Uurainen arkistot - Paikallisuutiset.fi

Draamaa ja ilmaisutaitoa Uuraisten lapsille ja nuorille

Toimitus — Tue, 08 Sep 2026 05:34:42 +0000

Uuraisten 4H:ssa on alkanut uusi, vuoden mittainen Find Your Vibe -hanke, johon yhdistys on saanut avustusta Euroopan maaseuturahastosta Leader JyväsRiihen kautta.
Reilun 50 000 euron hankkeen tavoitteena on kehittää Uuraisille lapsille ja nuorille uusi ilmaisutaitoon ja draamakasvatukseen perustuva harrastuspolku, joka tukee hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Hanketyöntekijänä aloitti pari viikkoa sitten Henna Nieminen, joka onkin pistänyt tuulemaan.
– Tämä hanke vaikutti erittäin mielenkiintoiselta, joten päätin hakea paikkaa. Tulin valituksi, ja olen todella innoissani. Alkuvaihe on ollut tiivistä markkinointia ja uuraislaisiin lapsiin ja nuoriin tutustumista.
Hankkeessa toteutetaan monipuolinen toimintakokonaisuus, joka koostuu viikoittaisista kerhoista, nuorten ryhmätoiminnasta, kesäleireistä sekä esitystoiminnasta.
Henna Niemisellä on tehtävään erinomainen tausta, sillä hän on valmistunut Taideyliopistosta.
– Opiskelin Sibelius-Akatemiassa, ja suoritin pedagogisia opintoja, joihin kuului myös ilmaisutaitoa. Viime lukuvuoden työskentelin Ala-Keiteleen musiikkiopistossa huilunsoitonopettajana, lapsuutensa Ylöjärvellä viettänyt Henna kertoo.
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään draamakasvatuksen ja osallistavan taiteen menetelmiä, joiden avulla lapset ja nuoret kehittävät itseilmaisuaan, tunnetaitojaan ja vuorovaikutustaitojaan.
– Luvassa on kaikenlaista hauskaa. Lapsille järjestetään näytelmäkerhoja Höytiällä ja koulukeskuksella. Lisäksi on nuorten ryhmä, jossa osallistujat pääsevät pitkälti vaikuttamaan toiminnan sisältöön itse.
Näytelmäkerhoihin ilmoittautuminen on nyt avoinna osoitteessa uurainen.4h.fi, ja nuorten ryhmään voi ilmoittautua whatsapilla numeroon 040 6645388.
Seuraavana tavoitteena on toteuttaa joulunäytelmä, joka suunnitellaan ja valmistetaan nuorten omista lähtökohdista. Projektin tavoitteena on kehittää luovuutta, vastuunkantoa ja yhteistyötaitoja.
Hankkeessa järjestetään myös kaksi kesäleiriä, tehdään vierailuja kulttuurikohteisiin sekä osallistutaan paikallisiin tapahtumiin, kuten Valon Kylä -tapahtumaan. Lisäksi nuoria koulutetaan apuohjaajiksi, mikä tukee toiminnan jatkuvuutta sekä vahvistaa työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista.
Tällainen yhdessä tekeminen ja esitysten valmistaminen lisää luonnollisesti yhteisöllisyyttä myös laajemmin kunnassa.
Alun perin hankerahoitusta haettiin kahdelle vuodelle, mutta sitä myönnettiin vain yhdelle vuodelle. Mahdollisuus jatkoon on kuitenkin olemassa. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksena syntyy pysyvä toimintamalli, joka jää osaksi yhdistyksen toimintaa.
Toimintamallista tuotetaan myös kirjallinen opas sekä video-opas, joiden avulla toimintaa voidaan levittää myös muihin kuntiin ja toimintaympäristöihin.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Draamaa ja ilmaisutaitoa Uuraisten lapsille ja nuorille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Uuraislaista jalkapallotaituruutta Äänekosken Huimassa

Toimitus — Tue, 01 Sep 2026 08:24:51 +0000

Uuraisten tekonurmikentällä pelattiin harvinainen sarjapeli 18.8. kun Äänekosken Huiman Muuramen Yrityksen P16 joukkueet kohtasivat sarjapelissä.
Kyseisessä Huiman joukkueessa pelaa poikkeuksellisen monta uuraislaista poikaa; Valtteri Penttinen, Viljami Koskinen, Otto Kosti, Tiitus Tuovinen, Eemil Heinonen, Kalle Savela ja Miika Karnio. Lisäksi pari vuotta nuorempi, niin ikään Huimassa pelaava Miika Turunen nähtiin nyt kentällä. Muutama heistä on aloittanut peliuransa Uuraisten Raikussa.
Tästä Valtterin äiti Mari Penttinen sai ajatuksen, että mitäpä jos Huiman kotipeli pelattaisiinkin kerran Uuraisilla, kun kerran kunnassa on uudehko tekonurmikin.
– Halusin, että Raikun junnut näkevät vähän isompien peliä kotikentällä, ja tietysti uuraislaiset muutenkin. Ehtona oli, että kentästä ei tarvitse maksaa vuokraa, koska Äänekoskikaan ei sellaista peri. Uuraisten kunta ei kuitenkaan ilmaiseen otteluvuoroon taipunut, mutta onneksi oli melko helppo hankkia sponsoreita maksamaan vuokra, Mari Penttinen kertoo ja kiittelee suuresti KM Kiinteistöpalveluja, Uuraisten Liikennettä, Kaivutyö Salmelaa, Rakennuspalvelu Janne Riihimäkeä ja Taksi Kokkilaa.
Valtteri Penttinen löysi jalkapallon pariin salibandyn jälkeen ja siirtyi Raikun kautta Huimaan seiskaluokalla. Hän on pelannut menestyksekkäästi myös ejalkapalloa. Huiman P16-joukkueella kolmesti viikossa on harkat ja pelejä noin kerran viikossa Keski-Suomen alueella ja joskus Kuopiossa tai Varkaudessakin, joten harrastus vie ison osan vapaa-ajasta ja työllistää mukavasti myös vanhempia. – Kimppakyytejä käytetään paljon ja pidemmille reissuille pojat lähtevät bussilla, Mari kertoo.
Myös Uuraisten Raikun puheenjohtaja Viivi Rautiainen katsoi peliä ja kenttää tyytyväisenä.
– On uusi tekonurmi tuonut tosi paljon eloa ja iloa seuratoimintaan, junioriryhmät ovat täynnä ja tulijoita olisi enemmänkin, hän kertoo.
Itse pelissä Huima suorastaan rökitti muuramelaiset ja peli päättyi 8-2.

