhmän ulkopuolella ei ole mitään merkitystä, ryhmässä olemme kaikki samanarvoisia ihmisiä, joilla on yksi tavoite: raitis elämä.
– Jokainen saa puhua niin pitkään kuin haluaa ja saa jakaa asioita, mitä haluaa. On ihmeellinen tunne, kun tietää, että vieruskaveri tietää täsmälleen mitä tarkoitat.
– Alkoholistit ovat itsekeskeisiä ja omiin ongelmiinsa keskittyviä, siksi puhumisen lisäksi myös kuunteleminen on tärkeää.
– On kummallista, että kun käsittelee raskaita asioita, tulee niin keventynyt olo.
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on krooninen, eli pitkäaikainen tai toistuva ja usein hitaasti kehittyvä sairaustila, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholista. Sen kehittymiseen tarvitaan geneettinen alttius ja laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen tai turvattomuus. Alkoholistit ovat usein hyvin herkkiä ja he tuntevat voimakkaasti.
Erityisesti naisilla alkoholismin kehittymiseen vaikuttavat usein suorituspaineet ja stressi. Alkoholistit ovat usein myös ihmistyyppiä, jotka eivät osaa pitää rajojaan ja hakevat hyväksyntää muilta.
Äitiys ja alkoholismi taas ovat yhdistelmä, johon liittyy valtavan paljon myyttejä, paineita ja odotuksia.
Alkoholismi on sairaus, joka koskettaa erittäin suuresti myös alkoholistin perhettä. Perheenjäsenillä on suuri vaara sairastua läheisriippuvuuteen, joka voi lapsella esimerkiksi ilmetä vanhemman suojeluna ja elämän suorittamisena.
– Minä suoritin elämääni, enkä koskaan omasta mielestäni riittävän hyvin. Ensin otin yhden töiden jälkeen, jotta jaksoin. Hyvin pian määrät lisääntyivät ja alkoholista tuli elämän keskipiste.
Alkoholista eroon pääseminen on usein pitkä tie. Usein matkalle mahtuu monia katkoja ja kuntoutuksia, jotka joillakin auttavat, joilla ei, joillakin jopa pahentavat tilannetta ja tuovat mukaan huumeet tai lääkkeiden väärinkäytön. Ensimmäinen ja erittäin tärkeä askel on ongelman myöntäminen.
– Retkahdukset ovat tyypillisiä. Meillä AA:ssakin on monia, jotka olemme sinnikkäästi hakeneet apua, retkahtaneet juomaan, mutta olemme saaneet toisistamme vertaistukea ja uskoa siihen, että lopulta juominen loppuu. Jokainen raitis päivä on voitto ja kiitollisuus siitä on valtava.
– On hienoa tuntea olevansa tervetullut, vaikka olisi epäonnistunut. Aina on toivoa.
Niin raskas kuin tie alkoholismista raittiuteen onkin, on asiassa myös positiivisia piirteitä.
En ikinä osaisi elää niin täysillä, tuntea syvästi ja nauttia jokaisesta selvästä päivästä, myös itsetuntemus on tällä rankalla polulla valtavasti kasvanut.
Juovan alkoholistin elämä on usein täyttä kaaosta, johon liittyy vahvasti häpeän tunteita. Kun juominen loppuu, kaaos selkenee ja häpeä hälvenee.
– Joka päivä pitää palata sen tosiasian äärelle, että olen alkoholisti, joka ei juo. Mutta, että paluu kaaokseen ja häpeään on vain yhden ryypyn päässä.
Sote-sektorin säästöistä puhutaan paljon. Juuri käydyissä vaaleissa ei tainnut löytyä kovin montaa ehdokasta, joka olisi ilmoittanut haluavansa ajaa alkoholistien asiaa. Kuitenkin juova alkoholisti tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, niin terveys- kuin sosiaalipuolellakin, lisäkuluja tulee esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuksista. Mutta kun alkoholisti lopettaa juomisen, hänestä tulee yleensä kuluerän sijaan veroja maksava yhteiskunnan tuottava osanen.
