Petäjäveden seurakunta sai huhtikuussa ostotarjouksen käytöstä poistetusta, entisestä seurakuntatalosta ja tontista. Tontin suuruus on noin 3 500 neliötä.
Seurakunnan talouspäällikkö Seppo Kolehmainen sanoo, että ostotarjouksen teki rakentaja, joka suunnittelee tontille kuluttajakauppaan suuntautuvaa liikerakentamista. Toteutuessaan hanke olisi merkittävä piristys Petäjäveden kunnan elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Ostotarjouksen tehnyt toimija haluaa pysyä vielä pois julkisuudesta.

Tällainen ostotarjous on melkoinen lottovoitto seurakunnalle. Kolehmainen kertoo, että vuoden 2027 taloussuunnitelmaan on varattu 100 000 euroa rakennuksen purkamista varten.
-Olen selvittänyt purku- ja maisemointikustannuksia ja todennäköisesti ne olisivat kokonaisuudessaan 170 000-200 000 euroa. Nyt ne rahat säästyisivät ja kaupasta olisi toteutuessaan tulossa seurakunnalle ihan mukava summa rahaa. Seurakunnalla ei ole varaa korjata terveysturvallisuussyistä käytöstä poistettua seurakuntataloa, eikä toisaalta ole tarve pitääkään sitä.
Seurakunnan taloustyöryhmässä uutisesta on iloittu.
-Tämä kauppa toteutuessaan vahvistaa Petäjäveden seurakunnan itsenäisyyttä, taloustyöryhmän jäsenet Antti Koskinen, Jari Koskenranta ja Seppo Rantapuska sanovat.
Torialue jää ennalleen ja sitä on mahdollisuus käyttää erilaisiin tapahtumiin entiseen malliin.

Käyttötarkoituksen muuttuessa tontille tarvitaan kaavamuutos; hakemus on tarkoitus jättää heti, kun kaupanteko seurakunnassa etenee.
Kunnanjohtaja Markku Rautiainen sanoo, että kehitys on erittäin toivottavaa kunnan elinvoiman ja profiilin kannalta.
-Kunnalla on tässä asiassa vain kaavoittajan rooli.
Seuraavaksi kaupanteko etenee seurakunnassa kirkkoneuvoston ja -valtuuston käsittelyihin.
Seurakuntatalon tontti herätti kiinnostusta jo loppusyksyllä 2025. Keskusteluja käytiin parisen kuukautta, mutta ostajaehdokas vetäytyi helmikuussa 2026.