Muokattu 8.9.2026: lisätty sponsoreiden nimet.

Artikkeli Uuraislaista jalkapallotaituruutta Äänekosken Huimassa julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Kunnanhallitukselle sittenkin esitys Kyynämöisten koulun lakkauttamisesta

Toimitus — Sun, 30 Aug 2026 09:35:56 +0000

Uuraisten perusopetuksen tulevaisuutta linjaava strategiatyö on etenemässä kunnanhallituksen käsittelyyn. Sivistyslautakunnan esityksestä poiketen kunnanjohtaja Juha Valkama esittää kunnanhallitukselle, että kunnanvaltuustolle tehdään esitys, jossa perusopetuksen strategiaksi vaihtoehdoksi valitaan vaihtoehto C, jossa Kyynämöisten koulu lakkautetaan ja palveluverkkoa kehitetään strategiatyöryhmän valmistelun mukaisesti.

Esitys perustuu kunnan oppilasmäärän ennakoituun vähenemiseen. Strategiatyöryhmän laskelmien mukaan perusopetuksen oppilasmäärä laskee nykyisestä 553 oppilaasta noin 460 oppilaaseen vuoteen 2032 mennessä. Samalla myös valtionosuudet vähenevät, mikä lisää paineita palveluverkon ja kustannusrakenteen sopeuttamiseen.
Perusopetuksen strategiatyötä varten perustettu työryhmä tarkasteli kaikkiaan kahdeksaa vaihtoehtoista mallia. Jatkovalmisteluun valittiin vaihtoehdot A ja C. Vaihtoehdossa A nykyinen kouluverkko säilyisi ennallaan, mutta 5.–6.-luokkien opetusta järjesteltäisiin uudelleen ja yhdysluokkaopetusta lisättäisiin. Vaihtoehdossa C Kyynämöisten koulu lakkautettaisiin.
Työryhmän näkemyksen mukaan nykyinen valtuustokausi olisi syytä jatkaa nykyisellä kouluverkolla, jotta kunnalla olisi aikaa arvioida väestökehityksen, markkinointitoimien ja muiden toimenpiteiden vaikutuksia.

Myös sivistyslautakunta asettui kokouksessaan työryhmän esityksen taakse ja päätti esittää kunnanhallitukselle vaihtoehdon A toteuttamista. Lautakunnassa tehtiin kuitenkin myös muutosesityksiä. Marko Nieminen esitti vaihtoehdon C hyväksymistä strategiseksi ratkaisuksi, mutta ehdotus jäi ilman kannatusta. Tanja Tiainen puolestaan esitti muutosta vaihtoehtoon A siten, että Kyynämöisillä jatkettaisiin myös 5.–6.-luokkien opetusta. Äänestyksessä peruspalvelujohtajan alkuperäinen esitys voitti äänin 4–2 yhden jäsenen äänestäessä tyhjää. Nieminen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kunnanjohtajan kunnanhallitukselle tekemässä pohjaesityksessä painotetaan erityisesti vaihtoehdon C taloudellisia vaikutuksia. Esityksen mukaan vaihtoehto A johtaisi laskelmien mukaan vuosina 2027–2029 yhteensä noin 235 000 euron alijäämään, kun taas vaihtoehto C tuottaisi samana aikana noin 298 000 euroa ylijäämää. Vaihtoehtojen välinen ero olisi näin ollen noin 533 000 euroa vaihtoehdon C hyväksi.
Lisäksi esille nostetaan Kyynämöisten koulun tulevat investointitarpeet. Koulukiinteistön korjaus- ja investointitarpeiden arvioidaan olevan vuoteen 2030 mennessä noin 225 000 euroa. Kustannuksia aiheutuisivat muun muassa vesikaton korjaamisesta, ikkunoiden uusimisesta, käyttövesiputkiston saneerauksesta sekä öljylämmityksestä luopumisesta.
Kunnanjohtajan esityksen mukaan Kyynämöisten koulun mahdolliseen lakkauttamiseen liittyvät lakisääteiset vaikutusten arvioinnit ja kuulemiset käynnistettäisiin vasta siinä vaiheessa, jos valtuusto hyväksyy strategiseksi linjaukseksi vaihtoehdon C. Asia on kunnanhallituksen käsiteltävänä 31.8.2026. Lopullisen ratkaisun tekee myöhemmin kunnanvaltuusto.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Kunnanhallitukselle sittenkin esitys Kyynämöisten koulun lakkauttamisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Jos lemmikki on kateissa Toivakassa, ota yhteys Jouni Rinteeseen