Tukea päihdeongelmiin on saatavilla, mutta usein se edellyttää henkilöltä itseltään tarmokkuutta ja sinnikkyyttä, sekä valitettavan usein myös luukulta toiselle kulkemista. On tyypillistä, että koska päihdeongelmiin liittyy usein myös mielenterveysongelmia, ihminen saattaa joutua outoon kierteeseen. Hän on liian päihdeongelmainen saadakseen mielenterveyspalveluja, mutta toisaalta ei tarpeeksi juoppo päästäkseen päihdekuntoutukseen.
– AA:ssa on se hyvä puoli, että koska toiminta perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen, ovi on aina auki tulla. AA:ssa kukaan ei ole liikaa tai liian vähän alkoholiongelmainen. Toipuvalle alkoholistille on äärimmäisen tärkeää, että hän saa tukea säännöllisesti. Moni käy varsinkin raittiuden alkuvaiheessa monissa ryhmissä ja se on täysin ok.
– Jos joku tässä maailmassa on ihme, niin se, että alkoholisti raitistuu. Meillä on jokaisella korkeampi voima, mikä se sitten itse kullakin on – ja se on se mikä ihmeen mahdollistaa.
Lisätietoja www.aa.fi
Keski-Suomen alueen auttava puhelin 24/7
050 575 9300
Hanna Lahtinen
06.05.2025 | Alueelta, Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Mainossisältö, Toivakka, Uurainen
Karttakin sen kertoo, Korpilahti-lehden, Petäjävesi-lehden ja PaikallisUutisten
pääasialliset levikkialueet muodostavat yhtenäisen alueen Jyväskylän ympärillä.
NAAPURISSA-KESÄLEHTI on näiden kolmen paikallislehden välissä ilmestyvä liite,
joka kertoo, mitä seudulla tapahtuu ja minne kannattaa kesällä suunnata.
Painosmäärä noin 10 000 kpl. Lehti on normaalin tilaajajakelun lisäksi nippujakelussa eri puolella levikkialuetta ja sähköisesti kaikkien luettavissa ilman maksumuuria.
Kesälehteen koostuu mittava tapahtuma- ja palveluhakemisto alueen tapahtumista ja yrityksistä.
Tässä pitää olla mukana!
Tarjoushinnat kesälehteen (suluissa veroton hinta, ALV 25,5 %)
• 2 x 50 pmm (käyntikortti) 125,50 € (100)
• 2 x 100 pmm 251 € (200)
• 1/4 sivu 401,60 € (320)
• puoli sivua 753 € (600)
• koko sivu 1255 € (1000)
Ilmoitusvalmistus sisältyy hintaan.
Ota yhteyttä omaan lehteesi ja kysy lisää!
Maarit Nurminen p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi
Niina Kelloniemi p. 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi
Hanna Lahtinen p. 050 5431 207 ilmoitukset@paikallisuutiset.fi
29.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Jyrki Paanasen yritystoiminta on sen verran erikoinen yhdistelmä, että hänelle on helppo keksiä erilaisia määritelmiä kuten laulava metsuri, moottorisahatrubaduuri tai uusimpana konsertoiva jyrsijä.
Jyrsijäksi häntä voi nimittää Rakennus- ja metsäpalvelu Paanaset Oy:n uusimman laitehankinnan vuoksi. Leader JyväsRiihen hieman rahallisesti tukemana yritys on hankkinut kantojyrsimen, joka on todennäköisesti helpoin tapa poistaa häiritsevä kanto pihasta.
– Toinen vaihtoehto on kaivinkone, mutta pelkän yksittäisen kannon takia ei isoa konetta kannata tontille rahdata. Jyrsimellä poistetun kannon kohta häviää olemattomiin muutamassa kuukaudessa, Paananen kertoo.