Artikkeli Seurakunta sai ostotarjouksen – tontille kaavaillaan liikerakentamista julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Yksi Kevätpäivän osallistujista on Jyväskylän ammattikorkeakoulun lähiLUMO‑hanke. Hanke tuo tapahtumaan myös konkreettisen uutuuden, kirjastolle luovutetaan oma Luontoreppu.
Hanketta vetää Jyväskylän ammattikorkeakoulun vanhempi asiantuntija Janne Laitinen, jonka jotkut uuraislaiset muistavat huomattavasti nuorempana asiantuntijana noin 20 vuoden takaa. Silloin hän veti Uuraisilla Luonnollisen kasvun Uurainen -hanketta.
LähiLUMO on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun tiedonvälityshanke, jonka ydinviesti on yksinkertainen: luontoon kannattaa lähteä. Janne Laitisen mukaan luonto tarjoaa ilmaiseksi elämyksiä, liikuntaa ja hyvinvointia.
– Olemme jo yli puolenvälin hanketta. Järjestämme tapahtumia jokaisessa keskisuomalaisessa kunnassa, ja sisällöt suunnitellaan aina paikallisten tarpeiden mukaan, Laitinen kertoo.
Uuraisilla lähiLUMO näkyi viime syksynä Suomen luonnon päivänä Huutoniemessä, jossa opastettiin luontosovellusten käytössä ja järjestettiin Terveysmetsäretki. Muissa kunnissa on toteutettu esimerkiksi luonnonkukkaniittyjä talkoilla, rakennettu lintujen talviruokintapaikkoja sekä luotu mininiittyjä asuinympäristöihin.
– Tärkeää meille on myös yhteisöllisyys. Suunnittelemme tapahtumia, joissa eri sukupolvet kohtaavat. Tapahtumissamme on ollut jo yli 1200 osallistujaa, Laitinen sanoo.
Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä myös koulujen kanssa, ja nuorilta on kysytty suoraan, onko lähiluonto heille tärkeää.
– Nuorille lähiluonto on selvästi merkityksellistä. Luonnossa liikutaan edelleen, ja koirien kanssa ulkoilu on erityisen suosittua, Laitinen kertoo.
Monilta löytyy myös omia lempipaikkoja lähiluonnosta, ja niitä on koottu kartoille. Silti elää yhä käsitys, että hienoja luontokokemuksia saa vain kansallispuistoista.
– Todellisuudessa monimuotoisuutta ja elämyksiä löytyy jo aivan kotinurkilta, hän muistuttaa.
Yksi konkreettinen keino innostaa kuntalaisia lähiluontoon on Luontoreppu. LähiLUMO‑hanke on koonnut ne yhteistyössä Keski‑kirjastojen kanssa, ja reput tulevat lainattaviksi jokaisen kunnan kirjastoon.
– Haluamme edistää ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja luonnon kulttuuripalveluista, eli arkisesta luonnossa olemisesta, Laitinen kertoo.
Luontorepusta löytyy kiikarit, luuppi, kaksi istuinalustaa sekä luontokortteja, jotka antavat ideoita havainnointiin ja yhdessä olemiseen. Reppu madaltaa kynnystä lähteä luontoon, yksin tai porukalla.
– Luontoreppu tukee liikkumista, oppimista ja hyvinvointia. Sen avulla kuka tahansa voi lähteä tekemään omia havaintojaan ja jopa osallistua kansalaistieteeseen erilaisten luontosovellusten avulla.
Uuraisten kirjaston Kevätpäivä tarjoaa mahdollisuuden tutustua Luontoreppuun ja lähiLUMO‑hankkeen toimintaan samalla, kun kirjasto täyttyy keväisestä tunnelmasta ja luontoteemasta.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Reppu selkään ja luontoon! – Kirjaston kautta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Kämpän pihassa sijainnut vanha ja jo lahonnut lipputanko poistettiin, ja tilalle asennettiin Toivakan kunnan lahjoittama uusi tanko. Samalla lipputangon sijaintia muutettiin, jotta sen käyttö olisi helpompaa ja turvallisempaa, sillä vanha tanko sijaitsi pihassa olevan kiven päällä. Kämpän takapihalle rakennettiin talkoovoimin käyttöterassi, joka helpotti kulkemista ja oleskelua takapihan alueella. Lisäksi sekä saunan että kämpän katoille asennettiin turvallisen nuohouksen mahdollistavat lapetikkaat sekä seinille turvatikkaat katolle kiipeämistä varten.
Saunassa oli ennestään vanha, lähes puhki palanut kiuas, ja saunan ilme oli vuosien ahkeran käytön myötä kulunut. Saunaan hankittiin uusi, paremmin ja pidempään lämpöä varaava kiuas, ja samalla saunan sisätilat puhdistettiin ja uudistettiin. Saunan ilmeen uudistaminen toteutettiin kokonaan talkoovoimin. Tämä oli hankkeen työläin osa ja vei huomattavasti enemmän aikaa kuin alun perin oli suunniteltu.
– Uuden kiukaan myötä pystymme nyt saunottamaan pienemmällä puumäärällä isomman porukan ja pidemmän aikaa, sillä uusi kiuas pysyy kertalämmityksellä pitkään lämpimänä. Kiukaan tulipesän lasiluukku tuo myös mukavasti valoa muuten sähköttömään ja hämärään saunaan, kertoo hankkeen puuhanainen Elina Rantalainen.
Uuden laiturin ansiosta uiminen rannassa on nyt helpompaa ja mukavampaa, ja veden haku saunaan ja kämpälle onnistuu laiturilta huomattavasti aiempaa turvallisemmin. Talvella myös avannon tekeminen laiturin päähän portaiden läheisyyteen on mahdollista turvallisesti.
Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat yhteensä 19 000 euroa. Kustannussuunnitelma piti hyvin paikkansa, sillä kulut olivat pitkälti ennakkoon arvioitavissa. Joissakin kohdissa tuli pieniä ylityksiä ja toisissa vastaavasti alituksia. Suurimpien hankintojen – kuten käymälän, portaiden, laiturin, kiukaan, terassitarvikkeiden ja lapetikkaiden – hinnat oli selvitetty huolellisesti etukäteen, eikä niiden osalta tullut yllätyksiä. Talkootyötä kertyi kuitenkin jonkin verran arvioitua enemmän.