Toimitus — Tue, 25 Aug 2026 07:42:26 +0000

Hienot tilat olisivat, vain asiakkaat puuttuvat. Näin voi tiivistää joutsalaisen Jouni Rinteen harrastuksen: hän pitää yllä löytöeläinkotia ja laajentaa lemmikkien, koirien ja kissojen, hoivapalveluun. Tilat miehe kotitilan navetassa ovat viimeisen päälle mutta vielä ei ole tiloille ollut käyttöä. Vain Rinteen kaksi omaa pystykorvaa asuttaa pihassa olevia häkkejä.
– Kerran oli jo autossani kadonnut terrieri mutta ennen kuin sain sen tänne, omistaja soitti ja kysyi, olenko nähnyt hänen koiraansa. Sanoin, että täällähän se on autossani, Rinne kertoo.
Kunhan metsästyskausi on kunnolla käynnissä, löytöeläinkontakteja saattaa tulla enemmänkin.
Rinne peri homman Paavo Niemiseltä, joka hoiti virkaa 27 vuotta.
– Paavo soitti ja kysyi, olisinko kiinnostunut jatkamaan hänen hommiaan. Kevättalvella sitten aloitin, eläinrakas kun olen ja paljon kotona. Ja jos jotain reissua tulee, niin poika voi hoitaa eläimiä. Hänkin on eläinrakas.
Ja reissua voi tulla, sillä Rinteen tontti kattaa Joutsan lisäksi Toivakan ja Luhangan.
Navetan löytöeläinpaikka sisältää tilat neljälle isolle koiralle ja 10 kissalle. Tilat on eläinlääkäri tarkastanut ja hyväksi havainnut. Tilaa eläinten jalottelulle on, kun Rinne puhkaisee navetan seinään ulosmenoreiät ulkotarhaan.
– Löytöeläimiä säilytetään 15 vuorokautta. Jos sinä aikana omistajaa ei ilmaannu, eläin siirtyy minun nimiini. Kissat sopeutuvat hyvin uusiin koteihin, koirien kanssa se on hankalampaa.
Rinteellä on aina ollut koiria, yleensä suomen pystykorvia. Mutta koska Rinne on metsämies, on hänellä ollut muitakin koiria, kuten ajokoiria.
– Minulla oli itäsiperian laika hirvikoirana. Kun se sitten piti lopettaa, sirottelin tuhkat Havunmäkeen siihen kohtaan missä koira oli tehnyut ensimmäisen hirvihaukkunsa.
Kun tila on päätien varressa, Rinne pitää pienenä ihmeenä, että perheen 22-vuotias kissa on yhä hengissä eikä ole jäänyt auton alle.
– Se on viisas kissa, katsoo aina molempiin suuntiin ennen kuin ylittää tien.
Ja miten vierasta koiraa pitää ammattilaisen lähestyä?
– Täytyy tarkkailla, miten koira käyttäytyy ja toimia sen mukaan. Koskaan ei saa vierasta koiraa lähestyä siten, että lasket kätesi sen pään päälle. Aina pitää lähestyä koiran pään alta.
Ja minkälaisen ohjeen annat lemmikkien omistajille?
– Siruttakaa lemmikkinne, se auttaa katoamistilanteessa.
Siruttamiseen liittyy Jouni Rinteen työn osalta mielenkiintoinen yksityiskohta.
– Minä en saa lukea lemmikin sirutietoja. Niinpä otan kuvan sirusta ja lähetän sen eläinlääkärille. Näin saadaan selville lemmikin omistaja.

Seppo Pänkäläinen

Lemmikkien luottohoitaja Uuraisilla

Uuraisten ja Petäjäveden löytöeläimistä vastaa uuraislainen Tmi Sanna Moilanen. Hän on hoitanut tehtävää jo niin pitkään, ettei osaa sanoa tarkkaa vuosimäärää, mutta vähintään 15 vuotta kuitenkin.
Esimerkiksi sosiaalinen media on 15 vuodessa muuttanut melkoisesti löytöeläinten etsintää.
– Suurin muutos on ollut se, että löytökissoja tulee huomattavasti vähemmän kuin toiminnan alkuvuosina. Edelleen siruttamattoman kissan alkuperäinen omistaja löytyy harvoin, joten siinä olisi vielä parannettavaa. Kissoille löytyy kuitenkin yleensä uusi koti. Teen yhteistyötä esimerkiksi Kisu ry:n kanssa, Sanna kertoo.
Löytöeläintoiminnan lisäksi Sanna pyörittää eläinhoitolaa, joka muodostaa pääosan yrityksen tuloista.
– Meillä on todella paljon vakiasiakkaita. Moni tuo etenkin koiransa hoitoon kerta toisensa jälkeen, ja kun vanhasta lemmikistä aika jättää, tuodaan myöhemmin seuraava. Luottamuksesta saa olla kiitollinen.
Eläimet ovat Sanna Moilaselle elämäntapa. Kotoa löytyy hoitoeläinten lisäksi koira, kaksi kissaa, kaksi vuohta, kolme possua ja pari hevosta. Tällaisella kokoonpanolla kotona lomailu ei juuri onnistu, joten irrottautuminen arjesta vaatii tuuraajan järjestämistä. Tällä kertaa Sanna vastasi puhelimeen Kylmäpihlajan majakalta, jossa hän oli viettämässä minilomaa. – HL

Artikkeli Jos lemmikki on kateissa Toivakassa, ota yhteys Jouni Rinteeseen julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Yrittäjyys näkyväksi Yrittäjän päivänä Uuraisten torilla