Hintaa yhden kannon poistolle tulee noin sata euroa ja jos kantoja on useita, niin luonnollisesti yksikköhinta pienenee.
– Ajatus kantojyrsimen hankinnasta tai mahdollisesti toiselta yrittäjältä lainaamisesta on ollut jo yrityksen perustamisesta lähtien. Laite on kuitenkin sen verran kallis, että hetki piti harkita. Tarve kuitenkin kasvaa samassa tahdissa kuin myös pihapuiden kaatopalveluja osataan käyttää. Suosittelen muillekin JyväsRiihen leader-tukien käyttämistä, hän jatkaa.
Pihapuuta ei kannata lähteä itse kaatamaan, ellei ole aivan varma omista metsurintaidoistaan. Ammattilaisella on käytössä paitsi oma tietotaitonsa, myös apuvälineitä, kuten kaadonsuuntain tai kiipeilyvarusteet.
Jyrki Paananen on siis jyrsijä ja metsuri, mutta myös muusikko. Itse hän pitää nimityksestä kantrivaari. Nyt kantrivaari harjoittelee työn ohessa tulevan äitienpäiväkonsertin ohjelmistoa. Perjantai-iltana 9.5. Selma-tilassa hän laulaa äideistä ja äideille.
– Lisäksi myös lapseudesta, sisaruudesta ja monenlaisista ihmissuhteiden kiemuroista. Ohjelmiston olen pyrkinyt valitsemaan niin, että mennään reippaasti tunnelmasta toiseen ja näkökulmia vaihdellen, hän kertoo.
Mukana on jotain tuttua ja omiakin kappaleita, mutta myös aivan uutta ja ennen kuulematonta, tulkintoja Aznavourista Hanhiniemeen.
Tämän haastattelun kolmas pointti on se, että Jyrki Paananen on melko tuore Uuraisten Yrittäjien puheenjohtaja. Vielä hetken hän on myös kunnanvaltuutettu.
– Olo on valtuustovelvoitteiden päättyessä hieman huojentunut ja nyt energiaa on enemmän myös järjestötyöhön. Mietimme yrittäjien hallituksessa, että yhteistyö kunnan kanssa on tärkeää, mutta liian läheistä se ei saa olla. Siksi edellinen puheenjohtaja Samuli Mattila halusi luopua tehtävästä tultuaan valituksi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Haluaisin viedä yrittäjäyhdistyksen roolia enemmän siihen suuntaan, että se on yhdistys muiden yhdistysten joukossa. Ilahduttavaa on, että hallituksessa on nyt mukana uusia, nuoria jäseniä meidän kokeneempien lisäksi.
Paananen näkee, että uuraislainen yrittäjyys on nousussa ja uusia yrityksiä pulpahtelee ilahduttavasti. Tämä näkyy myös Uuraisten keskustassa, jonka kuolemaa on pitkään pelätty. Juuri nyt esimerkiksi liiketilojen täyttöaste on varsin korkea.
Yhteyden pitäminen kuntaan on hänen mielestään kuitenkin yksi yrittäjäyhdistyksen päätehtävistä kuten kaikkinainen yrittämisen mahdollisuuksien parantaminen ja verkostoituminen.
– Tärkeää on myös yrittäjien vertaistuki, jossa kokeneet yrittäjät voi jelpata nuorempia ja tietoa jaetaan toisten avuksi. Lisäksi on vielä valtakunnallinen tuki esimerkiksi lakiasioissa.
Yrittäjäyhdistykseltä on myös toivottu erilaisten tapahtumien järjestämistä.
– Lähitulevaisuuden suunnitelma on, että lähdemme entistä aktiivisemmin mukaan jo olemassa oleviin tapahtumiin, kuten Valon kylään tai Uuraisten Viikon tapahtumiin. Katsotaan omia tapahtumia ehkä sitten vähän myöhemmin, hän päättää.
Hanna Lahtinen