Hankkeen rahoitus jakautui siten, että 65 % eli 12 350 euroa tuli EU:n, valtion ja kunnan rahoitusosuuksista. Loput 35 % eli 6 650 euroa katettiin talkootyöllä. Hankkeelle valittiin tuotosperusteinen maksutapa, mikä tarkoitti sitä, että kuitteja ja kirjanpitoa ei tarvinnut toimittaa maksatuksen yhteydessä. Toimenpiteet todennettiin raportilla ja valokuvin.
– Tuotosperusteisen maksatuksen ansiosta säästyimme niin sanotulta kuittirumbalta loppuvaiheessa. Suunnitteluvaihe oli tosin melko työläs, sillä kustannukset piti laskea tarkasti, tehdä hintavertailuja, pyytää tarjouksia ja osioida toimenpiteet maksatuksen varmistamiseksi. Lopputulos kuitenkin korvaa kaiken nähdyn vaivan, toteaa Elina Rantalainen.
Hankkeella parannettiin merkittävästi partiokämpän retkeilyolosuhteita, viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Investoinneilla pidennettiin majan käyttöikää sekä mahdollistettiin sen käyttö entistä laajemmalle käyttäjäkunnalle ja monipuolisempiin toimintoihin. Samalla helpotettiin majan käyttöä ja kehitettiin ekologista jätteenkäsittelyä.
– Kylkispirtin olosuhteet ja ympäristö vastaavat nyt paremmin nykyisiä retkeily- ja turvallisuusvaatimuksia. Sekä leiriläiset että johtajat viihtyvät siellä aiempaa paremmin, mikä tukee uusien ja vanhojen toimijoiden mukaan saamista myös tulevaisuudessa, summaa tyytyväisenä lippukunnanjohtaja Minna‑Mari Kivimäki.
Hankkeen tuloksista on julkaistu raportti Toivakan Lepinkäisten verkkosivuilla.

Tiina Seppälä

Artikkeli Leader-hanke toi Kylkispirtille turvallisemmat ja monipuolisemmat retkeilyolosuhteet julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Seppo Pänkäläinen

Artikkeli Hurskaisten perheessä ammunta ja metsästys ovat yhteinen harrastus – koti on täynnä erilaisia palkintoja julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Artikkeli Yli 100-vuotiaat ”kadonneet” julistetaan kerran vuodessa kuolleeksi – Katso paikkakuntasi viimeisimmät nimet tästä jutusta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Samuli Turunen

Näkökulma

Kirjoittaessani juttua Huikon Helmen uudesta yrittäjästä tuntui kuin silmäkulmaani olisi eksynyt roska – tai kyynel. On jotakin tavattoman koskettavaa siinä, että nuori ihminen uskaltaa hypätä yrittäjyyteen ja vieläpä sellaiseen yrittäjyyteen, joka tuottaa välitöntä arvoa meidän tavallisten kyläläisten elämään.
Toivakka tarvitsee lisää tällaista, ja Suomi tarvitsee lisää tällaista. Meidän tulee kaikin tavoin kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja omien mahdollisuuksiensa edistämiseen. Erityisen arvokasta on, kun yrittäjyys synnyttää paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan ja joissa kylä tuntuu elävältä.
Kyse on pienistä, mutta sitäkin merkityksellisemmistä teoista. Niistä koostuu isompi kuva, johon jokainen meistä voi vaikuttaa – käyttämällä yrittäjien palveluita, puhumalla hyvää omasta kylästä tai ryhtymällä itse yrittäjäksi.
Suomi on ennenkin noussut vaikeista paikoista, ja Paavon esimerkki näyttää, millaisella asenteella se tapahtuu. – ST

Artikkeli Kyläläisten kohtaamispaikka avautuu vappuna julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Onko lapsi- ja täten oppilasmäärien lasku todella niin jyrkkä, että on harkittava kokonaisen koulun lakkauttamista? Emmekö voisi toistaiseksi pitää kiinni nykyisestä kouluverkosta, kun oppilaita vielä riittää, ja hakea perusopetuksen säästöjä ensin muilla keinoin? Elinvoimaisen koulun lakkauttaminen on virhe.

Olisiko tässä vaiheessa tarpeen sopia selkeät raamit sille, millä ehdoin koulu pysyy toiminnassa ja milloin koulun toimintaan on tarpeellista syventyä seuraavan kerran? Liittyisikö se esimerkiksi oppilasmäärien laskemiseen sovitun rajan alle? Sovittaisiinko ennakolta aikaikkuna, jolloin edistettäisiin kyläkoulujen markkinointia ja haalittaisiin kylille uusia perheitä? Vai kenties jotain aivan muuta?