Toimitus — Tue, 25 Aug 2026 07:38:52 +0000

Yrittäjän päivää vietetään vuosittain viides syyskuuta, ja tänä vuonna päivä osuu lauantaille. Aikaisemmin syyskuun alussa Uuraisilla järjestettiin yrittäjien organisoima sadonkorjuuteemainen tori, mutta sittemmin perinne hiipui. Nyt Uuraisten Yrittäjät ry haluaa yhdessä Uuraisten kunnan kanssa jälleen nostaa yrittäjyyttä ja Yrittäjän päivää esille toritapahtuman merkeissä.
– Tämä on tilaisuus kaikenlaisille yrittäjille tulla esittelemään toimintaansa Uuraisten torille. Myytävääkin voi olla, mutta se ei ole missään nimessä välttämätöntä. Olen viime vuosina seurannut muiden keskisuomalaisten yrittäjäyhdistysten tapahtumia Yrittäjän päivänä, ja toivoisin, että päivä näkyisi myös Uuraisilla aiempaa paremmin, kertoo yrittäjien paikalisyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Paananen.
Tavoitteena on ennen kaikkea luoda uusi perinne, jonka toteutustapa voi kuitenkin vaihdella vuosittain paljonkin.
Tänä vuonna luvassa on ainakin arpajaiset mielenkiintoisine palkintoineen, sillä toripaikasta ei peritä muuta maksua kuin arpajaispalkinto yhdistyksen torilla myytäviin arpoihin. Torilla on Uuraisten nuorisotoimen organisoina mopo- ja polkupyöränäyttely, jossa voi myös äänestää suosikkiaan. Myös lapsille on luvassa omaa ohjelmaa aarrejahdin muodossa ja yhdistyksen puheenjohtaja on luvannut herättää henkiin vanhan kunnon Valehtelijoiden klubin. Herkkukioskista ja makkaranpaistosta vastaavat nuoret 4H-yrittäjät. Lisäksi mukaan on tulossa Mökkiperä Racing, uusi rallitoimintaa harjoittava yhdistys, jossa on toimijoita Petäjävedeltä ja Uuraisilta.
Yrittäjyys voi Uuraisilla varsin hyvin. Päivi Paananen on koonnut Tilastokeskuksen, YTJ:n, Finderin, Elinvoimakeskuksen sekä tekoälyn tuottamien erilaisten listausten pohjalta tietoa uuraislaisesta elinvoimasta ja työllisyydestä.
Kaikkiaan vuonna 2024 Uuraisilla oli 415 yritystä kirjoilla. Tässä luvussa ovat mukana myös metsäyhtymät ja niin sanotut pöytälaatikkoyritykset, joten aktiivisten yritysten määrä on luonnollisesti pienempi. Pienessäkin kunnassa yrityskenttä on kuitenkin monipuolinen. Yritysmuodot vaihtelevat osakeyhtiöistä elinkeinonharjoittajiin ja muihin mahdollisiin järjestelyihin. Toimialoista rakentamiseen, kiinteistöihin ja erilaisiin kuljettamisiin liittyvät palvelut ovat vahvimmin edustettuina.
– Enimmillään yksittäinen yritys työllistää kymmeniä henkilöitä. Yli kymmenen työntekijää Uuraisilla työllistää vain yhden käden sormilla laskettava määrä yrityksiä. Yrittäjän lisäksi palkattuja työntekijöitä on muutamalla kymmenellä toimijalla. Osa yrityksistä toimii hyvin pienimuotoisesti, esimerkiksi yrittäjän harrastustoiminnan tukena. Arvelisin aktiivisten yrittäjien määrän olevan vähintään 130. Se tarkoittaa, että tasaisesti jaettuna lähes joka kolmannella neliökilometrillä Uuraista toimii yrittäjä. Uuraisten Yrittäjät ry:n hallituksessa iloitsemme kaikesta aktiivisuudesta, joka vahvistaa kunnan elinvoimaa. Haluamme toimia niin, että yhteistyön, näkyvyyden ja verkostoitumisen avulla Uuraisten virkeys ja syke vahvistuvat, Päivi Paananen sanoo.
Uuraisten yrittäjien järjestäytymisaste on melko korkea, sillä yrittäjäyhdistyksessä on jäseniä lähes 60.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Yrittäjyys näkyväksi Yrittäjän päivänä Uuraisten torilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Seurakuntakodin tarina – odotuksesta yhteiseksi olohuoneeksi

Toimitus — Tue, 25 Aug 2026 07:36:34 +0000

Sunnuntain juhlassa juhlittiin 10-vuotiasta seurakuntakotia ja koettiin monta iloista kohtaamista. Kuvassa Marttojen kahvipöytään juuri saapuva Uuraisten edellinen kirkkoherra Antti Heinola halaa pöydän yli Sirpa Mäkelää, nykyinen kirkkoherra Antti Toivio lastaa kakkua lautaselle ja Raija Pihlainen kaataa kahvia Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäelle.

Uuraisten seurakuntakodin tarina alkaa odotuksesta. Ennen kuin päästiin juhlimaan uutta ja toimivaa taloa, seurakunnan tilakysymykset olivat pitkään keskeneräisiä. Vuonna 2008 seurakunnan toiminta siirtyi Lähikuukkaan Multiantien pappilan sisäilmaongelmien vuoksi. Alusta asti ajateltiin, että ratkaisu olisi väliaikainen.
Väliaikaisuus venyi kuitenkin pitkäksi odotukseksi. Nuorisotyö, diakonia ja lapsityö toimivat vuoroin Kettusen talossa, Lähivakuutuksen tiloissa ja muissa väliaikaisratkaisuissa. Työntekijät vaihtuivat, seurakunnan johtamisessa elettiin vaikeita vaiheita, ja talouden sekä kiinteistöjen tulevaisuutta jouduttiin pohtimaan yhä uudelleen.
Kahdeksan vuoden ajan seurakunnassa kannettiin yhteistä toivoa: vielä joskus saadaan puhtaat, toimivat ja yhteiset tilat. Tähän vaiheeseen liittyi myös Marjoniemen pappilan tulevaisuuden pohdinta. Keskustelujen ja epävarmuuden keskellä Antti Heinolan rauhallinen viesti jäi monen mieleen: me selviämme tästä. Samalla vahvistui ajatus seurakuntakodista yhteisenä olohuoneena.
Tie uuteen seurakuntakotiin ei ollut suoraviivainen. Päätöksiä koeteltiin, ja matka kulki lopulta myös Korkeimman hallinto-oikeuden kautta. Rakentamisen aikana työntekijät saivat kertoa näkemyksiään siitä, millaisia tiloja seurakunnan arki tarvitsee. Heidän sitoutumisensa kannatteli seurakunnan elämää myös keskeneräisyyden vuosina.
Kun seurakuntakoti valmistui, moni ulkopuolinenkin on ihastellut, kuinka onnistunut siitä tuli. Se ei ole ollut vain rakennus, vaan paikka, joka elää käyttäjiensä mukana. Siitä on tullut koko kylän olohuone, jossa voidaan kokoontua, juhlia, surra, laulaa, rukoilla, keskustella ja kohdata.
Näiden vuosien aikana seurakuntakodissa on järjestetty jumalanpalveluksia, perhetapahtumia, konsertteja, kasteita, syntymäpäiviä, muistotilaisuuksia, kerhoja, kokouksia ja juhlia. Talo on palvellut sekä seurakunnan omaa toimintaa että laajemmin uuraislaisten elämää. Koodiovi on osoittautunut käytännölliseksi ratkaisuksi, ja toisinaan saman katon alla kokoontuu useita ryhmiä yhtä aikaa. Hyvin on mahduttu!
Yksi seurakuntakodin suurista vahvuuksista on se, että monet toiminnot ovat saman katon alla. Vaikka joskus on puhuttu leikillisesti myös ”uimahalli-ikkunasta” ja pohdittu tilojen erillisyyttä, kokonaisuutena talo on koettu toimivaksi. Se mahdollistaa niin rauhalliset kohtaamiset kuin suuremmat juhlatkin, hiljaiset hetket ja lasten temppuradat.
Seurakuntakoti on osoittautunut muuntautumiskykyiseksi. Sen ansiosta on voitu kehittää uutta ja vahvistaa vanhaa. Kuorotoiminta on laajentunut, yhteiset aamut ovat löytäneet paikkansa, nuoret tulevat taloon mielellään, perhetoiminta on saanut tilaa leikkiin ja liikkeeseen, ja nyt helluntaiseurakunnan kanssa yhteistyönä alkava alakouluikäisten KaMuLa tuo taloon jälleen uudenlaista elämää. Pomppulinnaakin sovitellaan sisälle.
Kymmenen vuoden kohdalla on hyvä pysähtyä kiittämään niitä, jotka jaksoivat kantaa epävarmuuden vuosina. Kiitoksen ansaitsevat työntekijät, luottamushenkilöt, suunnittelijat, rakentajat, vapaaehtoiset ja seurakuntalaiset. Seurakuntakoti ei jäänyt vain seiniksi ja katoksi, vaan siitä tuli elävä paikka.
Samalla 10-vuotisjuhla suuntaa katseen eteenpäin. Hyvät, puhtaat ja toimivat tilat ovat tärkeitä, mutta hienoimmatkaan tilat eivät ole mitään ilman ihmisiä. Seurakuntakodin tulevaisuus riippuu siitä, miten täällä kohdataan: kokeeko ihminen olevansa tervetullut, saako hän tulla omana itsenään ja löytyykö täältä tilaa ilolle, surulle, rukoukselle ja yhteydelle. Uuraisten seurakunta on saanut palautetta siitä, että ihmiset otetaan hyvin vastaan. Se on arvokas osa seurakunnan identiteettiä ja samalla kutsu jatkaa samaa työtä.
Parhaimmillaan seurakuntakoti ei ole vain talo tai rakennus. Se on kaikkien yhteinen koti, paikka, jonne ihmisten on hyvä tulla ja jossa on hyvä olla.

Pia Jylhä
Uuraisten seurakunta

Artikkeli Seurakuntakodin tarina – odotuksesta yhteiseksi olohuoneeksi julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Vastaesitys Uuraisten sivistyslautakunnalle koskien strategiatyöryhmän kouluverkkoratkaisua

Toimitus — Mon, 24 Aug 2026 12:32:34 +0000

Haluan kiittää viranhaltijoita, rehtoreita sekä koko perusopetuksen strategiatyöryhmää perusteellisesta valmistelutyöstä. Työryhmän käytössä on ollut laaja aineisto oppilasennusteista, taloudesta, kiinteistöistä sekä kuntalaisten näkemyksistä. Käytössämme on riittävä tietopohja päätöksenteon tueksi.
Kiitän myös kuntalaisia, huoltajia ja henkilöstöä aktiivisesta osallistumisesta keskusteluun. Vaikka näkemykset kouluverkon tulevaisuudesta vaihtelevat, yhteinen tavoitteemme on turvata laadukas perusopetus uuraislaisille lapsille myös tulevaisuudessa.
Esitän, että sivistyslautakunta hyväksyy perusopetuksen strategiseksi ratkaisuksi vaihtoehdon C, jossa Kyynämöisten koulu lakkautetaan ja Höytiän koulu toimii vuosiluokkien 1–6 kouluna yhdysluokkaratkaisulla. Lisäksi esitän, että ratkaisun vaikutuksia opetuksen laatuun, oppimistuloksiin, oppimisen tukeen, koulukuljetuksiin, oppilaiden hyvinvointiin ja talouteen seurataan vuosittain.

Oppilasmäärän lasku edellyttää ratkaisuja
Perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan vähenevän noin 557 oppilaasta noin 479 oppilaaseen vuoteen 2032 mennessä. Samalla valtionosuudet pienenevät ja nykyinen palveluverkko on mitoitettu suuremmalle oppilasmäärälle kuin mitä tulevaisuudessa on odotettavissa.
Kunnan tulee tehdä ratkaisuja ennakoivasti eikä vasta tilanteessa, jossa taloudelliset vaihtoehdot ovat nykyistä huomattavasti rajallisemmat. Oppilasmäärien lasku ei automaattisesti vähennä kustannuksia, jos palvelurakenne säilytetään ennallaan.

Taloudelliset perusteet
Strategiatyöryhmän laskelmien mukaan vaihtoehto C tuottaa pitkällä aikavälillä selvästi vaihtoehtoa A vahvemman taloudellisen lopputuloksen. Tarkastelujakson lopussa vaihtoehtojen välinen ero on noin 400 000 euroa vaihtoehdon C hyväksi.
Lisäksi Kyynämöisten koulukiinteistöön kohdistuu tulevina vuosina merkittäviä investointi- ja korjaustarpeita, joiden arvioitu kustannus on noin 260 000 euroa. Kun nämä huomioidaan, vaihtoehdon C kokonaistaloudellinen etu nousee lähes 780 000 euroon.
Kyse ei ole pelkästään säästöistä, vaan kunnan mahdollisuudesta kohdentaa resursseja opetuksen laatuun, oppimisen tukeen ja henkilöstön hyvinvointiin myös tulevaisuudessa.