Toivoisin, että kunnassa annettaisiin tämän kouluverkon strategiatyön päätyttyä kylille aikaa kehittää toimintaansa, pohtia tulevaisuuden vaihtoehtoja ja markkinoida upeita kyläkoulujaan vailla ilmassa leijuvaa lakkautusuhkaa. Voisiko koulu esimerkiksi tehdä tiiviimmin yhteistyötä kyläyhdistyksen ja paikallisjärjestöjen kanssa? Voisiko kylien yhteisöllisyyttä masinoida talkootyöhön tai johonkin muuhun kaikkia osapuolia hyödyttävään toimintaan? Voisiko kyläkouluja mainostaa luonto‑/metsäpainotteisina kouluina, kun siihen olisi tarjolla huikeat puitteet?

Jatkuvan lakkautusuhan alla oleminen kuormittaa niin kyläläisiä, koulujen henkilökuntaa, huoltajia kuin myös itse oppilaita, joita voi huolettaa mm. uusi luokka, entisten kaveriporukoiden mahdollinen hajoaminen, uusi kouluympäristö ja pidempi koulumatka. On myös sangen haastavaa lähteä pitkäjänteisesti kehittämään kouluarkea, jos tietoa tulevasta ei ole.

Kunnan strategiassa ja uudessa hyvinvointisuunnitelmassa puhutaan yhteisöllisyydestä. Uuraisilla on vahva yhteisöllisyyden tunne, joka korostuu mielestäni erityisesti kylillä. Kylistä löytyy aktiivisia yhdistyksiä, koulujen vanhempaintoimikuntia ja avuliaita kyläläisiä, jotka ovat aina valmiita tukemaan ystävää hädässä. Yhteisöllisyys on vahvasti läsnä kyläkouluissamme.

Näen työssäni päivittäin, kuinka koululaisten yhteiset leikit ylettyvät luokkarajojen yli, kuinka kaikki pääsevät aina peliin mukaan ja pienempää ollaan valmiita auttamaan. Kun kaikki koulussa tuntevat toisensa, on lapsen helppo tuntea kuuluvansa yhteisöön, “meidän porukkaan”, jossa pidetään huolta toisista.

Kylien yhteisöllisyydestä kertonee paljon myös se, että niin Kyynämöisillä kuin täällä Höytiälläkin on paikalla varsin laaja joukko väkeä, joka on kiinnostunut koulun ja samalla myös koko kylän tulevaisuudesta. Toivoisin, että kunta näkisi tämän vahvan yhteisöllisyyden tunteen vahvuutena ja mahdollisena vetovoimatekijänä, jolla markkinoida kyliä uusille asukkaille.

Kyynämöisten kyläillasta mieleeni jäi jonkun maininta siitä, ettei kyläkouluaiheesta ole saatavilla kovin paljoa tutkimustietoa. Päätin syventyä aiheeseen ja löysin varsin monia artikkeleita, tutkielmia sekä tutkimuksia kyläkouluihin liittyen eri asetelmista tarkasteltuna. Perehdyin näihin tutkimuksiin niin hyvin kuin tällä aikavälillä on ollut mahdollista, ja tässä muutamia yhdistäviä tekijöitä, joita näissä tutkimuksissa esiintyi.

Niissä tutkimuksissa, joissa keskityttiin oppilaiden kokemuksiin kyläkouluista, nousi esille vahva yhteisöllisyyden kokemus, tunne “meidän koulusta”. Pieni koulu koettiin turvallisena ja jopa kodinomaisena ympäristönä, josta jokaiselle löytyi kaveri. Pienemmässä koulussa oppilailla on myös mainiot mahdollisuudet liikuntaan, sillä välineitä ei tarvitse jakaa niin monen lapsen kesken ja pelikentillä on tilaa kaikille halukkaille.

Oppilaat, jotka olivat käyneet sekä kyläkoulua että suurempaa yhtenäiskoulua, löysivät kyläkouluista enemmän plussia kuin miinuksia, kun taas yhtenäiskoulun kohdalla tilanne oli päinvastainen. Positiivista on tietysti se, että molemmista koulutyypeistä löytyi useita hyviä puolia.

Lähes jokaisessa kouluverkkostrategiassa lakkauttamista on perusteltu vähenevällä oppilasmäärällä ja säästöillä. Todellisuudessa lakkautustoimilla ei yleensä ole ylletty alkuperäisiin säästölaskelmiin ja -suunnitelmiin, tai säästöt ovat olleet hyvin kertaluontoisia ja pitkällä tähtäimellä kutistuneet olemattomiin. Joissain tapauksissa perusopetuksen kulut ovat jopa nousseet lakkautusten myötä, kun tilat eivät olekaan vastanneet uuden, suuremman oppilasmäärän tarpeita ja niitä on jouduttu remontoimaan.

Näihin laskelmiin toki vaikuttavat monet tekijät, ja kunnat ovat keskenään varsin erilaisia, eli täysin aukotonta tällainen laskelmien vertailu ei ole. Toivon kuitenkin, että meidän kunnassamme osattaisiin ennakoida ja tehdä tarvittavat laskelmat sekä tarkastella asiaa tarpeeksi monien tekijöiden kannalta ennen päätöksentekoa.

Useissa tapauksissa lakkauttamisprosessi ja kouluverkkotyö valmistellaan kiireessä, eikä tarvittavaa keskusteluyhteyttä kuntalaisten ja päättäjien välille löydy. Kuntalaisten vaihtoehtoja ei ole kysytty tai otettu huomioon. Eripuraa ja tyytymättömyyttä ovat herättäneet myös avoimuuden puute ja epäselvät tai kokonaan puuttuvat laskelmat lakkautusten vaikutuksista, mitkä ovat osaltaan johtaneet epäluottamukseen asukkaiden ja päättäjien kesken.

Vuorovaikutus eri tahojen välillä ei ole ollut riittävää, jolloin avoin keskustelu ja yhteisten realististen suunnitelmien luominen on ollut sula mahdottomuus. Joissain kunnissa tilanne on pahimmillaan ollut se, että lakkautuspäätös on nuijittu läpi muutaman yksittäisen ihmisen ambitioiden vuoksi, ja päätöksentekoprosessit on muotoiltu johtamaan kohti heidän tavoitteitaan. Toivoisin, että meidän kunnassamme halutaan todella kuulla asukkaita eivätkä nämä kyläillat olisi pelkkä muodollisuus, niin kuin monissa muissa kunnissa on käynyt.

Tutkimuksissa on myös saatu selvää näyttöä siitä, että kyläkoulujen lakkauttaminen vaikuttaa maaseudun kylien asukaslukuihin ja kiihdyttää asukaskatoa. Lakkautukset eivät siis ole kehittämistä, vaan näivettämistä. Koulut toimivat usein kylien keskuksina, yhteisöiden “sydäminä”, jotka tarjoavat harrastuspaikkoja sekä ympäristön yhteisten tapahtumien järjestämiselle. Koulu on merkki elinvoimaisesta kylästä, ja elinvoimaiset kylät ovat koko kunnan rikkaus.

Lopetan puheenvuoroni vastauksella kunnanjohtaja Juha Valkaman taannoiseen kirjoitukseen Keski-Suomalaisessa.

Jos halutaan tehdä päätöksiä, jotka perustuvat pitkäjänteiseen väestö- ja talousanalyysiin, tukevat kunnan vetovoimaa ja kasvua, ovat taloudellisesti kestäviä mutta eivät lyhytnäköisiä, jotka mahdollistavat laadukkaan opetuksen ja toimivat oppimisympäristöt ja jotka rakentavat tulevaisuuden kuntaa eivätkä vain ratkaise tämän päivän ongelmia, ei yhdenkään koulun lakkauttamisen pitäisi olla edes vaihtoehto.

Iida Haasianeva

LÄHTEET

• Herrala Fanni (2021) Kyläkoulujen lakkauttaminen – päätösten perusteet ja niiden seuraukset, kandidaatintutkielma, Oulun yliopisto
  • Heinonen Samuli (2022) ”Kylän sydän lakkaa silloin sykkimästä”. Kyläkoululakkautuksen merkitys kylän ja kyläyhteisön elinvoimaisuuteen sekä kokemus kyläkoulusta oppimisympäristönä, kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto
  • Valkama Juha (2026), lyhyt kirjoitus artikkelissa Keski-Suomen kouluverkko tiivistyy lisää tulevina vuosina, KSML
  • Kononen Heidi (2025) Opettaja Katariina Rapala tietää, miten kyläkoulun lakkauttaminen vaikuttaa lapsiin – osa murehtii, löytääkö oikeaan bussiin, YLE
  • Kokkonen Saara-Miira, Mäentausta Riina, Vuorela Arvo (2023) Kouluja lakkautetaan rahankiilto silmissä, mutta säästöjen sijaan menot voivatkin kasvaa – peruskoulujen määrä on romahtanut 30 vuodessa, YLE
  • Ruonaniemi Antti (2021) Hämäläiskylä kiinnosti muuttajia, kunnes puheeksi tuli koulu – nyt se on tutkittu: kyläkoulujen lakkauttaminen autioittaa Suomen kylät, YLE
  • Rytkönen Laura (2010) Kyläkoulu lapsen silmin. Oppilaiden kokemuksia koulustaan, kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto
  • Sipilä Jaana (2017) Kyläkoulujen lakkautukset oppilaiden kokemina, kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto
  • Tantarimäki Sami (2011) Kyläkoulun lakkauttamisen perusteet, prosessi, säästöt ja vaikutukset viimeaikaisessa keskustelussa, Turun yliopisto
  • Toimela Meri (2015) ”Kaikki auttavat toisiaan jos toinen ei osaa.” Kyläkoulujen sosiaalinen kasvu- ja oppimisympäristö lasten silmin, pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto
  • Tunturi Teea (2022) Elinkelpoisen koulun lakkauttaminen on virhe, Rantapohja
  • Uuraisten kunta (2026), Uuraisten hyvinvointisuunnitelma 2025–2029