Opetuksen laatu ja oppilaiden yhdenvertaisuus
Kuntalaiskyselyissä tärkeimmiksi teemoiksi nousivat opetuksen laatu, turvallinen oppimisympäristö, oppimisen tuki ja palvelujen säilyminen kunnassa. Nämä tavoitteet ovat päätöksenteon kannalta keskeisiä.
Kyynämöisten koulun toiminta perustuu pieneen henkilöstöön, mikä tekee koulusta rakenteellisesti haavoittuvan esimerkiksi poissaolojen ja sijaisjärjestelyjen näkökulmasta. Vaihtoehto C vahvistaa opetuksen jatkuvuutta, mahdollistaa laajemman henkilöstöresurssin hyödyntämisen sekä tukipalveluiden tasapuolisemman saatavuuden.
Erityisen tärkeää on turvata jokaiselle lapselle riittävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä mahdollisuus saada tarvitsemansa erityisosaaminen oikea-aikaisesti.

Höytiän koulun rooli
Vaihtoehto C ei tarkoita kyläkouluverkosta luopumista. Päinvastoin se vahvistaa Höytiän koulun asemaa siten, että koulussa järjestetään opetusta vuosiluokille 1–6.
Samalla on kuitenkin perusteltua seurata oppilasmäärän ja kustannusten kehitystä sekä arvioida koulun tilannetta uudelleen vuonna 2031 ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella.

Tulevaisuuteen katsova päätös
Keskustelun keskiössä tulisi olla ennen kaikkea lasten oppiminen, opetuksen laatu ja kunnan kyky turvata palvelut myös tulevina vuosina. Koulurakennukset ovat tärkeitä, mutta ne ovat väline opetuksen järjestämiseksi, eivät itse tavoite.
Vaihtoehto C mahdollistaa talouden tasapainottamisen rakenteellisilla ratkaisuilla sen sijaan, että säästöt kohdistuisivat opetuksen sisältöihin, oppimisen tukeen, kouluretkiin tai muihin lasten arkeen vaikuttaviin palveluihin.
Strategiatyöryhmän valmisteluaineiston, oppilasennusteiden, talouslaskelmien, kuntalaiskyselyn sekä kiinteistöjen investointitarpeiden kokonaisarvioinnin perusteella katson, että vaihtoehto C tarjoaa parhaat edellytykset turvata laadukas perusopetus ja kunnan taloudellinen kestävyys muuttuvassa toimintaympäristössä.

Marko Nieminen
marko.nieminen@uurainen.fi

Tämä on lyhennelmä Niemisen vastaesityksestä, joka on kokonaisuudessaan luettavissa sivistyslautakunnan pöytäkirjan (19.8.2026) liitteistä

Strategiatyöryhmän jatkovalmisteluun valittiin keväällä 2026 mallit A ja C, joista työryhmä päätyi esttämään vaihtoehtoa A, joka perustuu nykyisen kouluverkon säilyttämiseen. Talouslaskelmien mukaan kunnan tilikauden tulos olisi tässä mallissa vuonna 2027 noin 18 400 euroa ylijäämäinen, vuonna 2028 noin 60 000 euroa alijäämäinen ja vuonna 2029 noin 194 000 euroa alijäämäinen. Vaihtoehto C puolestaan sisältäisi Kyynämöisten koulun lakkauttamisen. Tällöin vuonna 2028 tulos olisi noin 246 000 euroa ylijäämäinen ja vuonna 2029 noin 88 000 euroa ylijäämäinen.

Artikkeli Vastaesitys Uuraisten sivistyslautakunnalle koskien strategiatyöryhmän kouluverkkoratkaisua julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Maallemuuton esteitä madalletaan kokeiluilla

Toimitus — Wed, 19 Aug 2026 08:53:31 +0000

Maaseutu houkuttaa monia, mutta kynnys muuttaa maalle on monelle kuitenkin suuri. Maallemuuton toteutumiseen vaikuttavat erityisesti taloudellinen tilanne, työ, perheen tarpeet, palveluiden saavutettavuus sekä muutokseen liittyvä epävarmuus. Usein kyse ei ole yhden esteen vaikutuksesta, vaan useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Viime vuosien taloudellinen epävarmuus on lisännyt varovaisuutta. Sopivan asunnon tai tontin hinta voi olla liian korkea, ja jälleenmyynnin vaikeus pelottaa jo ostovaiheessa. Etätyön yleistymisen myötä työhön liittyvät tekijät eivät ole enää kaikille yhtä merkityksellisiä, mutta joukkoliikenteen varassa maalla asuminen on edelleen haasteellista.

Jotta maallemuutto ei olisi niin suuri hyppy tuntemattomaan, on kehitetty erilaisia hankkeita. Esimerkiksi heinäkuussa Kangasniemellä järjestettiin Autiotalomessut, joissa kävi yli 2 000 vierasta. Tuloksiakin syntyi: kymmenen autiotaloa sai uudet asukkaat, kahdeksan taloa ilmoitettiin myydyiksi ja kaksi vuokratuiksi.

Kansainvälistä Coming, Living, Staying – Ruralizing Europe -hanketta toteutetaan Ruotsissa, Islannissa ja Tanskassa sekä Suomessa nimellä Tule, elä ja jää -hanke. Hanke kestää syyskuuhun 2027 asti. Tavoitteena on kartoittaa, vaihtaa ja kehittää käytäntöjä, jotka edistävät tai estävät maaseudulle muuttoa kussakin maassa. Oletettavia kehittämisalueita ovat kuntien ja kylien välinen yhteiskehittäminen, kylien vastaanottokyky sekä kuntien ja kylien infrastruktuuri, mukaan lukien asumisen ja etätyön mahdollisuudet. Keski-Suomessa hankkeen projektipäällikkönä ja koordinaattorina toimii Reena Laukkanen-Abbey. Hanke on saanut Euroopan maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Hankkeessa ovat mukana Viitasaaren kaupunki, Uimaniemi Joutsasta, Niemisjärvi Hankasalmelta, Sahrajärvi Multialta, Koskenpää, Juokslahti ja Längelmäki Jämsästä, Metsäkulma-Kukkaro Petäjävedeltä sekä Pohjoisen Korpilahden kylät. Käytännön toimia ovat esimerkiksi kylien esitteet ja esittelyvideot, talo- ja tonttimarkkinat sekä asumiskokeilut.