Artikkeli Ajatuksia Uuraisten kouluverkkokeskustelusta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Haasteena omassa yrityksessä on oman itsensä markkinoiminen ja esillä pitäminen, varsinkin alkuvaiheessa. Nina Oksanen myöntää olevansa aika tunnollinen tyyppi.
– Se tuntuu välillä…no ei niin helpolta. Tottakai sitä myös miettii, että lunastanko varmasti kaikki lupaukseni ja entä jos en riitäkään tai työnjälkeni ei kelpaakaan. Näitä ajatuksia tosin kävin läpi aika paljon jo ihan vain työntekijänäkin, eli ehkä ne liittyy myös luonteeseeni. Onnekseni olen kuitenkin saanut jo paljon hyvää palautetta, joten olen jo aika monet lupaukset saanut lunastettua. Ja ainakin yritän joka kerta todella tosissani eli siitä se tuskin jää kiinni, en missään nimessä suhtaudu välinpitämättömästi tai ylimalkaisesti mihinkään. Iloisena yllätyksenä voi pitää ihan jokaista tyytyväistä asiakasta, jotka jaksavat antaa positiivista palautetta ja mainostaa eteenpäin niin livenä kuin somessa. Se on tosi arvokasta pienyrittäjälle ja etenkin aloittelevalle sellaiselle. Iloista on myös se kun saan tarjota apua sitä kaipaaville, heidän vilpitön ilo ja kiitollisuus siitä avusta tuo hyvän mielen myös itselle.
Siivouskuplan käytännön pääpaino on kotisiivouksissa, mutta myös toimistojen ja toimitilojen siivous onnistuu. Muuttosiivoukset ovat myös kysyttyjä. Lisäksi Siivouskupla tarjoaa myös asiointi- ja kotiapua.
– Voin vaikka haravoida. Mitään varsinaisia hoitotoimenpiteitä en kuitenkaan tee, sille saralle minulla ei ole koulutusta. Myös asiointiapua tarjolla eli voin käydä vaikkapa kaupassa asiakkaan puolesta.
Siivoustarpeet ovat erilaisia. Siivousavuksi voi pyytää niin kertaluonteisesti kuin myös säännöllisesti kuten kerran kuussa tai vaikka useamminkin. Siivousapu voi olla vaikka pelkkä saunan pesu ja kylppärin puunaus tai se voi olla koko talon kattava siivous yläpölyineen kaikkineen.
– Tähän aikaan vuodesta kysellään tietenkin paljon ikkunanpesuja ja teen niitä kyllä myös.

Siivoaminen on palveluammatti. – Siivous on välillä hiljaista yksin puurtamista ja välillä se on hyvinkin sosiaalista, jos asiakas on paikalla ja haluaa jutella. Molempia tilanteita on ja minä sopeudun kyllä kaikenlaisiin olosuhteisiin. Olen entinen taksikuski, joten siinä tuli aika hyvin tutuksi erialaiset ihmiset ja heidän kanssaan juttelut. Olen myös aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja tykkään jutella ja kysellä, kuuntelen mielelläni erilaisia elämäntarinoita. Olin jo pikkutyttönä innokas kyläilijä ja tungin itseni mummun ja papan mukaan kyläreissuille kuuntelemaan vanhojen ihmisten juttuja.

Tulevaisuudelta Nina Oksanen toivoo paljon työvuosia siivouksen parissa. Ainakaan vielä hän ei haaveile laajentumisesta, vaan viihtyy yksinyrittäjänä.
– Tässä yhdistyy monta kivaa asiaa ja fyysinen työ sopii ehdottomasti parhaiten minulle. Tykkään myös nimenomaan siitä, että paikat vaihtuu eikä tarvitse olla joka päivä samojen seinien sisäpuolella. Olen jo saanut haalittua jonkun verran asiakkaita, mutta uusia mahtuu mukaan vielä, Siivouskuplalta saa myös lahjakortteja, hän kannustaa.
– Haluan omalta osaltani olla tuomassa inhimillistä apua ja sydämellisyyttä tälle seutukunnalle toki niin, että saan siitä elannon, mutta missään överiahneessa rahantekokoneistossa en halua olla mukana.
Moni osaa jo käyttää jo siivoojan palveluja, mutta kotihäpeä on suomalaisissa tiukassa ja usein ajatellaan ristiriitaisesti, että pitää siivota ennen siivoojan tuloa.
– Ei, ennen siivoojaa ei todellakaan tarvitse siivota. Olen nähnyt vaikka mitä, enkä enää hätkähdä oikein mistään. Katson paikkoja kuitenkin eri vinkkelistä kuin asiakas itse. Yleensä joka kodissa on joku ns. häpeänurkkaus ja se on ihan normaalia. Jollakin niitä on vielä vähän enemmän kuin toisilla. Elämässä on kuitenkin niin paljon muutakin kuin jatkuva siivous ja järjestyksenpito. Jos ei itse ehdi, jaksa, viitsi tai halua siivota niin sen takia juuri on olemassa Siivouskupla. Kaikkea ei todellakaan tarvitse tehdä itse ja minä kuitenkin iloitsen aidosti kunnon sotkusta, joka toki vaatii aina riittävän siivousajan, se täytyy muistaa.
Ainut, minkä etukäteen voi tehdä, on keräillä hieman tavaroita tasoilta ja lattioilta omille paikoilleen, jolloin siivous on sujuvampaa.
– Mikään pakko ei niitä kuitenkaan ole kerätä, minäkin sen voin tehdä, jos niin sovitaan. Muutoinkin on hyvä sopia etukäteen mahdollisimman tarkasti siivouksen sisältötoiveet, niin vältytään väärinkäsityksiltä. Olen käytännössä huomannut, että esimerkiksi usein käytetty termi ”perussiivous” tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, Nina kertoo.
Siivouskuplan tavoittaa soittamalla, tekstiviestillä, WhatsApp-viestein ja somessa.
– Jos yhtään kutkuttaa niin kannustan rohkeasti kokeilemaan Siivouskuplaa ja muutoinkin käyttämään lähipalveluita. Nimenomaan palveluita käyttämällä pidetään rahat pyörimässä omilla nurkilla eikä suotta valuteta niitä jonnekin ulkomaille.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Kuplivaa siivouspalvelua Uuraisilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Hanna Autio

Artikkeli Leikkaamalla ja lannoittamalla parempaa satoa ja terveempiä puita julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

– Näkisin, että meillä on mahdollisuudet selvitä potilasmäärän kasvusta, mutta tiukka paikka se näillä resursseilla on, Muuramen terveysaseman ylilääkäri Jari Nojonen toteaa. Kun Korpilahden terveysaseman toiminta loppuu toukokuun lopussa, suurin osa korpilahtelaisista ohjataan Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakkaaksi, eli Muuramen sosiaali- ja terveysasema saa vastuulleen yli 4000 uutta asiakasta.
– Tällä hetkellä meillä pääsee kiireettömään hoitoon sekä lääkärille että hoitajalle noin kahdessa viikossa. Kun korpilahtelaiset siirtyvät meidän potilaiksemme, kiireettömään hoitoon pääsy hidastuu ainakin aluksi, Nojonen sanoo ja toivoo, että nykytilanteeseen eli kahden viikon odotusaikaan päästäisiin uudelleen vuodenvaihteen tienoilla.
Säynätsalon terveysasema lopetettiin reilu vuosi sitten, ja sieltä siirtyi 3300 säynätsalolaista Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakkaaksi.
– Silloin odotusaika kiireettömään hoitoon venyi reiluun kuukauteen. Säynätsalolaisten tultua meille saimme kaksi uutta lääkäriä, mutta emme heti; toinen tuli elokuussa, toinen vasta tämän vuoden alussa, Nojonen kertoo.
– Nyt olemme saamassa puolitoista lääkäriä lisää. Puolikkaan verran saamme lääkärin työpanosta vuodeosaston profiilin muutoksen takia, lisäksi meille palkataan yksi lääkäri. Viran täyttö menee varmasti syksyyn. Kesäksi saamme kaksi hoitajan kesälomasijaista, joita meillä ei ole ennen ollut, syksystä alkaen yksi määräaikainen hoitajan toimi on siirretty muualta meille, Nojonen selvittää ja kertoo, että nyt Muuramessa työskentelee äitiyslomasijaisena Korpilahdella työskennellyt lääkäri.
– Nyt meille on päätetty nämä resurssit, mutta tilannetta seurataan, Nojonen toteaa ja kertoo, että kesäkuun alusta lähtien korpilahtelaisten kiireetöntä hoitoa varten on varattu yksi lääkäri, muut terveysaseman lääkärit auttavat tarvittaessa.
Muuramessa on käytössä omalääkäri – omahoitaja -malli.
– Korpilahtelaisille pyrimme saamaan omalääkärin syksyllä, kesällä keskitymme enemmän kiirehoitoon. Omalääkärit jaetaan osoitteiden mukaan, ja omalääkäri – omahoitaja -mallihan toimii vain kiireettömässä hoidossa; kiireellisessä hoidossa hoidosta vastaa aina vuorossa oleva lääkäri, Nojonen kertoo.