Koska samankaltaisten haasteiden kanssa painiskellaan lähes kaikissa kylissä, on ajatusten vaihto kaikkien kannalta hedelmällistä. Siksi Keski-Suomen Kylät ry suunnittelee paljon toivottuja kylävierailuja lokakuun 2026 alkuun, esimerkiksi kuukauden kahdelle ensimmäiselle lauantaille. Ajatuksena on ensisijaisesti muodostaa kylä- tai kyläaluepareja, jotka vierailevat toistensa luona. Mikäli välimatkat ovat kovin pitkiä, voidaan harkita myös yön yli kestävää vierailua. Tapahtumat ovat osallistujille ja järjestäjille maksuttomia, ellei kyläkohtaisesti haluta järjestää jotain erityistä ohjelmaa. Tapahtumasta saa lisätietoa, ja siihen voi ilmoittautua Keski-Suomen Kylät ry:lle

Höytiäläinen Penttisen perhe ryhtyi tuumasta toimeen ja haki mukaan kolmen kuukauden asumiskokeiluun Kalajoelle. Heidän kohdallaan kyse ei ole varsinaisesti maalla asumisen kokeilusta, sillä Kalajoki on kaupunki, joskin hyvin maaseutumainen. Hyppäys erilaiseen ympäristöön antaa kuitenkin varmasti monenlaisia näkökulmia. Perhe näyttää esimerkkiä siitä, että jännittäviin kokeiluihin voi ryhtyä myös perheellisenä. Vanhempien Siljan ja Markuksen mukana Kalajoelle lähtivät Hertta, 5, Siiri, 3, sekä kesällä syntynyt Kerttu. Päätös oli monen asian summa. Työntävänä tekijänä oli esimerkiksi kotona kesken oleva vesivahinkoremontti, ja vetovoimatekijänä Kalajoella asuva ystäväperhe. Arjessa perheen vanhemmat tekevät asiantuntijatyötä sekä etänä että työmatkoilla: äiti IT-konsulttina ja isä Geologian tutkimuskeskuksessa tutkimusassistenttina. Tällä hetkellä perheessä eletään kuitenkin ennen kaikkea vauva-arkea. Kalajoen kolmen kuukauden kokeilu tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki auttaa etsimään sopivan asunnon ja maksaa osallistujille korvausta 1 000 euroa kuukaudessa. Korvaus on veronalaista tuloa. Hakemuksia kokeiluun tuli lähes sata, joista kolme hakijaa valittiin. Vastineeksi osallistujat kertovat kokemuksistaan omilla somekanavillaan. Penttisen perheen tarinaa voi seurata esimerkiksi Instagramissa @parihehtaaria. Silja Penttinen on myös luvannut kirjoittaa PaikallisUutisiin kokemuksistaan.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Maallemuuton esteitä madalletaan kokeiluilla julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Uuraisten kyläkoulut turvassa toistaiseksi?

Toimitus — Tue, 18 Aug 2026 06:39:03 +0000

Uuraisten kunta on valmistellut perusopetuksen pitkän aikavälin strategiaa vastauksena laskeviin ikäluokkiin ja kuntatalouden kiristyviin näkymiin. Sivistyslautakunnan asettama strategiatyöryhmä on päätynyt esittämään mallia, jossa nykyinen kouluverkko säilytetään ennallaan ainakin kuluvan valtuustokauden ajan.
Taustalla on vuonna 2024 päättynyt kouluverkkotyö, jonka jälkeen valtuusto linjasi, ettei Uuraisten kouluverkkoon tehdä muutoksia. Muuttuva väestökehitys on kuitenkin edellyttänyt uudenlaista tarkastelua siitä, miten laadukkaat perusopetuspalvelut voidaan turvata myös 2030-luvulla.
Uuraisten perusopetus on ollut valtakunnallisestikin tarkasteltuna kustannustehokasta. Kunnan koulutoimen menot ovat maakunnan neljänneksi pienimmät, ja omassa kuntakokoluokassaan Uurainen kuuluu maan edullisimpiin perusopetuksen järjestäjiin. Myös henkilöstömenot ovat vertailuryhmän alhaisimmat koko Suomessa.
Samalla opetuksen laatuun on pystytty panostamaan. Opetusryhmät ovat olleet kohtuullisen pieniä, tukiresursseja on ollut saatavilla ja koulutilat ovat pääosin hyvässä kunnossa.
Merkittävin haaste liittyy syntyvyyden laskuun. Uuraisten väkiluku kasvoi lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta nyt myös Uuraisilla ikäluokkien koko on kääntynyt laskuun. Vuonna 2022 kunnassa syntyi 32 lasta ja vuonna 2024 yhteensä 52 lasta. Näiden ikäluokkien perusteella koko kunnan alueelle muodostuisi tulevaisuudessa vain noin kolmen perusopetusluokan verran oppilaita ikäluokkaa kohden ilman muuttovoittoa.
Sivistyslautakunta perusti joulukuussa 2025 perusopetuksen strategiatyöryhmän. Työryhmään nimettiin kaikki sivistyslautakunnan varsinaiset jäsenet, kunnan johtoryhmän edustajia, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen asiantuntijoita sekä myöhemmin kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
Työryhmän tehtävänä oli arvioida oppilasmäärien kehitystä, kustannuksia, opetustiloja sekä mahdollisia muutostarpeita opetusryhmien kokoon ja koulujen oppilasmääräkriteereihin. Työtä tehtiin useiden kokousten aikana, ja jäsenille toimitettiin laaja aineisto väestökehityksestä, taloudesta ja palvelutarpeista. Keskusteluun otettiin mukaan laajasti myös kuntalaiset eri kouluilla järjestetyissä kyläilloissa.