Sosiaali- ja terveyspalveluista keskusteltiin maanantai-iltana Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämässä tilaisuudessa. Paikalla oli iso joukko hyvinvointialueen palveluista vastaavia henkilöitä kertomassa palveluista ja vastaamassa kysymyksiin.
Avosairaanhoidon palvelupäällikkö Minna Leppäkynnäs kertoi, että lähes kaikki korpilahtelaiset ohjataan kesäkuun alusta lähtien Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakkaaksi, ainoastaan Saakoskella asuvat ohjataan Jämsän sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi.
– Valinta tehdään postinumeron mukaan, Jämsään ohjataan vajaat 300 korpilahtelaista ja heille lähetetään toukokuun puolivälin jälkeen kirje asiasta. Kaikki muut korpilahtelaiset siis siirretään Muuramen sosiaali- ja terveysaseman asiakkaaksi, Leppäkynnäs kertoi.
– Jos on tyytyväinen siihen, mihin meidän puolesta ohjataan, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Jos taas haluaa jonkun muun terveysaseman asiakkaaksi, voi tehdä terveysaseman vaihtoilmoituksen joko netissä tai terveysasemalla. Korpilahtelaiset voivat muualtakin kuin Saakoskelta halutessaan vaihtaa Jämsän sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi, tai vaikkapa Vespuolelta voi valita terveysasemaksi esimerkiksi Joutsan. Jos terveysasemaa vaihtaa, uuden terveysaseman asiakkaana on pysyttävä vähintään vuosi, saa toki pysyä kauemminkin, Leppäkynnäs selvitti ja kertoi, että kun tekee terveysaseman vaihtoilmoituksen, kestää pari viikkoa, ennen kuin tiedot on saatu kirjattua ja vaihto toteutuu käytännössä.

Korpilahden sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelut loppuvat toukokuun lopussa, mutta sekä suun terveydenhuollon palvelut että neuvolapalvelut jatkuvat Korpilahdella.
– Hammashoitolan tiloista on tehty juuri viiden vuoden vuokrasopimus, joten hammashoitola pysyy täällä, ylihammaslääkäri Elina Tuppurainen vakuutti.
Neuvola muuttaa pari kerrosta alemmaksi eli hammashoitolan viereen, terveysasemalta vapautuviin tiloihin. Neuvolassa korpilahtelaisia palvelevat edelleen terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri.
Tilaisuudessa kuultiin myös hyvinvointialueen digitaalisista palveluista, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista, laboratorio- ja kuvantamispalveluista sekä Kela-takseista ja linja-autoista. Kari Ström Jyväskylän kaupungilta kertoi Jyväskylän seudun joukkoliikenteen Linkin arvolipuista, joilla matkustaminen Korpilahden ja Muuramen välillä tulee paljon halvemmaksi kuin jokaisen matkan maksaminen erikseen käteisellä.
Nykyiset ajanvarausnumerot palvelevat vielä 28. toukokuuta, sen jälkeen numeroon soittaessa kuulee tiedotteen uusista numeroista. Kesäkuun alusta korpilahtelaiset voivat varata lääkäri- ja hoitajavastaanoton Muurameen puhelinnumerosta 014 266 2791, Jämsän lääkäri- ja hoitajavastaanoton puhelinnumero on 014 3365780.

Artikkeli Odotusajat Muuramen terveysasemalla pitenevät, kun korpilahtelaisista suurin osa siirtyy asiakkaiksi julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.