Strategiatyön haastavana tavoitteena on löytää ratkaisu, joka turvaa laadukkaan opetuksen samalla kun kunnan talous kohtaa kasvavia säästöpaineita.
Työryhmä tarkasteli yhteensä kahdeksaa erilaista vaihtoehtoa. Jatkovalmisteluun valittiin keväällä 2026 mallit A ja C.
Vaihtoehto A perustuu nykyisen kouluverkon säilyttämiseen. Talouslaskelmien mukaan kunnan tilikauden tulos olisi tässä mallissa vuonna 2027 noin 18 400 euroa ylijäämäinen, vuonna 2028 noin 60 000 euroa alijäämäinen ja vuonna 2029 noin 194 000 euroa alijäämäinen.
Vaihtoehto C puolestaan sisältäisi Kyynämöisten koulun lakkauttamisen. Sen vaikutukset näkyisivät taloudessa myöhempinä vuosina positiivisempina: vuonna 2028 tulos olisi noin 246 000 euroa ylijäämäinen ja vuonna 2029 noin 88 000 euroa ylijäämäinen.
Työryhmän tarkastelussa kuljetuskustannuksia ei otettu mukaan säästövertailuun, koska koulukuljetukset olisi järjestettävä vaihtoehdosta riippumatta.
Elokuussa 2026 kokoontunut työryhmä päätti esittää yksimielisesti vaihtoehtoa A.
Työryhmän mukaan nykyinen valtuustokausi on perusteltua toteuttaa ilman kouluverkon muutoksia. Ratkaisulla halutaan antaa aikaa kunnan markkinointitoimille ja eri alueiden kehittämiselle sekä seurata, miten väestökehitys ja mahdollinen muuttoliike vaikuttavat oppilasmääriin tulevina vuosina.
Samalla työryhmä korosti, että opetuksen järjestämistä voidaan kehittää myös ilman koululakkautuksia. Esille nousivat muun muassa koulukuljetusten järjestelyt, erityisopetuksen toteuttaminen sekä muut opetuksen sisällölliset ratkaisut.
Peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen esittää sivistyslautakunnalle, että lautakunta hyväksyy työryhmän näkemyksen ja esittää kunnanhallitukselle vaihtoehdon A toteuttamista.
Mikäli esitys etenee päätöksenteossa, Uurainen jatkaa nykyisellä kouluverkolla ainakin lähivuosina. Samalla kunta seuraa tarkasti syntyvyyden, muuttoliikkeen ja talouden kehitystä sekä arvioi tarvittaessa uusia toimenpiteitä myöhemmällä valtuustokaudella.
– Prosessi oli yllättävän tiivis. Kyläkierroksilla saimme kattavan kuvan kuntalaisten mielipiteistä kouluverkkoasiaan. Tavoitteena on säilyttää Uuraisilla laadukas, inhimillinen ja kustannustehokas perusopetus myös tilanteessa, jossa oppilasmäärät vähenevät ja kuntatalouden paineet kasvavat, toteaa sivistyslautakunnan puheenjohtaja Anne Pihl.
Sivistyslautakunnan jälkeen asia etenee kunnanhallitukseen ja lopullisesti asiasta päättää kunnanvaltuusto, jonka seuraava kokous on 7.9.2026.

Hanna Lahtinen

Artikkeli Uuraisten kyläkoulut turvassa toistaiseksi? julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.

Seniorshop saapuu Uuraisille

Toimitus — Mon, 10 Aug 2026 07:33:28 +0000

Uuraisten Selma-tilassa kesän ajan toiminut Sesonkipuoti Selma sulki ovensa heinäkuun lopussa, mutta monikäyttötilassa riittää toimintaa ympäri vuoden.
Torstaina 13.8. Selma-tilaan saapuu aamupäivästä alkaen Diana Nurminen ja SeniorShop.
SeniorShop on vaatekauppa, jonka ydinajatuksena on tulla asiakkaan luo, eli pystyttää pop up -myymälä yhdeksi päiväksi myös pienille paikkakunnille, erilaisiin laitoksiin, hoitokoteihin ja tapahtumiin.
Ruotsalaislähtöinen konsepsi aloitti vuonna 1996 ja nyt SeniorShop-ketjulla on noin 30 franchising-yrittäjää Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.
– Toimin pitkään Tupperwaren tuote-esittelijänä ja etenin lopulta aluetiiminjohtajaksi. Tammikuussa 2025 Tupperwaren toiminta kuitenkin päättyi koko Euroopassa. Tämän jälkeen aloitin franchising-yrittäjänä vuonna tässä Pohjoismaiden suurimmassa liikkuvassa vaatekaupassa ja olen kauppias SeniorShopin 10 alueella, joka sisältää Keski-Suomi. Joka kausi vierailen tapahtumissa, yhdistyksissä ja erilaisissa palvelutaloissa mukanani mallisto moderneja, mukavia ja helppohoitoisia tunnettujen merkkien vaatteita. Lisäksi pidän pop up kauppapäiviä eri paikoissa alueellani, Nurminen kertoo.
Pakettiautossa kulkee jopa yli on yli 1 500 suoramyyntivaatetta naisille ja miehille.
Tuotevalikoimassa mm. puseroita, neuleita, takkeja, housuja, mekkoja, yöasuja, päähineitä, sukkia ja alusvaatteita. Naisille kokoja S-4XL ja miehille S-5XL.
– Uskon, että kaikki aiemmat kokemukseni ovat johdattaneet minut juuri tähän pisteeseen. Olen aina pitänyt ihmisläheisestä työstä, ja erityisesti vanhukset ovat olleet minulle tärkeitä. Koen, että tämä työ yhdistää monia aiemmissa tehtävissäni karttuneita taitoja: asiakaspalvelua, luottamuksen rakentamista, käytännön organisointia ja inhimillistä kohtaamista, Diana Nurminen jatkaa.

Artikkeli Seniorshop saapuu Uuraisille julkaistiin ensimmäisen kerran Paikallisuutiset.fi.